Fisu
Kenraali
Lienee ihan vain panssaroitu ajoneuvo, BTR/BMP
Maidan
Respected Leader
"Venäläinen GRU-upseeri Viktor Labin asettui Brysseliin, josta hän toimittaa "koko Venäjän puolustusteollisuudelle" tuotannossa välttämättömiä koordinaattimittauslaitteita, selvitti venäläinen The Insider -julkaisu.
Hänen mukaansa yksi Labinin pojista auttaa häntä pyörittämään liiketoimintaansa, ja toinen järjestää Euroopassa protesteja Kremlin tukemiseksi ja saa myös rahaa perheyritykseltä. Labinin perhe tukee aktiivisesti myös Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sosiaalisissa verkostoissa, mutta on välttänyt eurooppalaisia pakotteita 10 vuoden ajan, julkaisu korostaa.
Insider väittää, että Baltic Shipping Agency LTD tarjosi sodan aikana "pakotepolitiikan aukkojen" ansiosta logistiikkapalveluita koordinaattimittauskoneiden toimittamiseen venäläiselle Sonatek LLC:lle."
Toivottavasti heitä heitetään sieltä pois. Muutenkin koko Itävalta vilisee grushnikeita ja vakoilijoita.
50 miljardia kuulemma riittää vain puoliksi vuodeksi..Haupitseja ei voi ladata seteleillä. Ukraina tarvitsee vähintäin 5 kertainen määrä jo nyt. Kuinka paljon ammuksia toimitettu Ukrainalle?
Luin että Venäjälle Poh.Korea (hyvin mahdollisesti) Kiinan avulla toimitti jo 1500 000 ammusta, Ukrainalle Länsi toimitti murto-osan sitä. Ukrainassa menehtynyt niin paljon ihmisiä..
Ymmärrän toki että Länsi oli liian rentoutunut, ja se mitä teki Merkel on oma luokkansa, ja ettei ammuksia riittää Lännessäkään, vai ymmärsinkö oikein ammuksista?
RKSTAK
Ylipäällikkö
Tatarigamilta viisaita sanoja mitä täälläkin on toisteltu. Ryssälle ei pidä antaa periksi, se nähtiin jo Minskin sopimuksissa!
Suomennos
Monet länsimaiset analyytikot ja poliitikot tekevät vakavan virheen luullessaan, että Venäjä on jo kärsinyt tappion Ukrainassa. Todellisuus on, että Ukrainalla on vakavia ongelmia mobilisoinnin, talouden ja väestörakenteen suhteen. Valtiollisuuden romahtaminen ja Ukrainan kansan lakkaaminen eivät ole vain teoreettisia käsitteitä, vaan potentiaalisia päämääriä, jotka Venäjä voi saavuttaa, jos Ukraina ei saa tarvittavaa tukea.
Venäjän kanssa tehty rauhansopimus, johon sisältyy alueiden luovuttaminen, johtaisi todennäköisesti paikallisten asukkaiden mobilisointiin Venäjän armeijaan, kuten Donetskissa nähdään, missä koko miesväestö on asetettu ja venäläiset tai heidän nukkehallituksensa valtasivat paikalliset kartanot ja yritykset. .
Keskitietä tai osittaista ratkaisua ei ole olemassa. Joko Ukraina voittaa, tai se ei kohtaa vain valtion menettämistä, vaan myös kansallisen identiteettinsä murenemista voimakkaan venäläistämisen kautta.
SuomennosMonet länsimaiset analyytikot ja poliitikot tekevät vakavan virheen luullessaan, että Venäjä on jo kärsinyt tappion Ukrainassa. Todellisuus on, että Ukrainalla on vakavia ongelmia mobilisoinnin, talouden ja väestörakenteen suhteen. Valtiollisuuden romahtaminen ja Ukrainan kansan lakkaaminen eivät ole vain teoreettisia käsitteitä, vaan potentiaalisia päämääriä, jotka Venäjä voi saavuttaa, jos Ukraina ei saa tarvittavaa tukea.
Venäjän kanssa tehty rauhansopimus, johon sisältyy alueiden luovuttaminen, johtaisi todennäköisesti paikallisten asukkaiden mobilisointiin Venäjän armeijaan, kuten Donetskissa nähdään, missä koko miesväestö on asetettu ja venäläiset tai heidän nukkehallituksensa valtasivat paikalliset kartanot ja yritykset. .
Keskitietä tai osittaista ratkaisua ei ole olemassa. Joko Ukraina voittaa, tai se ei kohtaa vain valtion menettämistä, vaan myös kansallisen identiteettinsä murenemista voimakkaan venäläistämisen kautta.
