Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Muutamia lisäpohdintoja.

Ukrainassa on kuulemma ollut poikkeuksellisen lämmin helmikuu, minkä takia pellot ja tiestön ulkopuolinen maasto on pehmeää. Täälläkin on nähty paljon kuvia ja videoita jopa tela-ajoneuvoista jotka ovat jääneet kiinni ja joutuneet hylätyiksi. En sano etteikö tämä olisi otettu Venäjän laskelmissa huomioon, selvästikin tavoite oli nopea isku ja sota ohi parissa päivässä. Korostan sitä että tämä on vain yksi lisäpiirre heidän virhelaskelmassaan. Kun kalusto on näin vahvasti sidottu tiestöön, sillä on rajallinen kyky tehdä peliliikkeitä ja siirtyä pois tulen alta. Huom: sama koskee molempia osapuolia joten tässä mielessä puntit on tasoin.

Linkitän tähän vanhan uutisen Irakin sodan ajoilta vuodelta 2003:

Offense and Defense

The battle between Donald Rumsfeld and the Pentagon.
www.newyorker.com www.newyorker.com

Olin itsekin unohtanut tämän, Yhdysvallat yritti aluksi ihan samaa kuin mitä Venäjä Ukrainassa: nopea isku pienillä joukoilla, jotta saataisiin halpa sota. Vaikka seurasin sotaa silmä kovana niin näin asioita vaan unohtaa. Ensimmäisessä persianlahden sodassa oli myös ainakin yksi tapaus missä panssarikärjen hyökkäys oli niin nopea että meinasi polttoaine loppua. Heille piti sitten hätäisesti järjestää polttoainekolonna. Tuo New Yorkerin juttu on pitkä, mutta hyvä. Erityisesti se osuus joka käsitteli puolustusministeri Donald Rumsfeldin ja armeijan ylemmän johdon välistä kiistaa kuulostaa hyvin tutulta. Venäjästä emme tiedä, onko käyty vastaavia keskusteluja vai onko jopa armeijan johto ajatellut ettei tule ongelmia. Ehkä koko ylin porras on ollut harhainen omista kyvyistä?

Saksan hyökkäys Ranskaan 1940 ja paljon hehkutettu panssarijoukkojen läpimurto ja ajo Atlantille oli myös lähellä epäonnistumista. Muistan että ranskalaisten panssarijoukkojen yllättävä isku uhkasi katkaista huoltokäytävän ja olikohan niin että vain 88mm ilmatorjuntatykeillä se saatiin estettyä? Ainakin yhden kerran olivat lähellä joutua saarrokseen.

Brittien evakuointi kanaalin yli, sitä edelsi Saksan panssarijoukkojen pysähtyminen. Muistelen jossain spekuloidun että Hitler syystä tai toisesta käski ne pysähtymään, olikohan niin että halusi antaa ilmavoimille kunnian. Ymmärtääkseni kuitenkin tähänkin liittyi panssarijoukkojen huoltoyhteyksien venyminen - tarvitsivat aikaa hyökkäyksen jatkamiseen, minkä takia britit saivat aikaa evakuoida.

Pohjois-Afrikassa britit ja saksalaiset vatkasi edestakaisin sitä rannikkoa, usein kun voitto oli lähellä niin omat huoltoyhteyden oli venyneet liian pitkiksi ja vastapuolelle ne oli puristuneet lyhyiksi, jolloin ratkaisua ei syntynyt ja liikkeen suunta kääntyi takaisin. Ei tietysti johtunut pelkästää huollosta, pitää siellä muidenkin tehdä töitä mutta yksi esimerkki.

Juhlitun kenraali Pattonin 3. armeija eteni hurjaa tahtia Ranskassa Normandian maihinnousun jälkeen. Muistaakseni aikalaiset moittivat häntä rämäpäiseksi ja turhan kovia riskejä ottavaksi - uhkana oli taas huoltoyhteyksien katkeaminen. Tästä en muista kuinka todellinen riski tuo oli ja paljonko siinä oli aikalaisten kenraalien kateutta mukana.

