Ukrainan konflikti/sota

Ylimmällä videolla kuuluu myös ak:n tai vastaavien käsiaseiden ammuntaa dronen lähestyessä tislaustornia.

Mikä voisi mennä pieleen jos nelikökilometrien kokoisen jalostamoalueen sisällä ammutaan kohti ilmamaaleja, kun piipun takana ei seiso strategisten ilmatorjuntajoukkojen nelinkertainen nohevuusmestari vaan lauantaiaamun krapulaa poteva vartiontiliikkeen hessu
😂
Ukrainan käyttämien dronejen nopeudeksi on saatu täälläkin laskemalla jotain 100-200km/h. Eli noin 30-50m/s. Rynkyn järkevä ampumaetäisyys alkaa 500m joten osumiseen on aikaa syöksyvässä dronessa sellaiset 10s. Käytännössä kohteen hakemiseen ja tähtäämiseen menee pari sekunttia ja ampumasektorin rajoitteet tuollaisten korkeiden kolonnien keskellä rajoittaa touhun yhteen sarjaan ja yhteen lippaalliseen.

Dronen alasampumista on tutkittu ja se vanha jo täällä esitetty esimerkki kertoo että hyvällä aseella ihmiseltä menee keskimäärin 10s ja 2000 laukausta. Joten jos haluaa edes jotain tilastollista todennäköisyyttä niin saa olla sen 100 ampujaa.

Toinen asia tässä rynkky luokan aseessa on etäisyys torjunnalle. Tätäkin on kokeiltu, yksi video:

Video kaikissa tiputustapauksissa ampuja olisi kuollut kun kohteen 200-300kg taistelukärki räjähtää jossain 50m päässä. Joten käytännössä tälläisen kauemmas lentävän dronen tapauksessa pitää vaihtaa pykälää järeämpään kaliiberiin. Isommalla patruunalla oleva konekivääri on se pienin millä noita voi edes kuvitella ampuvansa. Käytännössä tarvitaan näitä Gepard yms. luokan tutkaohjattuja konetykkejä tai sitten kevyttä ohjusilmatorjuntaa. Suoraan lentävää ja erinomaisella ennakkovaroituksella sitten nopeaa isompaa konekivääriä pikupin lavalle määrissä reitille. Kaikki muu on turhaa leikkimistä tämän asian kanssa.
 
Tässä päivitetty lista #3 ryssän jalostamoista. Ei ole edelleenkään kattava, mutta mm. Tatneft lisätty. Myös tämän yön iskut Rosneft:in jalostamoihin lisätty.

Rosneft
  • Ufa Group of Refineries* 15,5 (miljoonaa tonnia) (~1,700 km Harkovasta)
  • Ryazan Refinery 13,1 (342,000 bpd) <- isku 13.3.2024
    • 7. suurin venäjällä, 4.6% Venäjän jalostuksesta
    • 6.4% bensiinistä, 4.1% dieselistä, 7.7% öljypolttoaineista ja 8.0% lentopetrolista
  • Angarsk Petrochemical Company 9,3 (194,000 bpd) (~5,500 km Harkovasta)
  • Tuapse Refinery 9,0 (240,000 bpd) <- isku 24.1.2024
    • tuotteet: naphtha, fuel oil, vacuum gasoil and high-sulphur diesel
  • Slavneft-Yanos (50%) 7,3
  • Achinsk Refinery 7,1 (129,000 bpd) (~4,000 km Harkovasta)
  • Novokuibyshevsk Refinery 6,7 <- isku 16.3.2024
    • jalosteita kaikkiin autotyyppeihin, voiteluöjyjä, bitumia, coke ja muita petrokemikaaleja
  • Syzran Refinery 6,5 <- isku 16.3.2024
    • bensiini, diesel, lentopetroli, bitumi
  • Saratov Refinery 6,3 (~800 km Harkovasta)
  • Komsomolsk Refinery 5,9 (143,000 bpd)
  • Kuibyshev Refinery 4,5
  • Small refining facilities** 1,9
Gazprom Neft
  • Astrakhan Refinery, 66,000 bpd (~1,200 km Harkovasta)
  • Moscow Refinery, (Gazprom Neft/Central Fuel Company), 213,000 bpd <- isku 13.2.2024
    • 40% Moskovan bensiinistä ja 50% dieselistä, suurin osa Moskovan lentopetrolista
  • Omsk Refinery, 380,000 bpd (~3,000 km Harkovasta)
  • Ryazan Refinery, (TNK-BP), 253,000 bpd (tämä on ilmeisesti jo Rosneftin listalla, yhteisomistus)
  • Nizhnevartovsk Refinery, (TNK-BP), 25,100 bpd (~3,500 km Harkovasta)
  • Saratov Refinery, (TNK-BP), 108,000 bpd (tämä on ilmeisesti jo Rosneftin listalla, yhteisomistus)