Rantojen mies
Kenraali
Siinä taas yksi osoitus siitä, kuinka paljon Saksaan kannattaa luottaa missään asiassa.
Syytä muistaa siellä EU pöydissä, "luottamuspääomaa" ostellessa.
-TripleX-
Ylipäällikkö
Venäjän Kaukoidässä on tyhjentynyt Tsitan lähellä oleva ilmatorjuntarykmentin tukikohta. Lähes varmasti kalusto joko tuotu Ukrainan lähelle tai Moskovan/Pietarin suojaksi. Eikä varmasti ole ainoa, kun lumet sulavat niin taas paljastuu sateliiteilla lisää tyhjiä tukikohtia.
Tuolla on lähellä lentokenttä, jossa Google Mapsin kuvissa on Su-35:ia ainakin kymmenkunta kappaletta taivasalla sekä kaikkea muutakin kivasti poksahtavaa, aivan kentän vieressä polttoaineen varastoja isossa mittakaavassa sekä ammusvarastoja, toki ne voivat olla aika vajaita.
Mongolian rajalle kentältä on jotain 200-300 km karkeasti katsoen eli päiväreissulla voisi käydä vähän jäynää tekemässä. Tuli muutenkin mieleen yksi keino millä Ukrainan ukot saa noita drooneja rajan yli ryssälään. Ne varmaan lentävät niitä tietopaikkoihin ennen rajan ylitystä, ohjaimena on kännykkä joten riittää että tietää laskeutumispaikan ja rajan yli päästyään hakee droonit. Tällöin ei ainakaan rajavartijat löydä mitään, jos maan sisällä on tarkastus pisteitä niin niistäkin voi lentää ohi mikäli tietää paikat. Noiden paikat selviää kun yksi täysin "puhdas" auto liikkuu vain edellä ja ilmoittelee mitä näkyy. Venäjä on aivan liian suuri maa edes yrittää kontrolloida kaikkea.
Tuolla on lähellä lentokenttä, jossa Google Mapsin kuvissa on Su-35:ia ainakin kymmenkunta kappaletta taivasalla sekä kaikkea muutakin kivasti poksahtavaa, aivan kentän vieressä polttoaineen varastoja isossa mittakaavassa sekä ammusvarastoja, toki ne voivat olla aika vajaita.
Mongolian rajalle kentältä on jotain 200-300 km karkeasti katsoen eli päiväreissulla voisi käydä vähän jäynää tekemässä. Tuli muutenkin mieleen yksi keino millä Ukrainan ukot saa noita drooneja rajan yli ryssälään. Ne varmaan lentävät niitä tietopaikkoihin ennen rajan ylitystä, ohjaimena on kännykkä joten riittää että tietää laskeutumispaikan ja rajan yli päästyään hakee droonit. Tällöin ei ainakaan rajavartijat löydä mitään, jos maan sisällä on tarkastus pisteitä niin niistäkin voi lentää ohi mikäli tietää paikat. Noiden paikat selviää kun yksi täysin "puhdas" auto liikkuu vain edellä ja ilmoittelee mitä näkyy. Venäjä on aivan liian suuri maa edes yrittää kontrolloida kaikkea.
ProFin
Kapteeni
Luotan yhtä paljon Ficoon kuin Malmin Kyöstiin. Katsotaan nyt rauhassa, että palaako tehdasasetuksiin taas kohtapikaa.
Uvantolainen
Alokas
On karmaisevaa että eletään kuplassa, jossa häikäilemättömän hyökkääjän alue on pyhä ja koskematon sotatilanteessa. Kuvitellaan että kyseessä on peli jossa kaikki pelaavat samoilla säännöillä ja niitä noudattaen. Vaikka aika on 2023, Venäjän toimintaperiaatteet eivät ole muuttuneet yhtään sen länsimaisemmiksi kuin ennenkään.
...
Edit: Itse asiassa vuosi onkin jo 2024, ei ole vielä tähän mennessä itselle täydellisesti sisäistynyt.
Viimeksi muokattu:
Hesarissa hyvä juttu Ukrainan sodan vaikutuksesta Suomeen:
"Puolustushallinto aikoo tarkastaa lähikuukausina niin sanotut tuotantovaraukset, joita on tehty suomalaisten yritysten kanssa."
Tämä on sitä suomalaista osaamista, mistä voi olla ylpeä!
www.hs.fi
"Puolustushallinto aikoo tarkastaa lähikuukausina niin sanotut tuotantovaraukset, joita on tehty suomalaisten yritysten kanssa."
