Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

[Samses]

@Vonka kaivoi jo popparit esiin, joten laitan vain muutaman pääkohdan @s91 :lle ja lopetan aiheen käsittelyn tähän.

A)Biodiesel mihin viittasin valmistetaan puusta. Suomessa valmistetaan puimureita, traktoreita ja kylvöketjun koneita.
B)Konekalustolla viittasin puunkorjuuketjuun ja maansiirtokoneisiin.Tällä hetkellä tuotantoa on n. 2 miljoonalla peltohehtaarilla.
C)Pohjoinen sijainti ei ole mitenkään erikoinen katovuoden aiheuttaja. Suurilla viljantuotantoalueilla kuivuus on yleinen vaiva nykyään.
D)Vihollinen oletettavasti pyrkii katkaisemaan kaikki huoltolinjat.
E)Öh häh

Biodieselin tuotantoa ei ole vielä Suomessa kuin vähäisessä määrin Sköldvikissä. Ensimmäistä isompaa laitosta rakennetaan Lappeenrantaan. Mitäpä luulet mikä on sen käytettävyys kun scheisse osuu tuulettimeen?

EDIT. Lopetetaanko tämä tähän. S91 on tässä kaikilta osin oikeassa.

EDIT2. Sori OT, ollaan erkaannuttu aiheesta.

 

[s91]

@Vonka kaivoi jo popparit esiin, joten laitan vain muutaman pääkohdan @s91 :lle ja lopetan aiheen käsittelyn tähän.

A)Biodiesel mihin viittasin valmistetaan puusta. Suomessa valmistetaan puimureita, traktoreita ja kylvöketjun koneita.

Tuskin valmistetaan, jos ei ole ulkomaista energiaa ja raaka-aineita. Suunnilleen sama koskee kaikkea taloudellista toimintaa Suomessa. Ja tietenkin, jos noita tuotetaan, niin se maatalouden tyhjästä pystyyn tempaisu on helpompaa.

Mutta ajatellaan nyt yleisesti sitä mahdollista saartoa. Edes viime maailmansodassa Suomi ei joutunut täyteen saartoon. Ruokaa saatiin tuotua maahan, samoin jossain määrin myös öljyä. Ja tämä siitä huolimatta, että Iso-Britannia ja USA olivat vastapuolella. On erittäin epätodennäköistä, että Suomi joutuisi sellaiseen kriisiin, jossa se olisi vastapuolella länsivaltioihin nähden. On siis suhteellisen todennäköistä, että voimme jatkaa ulkomaankauppaa ainakin kohtuullisesti. Tässä tilanteessa tärkeintä on se, että meillä on myydä ulkomaille sellaista, minkä tuotannossa Suomi on hyvä, koska näissä on suurin lisäarvo. Maatalous ei ole yksi näistä, vaan kuten totesin yllä, jos maataloudesta tiputetaan tukiaiset pois, se on käytännössä kallis harrastus.

B)Konekalustolla viittasin puunkorjuuketjuun ja maansiirtokoneisiin.Tällä hetkellä tuotantoa on n. 2 miljoonalla peltohehtaarilla.

Puunkorjuukalustoa Suomella on luonnollisesti jo nyt ja tietenkin olisi vielä enemmän, jos pellot metsitettäisiin. En tiedä, minkälaisia maansiirtokoneita tarvittaisiin, mutta luonnollisesti niitäkin maassa on kaikenlaisia rakennusprojekteja (jotka varmaan kriisin aikana pantaisiin jäihin) varten.

C)Pohjoinen sijainti ei ole mitenkään erikoinen katovuoden aiheuttaja. Suurilla viljantuotantoalueilla kuivuus on yleinen vaiva nykyään.

Oleellista on se, että todennäköisyys(kato Suomessa) > todennäköisyys(kato kaikkialla maailmassa). On siis suurempi riski laskea sen varaan, ettei Suomessa tule katoa ja ruuantuotantomme toimii sitä kautta kuin se, ettei koko maailmassa tule katoa ja ruokahuoltomme toimii sitä kautta.

D)Vihollinen oletettavasti pyrkii katkaisemaan kaikki huoltolinjat.