Kuuntelin viime vuonna yhtä podcastia jossa käsiteltiin britten Falklandin sotaa 1982. Haastattelivat miestä joka oli lentotukialuksella hävittäjien huollossa mukana. He olivat onnistuneet erinomaisesti siinä työssä ja saivat pidettyä lentosuoritteet hyvällä tasolla koko konfliktin läpi. Hänen mielestä syy tähän oli se, että he eivät jättäneet normaalia huolto-ohjelmaa tekemättä sotatilanteen vuoksi vaan tekivät töitä niin kuin eläimet. Jos olisi huolehdittu pelkästään tankkaus ja aseistus, olisi saatu hetkellisesti suurempi määrä lentosuoritteita, mutta mahdollisesti menetetty Harriereita vikojen takia tai jouduttu myöhemmin tekemään suurempia, yllättäviä remontteja jos sota olisi jatkunut pidempään. Muistaakseni ylempi johto Britanniassa olisi määrännyt että normaalit huoltotoimet saa jättää tekemättä, mutta laivueen johtaja sanoi että näin ei toimita. Jotain tiettyjä juttuja he jätti pois normaalista rauhanaikaisesta huollosta, mutta merkittävää osaa ei.

Yksi iso ongelma tuli kun Atlantic Conveyer alus upposi: sen mukana meni valtaosa helikoptereista, jäi ainoastaan yksi Chinook käyttökelpoiseksi (taisi olla jotain pienempiä koptereita myös). Tästä seurasi se että maavoimien huolto muuttui kerralla vaikeammaksi ja alunperin oli suunniteltu, että joukot siirretään saarien alueella ilmakuljetuksin. Nyt he joutuivat marssimaan. Siitä ei lopulta tullut isoja ongelmia mutta olisi voinut. Tuo on muutenkin mielenkiintoinen tapaus koska heidän piti laivata kaikki materiaali mukana: oli paljon siviilistä otettuja panssaroimattomia huoltoaluksia ja jokainen sota-alus täyteen ahdettu muonaa, ammusta yms. materiaalia. Briteillä oli käynistetty laivaston pienennysleikkaus 70-luvulla ja sen myötä tuli paljon ongelmia kun 1982 pilliin vihellettiin.

Sama mies kommentoi, että hän oli jututtanut ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeen Yhdysvaltain ilmavoimien huoltomiehiä ja he sanoivat että olivat jättäneet normaalin huolto-ohjelman pois kun sota alkoi. Maksimimäärä lentosuoritteita huollon hinnalla. Hän pohti, miten olisi käynyt jos sota olisi jatkunut viikkoja sen muutaman päivän sijasta. Toisaalta Yhdysvalloilla on hävittäjiä mistä ottaa (paljon niitä tähän operaatioon osallistui).

Mietin kun on pohdittu, missä Venäjän ilmavoimat on. Ehkä he välttävät menetyksiä, ehkä huolto on heilläkin ongelma? Tämähän se on Venäjän osalta aina ikuisuus kysymys: mikä määrä ehjää, käyttökelpoista kalustoa heillä oikeasti on käytettävänä? Neuvostoliiton perintönä saivat hurjan määrän panssarivaunuja, hävittäjiä yms. mutta ei ne kestä jos seisotetaan pellon reunassa vuosikymmeniä. Mikä on varaosatilanne? Alkuperäiset valmistusmäärät on tiedossa mutta se ei vielä riitä.

Vielä yksi huomio: Venäjän ohjusiskuja ei ilmeisesti rajoittanut ohjusten määrä vaan laukaisualustojen määrä. Olen kuullut puhuttavan, miten laivojen VLS eli vertical launch system on sellainen mitä ei voi ladata merellä. Jos siis Taiwanissa kuumenee ja sinne laitetaan alus jossa on 24 putkea niin se määrä on oikeastaan käytetty ensimmäisessä iskussa ja sitten aluksen pitää palata satamaan uusien ohjusten lataamista varten. Ne ohjukset on hyviä mutta tällaisilla joukoilla ei ole ns. pysymiskykyä koska vaikutuskeinot on äkkiä käytetty. Sama koskee Venäjällä niitä ohjusputkia jotka on pyörä- tai tela-alustalla.
 