Tämä on sitä suomalaista osaamista, mistä voi olla ylpeä!
Asevarastot | Puolustusvoimat on aloittanut poikkeukselliset toimet: ”Nyt otetaan linjoista pölyhuput pois päältä”
Puolustusvoimat varmistaa nyt sota-ajan huoltovarmuutta ennennäkemättömän laajoin toimin, kertoo kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen.
www.hs.fi
Maksumuurin takana. Saako kukaan juttua tänne luettavaksi??Hesarissa hyvä juttu Ukrainan sodan vaikutuksesta Suomeen:
"Puolustushallinto aikoo tarkastaa lähikuukausina niin sanotut tuotantovaraukset, joita on tehty suomalaisten yritysten kanssa."
Tämä on sitä suomalaista osaamista, mistä voi olla ylpeä!
Asevarastot | Puolustusvoimat on aloittanut poikkeukselliset toimet: ”Nyt otetaan linjoista pölyhuput pois päältä”
Puolustusvoimat varmistaa nyt sota-ajan huoltovarmuutta ennennäkemättömän laajoin toimin, kertoo kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen.
YliKoo
Greatest Leader
Asevarastot alkavat täyttyä
Puolustusvoimat varmistaa nyt sota-ajan huoltovarmuutta ennennäkemättömän laajoin toimin, kertoo kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen.Tilaajille
Jarmo Huhtanen HS
2:00 | Päivitetty 7:49
PUOLUSTUSVOIMAT on käynnistänyt poikkeukselliset toimet kriisi- ja sota-ajan huoltovarmuuden varmistamiseksi.
Puolustushallinto aikoo tarkastaa lähikuukausina niin sanotut tuotantovaraukset, joita on tehty suomalaisten yritysten kanssa.
”Tämän kevään aikana perataan kaikki tuotantovaraukset, joita on tehty vuosien ja vuosikymmenten aikana. Nyt katsotaan, miten ne vastaavat meidän puolustusjärjestelmäämme”, sanoo Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen.
”Sen perusteella teemme toimenpiteitä, jotta saamme ne paremmin vastaamaan tätä päivää.”
Kyse ei ole ainoastaan poikkeusaikojen tuotantovarausten läpikäynnistä vaan isommasta asiasta.
”Tuotantovaraus on vain hyödytön paperi, jos sitä ei ole testattu. Me aktivoimme tuotantovarauksia joiltakin osin.”
Aktivointi tarkoittaa sitä, että Puolustusvoimat käynnistää koemielessä sota-ajan tuotantoon tarkoitettuja tuotanto- ja palvelulinjoja.
Kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen Pääesikunnan käytävällä. ”Suomalainen sotatalous ei tarkoita samaa kuin venäläinen sotatalous. Suomalaisessa sotataloudessa noudatetaan demokratian pelisääntöjä”, hän sanoo. KUVA: JUHA SALMINEN / HS
Tuotantovaraus on sotatalouden ydintä
TUOTANTOVARAUS tarkoittaa, että Puolustusvoimat on tehnyt yli tuhannen suomalaisyrityksen kanssa kumppanuus-, tuotantovaraus- ja sotataloussopimuksia, joiden mukaan ne varautuvat tuottamaan poikkeusaikoina tuotteita tai palveluja maanpuolustuksen tarpeisiin.Tuotantovarauksista sopiminen perustuu pitkälti yrittäjien maanpuolustustahtoon ja mahdolliseen toiveeseen, että tuotantovarauksia aktivoitaisiin joskus myös normaaliaikoina.
Puolustusvoimat on tarpeen vaatiessa ostanut sopimuksen tehneiden yritysten käyttöön koneita ja laitteita, jotka on varattu ensi sijassa poikkeusajan tuotantotarpeita varten.
Osa sopimuksen tehneistä yrityksistä on Puolustusvoimien strategisia kumppaneita, kuten puolustustarvikeyhtiö Patria tai huoltoon erikoistunut Millog, jotka on jo rauhanaikana kiinteästi integroitu Puolustusvoimien arkitoimintaan.
Iso osa tuotantovarauksiin sitoutuneista on kuitenkin tavallisia yrityksiä, kuten konepajoja tai tehtaita, jotka varautuvat tuottamaan sota-aikana vaikkapa ampumatarvikkeiden osia.