Ja juuri tämän vuoksi oleellista on varastoida ruokaa. Jos puhutaan yli vuoden kestävästä aseellisesta kriisistä ja jos vihollinen onnistuu eristämään Suomen, niin tappio tulee joka tapauksessa siksi, ettemme saa aseita. Mutta kuten sanoin, on epätodennäköistä, että Suomi olisi mahdollista eristää koko Länsi-Euroopasta tai että Länsi-Eurooppa olisi Suomen vastapuolella.

E)Öh häh

Mihinkähän "pääkohtaan" tämä liittyi?

 

[koponen]

Kun tiedetään, että yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ytimessä on ruoka ja lämpö, niin pidän valtiojohtoiseen huoltovarmuuteen tehtyjä heikennyksiä (varastotasojen pienentäminen) perkeleellisen huonoina päätöksinä. Suomi on erittäin vaikeasti huollettavissa ulkoa, toisin kuin Keski-Euroopan kyljessä olevat reunavaltiot. On myöskin vaikea uskoa, että tilanteessa jossa Venäjä kohdistaisi niin merkittäviä toimenpiteitä Suomeen, että huoltovarmuudesta tarvitsisi olla millään tasolla huolissaan, elettäisiin Ukrainan oloja vastaavaa ristikkäistaloutta. Kyllä silloin itäiset energia- ja muut virrat olisivat Suomen osalta poikki.

 

[Vonka]

Ukrainan sodan opetuksista tuli mieleeni ukrainalaisten käyttämä taistelutapa (tuottaa viholliselle tappioita) ei kyllä riitä. Ilovaiskissa ukrainalaisten tappiot olivat lähteestä riippuen 500 ja venäläisten / separatistien 2000, mutta mottiin jäivät. Lentokentällä on kaatunut satoja hyökkääjiä ja muutamia kymmeniä ukrainalaisia, joista suurin osa itse asiassa tänään.

Ukraina käytti elokuussa reilusti polttotaisteluaineita hyvällä menestyksellä ja oletan, että se ei ole missään vaiheessa ollut mikään pulmunen sotijana. Mutta jotain touhusta puuttuu koko ajan.

 

[adam7]

Ukrainan sodan opetuksista tuli mieleeni ukrainalaisten käyttämä taistelutapa (tuottaa viholliselle tappioita) ei kyllä riitä. Ilovaiskissa ukrainalaisten tappiot olivat lähteestä riippuen 500 ja venäläisten / separatistien 2000, mutta mottiin jäivät. Lentokentällä on kaatunut satoja hyökkääjiä ja muutamia kymmeniä ukrainalaisia, joista suurin osa itse asiassa tänään.

Ukraina käytti elokuussa reilusti polttotaisteluaineita hyvällä menestyksellä ja oletan, että se ei ole missään vaiheessa ollut mikään pulmunen sotijana. Mutta jotain touhusta puuttuu koko ajan.

Ukrainan taistelu on valitettavasti ollut pitkälti neuvostotaktiikkaa, eli pidetään paikka ja jos hyökätään, mennään suoraan päin. Vapaaehtoispataljoonissa ei hölmöillä noin.

 

[taktinen taistelumajava]

Vapaaehtoispataljoonissa ei hölmöillä noin.

Olisiko jotain hyviä esimerkkejä?

Tietääkseni "pussihousuilla" on ollut suuria puutteita sekä sotilaallisessa osaamisessa että sotilaskurissa.

Esimerkiksi Prykarpattyan pataljoona pakeni Ilovaiskin taistelusta lähes yhtenä miehenä ja sen komentajaa odottaa sotaoikeus - syytteet tulossa ainakin maanpetoksesta ja karkuruudesta. Pataljoonalle oli määrätty sivustanvarmistus tehtävä!

 

[adam7]

Toki olii oli yleistys. Pointsu on kuitenkin etteivät ole kiinni neuvostotaktiikassa

 

[Moose]

Tässä pari havaintoa. Enpä tiedä olisiko tästä mitään opetuksia tänne (monet näistähän on tunnettu jo vuosikymmenet) mutta Ukrainalaiset ainakin ovat oppineet joitain näistä aika kovalla hinnalla.


Ylipäätään vihollisen elektroninen sodankäynnin määrä.