Lukoil
  • Volgograd, 287,000 bpd <- isku 3.2.2024
  • Perm, 259,500 bpd (~1,800 km Harkovasta)
  • Nizhny Novgorod, 340,000 bpd <- isku 12.3.2024
  • Ukhta, 71,500 bpd (~2,300 km Harkovasta)

Sibur
  • Tobolsk Petrochemical Refinery (Sibur), 138,000 bbl/d (21,900 m3/d) (~2,800 km Harkovasta)

Tatneft
  • Taneco refinery, Nizhnekamsk, Tatarstan, 10 miljoonaa tonnia (~1,500 km Harkovasta)

Muut
  • Antipinsky Refinery (JSC Antipinsky Refinery), 114,000 bbl/d (18,100 m3/d) (~2,600 km Harkovasta)
  • Khabarovsk Refinery (АО "ННК-Хабаровский НПЗ"::Главная), 86,000 bbl/d (13,700 m3/d) (~8,000 km Harkovasta)
  • Yaya Refinery (NefteKhimService), 57,000 bbl/d (9,100 m3/d)
  • Ilsky Refinery (KNGK Group), 6.6 miljoonaa tonnia vuodessa (132,000 bpd) <- isku 9.2.2024
  • Novoshakhtinsk Refinery (Peton Invest/Yug), 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa (112,000 bpd) <- isku 13.3.2024
  • Afipsky Refinary (Safmar), 6 miljoonaa tonnia vuodessa <- isku 9.2.2024
  • Perviy Zavod Refinary, Polotnyanyy, Kaluga <- isku 30.8.2023 (2 dronea), uusi 15.3.2024
    • kevyen öljyn jalostusta
    • tuotteet: oil solvents, process fuel, residual fuel oil
Räppäsin tästä hyvinkin suoraviivaisesti (=vaatii tarkennuksia/sisältää virheitä ja on epätarkka) yhteenvedon josta käy ilmi että kolmannesta tuotantopaikoista on ainakin jollain tasolla vaurioitettu. Ei varmasti ikinä päästä tarkkaan tietoon kuinka nopeasti noita korjataan/ mikä oli vaurioitetun laitoksen osuus koko yksikön tuotannosta joten selkeyden vuoksi tässä laskelmassa koko paikka paskana... :)

Jos jollain oikeaa asiantuntemusta on tätäkin taulukkoa helppo korjata esim. vaurioasteella ym. tarkennuksilla.

1710581411206.png
 
Katsoin eilen Youtubesta MTV3:n ohjelmasta tammikussa 2024 nauhoitetun pätkän jossa sanottiin että vaikka Venäjällä on luultavasti maailman kattavin IT, ei sitäkään riitä joka paikkaan kun maa on niin suuri. Eli sodan kannalta tärkeitä mahdollisia kohteita on niin paljon että jos aikovat sotavoimiaan ilmatorjunnalla suojata, ei jokaista tehdasta yms voi suojata ja sitten jälki on tuollaista.
Luulisi että laitoksia omistavat oligarkit olisivat sännänneet Sergei -ostoksille tyyliin ALKOn IT-tornit Rajamäellä...
Ai niin.. Ne rahat meni rouvan ja kakarootten jouluostoksiin Lontoossa...
 
Ukrainan käyttämien dronejen nopeudeksi on saatu täälläkin laskemalla jotain 100-200km/h. Eli noin 30-50m/s. Rynkyn järkevä ampumaetäisyys alkaa 500m joten osumiseen on aikaa syöksyvässä dronessa sellaiset 10s. Käytännössä kohteen hakemiseen ja tähtäämiseen menee pari sekunttia ja ampumasektorin rajoitteet tuollaisten korkeiden kolonnien keskellä rajoittaa touhun yhteen sarjaan ja yhteen lippaalliseen.

Dronen alasampumista on tutkittu ja se vanha jo täällä esitetty esimerkki kertoo että hyvällä aseella ihmiseltä menee keskimäärin 10s ja 2000 laukausta. Joten jos haluaa edes jotain tilastollista todennäköisyyttä niin saa olla sen 100 ampujaa.

