Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Jotenkin tuntuu, että tämä miten Ruotsi ainakin koittaa palauttaa armeijoidensa vahvuutta valikoivalla asevelvollisuudella ei toimi. Kyllähän sinne inttiin mennään myös juurikin koska kaikki menevät. Saksalla taitaa palkka-armeija edelleen olla tarjolla. Asevelvollisuus on kuin raskaus, ei voi olla osin raskaana, tai että vaan joku joutuu asevelvolliseksi.

Suurin ongelma on siinä, että monissa maissa yleinen asevelvollisuus johtaisi valtavan suureen koulutettavien määrään. Jo Ruotsin väkiluvulla molempia sukupuolia koskeva yleinen asevelvollisuus johtaisi sellaiseen reserviläisten määrään, että se riittäisi miljoona-armeijan tarpeisiin.
 
Suurin ongelma on siinä, että monissa maissa yleinen asevelvollisuus johtaisi valtavan suureen koulutettavien määrään. Jo Ruotsin väkiluvulla molempia sukupuolia koskeva yleinen asevelvollisuus johtaisi sellaiseen reserviläisten määrään, että se riittäisi miljoona-armeijan tarpeisiin.

Liian suuri reserviläisten määrä ei ole lähtökohtaisesti ongelma, mutta jos määrä on aivan tolkuton, armeija voi valita halukkaimmat ja parhaat päältä ja lopuille voidaan kouluttaa muita kriisiajan tehtäviä (ammustuotantoa, palojen sammutusta, järjestyksenpitoa, yms).
 
Liian suuri reserviläisten määrä ei ole lähtökohtaisesti ongelma, mutta jos määrä on aivan tolkuton, armeija voi valita halukkaimmat ja parhaat päältä ja lopuille voidaan kouluttaa muita kriisiajan tehtäviä (ammustuotantoa, palojen sammutusta, järjestyksenpitoa, yms).

Se vähentää motivaatiota kun tuollaisessa järjestelmässä suuri osa varusmiehistä tietää, ettei heitä erittäin suurella todennäköisyydellä tarvita sodan ajan organisaatiossa.

Lisäksi kouluttaminen maksaa sekä koulutuskustannuksina että ihan erityisesti siinä, että ihmisten työurat lyhenevät noin vuodella.
 
Silloin pitäisi viestiä, että jos sotatilanne tulisi niin turhaa tehtävää ei olisi ja tekemistä riittäisi kaikille. Jollekin se tarkoittaa poterossa olemista ja toiselle se voi tarkoittaa yleisenjärjestyksen ylläpitoa tai siviiliyhteiskunnan pyörittämistä. Kaikki tärkeitä tehtäviä. Suomessakin asiasta voitaisiin selkeämmin viestiä.
 
Väittäisin että se olisi ollut ihan toimiva, jos vastapuoli ei olisi saanut valmistautua siihen kuukausia ja hyökkääjällä olisi ollut enemmän ammuksia käytettävissä. Myös ilmatorjunta olisi saanut olla parempaa.

Harkovan seudullahan se taktiikka toimi ihan hyvin.

Samaa mieltä. Ryssällä oli etelässä aikaa kaivautua. Ja lapiomieshän se ryssä on. Harkovan suunnalla nähtiin nopeatempoista liikuntasotaa jolle rysyt eivät mahtaneet mitään.
 
Avoimien lähteiden tarkkailijat alkoivat viime syksynä kiinnittää huomiota Venäjän Mustanmeren laivaston alusten muuttuneeseen ulkoasuun. Venäjältä julkaistuissa kuvissa näkyi, kuinka monien alusten keulat ja perät oli maalattu niiden siluetin muuttavalla tavalla sysimustiksi. Verkkouutiset kertoi asiasta ensin tässä.