Viimeksi muokattu:
Paljonko panssarivaunulla ajaa kilometrejä Suomeen rajalta sisään ennen kuin löpö loppu?
Moneenko vaunuun tankkaa yhdestä jäljempänä tulevasta tankkiautosta?

nim. en ole yhtään perehtynyt.
 
Antares kirjoitti:
Mietin kun on pohdittu, missä Venäjän ilmavoimat on. Ehkä he välttävät menetyksiä, ehkä huolto on heilläkin ongelma? Tämähän se on Venäjän osalta aina ikuisuus kysymys: mikä määrä ehjää, käyttökelpoista kalustoa heillä oikeasti on käytettävänä? Neuvostoliiton perintönä saivat hurjan määrän panssarivaunuja, hävittäjiä yms. mutta ei ne kestä jos seisotetaan pellon reunassa vuosikymmeniä. Mikä on varaosatilanne? Alkuperäiset valmistusmäärät on tiedossa mutta se ei vielä riitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä juuri. Määrävahvuus, kirjavahvuus ja rivivahvuus ovat kolme eri asiaa. Länsimaisissakin armeijoissa jo ihan kylmän sodan lämpimiltä Persianlahti I:ssä piti keräillä toimivia vehkeitä yksiköltä sun toiselta että Persianlahden joukot saatiin osapuilleen määrävahvuisiksi. Jos Putin ei ole keksinyt Taikaseinää (tm) on vaikaa nähdä että operatiivisten vehkeiden määrä on suuri. Lännessä vaikka Saksa tuskailee pienellä rivivahvuudella verrattuna kirjavavahvuuteen. Takana on varmasti paljon rauhanajan varovaisuutta ja korkeita standardeja. Jos Venäjällä ylläpidät panssarivarikkoa niin eiköhän iso osa soveltuvasta materiaalista mene suoraan mustaan pörssiin.

Jos Ranskassa 1940 olisi ollut Ukrainan motivaatio tai vaikka Pariisin 1944 tahto niin saksalaisten panssariläpimurto olisi pysähtynyt hyvin nopeasti huollon ongelmiin ja kumuloituviin tappioihin...

Antares kirjoitti:
Vielä yksi huomio: Venäjän ohjusiskuja ei ilmeisesti rajoittanut ohjusten määrä vaan laukaisualustojen määrä. Olen kuullut puhuttavan, miten laivojen VLS eli vertical launch system on sellainen mitä ei voi ladata merellä. Jos siis Taiwanissa kuumenee ja sinne laitetaan alus jossa on 24 putkea niin se määrä on oikeastaan käytetty ensimmäisessä iskussa ja sitten aluksen pitää palata satamaan uusien ohjusten lataamista varten. Ne ohjukset on hyviä mutta tällaisilla joukoilla ei ole ns. pysymiskykyä koska vaikutuskeinot on äkkiä käytetty. Sama koskee Venäjällä niitä ohjusputkia jotka on pyörä- tai tela-alustalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

En usko. Venäjällä on Kalibr VLS:iä näin alkajaisiksi aika lailla (vaikka yhdessä Yasenissa 40) lisäksi tässä operaatiossa ohjukset on voitu laukaista vaikka sataman suulta ja suunnata takaisin latausoperaatioihin. Enemmän uskon ettei niitä vain ole.
 
Viimeksi muokattu:
Mili kirjoitti:
Ilmeisesti eivät seuraa palstaa Ukrainassa. Olisivat tietäneet että panssarivaunun pahin vihollinen on toinen panssarivaunu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo on mielenkiintoinen kommentti, koska perinteisestihän noin se on ollut. Toisaalta vuodesta 1973 lähtien on pohdittu panssarivaunun kuolemaa, siinä sodassa menetykset oli järkyttäviä puolin ja toisin (ilmavoimissa myös).

En ole panssarivaunumies joten minulla ei ole kykyä arvioida sen aselajin hyötyä, mutta logistinen kuorma on merkittävä. Moderni panssarintorjunta, miinoitus, UAV-pommit jne. alkaa olla niin kehittyneitä ettei vaunua voi millään suojata joka suunnasta. APS-järjestelmiä kehitetään mutta muistaakseni niiden hinta on 500k€ ylöspäin. Sekään ei ole mikään voimakenttä, herkkä sirpaleille ja luodeilla, rajalliset toimintasektorit, voi olla riski omalle jalkaväelle jne. jne. Jossain vaiheessa logistinen kuorma on liian suuri saatavaan hyötyyn nähden ja hyödyllinen kampe muuttuu rasitteeksi.

