Tuotamme kuitenkin liha-, maito- ja viljatuotteita talvellakin. Jokainen valtio pohjoisella pallonpuoliskolla on saman asian edessä.
Tuotamme viljatuotteita talvella? Mikä juttu tämä nyt oikein on? Liha- ja maitotuotantoa tämän huoltovarmuuden suhteen jo kommentoin. Jos haluamme varastoida ihmisruokakaloreita, tämä on järkevämpää tehdä ihmiselle syömäkelvollisina kasviksina sen sijaan, että syötetään kasvikset elukoille ja sitten syödään niiden liha/maito. Jälkimmäisellä tavalla n. 90% kaloreista katoaa matkan varrella.
Miten ajattelit tämän varastoinnin järjestää?
No, miten nykyisin varastoidaan ruokaa niin, että se riittää seuraavaan satoon? Seuraava viljasato saadaan Suomessa elokuussa. Sinne asti meidän on pakko selvitä varastoilla/tuonnilla.
Ostetaan ruokaa mätänemään varastoihin parin vuoden ajaksi vai kuinka?
Ruokaa on mahdollista varastoida tietyissä muodoissa pari vuotta ihan hyvin ilman, että se mätänee. Olen melko lailla varma, että tämä olisi kansantaloudellisesti halvempi vaihtoehto kuin nykymuotoisen maatalouden pyörittäminen. Ja toistan vielä, tässä puhutaan yli vuoden mittaisesta kriisistä. Alle vuoden kriiseihin on jo nyt pakko varautua varastoin ja tuontiin nojautuen, koska seuraava sato tulee pahimmassa tapauksessa vasta lähes vuoden päästä.
Entäpä jos kukaan ei myy ruokaa, kun pitäisi täydentää varastoja?
Ensinnäkin entäpä, jos kukaan ei myy öljyä, kun pitäisi alkaa kyntämään peltoja traktoreilla? Toiseksi, miksei myisi? Ruokaa tuotetaan maailmalla lähes kaikkialla.
Omalla ruuan tuotannolla ruoka on vuoden varastossa ja sen jälkeen tulee uutta.
Niin? Kuinka todennäköisenä pidät kriisiä, joka a) ei ratkea alle vuodessa ja sen lisäksi b) estää Suomea käymästä ulkomaankauppaa?
Kuten
@baikal sanoi, nälkä tulee hyvin nopeasti.
Niin tulee. Tämän suhteen ei sillä omalla (tuontiöljyyn nojaavalla) tuotannolla ole osaa eikä arpaa. Se, miten selvitään päivistä, viikoista ja kuukausista, riippuu siitä, miten paljon on varastoitu ja miten saadaan tuotua ulkomailta.
Syöhän sitä selvitäkseen tietysti kaurapuuroa vaikka joka päivä, mutta alentaahan se ruuan miellekkyyttä arviolta 100 prosenttia.
En tiedä, mitä tarkoitat "ruuan miellekkyydellä", mutta itse olen aikoinani opiskelijana tosiaan syönyt kaurapuuroa joka päivä, eikä se nyt ole mitenkään kauheaa ja toiseksi, nyt puhutaan siis kansakunnan selviytymisestä. Olisihan se sota-aikanakin kiva joka päivä mennä ravintolaan entrecote-aterialle vuosikertaviinin kanssa nautittuna, mutta tässä keskustelemme nyt käsittääkseni kriisitilanteesta, jossa tuollaisia makunautintoja tärkeämpää on se, että jokainen saa tarpeeksi kaloreita.
Öljyä kuitenkin tulee riippumatta säistä aina saman verran - ruokaa ei. Säät eivät ole edes Euroopan alueella samat.
Niinpä tosiaan. Suomen pohjoinen sijainti tarkoittaa toki vielä sitä, että riski katovuodelle on nollaa suurempi. Oma tuotanto ei siis takaakaan sitä, että kansa voidaan ruokkia, jos sattuu niin, että silloin kriisivuotena ovat myös säät epäedulliset.
Öljy ei myöskään muutu automaattisesti ruuaksi, vaikka sitä sen tuotannossa tarvitaan. Meillähän on jo nyt kotimaista dieseltuotantoa.
öh, kotimainen dieseltuotanto perustuu maatalouteen. Ei ole järkeä viljellä rypsiä, jotta saataisiin traktoriin dieseliä, jotta sitten voitaisiin viljellä rypsiä.
Niin, johtuisko ruuan hinnan tasaisuus pienestä ylituotannosta, joka tuottaa tasaisen virran markkinoille? Miten uskot ruuan hinnan käyttäytyvän kriisitilanteessa? Kaikkien on kuitenkin aivan pakko syödä.
Riippuu vähän kriisistä. Toki jos puhutaan jostain ympäristökriisistä, voisi maailmanmitassa ruuantuotanto kärsiä. Ei muuten. Joka tapauksessa maailmalla on nykytilanteessa paljon tyhjää ruuan tuotannossa siinä mielessä, että viljaa syötetään elukoille. Tämä bufferoi ruuan hinnan nousua siinä mielessä, että jos viljan hinta lähtee nousuun, niin sitä ei enää kierrätetä elukoiden lihojen kautta, vaan myydään sellaisenaan.