1. Vihollinen ei pyri tuhoamaan kännykkäverkkoa vaan sitä jopa tuetaan virtuaalisilla kännykkämastoilla joita siirretään pitkin taistelualuetta paikantamaan sotilaitten sijainnin sekä konsentraation määrittämiseksi. Tämän takia kännykät pitää kieltää ja poistaa sotilaspoliisin avulla jos tarpeellista. Omia ”elektronisia pistokokeita” pitää myös suorittaa. Aivan kuten oman yksikön puolustusaseman naamiointi voidaan tarkastaa visualisesti kiikareilla ja lämpökameralla pitää se joissain tapauksissa myös tarkasta elektronisesti.

2. Vihollinen (punainen) pyrkii syöttämään epäsuoran tulen yksiköille (sininen) virheellisiä tulikäskyjä omien(sinisten) joukkojen päälle.

3. Vihollinen (punainen) pyrkii syöttämään logistiikkaketjuun (sininen) virhetilauksia jotta tavara saapuu väärään aikaan väärään paikkaan (esim väärä ammustarvike väärälle yksikölle jolloin koko ammusannos voi laskea pois koska sitä ei varmaan ruveta siirtämään takaisin).

4. Radiokommunikaatiolle pitää pyrkiä saamaan joku muu vaihtoehto siinä missä mahdollista (esim lankapuhelin tai kirjoitettu viesti) ja sitä pitää harjoitella.

--------------------------------------------------------------------------------

5. Maan psykologinen sodankäynnin suojaus pitää vahventaa. Mediavapauksien rajoittaminen yms konfliktin harmaassa vaiheessa ja jopa hetkeä ennen harmaata vaihetta pitää pohtia informaatiosodankäynnin takia.

6. Valtion kommunikaation kansalle pitää keskittää yksittäisiin henkilöihin jotta ristiriitaisuuksia ei synny viestinnässä. Yksittäiset poliittiset hihhulit ja liitäjät pitää hiljaista (sellaiset jotka omalla toiminnalla heikentävät maan puolustuskykyä esim ristiriitaisella kommunikaatiolla kansalle kuten Oleh Lyashko)

Nämä ovat joitain havaintoja. Eivät kaikki ole Suomelle kiinnostavia.

 

[s91]

1. Vihollinen ei pyri tuhoamaan kännykkäverkkoa vaan sitä jopa tuetaan virtuaalisilla kännykkämastoilla joita siirretään pitkin taistelualuetta paikantamaan sotilaitten sijainnin sekä konsentraation määrittämiseksi. Tämän takia kännykät pitää kieltää ja poistaa sotilaspoliisin avulla jos tarpeellista. Omia ”elektronisia pistokokeita” pitää myös suorittaa. Aivan kuten oman yksikön puolustusaseman naamiointi voidaan tarkastaa visualisesti kiikareilla ja lämpökameralla pitää se joissain tapauksissa myös tarkasta elektronisesti.

Eikö Ukrainan kriisissä yksi opetus ole juuri valtava somen kautta tapahtuva propagandamyllytys? Tätä on vaikea harrastaa, jos kellään ei ole kännykkäkameroita.

2. Vihollinen (punainen) pyrkii syöttämään epäsuoran tulen yksiköille (sininen) virheellisiä tulikäskyjä omien(sinisten) joukkojen päälle.

3. Vihollinen (punainen) pyrkii syöttämään logistiikkaketjuun (sininen) virhetilauksia jotta tavara saapuu väärään aikaan väärään paikkaan (esim väärä ammustarvike väärälle yksikölle jolloin koko ammusannos voi laskea pois koska sitä ei varmaan ruveta siirtämään takaisin).

Onko tätä tosiaan tehty Ukrainassa? Minun intissä ollessani jo yli 20 vuotta sitten kaikki tuon tason radioliikenne tapahtui salattuna. Tuollaisessa onnistuminen vaatisi siis sitä, että vihollisen viestinnän salaus pystytään purkamaan. Kuinka todennäköistä tämä oikein on?

4. Radiokommunikaatiolle pitää pyrkiä saamaan joku muu vaihtoehto siinä missä mahdollista (esim lankapuhelin tai kirjoitettu viesti) ja sitä pitää harjoitella.

Tämän pitäisi olla itsestäänselvää kaikille. Näin siis etenkin siinä vaiheessa, kun ei olla vielä taistelukontaktissa viholliseen. Radioliikenne on helpoin tapa paljastaa omat joukot viholliselle.