En halua vetää liian hätäisiä johtopäätöksiä tästä sodasta enkä ainakaan näin nopeasti kun ei ole kaikkea tietoa käytössä. Luotan että PV:n miehet on haukkana paikalla jututtamassa ja tutkimassa heti kun pauke taukoaa. Tästä tullaan varmaan kirjoittamaan monta pitkää analyysiä. En malta odottaa :)

MUOKKAUS: se sota mihin viittasin tuossa yllä on tietysti Yom Kippurin sota v.1973.
 
Karhunvatukka kirjoitti:
En usko. Venäjällä on Kalibr VLS:iä näin alkajaisiksi aika lailla (vaikka yhdessä Yasenissa 40) lisäksi tässä operaatiossa ohjukset on voitu laukaista vaikka sataman suulta ja suunnata takaisin latausoperaatioihin. Enemmän uskon ettei niitä vain ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo olisi erittäin mukava tietää jos näin on. He on sen ensimmäisen iskun jälkeen jatkaneet epäsäännöllisesti, aina silloin tällöin tulee video jossa näkyy epäilty Kalibr-M laukaisu. VLS-putkissa on se hyvä puoli että ne on helppo laskea ulkoapäin. Olisi tyhmää ampua kaikki putket tyhjäksi, luulisi että paras olisi odottaa ensimmäisen iskun tulos ja miettiä jatkoa sen jälkeen. Toki Mustanmeren laivastolla on lyhyt matka kotisatamaan ja maavoimien Kalibrit ammutaan Valko-Venäjältä ja Venäjältä joten tuskin niillä on pitkä matka latauspisteelle.

Yksi jannu arvaili että ensi-isku olisi perustunut pitkälti satelliittitiedustelun dataan: missä ovat hävittäjä koneet yms. Paikallaan olevat kohteet kuten lentokentän kiitorata, polttoainesäiliöt yms. ei tietysti pääse karkuun, mutta arvaus oli että ongelma olisi maalittaminen. Kuulemma eivät ole merkittävästi lennättäneet UAV-koneita, koska ei ole täyttä ilmaherruutta. Jos saisi vapaasti lentää niillä ja etsiä kohteita niin iskuja voisi tulla tiuhempaan.

Tosin, kuten kirjoitit, on myös arvailtu että näitä ohjuksia ei vain ole niin paljoa.

Jos pitää paikkansa, että kohteiden löytämisen kanssa on ollut ongelmia niin silloin on hyvin mahdollista että ne Mi-24 kopterien iskut mitä on nähty ovat olleet melkoisen uhkarohkeita. Ovat voineet lähteä ns. metsästämään kohteita ilman tarkkaa tietoa onko maaleja. Olisiko edes vanja näin uhkarohkea? Sinänsä huolto kulkee kumipyörillä ja se on siten sidottu tiestöön, joten kopteri lentää tietä seuraten kunnes löytyy jotain mitä iskeä. Voi toki olla että omat maajoukot tai pommitusiskulta palannut hävittäjä on kutsunut iskemään jos on sattunut näkemään jossain jotain.
 
Viimeksi muokattu:
Rauhantekijä kirjoitti:
Paljonko panssarivaunulla ajaa kilometrejä Suomeen rajalta sisään ennen kuin löpö loppu?
Moneenko vaunuun tankkaa yhdestä jäljempänä tulevasta tankkiautosta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuosta oli konflikti ketjussa, vastaus oli suuntaan 3 kuutiota päivä per vaunu ja jos on taistelukosketusta niin enemmän.
 
AwsV5zk.jpg


negatiivi väritys, ja kontrastin nostaminen että sain nuo siniset alueet nostettua ylös
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Paljonko panssarivaunulla ajaa kilometrejä Suomeen rajalta sisään ennen kuin löpö loppu?
Moneenko vaunuun tankkaa yhdestä jäljempänä tulevasta tankkiautosta?

nim. en ole yhtään perehtynyt.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo on vaikeampi kysymys kuin luulisi.