Mikko Heiskasen kädessä oleva hylsy on palkinto, jonka hän sai nuorena luutnanttina Jääkäriprikaatissa voitettuaan III/1986-saapumiserän koulutuskilpailun. ”Omasta mielestäni arvokkain palkintoni. Se oli koko joukkueen saavutus.” KUVA: JUHA SALMINEN / HS
PUOLUSTUSVOIMAT teettää nyt osalla yrityksistä tuotantovarauksiin liittyviä koe-eriä. Joissain tapauksissa tuotantolinjoja ajetaan vain viikkoja tai kuukausia, mutta enimmillään tuotanto voi jatkua jopa vuosia.
”Ensi kuussa tehdään ensimmäisen linjan käynnistys, tosin Puolustusvoimien puitteissa”, Heiskanen sanoo.
”Tarkoituksemme ei ole mennä totaaliseen sotatalousmoodiin, että lähtisimme keskeytymättömään kolmivuorotyöhön, koska siihen ei ole tarvetta. Riittää, että teemme koe-erät.”
Heiskanen mainitsee esimerkkinä Suomessa toimivan ampumatarviketeollisuuden, jolla on poikkeusajan tuotantovarauksia.
”Aika monissa tapauksissa on niin, että näihin tarvittavat laitteet ovat Puolustusvoimien kustantamia. Näitä investointeja on tehty vuosikymmenten saatossa. Nyt otetaan linjoista pölyhuput pois päältä ja valmistetaan kranaatteja ja patruunoita, joilla parannetaan varastotilannettamme.”
KYSE ei ole pelkästään sotatarvikkeiden tuotannosta vaan myös palveluista. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi korjaamoissa tehtävät taistelukorjaukset ja ruokahuolto.
”Meillä on palveluissa kaksi keskeistä strategista kumppania. Millog vastaa pitkälti korjaamoista ja Leijona Catering ruokailuista”, Heiskanen kertoo.
”Tänä vuonna sotapelaamme heidän kanssaan heidän konseptinsa ja varmistamme, miten heidän toimintamallinsa toimii simuloiduissa poikkeusoloissa.”
Sotapelin avulla nähdään, onko strategisilla kumppaneilla riittävästi esimerkiksi toimipaikkoja, varaosia ja ihmisiä.
”Tähän asti on keskitytty siihen, että niiden toiminta on kustannustehokasta normaalioloissa. Nyt varmistetaan, että ne toimivat myös poikkeusoloissa. Esimerkkejä on muitakin.”
Jatkosodan ajan sotatalouspäällikkö, insinöörieversti Runar Bäckström pitää puhetta Vuoksenniska-yhtiön tehtaalla vuonna 1943. Kuvan keskellä oleva pyöreä leijonatunnus muodostui sotien aikana Sotatalousesikunnan epäviralliseksi tunnukseksi. Kilvessä lukee ”Maan ja kansan puolesta”. Kilpi on nykyään Pääesikunnan seinällä. KUVA: SA-KUVA
Patria ja Millog varautuvat sotaan jo arkityössään
PUOLUSTUSVOIMAT ei kerro tuotantovarauksiin sitoutuneiden siviiliyritysten nimiä julkisuuteen. Yrityksiä halutaan suojella, etteivät ne joutuisi etukäteen mahdollisen vihollisen maaliksi.Poikkeuksena ovat Puolustusvoimien strategiset kumppanit, joiden kumppanuus on julkinen tieto.
Patrian Suomen-toiminnoista vastaava Jussi Järvinen vahvistaa, että iso osa Patrian strategiseen kumppanuuteen liittyvästä erikoislaitekannasta on Puolustusvoimien omaisuutta.
”Meillä on tarvittavat sopimukset siitä, miten valmiuteen liittyviä asioita toteutetaan, jos on tarvetta”, hän sanoo.
”Harjoittelemme myös jatkuvasti, että valmiutemme poikkeusoloja varten säilyy.”
Järvisen mukaan huoltovarmuus on Patrian perustoimintaa ja itseisarvo. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei yhtiöllä ole kiinalaisia toimittajia, vaikka Kiinasta tulevia harvinaisia maametalleja väistämättä löytyneekin toimitusketjun joistain osista todennäköisesti.
MILLOG vastaa muun muassa Maavoimien ja Merivoimien materiaalien kunnossapidosta ja varaosalogistiikasta.
Millogin toimitusjohtaja Rami Harmaala kertoo, että yhtiö sitouttaa toimittajansa myös poikkeusolojen toimintoihin. Normaalioloissa käytettävät toimittajat jatkavat työtään osana Millogia myös poikkeusoloissa.