5. Maan psykologinen sodankäynnin suojaus pitää vahventaa. Mediavapauksien rajoittaminen yms konfliktin harmaassa vaiheessa ja jopa hetkeä ennen harmaata vaihetta pitää pohtia informaatiosodankäynnin takia.

Hmm, itse en olisi tästä mitenkään varma. Vihollisen räikeä propaganda voi minusta helposti kääntyä jopa vahvistamaan omaa puolta. Sensuurin käyttö liberaalissa yhteiskunnassa on varsin vaarallista siksi, että se johtaa helposti siihen, että kansalaisten usko omaan valtiojohtoon horjuu siksi, että he tietävät, että kritiikki on tällaisin sensuurikeinoin estetty. Edes NL:ssa ihmiset eivät uskoneet siihen, mitä Pravdassa luki, koska tiesivät, ettei se ollut kirjoitettu mediavapauksien vallitessa.

 

[Moose]

Eikö Ukrainan kriisissä yksi opetus ole juuri valtava somen kautta tapahtuva propagandamyllytys? Tätä on vaikea harrastaa, jos kellään ei ole kännykkäkameroita.

Arvostat siis propagandaa korkeammin kuin omien joukkojen sijainnin ja määrän salassapidon? Oliko kommenttisi sarkastinen? Combat camera? Vastasitko väärään viestiin.

Onko tätä tosiaan tehty Ukrainassa? Minun intissä ollessani jo yli 20 vuotta sitten kaikki tuon tason radioliikenne tapahtui salattuna. Tuollaisessa onnistuminen vaatisi siis sitä, että vihollisen viestinnän salaus pystytään purkamaan. Kuinka todennäköistä tämä oikein on?

Tämän pitäisi olla itsestäänselvää kaikille.

.....................................

Hmm, itse en olisi tästä mitenkään varma. Vihollisen räikeä propaganda voi minusta helposti kääntyä jopa vahvistamaan omaa puolta. Sensuurin käyttö liberaalissa yhteiskunnassa on varsin vaarallista siksi, että se johtaa helposti siihen, että kansalaisten usko omaan valtiojohtoon horjuu siksi, että he tietävät, että kritiikki on tällaisin sensuurikeinoin estetty. Edes NL:ssa ihmiset eivät uskoneet siihen, mitä Pravdassa luki, koska tiesivät, ettei se ollut kirjoitettu mediavapauksien vallitessa.

.Ok vastasit selvästi väärään viestiin.

 

[vlad]

Ukrainan taistelu on valitettavasti ollut pitkälti neuvostotaktiikkaa, eli pidetään paikka ja jos hyökätään, mennään suoraan päin. Vapaaehtoispataljoonissa ei hölmöillä noin.

Olisiko jotain hyviä esimerkkejä?

Tietääkseni "pussihousuilla" on ollut suuria puutteita sekä sotilaallisessa osaamisessa että sotilaskurissa.

Esimerkiksi Prykarpattyan pataljoona pakeni Ilovaiskin taistelusta lähes yhtenä miehenä ja sen komentajaa odottaa sotaoikeus - syytteet tulossa ainakin maanpetoksesta ja karkuruudesta. Pataljoonalle oli määrätty sivustanvarmistus tehtävä!

Olen seurannut jonkin verran näiden vapaaehtoispataljoonien toimintaa Ukrainassa (aina keväältä 2014 lähtien) ja minulle on muodostunut se käsitys, että pääsääntöisesti vapaaehtoispataljoonien organisaatio ja toimintakyky on joustavampaa mitä Ukrainan asevoimilla (toisaalta sitten usein varustuksessa on puutteita tai on ollut). Ja pääsääntöisesti vapaaehtoispataljoonien miehistön moraali on ollut korkeammalla mitä vakituisen väen - etenkin tilanne oli tämä keväällä ja alkukesästä 2014 jolloin nähtiin näitä surkuhupaisia tapauksia joissa Ukrainan asevoimien yksiköt joutuivat suuriin ongelmiin jopa siviileiden kanssa, joskin osassa tapauksista syynä oli se, että asevoimien yksiköt eivät tienneet mitä menivät tekemään ja miksi oli vain annettu ohjeistus "harjoituksista" alueella x - asia mikä ei tietenkään voi olla vaikuttamatta operaation suorittamiseen.