Täältä löytyy eräitä numeroita Neuvostovalmisteisille vaunuille, tämä on hyvä linkki:

www.tankarchives.ca

The USSR's Hungriest Tank

A blog about World War II era archive documents, primarily dealing with armoured warfare.
www.tankarchives.ca www.tankarchives.ca

Ne wikipedian tyyliset maximum operating range on suurella todennäköisyydellä ehdottoman maksimit eli silloin kun polttoaineenkulutus on paras mahdollinen parhaissa olosuhteissa. Itseasiassa jos pitäisi ase ohimolle painettuna arvata, niin sanoisin että ne on valmistajan ilmoittama matemaattinen maksimi, jonka markkinaosasto on pyöristänyt ylöspäin joko lähimpään 50km tai 100km (eli ovat ns. sinnepäin mutta kaunisteltuna).

Jos ollaan kiinnostuneita todellisesta polttoaineenkulutuksesta taisteluolosuhteissa niin silloin pitäisi tietää tarkasti moottorin suorituskyky, voimalinjahäviöt yms. ja eri olosuhteiden vaikutus (maastoajo, maantieajo yms.). Sitten pitäisi kirjoittaa näistä funktio, jolla voidaan simuloida erilaisia taistelutehtäviä esim. 20km moottorimarssi, pysähdys, tähystys, ajo maastoon, maastoajoa jne. jne. Panssarivaunun kanssa on myös hieman sama kuin lentokoneella, voi olla järkevämpää laskea polttoaineenkulutus per tunti eikä pelkästään per kilometri. Jos panssarivaunussa ei ole APU-moottoria (auxillary power unit) niin päämoottorin pitää käydä tavallista tyhjäkäyntiä korkeammalla kierrosluvulla kun ollaan passissa (niiden sähkö- ja hydraulilaitteiden aiheuttama kuorma + kaikenlaiset häviöt). Muistaakseni nyrkkisääntö on että torni painaa noin kolmasosan vaunun omamassasta, joten sellaisen 15-20 tonnisen massan liikuttelu ei ole ilmaista vaikkei panssarivaunulla ajettaisikaan (liikutellaan tornia kun tähystetään vihua). APU-moottori vähentää polttoaineenkulutusta väijyssä mutta liikkeessä tarvitaan päämoottoria.

Kaivoin kirjahyllystä kirjan M1 Abrams vs. T-72 Ural: Operation Desert Storm 1991. Zalogan kirja. Siinä kirjoitetaan näin (suomennos minun):

Tyypillisissä rauhanajan harjoituksissa havaittiin että M1A1 panssarivaunun yksi tankillinen riitti noin yhden päivän ajosuoritteeseen ("could operate for about a day on a single load of fuel"). Vanhemmalla M60A3 vaunulla tankillinen riitti noin kolmen päivän ajosuoritteeseen. M1A1 oli ilmoitettu (notional road range) 290 mailin toimintamatka tiellä liikuttaessa ja ideaali polttoaineenkulutus oli 1,8 gallonaa per maili. Moottoria ei voi sammuttaa edes silloin kun ei liikuta, koska pitää tuottaa sähkö akkuja varten, koska radion, fire control system ja monet muut laitteet on kokoajan käytössä. M1A1 polttoaineenkulutus tyhjäkäynnillä on 10,8 gallonaa per tunti, 44,6 gallonaa maantieajossa per tunti ja 56,6 gallonaa maastoajossa per tunti.

Tässä kirjassa ei mainita sitä, mutta Abramsilla on ns. tactical idle, joka on käytössä kun ollaan väijyssä valmiina taisteluun. Se on 1500rpm, kun taas tuo normaali idle on 750rpm. Tietojeni mukaan tactical idle polttoaineen kulutus oli 30 gallonaa per tunti. Sisäisen polttoainetankin koko on noin 500 gallonaa eikä sen lisäksi kuljeteta lisää polttoainetta ulkoisessa tankissa.

Samaisesta kirjasta lainaten: Tärkein ratkaisu M1A1 panssarivaunun polttoaineenkulutusongelmaan oli varmistaa riittävän suuri logistinen tuki. Abrams panssarivaunupataljoonalla oli käytössä 16 kpl HEMTT polttoaineenkuljetus kuorma-autoa joista jokainen kuljetti 2500 gallonaa polttoainetta.