”Tämä tarkoittaa sitä, että Millog hyödyntää muilta yrityksiltä saamaansa lisäkapasiteettia palvelutuottokyvyn kasvattamiseksi.”
Myös Millogilla harjoitellaan poikkeusolojen toimintaa säännöllisesti.
”Tänä vuonna valmiuttamme testataan Puolustusvoimien logistiikkaharjoituksessa.”
Asevarastot alkavat täyttyä
PÄÄESIKUNNASSA sotatalouspäällikkö on yksi neljästä apulaisesikuntapäälliköstä. Hän vastaa Puolustusvoimien suorituskyvyn rakentamisesta ja ylläpidosta.Kenraaliluutnantti Heiskasen mukaan hänen tehtävänään on varmistaa, että sodanajan joukoilla on muutakin materiaalia kuin kivääri ja kokardi.
Heiskasen tärkeimmällä työkalulla eli Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella onkin ollut kiireiset kaksi vuotta.
Puolustusvoimat sai keväällä 2022 lisätalousarviossa ylimääräistä rahaa kalustohankintoihin. Rahoitus tuli onnekkaasti niin hyvissä ajoin, että Puolustusvoimat ehti tehdä hankintoja ennen kuin muut maat ehtivät samoille apajille.
Sotatarvikkeet ovat harvoin hyllytavaraa. Niinpä toissa vuonna tilattua materiaalia saapuu vielä tänä vuonna niin paljon, että Puolustusvoimilla on Heiskasen sanoin ”positiivinen ongelma”.
”Positiivinen ongelma on se, että meidän varastotilamme on kohta täynnä.”
Ase- ja ammusvarastoja tarvitaan lisää, koska nykyisiä ei voida täyttää kattoa myöten. Ne olisivat silloin vaarallisia sekä ympäristölle että varastohenkilökunnalle.
StepanRudanskij
Respected Leader
Onhan tuolla hesarilla noita "ilmaiseksi 2 viikkoa ja katkeaa automaattisesti" -tarjouksia jatkuvasti. Yhteystietonsahan sinne toki joutuu antamaan ja sitten niitä mainoksia tulee jatkossa.
Minulla on Hesarin tunnukset, mutta miten on ylläpito kokonaisen jutun copy/pasteamisen kanssa, kun se ehkä on tekijänoikeuslain tai ainakin hyvien tapojen vastaista? Tekstin julkaiseminen internetissä kun on, noh, "julkaisemista"..
YliKoo
Greatest Leader
”Olemme voineet käynnistää sotatalouden suhteellisen kivuttomasti.”
TOINEN positiivinen ongelma on se, että Suomen ja Yhdysvaltojen tuore DCA-sopimus (Defence Cooperation Agreement) antaa amerikkalaisille mahdollisuuden tuoda omaa sotamateriaaliaan Suomeen. Sitä varten sopimuksessa on lueteltu nimeltä useita varastoalueita.
Heiskasen viesti on, että kaikki maassa oleva sotakalusto on plussaa. Puolustusvoimat uskoo, että sodan tullen Suomi voisi saada luvan käyttää amerikkalaista kalustoa tai ampumatarvikkeita.
”Tässä suhteessa yhteentoimivuus on todella tärkeää”, Heiskanen sanoo.
Puolustusvoimilla kannattaa olla sellaisia lavetteja, jotka voivat käyttää amerikkalaisia ampumatarvikkeita.
”Siksi DCA-sopimuksessa varastoalueita oli niin monta. Ei siksi, että pelkästään hajautetaan riskiä, vaan myös siksi, että me luotamme, että niihin myös varastoidaan jotain. Se on molemminpuolinen hyöty.”
Pääesikunnassa ei pantaisi pahaksi, jos amerikkalaiset varastoisivat Suomeen esimerkiksi hävittäjien Jassm-, Sidewinder- ja Amraam-ohjuksia tai raskaiden raketinheittimien raketteja ja ohjuksia.
SUOMEN lähtökohta on se, että perusampumatarvikkeet ja sodassa tarvittavat perustarvikkeet valmistetaan Suomessa, vaikka kaikkea ei välttämättä varastoida Suomessa.
”Lähdemme siitä, että osan sotamateriaalista pitää olla Suomessa, mutta kaiken ei pidä olla täällä, ettei se ole tulivaikutuksen alla. Myös omaa materiaalia suunnitellaan varastoitavaksi tukialueille, mikä tarkoittaa Ruotsia ja Norjaa.”
”Materiaalibudjetti on noin tuplaantunut kahden viime vuoden aikana, ja se näkyy”, sanoo sotatalouspäällikkö Heiskanen.