Venäjän laivaston aluksia on maalattu vastaavaan tapaan muuallakin. Lisää:

 
Siirsin tänne keskustelua hiilivetyjen käytöstä ja etenkin bensiinin kulutuksesta Venäjällä vs. muut maat. Ohessa ensin lainauksia:
Veikkaan että juuri äsken ikkunasta tippunut lukoilin johto-ryssä erehtyi kertomaan että varastoja jo syödään ja että ei riitä pitkään. Venäjä on ollut tunnettu juuri diiselin viejänä mutta moottoribensiin ei niinkään. 2022 luvut oli diesel/bensa osalta 35/4,8 miljoonaa tonnia. Jalostamokapasiteetin laskiessa nimenomaan bensa tulee loppumaan ensin. 2021 ryssälän bensankulutus oli noin miljarditonnia, eli ylituotantokapasiteettia ei juurikaan ole. Vienti vastaa ½% kokonaistuotannosta.

Käytännössä ryssälän sisäinen liikennepolttoaineiden käyttö on maan talouteen suhteutettuna lähes järjettömän suurta. Maassa on 20 kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa mutta bensiinin käyttö on 1000 kertainen, eli yksi ryssä vastaa tässä 50 suomalaista.

Mielenkiintoista, mistähän tuo johtuu?

Yksi ajatus tuli mieleen. Koska venäjällä bensa on ollut halpaa, niin voisiko olla niin, että siellä käytetään paljon aggregaatteja sähkön tuottamiseen? Tuo voisi selittää tuon määrän.

Merkittävä määrä bensakäyttöisiä paketti- ja kuorma-autoja, joiden polttoainetalous vähän niin ja näin yhdistettynä huonoon tiestöön. Ei se muuta tarvitse.
  • Autokalustosta valtaosa on vanhaa, joka kuluttaa eurooppalaisia verrokkejaan enemmän. Europpasta bensiinikäyttöiset kuorma-autot poistuivat jo 1970-luvulla.



Aikanaan varusmieskoulutuksessa opetettiin, että sotakalustossa (etenkin itäkalustossa) suositaan bensiinimoottoria kylmistä ilmastollisista syistä.
Bensiini pysyy kylmässä toimivana. mutta dieselille ~ -40 oC-astetta on käytännön raja ja silloin se on arktista laatua. Ks Neste Futura diesel talvilaadut, arktinen samepiste (varastointi)/suodatettavuus (käyttö) -40 / -40 oC.

Esim. Siperian Verhojanskissa kuukausittainen keskilämpötila on joulu-,..., helmikuussa alle -40 oC, joka puolustaa bensiinimoottoria myös raskaan kaluston ja aggregaattien yms. laitteiden voimalähteenä diesilin sijasta. Jos tuolla ajaisi dieselillä, niin pitäisi käyttää moottoria koko ajan ja ehkä lämmittää polttoainetankkia/-järjestelmää sekä polttoainevarastosäiliöita jollakin tapaa ympäri vuorokauden talvikuukausina.
Joissakin Siperia-tarinoissa kerrotaan, että kayttävät myös bensiinimoottoreita ympäri vuorokauden kylminä ajankohtina. Olisiko syynä moottoribensiinin leimahduspiste -46 oC (dieselille leimahduspiste on +62...65).

Ehkä Siperia on kuitenkin jotain opettanut selviytymisestä talviolosuhteissa.
 
"
He tekevät näin. He ottavat 8000 kännykkää ja laittavat niitä kuuden jalan (180cm) tolppiin ja laittavat tolppia kaikkialle ympäri Ukrainaa ja mikrofonin siten, että kuulevat, kun drone tulee niiden suuntaan, kenraali Hecker kehui.


– Alle 500 dollaria. He saavat suunnan, he saavat lentonopeuden.

Kenraali Hecker kertoi, että järjestelmällä pystytään myös jakamaan informaatio noin kahdellesadalle ilmatorjuntajärjestelmälle.