Yksi HEMTT siis tankkaa karkeasti ottaen viisi M1A1 vaunua, yhden kerran joka päivä.

VALITETTAVASTI tämä kirja ei anna vastaavia numeroita T-72M1 vaunuille vaan tyydytään sanomaan että sisäisen polttoainetankin koko on 1000 litraa (264 gallonaa) ja sen lisäksi jokaisella vaunulla on 400L polttoainetta kahteen ulkoiseen tankkiin laitettuna. Kirjassa sanotaan että T-72M1 optimaalinen polttoaineenkulutus maantiellä on yksi gallona per maili ja vaikka se kantaa noin puolet M1A1 tankin polttoainemäärästä, niin niiden keskiarvoinen ajomatka maantiellä on suunnilleen sama.

NYT rehellisyyden nimissä pitää muistaa että M1A1 on täysin eri vaunu kuin neuvostovalmisteiset ja se on legendaarinen polttoaineenkulutukselta. Halusin vain tarjota nämä numerot tähän ns. tiedoksi, koska minulla on ne antaa. Moderneissa M1 vaunuissa on APU-moottori, joten tilanne ei ole niin paha kuin mitä se oli vuonna 1991. Mitä näistä numeroista näkee?

1) Tyhjäkäynnin kulutuksella tankki on tyhjä 46,3 tunnissa.
2) Tactical idle kulutuksella tankki on tyhjä 16,7 tunnissa
3) maantieajon kulutuksella tankki on tyhjä 11,2 tunnissa
4) maastoajon kulutuksella tankki on tyhjä 8,8 tunnissa

Tuo pitää paikkansa keskiarvoisesti ja vain jos tehdään ainoastaan tuota yhtä asiaa. Todellinen harjoitus- tai sotasuoritus on sitten näiden kulutusten yhdistelmä jossakin suhteessa.

Wikipedia sanoo että M1A2 operational range olisi maantiellä 265 mailia eli 426 km ja maastossa 93-124 mailia eli 150-200 km. Keskikulutus maantiellä olisi siis noin 1,9 gallonaa per maili eli 4,46L per kilometri ja maastossa 4-5,4 gallonaa per maili eli 9,5-12,7 litraa per kilometri. Muistan kuulleeni vastaavia numeroita muualtakin, joten ei ole syytä epäillä. Paremmin tietävät toki korjatkoon.

Jos pitäisi arvata, niin T-72M1 vaunun polttoaineenkulutus vastaavassa harjoituksessa kuin tuo M60A3 on tuskin sitä pienempi, joten vaikkaan että sen tankillinen riittää maksimissaan kolmeksi päiväksi.

Kysyit että kuinka kauas neukkutankilla ajaa. Jos tuo Zalogan tuossa kirjasessa antama gallona per maili maantiellä pitää paikkansa niin T-72M1 voidaan laskea 1400L = 370 gallonaa eli 370 mailia eli 595 km. En tiedä onko tätä testattu millään tavoin vai onko se jostain mainoslehtisesti kopioitu. Wikipedia tietää että olisi 700km operational range. Niin kuin näet, sata kilometriä sinne tai tänne. Kun polttoaineenkulutus on näin suurta niin virheen koko kasvaa ja laskelma on jotain sinne päin.

Vaalimaalta Helsinkiin on 190km joten pelkän polttoaineen loppumisen varaan ei voi laskea. Jotain muuta pitää keksiä panssarijyrän tielle.

Niin kuin näet, tässä voi mennä hukkaan kun alkaa näitä miettimään. Vilkaise tuo antamani linkki, siellä on Neukkujen oikeista harjoituksista keräämää dataa polttoaineen kulutuksesta, tankkausmääristä ja nopeuksista yms. Nekin on vain yhdenlaisesta kuormituksesta saatuja lukuja, niistä on vaikea yleistää.

MUOKKAUS: M60A3 polttoainetankin koko on 1400L eli sama kuin T-72M1 lisätankkien kanssa ja M60A3 operational range maantieajossa ilmoitettu 480km. Hieman epäilyttää että Neukkuvaunu olisi noin paljon polttoainetaloudellisempi vaan tiedäpä näistä.