”Materiaalibudjetti on noin tuplaantunut kahden viime vuoden aikana, ja se näkyy”, sanoo sotatalouspäällikkö Heiskanen. KUVA: JUHA SALMINEN / HS
Suomi on varautunut monia muita paremmin
SOTATALOUDELLE ei ole yleispätevää ja kaikkialla hyväksyttyä määritelmää.
Suomessa käsite sotatalous on varattu Puolustusvoimien käyttöön. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, mitä Puolustusvoimat tekee sotavarustuksen hankinnassa ja ylläpidossa.
Heiskanen muistuttaa, että Suomi lähtee sotatalouteen ihan toisesta tilanteesta kuin Naton eurooppalaiset verrokkimaat. Suomalaista huoltovarmuuskäsitettä kun ei ole samanlaisena muualla.
”Olemme voineet käynnistää sotatalouden suhteellisen kivuttomasti, koska meillä oli raaka-aineita ja esivalmisteita varastoituna etukäteen”, hän sanoo.
”Siitä oli helppo käynnistää vaikka ammusten tuotanto verrattuna niihin maihin, joilla ei ole edes tehdasta, joka tuottaisi ne.”
Suomessa raaka-aineet, koneistot ja tuotantomekanismit ovat valmiiksi mietittyinä, mikä on ollut hyvä lähtökohta tuotannon kasvattamiseen.
”Tällä hetkellä teemme ehkä viisi kertaa enemmän raskaan tykistön ammuksia kuin pari kolme vuotta sitten tehtiin, mutta ei se sitä tarkoita, että olisimme lähestulkoonkaan maksimissa. Ja tämä on vain yhden ampumatarvikkeen osalta”, Heiskanen sanoo.
Puolustusvoimat teki viime keväänä suunnitelman myös muiden ampumatarvikkeiden tuotannosta. Sen toimeenpano vie kuitenkin vielä aikaa.
HEISKANEN viittaa puolustusministeriön joulukuiseen päätökseen, että Suomi kasvattaa ampumatarviketuotannon kapasiteettinsa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Suomesta ollaan tekemässä yhtä suurimmista raskaiden ampumatarvikkeiden tuottajista Euroopassa.
”Se oli välipäätös. Kun se toimeenpannaan, ollaan ehkä puolessa sodanajan kapasiteetista. Emme me nyt totaalisessa sodanajan tuotantovalmiudessa vielä ole. Tuotamme ja valmistamme materiaalia sen mukaan, mihin meillä on rahaa. Minun näkökulmastani se on hyvin yksinkertaista.”
Puolustusvoimien lähtökohtana on sodanajan tarve ja erityisesti pitkäkestoisen konfliktin tarve. Niiden perusteella on arvioitu tarvittavat varastominimit.
”Erilaisissa sotapeleissä on katsottu ja verrattu Ukrainan kokemuksiin, mikä on ollut esimerkiksi kulutus tykistön ampumatarvikkeiden osalta. On mietitty, kuinka pitkään varastoilla ja poikkeusolojen tuotannolla pärjäisimme”, Heiskanen kuvaa.
Loppupäätelmä oli, ettei tilanne ole ollut riittävän hyvä. Piti ryhtyä toimiin.
”Vuonna 2022 tehtiin ensimmäiset toimenpiteet ja viime vuonna lisää. Nyt me tiedämme yksittäistä raaka-ainetta myöten, mikä on kansallinen huoltovarmuus näiltä osin, ja pystymme keskeisten ampumatarvikkeiden osalta sen täyttämään.”
HEISKASTA hiukan harmittaa se, miten julkisuudessa käsitellään Venäjän siirtymistä sotatalouteen. Ihmiset eivät välttämättä tiedosta, että totalitaaristen maiden sotatalous eroaa demokraattisten maiden sotataloudesta.
Suurelle yleisölle onkin saattanut muodostua kuva, ettei Suomessa tehtäisi mitään, Heiskanen sanoo.
”Se ei todellakaan pidä paikkaansa.”
TOINEN positiivinen ongelma on se, että Suomen ja Yhdysvaltojen tuore DCA-sopimus (Defence Cooperation Agreement) antaa amerikkalaisille mahdollisuuden tuoda omaa sotamateriaaliaan Suomeen. Sitä varten sopimuksessa on lueteltu nimeltä useita varastoalueita.
Heiskasen viesti on, että kaikki maassa oleva sotakalusto on plussaa. Puolustusvoimat uskoo, että sodan tullen Suomi voisi saada luvan käyttää amerikkalaista kalustoa tai ampumatarvikkeita.
