Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Baltit linnoittavat itärajaansa. Tarkoitus on hidastaa ja kuluttaa ryssää, ostaa aikaa liittolaisten vahvistuksien tulolle ja siviilien evakuoinnille. Suomi ei ainakaan vastaavassa mittakaavassa tee samaa. Tosin jutussa mainitaan, että mm. Lappeenrannassa on tarkisteltu evakuointisuunnitelmia.

Joo pitipä rekisteröityä kommentoidakseni tätä. Nukutaanko täällä ruususen unta? Ei tuo nyt hirveän hyvältä suunnitelmalta kuulosta. Liikesodankäynti on kokenut melkoisen inflaation Ukrainassa ja mitään suuria perääntymisiä ei olla nähty Venäjän osalta sitten vuoden 2022.

Ei oikein tekisi mieli kuvitella samaa tilannetta Suomelle jossa Venäjä ottaa ensin parissa päivässä haltuun maa-alueita ja Suomi sotii seuraavat pari vuotta että saisi ne takaisin. Natokin ymmärtääkseni siirtyi pois Baltian alkuperäisestä puolustussuunnitelmasta reaktiivisesta ennaltaehkäisevään torjuntaan ja sen takia korkean valmiuden joukkojen määrää on kasvatettu.
 
Sama fiilis itselläkin, parempi olisi vain ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä edes jotain jo nyt eikä vasta viimetingassa. Jos ei nyt mitään varsinaisia linnoituksia mutta varusmieskoulutuksessa ja kertauksissa voitaisiin opetella tekemään linnoitteita itärajan taajamien ja kaupunkien suojaksi. Siitä se alkais pikkuhiljaa rakentumaan. Kaikki vähäkin mitä tehtäisiin sataisi vähintään ennaltaehkäisyn laariin.
 
Baltit linnoittavat itärajaansa. Tarkoitus on hidastaa ja kuluttaa ryssää, ostaa aikaa liittolaisten vahvistuksien tulolle ja siviilien evakuoinnille. Suomi ei ainakaan vastaavassa mittakaavassa tee samaa. Tosin jutussa mainitaan, että mm. Lappeenrannassa on tarkisteltu evakuointisuunnitelmia.




Eikö kannattaisi hyödyntää molempia taktiikoita.
Tehdään linnoitteet valmiiksi vaikka vähän kauemmaksi rajasta sanotaan nyt vaikka se tykin kantama tms jossa toimisi tulevaisuuden paikjoukot ja linnoitteiden etupuolella toimivat liikkuvat operatiiviset joukot.
 
Eikö kannattaisi hyödyntää molempia taktiikoita.
Tehdään linnoitteet valmiiksi vaikka vähän kauemmaksi rajasta sanotaan nyt vaikka se tykin kantama tms jossa toimisi tulevaisuuden paikjoukot ja linnoitteiden etupuolella toimivat liikkuvat operatiiviset joukot.
Nehän on jo tehty; Salpalinja mutta ei tuota voi kunnostaa tai ajanmukaistaa koska emme halua provosoida.
Uudistettu taistelutapa antaa ryssän hyökätä koska sitä ei voi pysäyttää linnotteilla, vaikka valloittavat Lappeenrannan, Kouvolan, Lahden niin viimeistään isketään Tampereen metsistä!
 
Nehän on jo tehty; Salpalinja mutta ei tuota voi kunnostaa tai ajanmukaistaa koska emme halua provosoida.
Uudistettu taistelutapa antaa ryssän hyökätä koska sitä ei voi pysäyttää linnotteilla, vaikka valloittavat Lappeenrannan, Kouvolan, Lahden niin viimeistään isketään Tampereen metsistä!
Taisi olla sarkasmia mukana.

Mikäli siellä olisi linnoitusrintamia vastassa niin olisi enemmän aikaa evakuoida Lappeenranta ,Kouvola,lahti yms.
Luulisi myös helpottavan operatiivisten toimintaa kun vihun vahvuus heikkenee ja liike hidastuu kyseisiin linnoituksiin.
 
Jäykän puolustuksen paikallisjoukkojen etuna totta kai oivallinen paikallistuntemus motivaatio puolustaa omia takapihojaan. Mutta mikä olisi taistelukestävyys, jos jäädään ryssän tulijyrän alle ? Operatiiviset joukot liikkuvampia ja vähemmän alttiita tulelle. Mutta nyt kun tosiaan katsoo miten paskaa on ryssän suorittaminen kautta linjan, yliarvioitiinko ryssän osaaminen ? Ja tämän takia jäykkä puolustus painui meillä unholaan ?
 
Taisi olla sarkasmia mukana.

Mikäli siellä olisi linnoitusrintamia vastassa niin olisi enemmän aikaa evakuoida Lappeenranta ,Kouvola,lahti yms.
Luulisi myös helpottavan operatiivisten toimintaa kun vihun vahvuus heikkenee ja liike hidastuu kyseisiin linnoituksiin.
No juurikin näin.
Toivottavasti vihollista ei lasketa syvyyteen koska sitä ei ole, Ukrainan pelasti sen koko, ryssä ei pystynyt huoltamaan joukkojaan.