MUOKKAUS 2: Wikipediasta lainaten HEMTT fuel capacity 155 US gallonaa eli 587 litraa. Operational range loaded 300 mailia eli 483km,. Tuon perusteella keskimääräinen kuormatun ajoneuvon polttoaineenkulutus (maantiellä tietysti) olisi 0,52 gallonaa per maili eli 1,21 litraa per kilometri tai 121 litraa per 100km. Oletan että operational range tarkoittaa että kuormatulla autolla ajetaan niin kauas kunnes tankki on tyhjä, ei mitään round-trip hommia (täytenä sinne, tyhjänä takaisin). Nämä on samanlaisia 8x8 vehkeitä kuin mitä meillä on E13TP 8x8 Sisut, kuormatun ajoneuvon suurin sallittu massa wikin mukaan 31 tn tai jollain erikoiskitillä 34,2 tonnia. Tyhjän paino 19,3 tonnia.
 
Viimeksi muokattu:
Madventures-Rantalakin on päättänyt kommentoida. Natosta ei sano mitään, mutta maanpuolustahto ja asevelvollisuusarmeija kelpaavat.

www.hs.fi

Kolumni | Venäjän armeija ei todellakaan olisi päivässä Helsingissä – Riku Rantala on 30 vuotta selittänyt epäilijöille, miksi inttiä tarvitaan

Minua Ukrainan vahva esitys ei ole yllättänyt, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.
www.hs.fi www.hs.fi


Tätä kirjoittaessani Kiovaa ei ole vallattu, ja Ukraina on kyennyt onnistuneeseen puolustustaisteluun. Mutta vaikka Venäjä voittaisi taistelun, sotaa se ei voi voittaa.

Kohta 30 vuotta olen yrittänyt selittää epäileville ystäville ja tuttaville, joiden mielestä ”intti on turha” ja ”Venäjän armeija on halutessaan päivässä Helsingissä”, että ei se niin mene. Luulen, että moni heistä ymmärtää asian nyt.

Jos ukrainalaiset ovat valmiit puolustamaan korruptoitunuttakin yhteiskuntajärjestelmäänsä oikeudettomalta hyökkäykseltä näin lujasti, mihin me suomalaiset kykenisimmekään vastaavassa tilanteessa?

Jo nyt Ukraina opettaa meille kaksi selvää asiaa. Yksi: Suomea kannattaa puolustaa kaikissa tilanteissa. Kaksi: asevelvollisuus on ainoa realistinen vaihtoehtomme – maanpuolustusta ei voi ulkoistaa.
 
Täällä on modernia kommentointia Venäjän ongelmista:


Lainaan sieltä pari kohtaa, ensin ensimmäinen Persianlahden sota 1991:

More recently, the U.S.-led campaign to expel Iraqi forces from Kuwait in 1991 — widely regarded as one of the most successful military operations of modern times — had its supply headaches. For example, the ground portion of the war famously lasted just over four days, but the U.S. Army’s 1st Armored Division nearly ran out of fuel on Day 3 while trying to attack the Iraqi Republican Guard.

As Michael Gordon and Bernard Trainor note in their history of the conflict, crisis was averted only by cobbling together an 18-hour emergency convoy of fuel tankers driven by a hodgepodge of soldiers trained for other jobs.

Samasta artikkelista koskien tätä tuoreempaa Persianlahden sotaa 2003:

There were close calls during the 2003 invasion of Iraq, too. The U.S. Army’s 3rd Infantry Division was supposed to be resupplied two days after the invasion began. But a confluence of events conspired to delay the first resupply until six days into the offensive. By then, despite stretching their initial supply of food and water as far as possible, some units had only enough on hand to last them a few more hours.

The supply problems in 2003 are rarely remembered now, but they were known and widely discussed at the time. As a Rand Corp. monograph on the logistics of the campaign noted:

Articles written in the midst of combat operations cited fears that the forces would soon run dry of critical supplies or provided descriptions of isolated problems. Later accounts catalogued lists of shortfalls, such as no spare parts delivered during combat operations, or described the sustainment system as one that was close to failure.