”Tässä suhteessa yhteentoimivuus on todella tärkeää”, Heiskanen sanoo.
Puolustusvoimilla kannattaa olla sellaisia lavetteja, jotka voivat käyttää amerikkalaisia ampumatarvikkeita.
”Siksi DCA-sopimuksessa varastoalueita oli niin monta. Ei siksi, että pelkästään hajautetaan riskiä, vaan myös siksi, että me luotamme, että niihin myös varastoidaan jotain. Se on molemminpuolinen hyöty.”
Pääesikunnassa ei pantaisi pahaksi, jos amerikkalaiset varastoisivat Suomeen esimerkiksi hävittäjien Jassm-, Sidewinder- ja Amraam-ohjuksia tai raskaiden raketinheittimien raketteja ja ohjuksia.
SUOMEN lähtökohta on se, että perusampumatarvikkeet ja sodassa tarvittavat perustarvikkeet valmistetaan Suomessa, vaikka kaikkea ei välttämättä varastoida Suomessa.
”Lähdemme siitä, että osan sotamateriaalista pitää olla Suomessa, mutta kaiken ei pidä olla täällä, ettei se ole tulivaikutuksen alla. Myös omaa materiaalia suunnitellaan varastoitavaksi tukialueille, mikä tarkoittaa Ruotsia ja Norjaa.”
”Materiaalibudjetti on noin tuplaantunut kahden viime vuoden aikana, ja se näkyy”, sanoo sotatalouspäällikkö Heiskanen.
”Materiaalibudjetti on noin tuplaantunut kahden viime vuoden aikana, ja se näkyy”, sanoo sotatalouspäällikkö Heiskanen. KUVA: JUHA SALMINEN / HS
Suomi on varautunut monia muita paremmin
SOTATALOUDELLE ei ole yleispätevää ja kaikkialla hyväksyttyä määritelmää.
Suomessa käsite sotatalous on varattu Puolustusvoimien käyttöön. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, mitä Puolustusvoimat tekee sotavarustuksen hankinnassa ja ylläpidossa.
Heiskanen muistuttaa, että Suomi lähtee sotatalouteen ihan toisesta tilanteesta kuin Naton eurooppalaiset verrokkimaat. Suomalaista huoltovarmuuskäsitettä kun ei ole samanlaisena muualla.
”Olemme voineet käynnistää sotatalouden suhteellisen kivuttomasti, koska meillä oli raaka-aineita ja esivalmisteita varastoituna etukäteen”, hän sanoo.
”Siitä oli helppo käynnistää vaikka ammusten tuotanto verrattuna niihin maihin, joilla ei ole edes tehdasta, joka tuottaisi ne.”
Suomessa raaka-aineet, koneistot ja tuotantomekanismit ovat valmiiksi mietittyinä, mikä on ollut hyvä lähtökohta tuotannon kasvattamiseen.
”Tällä hetkellä teemme ehkä viisi kertaa enemmän raskaan tykistön ammuksia kuin pari kolme vuotta sitten tehtiin, mutta ei se sitä tarkoita, että olisimme lähestulkoonkaan maksimissa. Ja tämä on vain yhden ampumatarvikkeen osalta”, Heiskanen sanoo.
Puolustusvoimat teki viime keväänä suunnitelman myös muiden ampumatarvikkeiden tuotannosta. Sen toimeenpano vie kuitenkin vielä aikaa.
HEISKANEN viittaa puolustusministeriön joulukuiseen päätökseen, että Suomi kasvattaa ampumatarviketuotannon kapasiteettinsa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Suomesta ollaan tekemässä yhtä suurimmista raskaiden ampumatarvikkeiden tuottajista Euroopassa.
”Se oli välipäätös. Kun se toimeenpannaan, ollaan ehkä puolessa sodanajan kapasiteetista. Emme me nyt totaalisessa sodanajan tuotantovalmiudessa vielä ole. Tuotamme ja valmistamme materiaalia sen mukaan, mihin meillä on rahaa. Minun näkökulmastani se on hyvin yksinkertaista.”
Puolustusvoimien lähtökohtana on sodanajan tarve ja erityisesti pitkäkestoisen konfliktin tarve. Niiden perusteella on arvioitu tarvittavat varastominimit.
”Erilaisissa sotapeleissä on katsottu ja verrattu Ukrainan kokemuksiin, mikä on ollut esimerkiksi kulutus tykistön ampumatarvikkeiden osalta. On mietitty, kuinka pitkään varastoilla ja poikkeusolojen tuotannolla pärjäisimme”, Heiskanen kuvaa.