Metaani on ammoniakin valmistuksen raaka-aine ilman kanssa. Kuten sanoin, en tiedä onko tämä paras prosessi ja onko meillä itsellä kykyä tuottaa kriisissä kuinka paljon ammoniakkia tai metaania sen tuotantoa varten. Ei kuitenkaan nopeasti arvioiden vaikuttanut monimutkaiselta prosessilta. Tekniikka on ollut olemassa jo sata vuotta, mutta jos täällä on joku kemisti tai löytyy joku arvio, niin peräännyn tietysti omasta arviostani.
Ongelma tässä ei käsittääkseni ole raaka-aine, vaan energia. Koska olemme tuontienergian varassa, niin on typerää käyttää se tuontikapasiteetti siihen, että ostetaan öljyä, joka käytetään traktoreissa ja kemianteollisuudessa ja sen jälkeen maataloudessa ja sen jälkeen saadaan lopputuloksena ruokaa, jonka arvo on alempi kuin lähtötuotteiden. Tällä hetkellä käsittääkseni maidontuotantoa lukuunottamatta suomalaisen maatalouden tuottama lisäarvo on negatiivinen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että veronmaksajat (EU:n ja Suomen omat) maksavat siitä, että maajussit harrastavat helvetin kallista puuhastelua pelloilla. Veronmaksajille olisi halvempaa se, että tuo puuhastelu lopetettaisiin ja tuon tuontisälän (traktorit, öljyt, lannoitteet) sijaan tuotaisiin sitä itse ruokaa.
Ja tästä säästyneet rahat voisi panna sitten vaikka varmuusvarastojen rakentamiseen. Tietenkään touhu ei ole ihan näin yksioikoista, koska osa tuon puuhastelun rahoituksesta kiertää EU:n kautta, josta Suomi ei yksipuolisesti voi irtisanoutua.
Emmehän me täysin ole ja kuten sanoin voi olla, että saamme öljyä, mutta emme ruokaa. Öljy ei nimittäin muissakaan maissa muutu automaattisesti ruuaksi.
On todennäköisempää, että saamme ruokaa, muttemme öljyä.
Entäpä, jos saamme vaihdettua hyvän satomme johdosta ruokaa aseisiin?
Öh, koska maatalous ei tuota lisäarvoa. Koneet+öljyt+lannoitteet > maatalouden tuottama ruoka (pl. maitotuotteet, joissa ollaan niukin naukin plussalla). Jos siis joutuisimme kriisitilanteeseen, jossa meidän pitäisi panna yhteiskunnan panokset parhaaseen mahdolliseen käyttöön (eikä olisi enää tilaisuutta harrastaa sellaista luksusta kuin aluepolitiikkaa), niin maatalous kannattaisi silloinkin alasajaa. Viennistä saaduilla rahoilla kannattaisi ostaa ruokaa noiden maatalouden vaatimien tuotantopanosten sijaa ja siitä yli jääneillä rahoilla sitten aseita.
Miksi se jotain ei voi olla ruokaakin? Yksi meidän isoimmista vientialoista on kemianteollisuus, jonka laitokset menevät hyvin nopeasti kiinni kun ulkomailta ei saada raaka-aineita. Milläs sitten ostetaan kriisin johdosta kallistunutta ruokaa?
Miksei ulkomailta saataisi raaka-aineita?
Nyt meillä on kaksi skenaariota. Joko emme voi kriisitilanteessa käydä ulkomaankauppaa tai voimme. Jos emme voi, niin oma maatalous hyytyy joka tapauksessa koneiden ja polttoaineiden puutteeseen. Jos voimme, niin sitten meidän on tosiaan järkevämpää pyörittää lisäarvoa tuottavia tuotantomuotoja ja ostaa ruoka ulkomailta. Maajusseille on muutenkin käyttöä tykinruokana.
Ollaanko nälässä sen aikaa, että se on saatu pystyyn?
Ei, vaan kuten sanottua, varaudutaan siihen varastoin. Niiden rakentaminen rauhan aikana tulee halvemmaksi kuin oman lisäarvoa tuottamattoman maatalouden pyörittäminen.
Voi tietysti miettiä, mistä löytyy ammattilaiset viljelemään tai mistä löytyy se valtava konekalusto, jolla raivataan metsät pelloiksi.
Enpä oikeasti usko maanviljelyn olevan sellaista haitekkiä, etteikö sitä olisi mahdollista oppia parissa vuodessa. Moottorisahoja voidaan varastoida sinne traktorien kanssa. Sinällään peltojen metsittämisestä olisi sekin hyöty, että silloin ne pellot alkaisivat tuottaa jotain oikeasti lisäarvoista asiaa, eli puuta. Ja tietenkin ihan strategiselta kannalta olisi hyökkääjälle vaikeampi edetä, kun Etelä-Suomikin olisi metsää eikä peltoja.
Lihan tuotannossa kymmenen vuotta ei ole pitkäkään aika.
Kriisitilanteessa eivät ne entrecotet ole etusijalla. Lihantuotanto silloin, jos akuutti ruokapula uhkaa kriisin vuoksi ei ole fiksua.
Ilmaston lämpeneminen parantaa satotasoja ja siten maanviljelyksen kannattavuutta. Toki maatalouden tehokkuutta pitäisi parantaa muutenkin.
Ok, katsotaan asiaa sitten uudestaan, kun ilmasto on lämmennyt. Olen valmis muuttamaan suhtautumistani asiaan siinä vaiheessa, kun suomalainen maatalous alkaa tuottaa lisäarvoa.