Itärajalta Helsinkiin on n. 300 km, -Tornioon sama matka. Vieläkö suomenarmeija peruttelee ja odottaa iskunpaikkaa kun nyt on Ukrainassa nähty, ettei se "tuotetaan hyökkääjälle niin suuret tappiot, ettei kannata" metodi toimi?

Rautaa rajalle ja linnoitushommiin kuten Baltiassakin.
 
Jäykän puolustuksen paikallisjoukkojen etuna totta kai oivallinen paikallistuntemus motivaatio puolustaa omia takapihojaan. Mutta mikä olisi taistelukestävyys, jos jäädään ryssän tulijyrän alle ? Operatiiviset joukot liikkuvampia ja vähemmän alttiita tulelle. Mutta nyt kun tosiaan katsoo miten paskaa on ryssän suorittaminen kautta linjan, yliarvioitiinko ryssän osaaminen ? Ja tämän takia jäykkä puolustus painui meillä unholaan ?
Ei siinä ole tarkoituskaan jäädä tuleen makaamaan vaan alta pois jos linjat alkaa murtumaan.

Ilman linnoituksia kys toiminta on huomattavasti kevyempää ja ei välttämättä aiheuta tarpeeksi hidastusta.

Kys taktiikkalla saadaan sidottua vihun voimaa jolloin on aikaa evakuoida ja operatiivisille aukeaa paremmin paikkoja.

Kaiken lisäksi on hyvä olla tekemistä rapakuntoisimmille reserviläisille.
Ennemmin paikjoukkoja kuin ei joukkoja ollenkaan.
 
Jäykän puolustuksen paikallisjoukkojen etuna totta kai oivallinen paikallistuntemus motivaatio puolustaa omia takapihojaan. Mutta mikä olisi taistelukestävyys, jos jäädään ryssän tulijyrän alle ? Operatiiviset joukot liikkuvampia ja vähemmän alttiita tulelle. Mutta nyt kun tosiaan katsoo miten paskaa on ryssän suorittaminen kautta linjan, yliarvioitiinko ryssän osaaminen ? Ja tämän takia jäykkä puolustus painui meillä unholaan ?
Eihän YYA:n aikana Suomi voinut millään tavoin rakentaa puolustustaan linnoittamalla itärajaa, täysin mahdotonta. Keksittiin aluepuolustus, uudistettusodankäynti, linnoitttet olivat turhia koska täsmäaseet jne.
 
Eihän YYA:n aikana Suomi voinut millään tavoin rakentaa puolustustaan linnoittamalla itärajaa, täysin mahdotonta. Keksittiin aluepuolustus, uudistettusodankäynti, linnoitttet olivat turhia koska täsmäaseet jne.

Kyllä jo olemassa olevia linnoituksia pidettiin yllä vielä 1970-luvullakin, tosin hyvin salaisesti. Alueellisessa puolustusjärjestelmässä yleisjoukot saattoivat pitää tärkeitä maastonkohtia jahka paikallisjoukot olivat kuluttaneet vihollisen joukkoja. Salpa-asemaan aiottiin tukeutua ainakin 1970-luvun alkupuolella. Asemien/tukikohtien miehitystä varten olisi perustettu erillisiä torjuntakomppanioita ja joukkueita, joiden kalusto ja organisaatio olisi perustunut staattiselle puolustukselle. Syynä se, että rajalta Helsinkiin on varsin lyhyt matka.
 
Evp. brittiupseerin näkemyksiä.



Nato-joukot ovat harjoitelleet eri aselajien yhteistyötä, jossa puolustukseen osallistuu koordinoidulla tavalla tykistö, jalkaväki, panssarijoukot ja ilmavoimat. Hamish de Bretton-Gordonin mukaan juuri tämä on ollut Ukrainan asevoimille suuri haaste.

– Heidän asevoimiaan ei ole koulutettu tämänkaltaiseen monimutkaiseen sodankäyntiin. Heillä on vastassaan venäläiset, joiden lähestymistapa sotaan pohjautuu massaan. Tiedämme heidän kärsineen yli puolen miljoonan miehen tappiot ja menettäneen yli 4 000 panssarivaunua, mutta he vain jatkavat vyöryttämistä, evp-upseeri hämmästelee.

Nato-maiden kannalta haasteena on yhdistää eri maiden joukot yhtenäiseksi sotavoimaksi, joka voisi torjua konfliktitilanteessa Kremlin hyökkäyksen. Asevoimien voimavaroja kutistettiin kaikissa länsimaissa kylmän sodan päättymisen jälkeen, joten kyvykkyyksiä joudutaan nyt rakentamaan uudelleen nopealla aikataululla.