Tietenkin mitä enemmän näitä vapaaehtoispataljoonia on olemassa alkaa niiden toimintaan sisältyä myös riskejä ja aina ja kaikkialla ei tietenkään voi luottaa niiden operointikykyyn (tai edes halukkuuteen) jos johdossa tai komentosuhteissa on ongelmia. Mutta kokonaisuudessaan näkisin asian kuitenkin siten, että nämä vapaaehtoispataljoonat ovat selkeällä tapaa auttaneet Ukrainaa taistelussa separatisteja ja venäläisiä vastaan ja toimintatavaltaan ne eivät ole niin paljon kahlittuja neuvostosysteemiin.

vlad.

 

[taktinen taistelumajava]

Olen seurannut jonkin verran näiden vapaaehtoispataljoonien toimintaa Ukrainassa (aina keväältä 2014 lähtien) ja minulle on muodostunut se käsitys, että pääsääntöisesti vapaaehtoispataljoonien organisaatio ja toimintakyky on joustavampaa mitä Ukrainan asevoimilla (toisaalta sitten usein varustuksessa on puutteita tai on ollut). Ja pääsääntöisesti vapaaehtoispataljoonien miehistön moraali on ollut korkeammalla mitä vakituisen väen - etenkin tilanne oli tämä keväällä ja alkukesästä 2014 jolloin nähtiin näitä surkuhupaisia tapauksia joissa Ukrainan asevoimien yksiköt joutuivat suuriin ongelmiin jopa siviileiden kanssa, joskin osassa tapauksista syynä oli se, että asevoimien yksiköt eivät tienneet mitä menivät tekemään ja miksi oli vain annettu ohjeistus "harjoituksista" alueella x - asia mikä ei tietenkään voi olla vaikuttamatta operaation suorittamiseen.

Tietenkin mitä enemmän näitä vapaaehtoispataljoonia on olemassa alkaa niiden toimintaan sisältyä myös riskejä ja aina ja kaikkialla ei tietenkään voi luottaa niiden operointikykyyn (tai edes halukkuuteen) jos johdossa tai komentosuhteissa on ongelmia. Mutta kokonaisuudessaan näkisin asian kuitenkin siten, että nämä vapaaehtoispataljoonat ovat selkeällä tapaa auttaneet Ukrainaa taistelussa separatisteja ja venäläisiä vastaan ja toimintatavaltaan ne eivät ole niin paljon kahlittuja neuvostosysteemiin.

vlad.

Taitaa tuo vapaaehtoisten paremmuus olla luenteeltaan vähän sellaista "sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas".

Kuten sanoit, suurin etu vapaaehtoisilla yksiköillä on ollut niiden taisteluhalukkuus.

Se, että Ukrainan turvallisuus vieläkin lepää näiden pussihousujen varassa kertoo vain siitä, että Ukrainan valtio ja asevoimat on kyvytön hoitamaan asioita.

Heikosti organisoidut, koulutetut ja valtioon sitoutumattomat yksiköt pärjäävät lähinnä silloin kun vastassa on toinen samanlainen pussihousu. Aivan samanlaisen havainnon tekivät suomalaiset Aunuksen retkillään ja saman asian huomasi myös kansallissosialistenen Saksa vuosina 1939-1941. Neuvostoliittokin sai huomata vapaaehtoisten tai pakotettujen pussihousupaltaljoonien olevan lähinnä panssaritöyssyjä tai jalkaväen harjoitusmaaleja. Saman suuntaisia olivat kokemukset myös Jugoslavian hajoamissodista.

Kyllä pussihousu komppania on parempi kuin yksi poliisipartio ja pystyy puollustamaan laaksoaan paremmin kuin kaksi poliisia ladassa. Jugoslaviassa todettiin, että keski-ikäiset vapaaehtoiset mätisäkit ovat käyttökelpoisia lähinnä omien kotiseutujensa poliisi- tai vartiojoukkoina. Sotimisessa on kuitenkin sellaisia tekijöitä jotka eivät korjaannu vaikka vodkan, rakijan tai oluen käheyttämällä äänellä laulettaisiin kuinka kovaa tahansa Horst Wesseliä, vapaata venäjänmaata tai Za Dom Spremniä.