Toinen asia tässä rynkky luokan aseessa on etäisyys torjunnalle. Tätäkin on kokeiltu, yksi video:

Video kaikissa tiputustapauksissa ampuja olisi kuollut kun kohteen 200-300kg taistelukärki räjähtää jossain 50m päässä. Joten käytännössä tälläisen kauemmas lentävän dronen tapauksessa pitää vaihtaa pykälää järeämpään kaliiberiin. Isommalla patruunalla oleva konekivääri on se pienin millä noita voi edes kuvitella ampuvansa. Käytännössä tarvitaan näitä Gepard yms. luokan tutkaohjattuja konetykkejä tai sitten kevyttä ohjusilmatorjuntaa. Suoraan lentävää ja erinomaisella ennakkovaroituksella sitten nopeaa isompaa konekivääriä pikupin lavalle määrissä reitille. Kaikki muu on turhaa leikkimistä tämän asian kanssa.
Joskus sivulla tuhatjotain kerroin kuinka laitoin likan lennättämään ihan sisätiloihin tarkoitettua leludronea ja kuinka koitin pitää sitä etusormella "piikillä" viiden metrin päästä. Ei siitä mitään tullut.
 
Räppäsin tästä hyvinkin suoraviivaisesti (=vaatii tarkennuksia/sisältää virheitä ja on epätarkka) yhteenvedon josta käy ilmi että kolmannesta tuotantopaikoista on ainakin jollain tasolla vaurioitettu. Ei varmasti ikinä päästä tarkkaan tietoon kuinka nopeasti noita korjataan/ mikä oli vaurioitetun laitoksen osuus koko yksikön tuotannosta joten selkeyden vuoksi tässä laskelmassa koko paikka paskana... :)

Jos jollain oikeaa asiantuntemusta on tätäkin taulukkoa helppo korjata esim. vaurioasteella ym. tarkennuksilla.

Katso liite: 95226
Listalle voi lisätä myös maakaasun käsittelyn tiettyjä yksiköitä, käytännössä kondenssilaitokset. Maakaasusta on poistettava ennen putkiin pumppaamista paineessa nesteytyvät jakeet ja näistä valmistetaan pääosin liikennepolttoaineita. Noita löytyy kaasukentiltä ja LNG nesteytyslaitoksislta. Merkittävin tunnettu isku oli Laukaansuun LNG laitos ja siellä meni koko laitos kiinni kun kuvien perusteella iskettiin jäähdytyksen kompressoriasemaan. Kompressoriasema oli yhteinen koko laitokselle. Laukaansuun maaksun kondesaattilaitos ruokki Pietarin bensiinintarvetta. LNG sitten oli vientiin.
 
Noissa putkistoissa taitaa olla vähän se ongelma, että niiden korjaaminen on suhteellisen nopeata ja niissä on niin paljon matkalla puskurivarastoja, että yksittäinen katkos ei välttämättä näy putken päästä tulevan tavaran vähentymisenä. Kyllä vaan nuo jalostamot on nyt paras tapa iskea talouteen kun rupla on muutenkin paineessa.
 
Sitä kautta tässä voi tulla ongelma jos länsi paskoo housuunsa kun polttoaineiden hinnat nousee lännessäkin, voi alkaa painostus Ukrainaa kohtaan iskujen lopettamisesta.

Mutta se on sitten semmosta, antaisivat Ukrainalle kunnon välineet voittaa sota rintamalla.
No toki voi nousta mutta Venäjä jo teki vientikiellon aiemmin polttoaineille eikä se juuri taida hinnassa näkyä. Ja jos meinaavat kilpailla lännen kanssa vaikka arabien öljystä niin pinkka saattaa heiltä loppua aiemmin ku Euroopasta kun dollareissa käydään kauppaa. Tuskinpa kukaan Venäjälle halvemmalla myy kuin mitä lännestä saisi.
vähän pidemmälle kun miettii, niin valtio, joka on omavarainen öljystä ja elää öljyvaroista, joutuu lyömään vientikiellon sekä mahdollisesti jollain muulla tavalla rahoittamaan öljyostot ulkomailta. Ei kestä Venäjän talous pitkää peliä tällä tavalla.
 
Semmonen tieto, että Venäjän polttoaineen kulutus on 3,6 miljoonaa barrelia per päivä. Eli 5,4 miljoonasta barrelista on saattanut jopa 2,1 miljoonaa vähentyä kapasiteetti, niin todellakin meinaa sitä, että aika reunalla ovat.
 