– Baltian ohella Natoon juuri liittyneet suomalaiset ja ruotsalaiset ymmärtävät Venäjän luoman turvallisuusuhkan. Britanniassakin olisi ymmärrettävä, että Venäjän toimia voi estää vain osoittamalla vahvuutta, Hamish de Bretton-Gordon sanoo.

Hän on huolissaan siitä, että Britannian armeijan vahvuus on tällä hetkellä vain noin 72 000 sotilasta. Maassa on keskusteltu asevelvollisuuden palauttamisesta tai ainakin jonkinlaisen vapaaehtoisreservin muodostamisesta.

– Olemme nähneet Ukrainassa, että 70 000 sotilaan joukko olisi uuvutettu taistelukyvyttömäksi 4–6 viikon jälkeen, de Bretton-Gordon toteaa.
 
Evp. brittiupseerin näkemyksiä.



Nato-joukot ovat harjoitelleet eri aselajien yhteistyötä, jossa puolustukseen osallistuu koordinoidulla tavalla tykistö, jalkaväki, panssarijoukot ja ilmavoimat. Hamish de Bretton-Gordonin mukaan juuri tämä on ollut Ukrainan asevoimille suuri haaste.

– Heidän asevoimiaan ei ole koulutettu tämänkaltaiseen monimutkaiseen sodankäyntiin. Heillä on vastassaan venäläiset, joiden lähestymistapa sotaan pohjautuu massaan. Tiedämme heidän kärsineen yli puolen miljoonan miehen tappiot ja menettäneen yli 4 000 panssarivaunua, mutta he vain jatkavat vyöryttämistä, evp-upseeri hämmästelee.

Nato-maiden kannalta haasteena on yhdistää eri maiden joukot yhtenäiseksi sotavoimaksi, joka voisi torjua konfliktitilanteessa Kremlin hyökkäyksen. Asevoimien voimavaroja kutistettiin kaikissa länsimaissa kylmän sodan päättymisen jälkeen, joten kyvykkyyksiä joudutaan nyt rakentamaan uudelleen nopealla aikataululla.

– Baltian ohella Natoon juuri liittyneet suomalaiset ja ruotsalaiset ymmärtävät Venäjän luoman turvallisuusuhkan. Britanniassakin olisi ymmärrettävä, että Venäjän toimia voi estää vain osoittamalla vahvuutta, Hamish de Bretton-Gordon sanoo.

Hän on huolissaan siitä, että Britannian armeijan vahvuus on tällä hetkellä vain noin 72 000 sotilasta. Maassa on keskusteltu asevelvollisuuden palauttamisesta tai ainakin jonkinlaisen vapaaehtoisreservin muodostamisesta.

– Olemme nähneet Ukrainassa, että 70 000 sotilaan joukko olisi uuvutettu taistelukyvyttömäksi 4–6 viikon jälkeen, de Bretton-Gordon toteaa.
Onko jälkiviisastelua jos kysyy, että mikä olikaan nl/venäjän masinoiman rauhanliikkeen osuus tässä länsimaiden omaehtoisesti toteutetussa aseistariisunnassa? Mantran hokeminen Neuvostoliiton rauhanaseista kantoikin sitten erittäin hyvin hedelmää..
 
Onko jälkiviisastelua jos kysyy, että mikä olikaan nl/venäjän masinoiman rauhanliikkeen osuus tässä länsimaiden omaehtoisesti toteutetussa aseistariisunnassa? Mantran hokeminen Neuvostoliiton rauhanaseista kantoikin sitten erittäin hyvin hedelmää..

En ole koskaan tajunnut sitä kylmän sodan aikaisen rauhanliikkeen halua yksipuoliseen aseistariisuntaan. Ideana oli ilmeisesti valmistella punainen matto ryssälle, jotta tämän mahdollinen Länsi-Euroopan valtaus olisi mennyt mahdollisimman sujuvasti.
 
En ole koskaan tajunnut sitä kylmän sodan aikaisen rauhanliikkeen halua yksipuoliseen aseistariisuntaan. Ideana oli ilmeisesti valmistella punainen matto ryssälle, jotta tämän mahdollinen Länsi-Euroopan valtaus olisi mennyt mahdollisimman sujuvasti.
Luulen että ne kaikenmaailman miekkareissa kulkeneet ja lännen aseita vastustaneet ei varmaan itsekään ole täysin ymmärtäneet mitä olivat tekemässä. Osa ei taida vieläkään ymmärtää
 
Luulen että ne kaikenmaailman miekkareissa kulkeneet ja lännen aseita vastustaneet ei varmaan itsekään ole täysin ymmärtäneet mitä olivat tekemässä. Osa ei taida vieläkään ymmärtää

Termi "hyödylliset idiootit" ei ole syntynyt tyhjästä. Ja tällaisten hyväuskoisten hölmöjen hyväksikäyttö juontaa juurensa jo Leninin ajoilta. Putler vanhana KGB-miehenä taatusti tuntee taktiikan.
 
Back
Top