– He kouluttavat kaveria noin kuusi tuntia istumaan AAA:ssa (ilmatorjuntatykki) ja seuraamaan iPadia joka näyttää mihin dronet ovat tulossa. Eräänä päivänä niitä oli tulossa 84. He tunnistivat kaikki 84 ja ampuivat alas 80. Tämä on oikealla puolella kustannuskäyrää verrattuna siihen, että niitä ammuttaisiin alas Patriot- tai SM2-ohjuksilla, Hecker sanoi."


 
Muistaakseni Suomessakin oli kehitysasteella samanmoinen ilmavalvontajärjestelmä. Uuutisoinnista on jo aika tovi. Jopa yli 20 vuotta. Piti olla ilmavalvonnan mullistava laite. Patria oli uutisen yhteydessä mainittu.... muistaakseni. Ei perustunut kännyteknologiaan.
 
Siirsin tänne keskustelua hiilivetyjen käytöstä ja etenkin bensiinin kulutuksesta Venäjällä vs. muut maat. Ohessa ensin lainauksia:

Aikanaan varusmieskoulutuksessa opetettiin, että sotakalustossa (etenkin itäkalustossa) suositaan bensiinimoottoria kylmistä ilmastollisista syistä.
Bensiini pysyy kylmässä toimivana. mutta dieselille ~ -40 oC-astetta on käytännön raja ja silloin se on arktista laatua. Ks Neste Futura diesel talvilaadut, arktinen samepiste (varastointi)/suodatettavuus (käyttö) -40 / -40 oC.

Esim. Siperian Verhojanskissa kuukausittainen keskilämpötila on joulu-,..., helmikuussa alle -40 oC, joka puolustaa bensiinimoottoria myös raskaan kaluston ja aggregaattien yms. laitteiden voimalähteenä diesilin sijasta. Jos tuolla ajaisi dieselillä, niin pitäisi käyttää moottoria koko ajan ja ehkä lämmittää polttoainetankkia/-järjestelmää sekä polttoainevarastosäiliöita jollakin tapaa ympäri vuorokauden talvikuukausina.
Joissakin Siperia-tarinoissa kerrotaan, että kayttävät myös bensiinimoottoreita ympäri vuorokauden kylminä ajankohtina. Olisiko syynä moottoribensiinin leimahduspiste -46 oC (dieselille leimahduspiste on +62...65).

Ehkä Siperia on kuitenkin jotain opettanut selviytymisestä talviolosuhteissa.
Käytännössä ryssälän sisäinen liikennepolttoaineiden käyttö on maan talouteen suhteutettuna lähes järjettömän suurta. Maassa on 20 kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa mutta bensiinin käyttö on 1000 kertainen, eli yksi ryssä vastaa tässä 50 suomalaista.
Teknohipin väite ei vastaa tilastoa. Per capita bensiinin kulutus tieliikenteessä, kg/vuosi vuodelta 2010:
USA: 1107.96
Suomi: 278.37
Venäjä: 234.27
https://www.nationmaster.com/countr...l-consumption-per-capita/Kg-of-oil-equivalent

Bensiinin / dieselin (ml lämmitys) kokonaiskulutus *1000 barrelia/päivä vuodelta 2021:
USA: 8815.7 / 3972.07
Kiina: 3150 / 3000
Suomi: 31.55 / 83.36
Venäjä: 829.65 / 866.97
https://www.theglobaleconomy.com/rankings/gasoline_consumption/
https://www.theglobaleconomy.com/rankings/diesel_fuel_consumption/
Tässä diesel tarkoittanee tisleitä.

Eri laatujen tuotantoa voi katsella esim tuolta:
https://www.indexmundi.com/energy/?product=oil&graph=production&display=rank

Vaikuttaa siltä, että raakaöljyn jalostamisen määrä säätyy Venäjällä bensiinin mukaan. Bensiiniä tuotetaan sen verran kuin ko. maassa on kysyntää. Muita tuotteita syntyy samalla yli oman tarpeen joten niitä viedään ulkomaille. Tuotantokapasiteetissa on siten reilu reservi muille tuotteille kuin bensiini.
 
Back
Top