Kyllä pussihousuista voi kouluttaa myös hyvän sotilasyksikön. Aikoinaan osa SS:n vartiopataljoonista kasvoi eliittiyksiköiksi ja jopa SA perusti omistaan keski-ikäisistä kolpakkosotureista omia yksiköitä jotka pärjäsivät rintamalla hyvin (1944-1945). Osa HOS:n joukoista siirtyi Kroatiassa armeijan riveihin ja niiden itsenäisyys vietiin. Vapaaehtois porukasta voi tulla tehokas sotilasyksikkö, jos se liittyy virallisten asevoimien organisaatioon, harjoittelee ankarasti ja hyväksyy esimiehikseen myös ne jotka eivät ole "tovereita". Tuo prosessi ei ole Ukrainassa edes käynnistynyt, mikään kesäleiri jossa koulutetaan vaahtosammuttimen kokoisia kersoja ampumaan pahviputineita ei tuota vaatimusta täytä!

 

[vlad]

Taitaa tuo vapaaehtoisten paremmuus olla luenteeltaan vähän sellaista "sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas".

Kuten sanoit, suurin etu vapaaehtoisilla yksiköillä on ollut niiden taisteluhalukkuus.

Se, että Ukrainan turvallisuus vieläkin lepää näiden pussihousujen varassa kertoo vain siitä, että Ukrainan valtio ja asevoimat on kyvytön hoitamaan asioita.

Heikosti organisoidut, koulutetut ja valtioon sitoutumattomat yksiköt pärjäävät lähinnä silloin kun vastassa on toinen samanlainen pussihousu. Aivan samanlaisen havainnon tekivät suomalaiset Aunuksen retkillään ja saman asian huomasi myös kansallissosialistenen Saksa vuosina 1939-1941. Neuvostoliittokin sai huomata vapaaehtoisten tai pakotettujen pussihousupaltaljoonien olevan lähinnä panssaritöyssyjä tai jalkaväen harjoitusmaaleja. Saman suuntaisia olivat kokemukset myös Jugoslavian hajoamissodista.

Kyllä pussihousu komppania on parempi kuin yksi poliisipartio ja pystyy puollustamaan laaksoaan paremmin kuin kaksi poliisia ladassa. Jugoslaviassa todettiin, että keski-ikäiset vapaaehtoiset mätisäkit ovat käyttökelpoisia lähinnä omien kotiseutujensa poliisi- tai vartiojoukkoina. Sotimisessa on kuitenkin sellaisia tekijöitä jotka eivät korjaannu vaikka vodkan, rakijan tai oluen käheyttämällä äänellä laulettaisiin kuinka kovaa tahansa Horst Wesseliä, vapaata venäjänmaata tai Za Dom Spremniä.

Kyllä pussihousuista voi kouluttaa myös hyvän sotilasyksikön. Aikoinaan osa SS:n vartiopataljoonista kasvoi eliittiyksiköiksi ja jopa SA perusti omistaan keski-ikäisistä kolpakkosotureista omia yksiköitä jotka pärjäsivät rintamalla hyvin (1944-1945). Osa HOS:n joukoista siirtyi Kroatiassa armeijan riveihin ja niiden itsenäisyys vietiin. Vapaaehtois porukasta voi tulla tehokas sotilasyksikkö, jos se liittyy virallisten asevoimien organisaatioon, harjoittelee ankarasti ja hyväksyy esimiehikseen myös ne jotka eivät ole "tovereita". Tuo prosessi ei ole Ukrainassa edes käynnistynyt, mikään kesäleiri jossa koulutetaan vaahtosammuttimen kokoisia kersoja ampumaan pahviputineita ei tuota vaatimusta täytä!

Osaltaan kyllä allekirjoitan Ukrainan suuntaan kohdistetun kritiikkisi - se on perusteltua ja siinä on pointtinsa ja selkeää sisältöä.

Vapaaehtoispataljooniin sisältyy ongelmia - kuten toit esille. Näen kuitenkin, että kokonaisuudessa niistä on tällä hetkellä enemmän hyötyä kuin haittaa mutta ongelmaton tilanne ei todellakaan ole. Ongelmia on aiheuttanut ainakin toisinaan se, että eri oligarkkien perustamien vapaaehtoispataljoonien yhteistoiminnassa on ollut ongelmia ja ajoittain ne on nähty jopa kilpailijoina - asia mikä ei voi olla vaikuttamatta operointikykyyn ja suoritusvarmuuteen. Ja tietty ongelmia synnyttää se, että koulutuksen taso heittelehtii paljonkin, komentosuhteissa on ongelmia ja sitoutuminen valtioon ei välttämättä ole voimakasta.