Loppupäätelmä oli, ettei tilanne ole ollut riittävän hyvä. Piti ryhtyä toimiin.
”Vuonna 2022 tehtiin ensimmäiset toimenpiteet ja viime vuonna lisää. Nyt me tiedämme yksittäistä raaka-ainetta myöten, mikä on kansallinen huoltovarmuus näiltä osin, ja pystymme keskeisten ampumatarvikkeiden osalta sen täyttämään.”
HEISKASTA hiukan harmittaa se, miten julkisuudessa käsitellään Venäjän siirtymistä sotatalouteen. Ihmiset eivät välttämättä tiedosta, että totalitaaristen maiden sotatalous eroaa demokraattisten maiden sotataloudesta.
Suurelle yleisölle onkin saattanut muodostua kuva, ettei Suomessa tehtäisi mitään, Heiskanen sanoo.
”Se ei todellakaan pidä paikkaansa.”
Osaan laittaa vain noita lainauksia. Toisaalta itse tilaan useita suomalaisia lehtiä ja haluan, että jatkossakin on suomalaisia medioita saatavilla.
Tosi hyvä idea. Ihanko itse keksit?
- Ryssä saa huoltaa ja uudelleenrakentaa armeijansa seuraavaan hyökkäykseen Ukrainassa tai jossain muualla. (Ukrainan pääsy NATOn ja EUn jäseneksi ottaa ainakin 5 vuotta Turkin, Slovakian ja Unkarin vastustaessa.)
- Putin voi sanoa saaneensa haluamansa voiton, alueet Ukrainasta ja Mustan Meren kaasuvarannot.
- Diktaattorit (Xi, Kim ym.) saavat ennakkotapauksen, että jopa Euroopasta voit 2020-luvulla ryöstää suvereenin valtion alueita, vähän kansanmurhata siinä sivussa ja saada vielä lopulta sopimusratkaisun, kunhan uhraat riittävästi omia vatnikkeja.
Huomioikaa tämä seuraava:
- Jos jonkinlaiseen sopimusratkaisuun päädytään, tarkoittaa sopimus implisiittisesti sitä, että sopimusosapuolet tunnustavat sen jossakin mielessä reiluksi. Tässä tapauksessa on hankala enää perustella mitään kauppapakotteita. Siis kun jonkinlainen sopimus lopulta sovitaan ennen tai jälkeen Zenäjän romahdusta, tulee siitä käytännössä varmasti seuraamaan pakotteiden poisto.
Ei tämmöistä ennakkotapausta voida antaa. Tässä on pakko mennä päätyyn asti ja ryssän romahdukseen, joka kyllä tulee ennen Ukrainan romahdusta.
Jos toimitaan mitenkään muuten, istutetaan samalla siemenet seuraavaan ryöstösotaan ryssälän tai jonkin muun persläpivaltion toimesta.
teknohippi
Kenraali
Näitä haaveita ryssän kanssa sopimisesta aina pomppii esille silloin tällöin. Historia kertoo sitten omaa kieltään, eli jos katsoo vaikka USA:n pakotteita niin niitä ei ole poistettu yhdeltäkään kohteelta koskaan. Pakotteiden kohteena olevan pitää lakata olemasta, esimerkiksi maassa tulee vallankumous. Kuuban vallankumouksen jälkeen asetetutu pakotteet ovat edellen voimassa.
Joten lilliputteli ja vatnikit saa ihan kaikessa rauhassa nähdä niitä märkiäuniaan paremman ajan paluusta. Uniksi kun ne tulee jäämään ellei se lilliputtelin kaato ala maistua.
Viimeksi muokattu:
Tässä USAn avun viivästymisestä tulee tietenkin mieleen se että miksi eurooppalaisten tukirahoilla ei voitaisi tehdä ns. suoria ammusostoja amerikkalaisilta valmistajilta? Siellähän linjastot kuitenkin käyvät 24/7 eli tavaraa varmasti olisi..
Voi toki olla että jokin eu-valtio ei tästä pitäisi mutta siten saataisiin väliaikaisesti tavaraa perille.
USA ehkä pitääkin kiinni pakotteista, kun taas Eurooppa ei niinkään. (Jos muistellaan vaikka casea Iran muutama vuosi sitten.) Toivottavasti olet oikeassa.
Näin sen pitää mennä. Joko kaatavat itse Putlerinsa tai sitten mennään pidemmän kaavan mukaan koko valtion romahdukseen.