Sitä kautta tässä voi tulla ongelma jos länsi paskoo housuunsa kun polttoaineiden hinnat nousee lännessäkin, voi alkaa painostus Ukrainaa kohtaan iskujen lopettamisesta.

Mutta se on sitten semmosta, antaisivat Ukrainalle kunnon välineet voittaa sota rintamalla.
Jalostetttujen öljytuotteiden vienti Venäjältä oli jo ennen sotaa täysin marginaalista ja sekin vähä on jo loppunut. Ryssä jalostamoiden pomituksilla ei ole enää yhtään mitään merkitystä maailmanmarkkinoiden öljytuotteiden hintoihin. Come on baby light my fire!
 
Noissa putkistoissa taitaa olla vähän se ongelma, että niiden korjaaminen on suhteellisen nopeata ja niissä on niin paljon matkalla puskurivarastoja, että yksittäinen katkos ei välttämättä näy putken päästä tulevan tavaran vähentymisenä. Kyllä vaan nuo jalostamot on nyt paras tapa iskea talouteen kun rupla on muutenkin paineessa.
Putki-iskut ovat turhaa ajan hukkaa. Ryssän putket hajoavat itsekseenkin esim. roudan vuoksi joka vuosi monessakin paikkaa ja korjaaminen on yleensä melko nopeaa. Sen sijaan kompressoriasemat voivat olla strategisesti tärkeitä iskukohteita, mutta nekin ovat tässä vaiheessa toissijaisia verrattuna jalostamoihin.
 
Listalle voi lisätä myös maakaasun käsittelyn tiettyjä yksiköitä, käytännössä kondenssilaitokset. Maakaasusta on poistettava ennen putkiin pumppaamista paineessa nesteytyvät jakeet ja näistä valmistetaan pääosin liikennepolttoaineita. Noita löytyy kaasukentiltä ja LNG nesteytyslaitoksislta. Merkittävin tunnettu isku oli Laukaansuun LNG laitos ja siellä meni koko laitos kiinni kun kuvien perusteella iskettiin jäähdytyksen kompressoriasemaan. Kompressoriasema oli yhteinen koko laitokselle. Laukaansuun maaksun kondesaattilaitos ruokki Pietarin bensiinintarvetta. LNG sitten oli vientiin.
Lisäsin listaan #3 Novatekin kaksi laitosta. Muista ei ole minulla tietoa.
 
Jalostetttujen öljytuotteiden vienti Venäjältä oli jo ennen sotaa täysin marginaalista ja sekin vähä on jo loppunut. Ryssä jalostamoiden pomituksilla ei ole enää yhtään mitään merkitystä maailmanmarkkinoiden öljytuotteiden hintoihin. Come on baby light my fire!
Sori oikeassa olette. Itseltä jäi tuosta kommentista puuttumaan kaikkein oleellisin asia, ajatuksenani siis oli, että ryssälän on pakko yrittää paikata tätä alijäämää ostamalla polttoaineita/muita jalosteita ulkomailta, tämä nostaa siten myös hintoja lännessä.

Toki ryssä voi pelata vaikka Intian kanssa vaihtokauppaa, raaka-öljyä Intiaan ja polttoaineita ryssälään, jotta tämä polttoaine alijäämä saadaan täytettyä. Tämä ryssälään menevä polttoaine on sitten pois muilta mailta.
 
Edellisestä isosta ohjusiskusta yli kuukausi. Nyt tarvisi jostain kaivaa ohjusvaraston päävääpelin puhelinnumero, ja kysyä ihan suoraan että mikä on homman nimi...

Saattaa olla, että Macronin puheet lännen mahdollisesta läsnäolosta Ukrainassa saa ryssän hilloamaan mm kaukovaikutusaseita. Lisäksi Ukraina-läsnäolo saattaisi innostaa ryssää eskaloimaan sotaa Ukrainan ulkopuolellekin, joten lisätarve.

Vaikkei Macronin joukkojen todnäk ole tällä hetkellä suuri, joutuu ryssä ottamaan sen huomioon. Eittämättä ryssä pyrkisi tuottamaan mahdollisille länsijoukoille shock&awe -tyylisen tervetulotoivotuksen, jotta poliittinen mielipide lännessä ja länsijoukkojen moraali romahtaisivat.
 
Back
Top