Tietenkin vapaaehtoispataljoonien menestys johtuu osaltaan siitä, että Ukrainan asevoimien suoritusvalmius ja -varmuus ei ole ollut tätä päivää mutta tässä tapauksessa - vaikka kritisoitavaa on runsaasti - on huomioitava toisaalta se hyvin poikkeuksellinen tilanne jonka vallassa asevoimat olivat EuroMajdanin jälkeen ja vallan vaihduttua - huomattava osa oli täysin toimintakyvytön tai halvaantunut. Maan uusi hallitus ei voinut luottaa osaan asevoimien johdosta ja ongelmia synnytti osaltaan se, että ei edes tiedetty kehen voi luottaa ja kehen ei - mikä olennaisella tapaa hidasti asevoimien organisointia ja aiheuttaa ongelmia edelleen lähinnä sen tähden, koska lähtötaso oli niin surkea. Toisaalta osassa yksiköitä moraali on korkea ja halu puolustaa maataan suuri mutta organisaation neuvostoaikaisuus ja hidas uudistuminen aiheuttaa niitä suuren suuria ongelmia joiden olemassa olo on paljastunut viimeistään taistelukentällä.

Eräänä ongelmana näen myös sen, että Ukrainan hallinnolla on ollut ongelmia määritellä sitä millaista sotaa maassa käydään ja millaista voimaa separatisteja ja venäläisiä joukkoja vastaan on käytettävä. Hyvin usein operaatiot on suoritettu minimaalista voimaa käyttäen ja pyritty välttämään mahdollisimman paljon siviiliuhreja tai taisteluista johtuvia negatiivisia uutisia - kenties länsi osaltaan on pyrkinyt vaikuttamaan siihen kuinka Ukraina on sotaansa käynyt esittämällä (vaatimuksia) tulitauon sopimisesta ja neuvotteluista.

Joten sanoisin, että tietty päämäärättömyys on osaltaan tuonut ongelmia ja synnyttänyt vaikeuksia suorittaa operaatioita. Muistaakseni blogisti Dmytry Timchuk on esittänyt useampaan otteeseen kritiikkiä ATO:n operaatiota ja sen toteutusta kohtaan, samoin kritiikkiä on hänen toimesta kohdistettu aina Petro Poroshenkoon saakka - hän vaati jo kesällä 2014 selkeästi voimakkaampien otteiden käyttöä separatisteja ja niitä tukevia venäläisiä vastaan.

vlad.

 

[margolin_man]

Toivottavasti meni oikeaan osoitteeseen vaikka aika epämääräisen näköistä räiskintää, osa ampuu 2-3 kertaa enemmän kuin toinen tykki. Niin eipä tuolla metsän suojiin juurikaan pääse.

Siis näinkö ei

Ukraina on muuten nyt saanut jenkkien tykistötutkia.

https://twitter.com/x/status/554691092214714368

 

[adam7]

Toivottavasti meni oikeaan osoitteeseen vaikka aika epämääräisen näköistä räiskintää, osa ampuu 2-3 kertaa enemmän kuin toinen tykki. Niin eipä tuolla metsän suojiin juurikaan pääse.

Oikeaan osoitteeseen? Siis omien terroristien ja venäläisten maahantunkeutujien niskaan.

 

[s91]

Arvostat siis propagandaa korkeammin kuin omien joukkojen sijainnin ja määrän salassapidon? Oliko kommenttisi sarkastinen? Combat camera? Vastasitko väärään viestiin.

Minusta asiat eivät ole toisensa poissulkevia. Kyllä, koko ajan puhelimet auki kulkien joukot paljastuvat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö siitä voisi olla hyötyä, että kontrolloidulla puhelinten käytöllä (kuvataan vihollisen törkeyksiä, mennään paikkaan X, jossa liitytään verkkoon, pannaan kuvat someen, puhelin pois päältä ja pois paikalta) voisi olla propagandakäyttöä.

.Ok vastasit selvästi väärään viestiin.

???

 

[Old Boy]

Toivottavasti meni oikeaan osoitteeseen vaikka aika epämääräisen näköistä räiskintää, osa ampuu 2-3 kertaa enemmän kuin toinen tykki. Niin eipä tuolla metsän suojiin juurikaan pääse.

Näistä ei aina ole opetusvideoiksi edes huonona esimerkkinä.
Suuntauskolmijalat puuttuvat tykkien viereltä ja ampuvat aika lähelle, vaikka ovat aukealla pellolla. Voisi olla kaluston vastaanottoammunta.
Kukaan ei nimittäin lähde sotaan tykillä, jola ei ole kertaakaan ammuttu.

 

[Reef]

Suluttaminen...
Uskoisin, että aiheesta on jo keskusteltukin, mutta nopealla kahlaamisella ei tullu vastaan. Tilanteet kaikkien lähteiden mukaan muuttuvat Itä-Ukrainassa nopeasti, mutta toisaalta samaan aikaan on päivien ja jopa viikkojen "asemasotavaiheita" pitkin linjaa. Osaisko joku avata asiaa miksei kuvissa tai videoilla vartioasemista oletetuilla päähyökkäyssuunnilla näy piikkilankaa ja betoniporsasta raskaampaa sulutusta eli vaikkapa tela- tai pohjamiinoja, kaivuutöitä tai murrostamista? Aikaahan rakentamiseen fiksusti on kun ihan kaikkea ei kuitenkaan hävittääkään haluta. IED:tkin toimii, varmasti löytyy tuoltakin ukkoja joilta niiden väsääminen sujuu. Vai onko tämä nyt sitä kuuluisaa neuvostoaikaista sotataktiikka pitää kiinni jokaisesta maapalasta kun pitäisikin vetäytyä ja valita oma taistelu sille valmistellulla maaperällä?

 

[SJ]

Suluttaminen...
Uskoisin, että aiheesta on jo keskusteltukin, mutta nopealla kahlaamisella ei tullu vastaan. Tilanteet kaikkien lähteiden mukaan muuttuvat Itä-Ukrainassa nopeasti, mutta toisaalta samaan aikaan on päivien ja jopa viikkojen "asemasotavaiheita" pitkin linjaa. Osaisko joku avata asiaa miksei kuvissa tai videoilla vartioasemista oletetuilla päähyökkäyssuunnilla näy piikkilankaa ja betoniporsasta raskaampaa sulutusta eli vaikkapa tela- tai pohjamiinoja, kaivuutöitä tai murrostamista? Aikaahan rakentamiseen fiksusti on kun ihan kaikkea ei kuitenkaan hävittääkään haluta. IED:tkin toimii, varmasti löytyy tuoltakin ukkoja joilta niiden väsääminen sujuu. Vai onko tämä nyt sitä kuuluisaa neuvostoaikaista sotataktiikka pitää kiinni jokaisesta maapalasta kun pitäisikin vetäytyä ja valita oma taistelu sille valmistellulla maaperällä?

Olisiko siksi, että Ukraina on suhteellisen tasaista maastoa, joten sulutteet joutuisivat olemaan valtavat, jotta niitä ei voisi helposti kiertää?

 

[Reef]

Olisiko siksi, että Ukraina on suhteellisen tasaista maastoa, joten sulutteet joutuisivat olemaan valtavat, jotta niitä ei voisi helposti kiertää?

Hyvä yritys SJ, mutta tuo on vasta puolet totuudesta. Puhun itse suluttamisesta hyökkääjän toimien ohjailuna ja hidastamisena sekä edelleen alustana vastatoimenpiteille. Tottakai aina voi yrittää kiertää, mut siinä kohtaa peli muuttuukin shakiksi.

Kuinkahan ukrainalaisten operatiivisen tason tiedustelutulenjohto mahtaa faktisesti toimia? Toisessa langassa tänään linkitetyllä videolla Debaltsevossa asemien väliä on 2-3km ja separatistit pelkäsivät samaisella videolla tarkka-ampujia. Tilanne siis sellainen missä ei valmistauduta hyökkäykseen vaan suurinpiirtein kahvinkeittoon ja parin raketin lähettämiseen. 3km päässä!! Tuollaiset etäisyydet mahdollistaisivat erittäin tehokkaan epäsuoran hoitamisen mikäli ukrainalaisten tiedustelupartiot vaan yhtään osaa hommaansa ja on ajantasalla.