Pitää muistaa että huollon kuorma-autot kuluttaa polttoainetta nekin. Kuinka paljon? En osaa sanoa mutta omasta kokemuksesta tiedän että tyhjän päälirakentamattoman kuorma-auton siirtoajo Etelä-Suomesta Ouluun (ajettu reitti oli noin 700km) kulutti hieman vajaan 290L dieseliä (melkein oli tankki kuiva kun oli perillä). Tuo on jotain 40 litraa per sata kilometriä. Pelkkä auton siirto, ei kuormaa tai kuormalavaa vaan pelkkä ns. ohjaamoalusta, se meni Ouluun varusteltavaksi. Oli vanhempi kuorma-auto kyseessä, 90-lukuinen mutta en usko että moderni olisi paljon tuota pihimpi. Vanhoja ne on jenkkiarmeijallakin. Paljonko kuormattu auto kuluttaa? Tietävät kertokoon, onko puuta tai soraa työkseen ajavia palstalla? Tai säiliöautoa?

Joka tapauksessa ne kuorma-autot ajaa kuormattuna kohti sitä panssarijyrää ja sitten tulevat tyhjänä takaisin. Pitää rakentaa yhdenlainen tankkausasemien ketju joka kasvaa sitä mukaa kun etäisyys pitenee (jos se kasvaa tarpeeksi pitkäksi eikä kuorma-autossa riitä tankillinen sinne ja takaisin ajettaessa).

MUOKKAUS: 8x8 vetoinen kuorma-auto kuluttaa tyhjänä tietysti paljon enemmän kuin normaali kuorma-auto mistä saa tyhjänä ajettaessa turhat akselit ylös. 8x8 autossa on suuremmat voimalinjan häviöt ja se on tyhjänä kauhea pomputtaja kun ei saa akseleita ylös niin akselikohtainen massa on pieni vaan jousitus on tyhjälle autolle liian jäykkä (kuormatulle akselimassalle mitoitettu). Tuossa yllä laskin että jenkkien vanha HEMTT veisi kuormattuna 121 litraa per sata kilometriä. Jos on joku vanhempaa E11T 8x8 tai uudempaa E13TP 8x8 Sisua ajanut niin voisi ehkä arvata mitä sellainen kuluttaa tyhjänä maantiellä (karkeasti). Tai jos joku on kuullut mitä tuo jenkkien vehje kuluttaa tyhjänä. Pitääkö tuplata tuo minun 40L per sata kilometriä?
 
Viimeksi muokattu:
Antares kirjoitti:
Kysyit että kuinka kauas neukkutankilla ajaa. Jos tuo Zalogan tuossa kirjasessa antama gallona per maili maantiellä pitää paikkansa niin T-72M1 voidaan laskea 1400L = 370 gallonaa eli 370 mailia eli 595 km. En tiedä onko tätä testattu millään tavoin vai onko se jostain mainoslehtisesti kopioitu. Wikipedia tietää että olisi 700km operational range. Niin kuin näet, sata kilometriä sinne tai tänne. Kun polttoaineenkulutus on näin suurta niin virheen koko kasvaa ja laskelma on jotain sinne päin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Instead of 1000-horsepower V-92S2, which is mounted on the T-90A (Object 188A) and the upgraded T-72BA (Object 184A), the T-72B3 used a completely renovated B-84-1 capacity of 840 hp Driving performance of the T-72B3 remained at the same level as that of the T-72B. Therefore, the mobility characteristics are not increased. The tank is equipped with GLONASS receivers / GPS.
Klikkaa laajentaaksesi...
The corporation added that the main differences between the new version of the T-72B3 are engine capacity of 1130 liters. with., enhanced dynamic protection, the presence of anti-cumulative gratings and updated on-board equipment. Also, the tank received a laser system to account for the curvature of the gun barrel after the shot, which increases the accuracy of target destruction. "It is expected that this tank will be the most massive in the Russian Ground Forces," the UVZ added.
Klikkaa laajentaaksesi...

T-72 Tank

www.globalsecurity.org www.globalsecurity.org
The Russian T-72 MBT had a fuel tank which held 1,200L (360 U.S. Gal.) which gave it an operational range of 460 km (290 mi), and with added fuel drums, up to 700 km (430 mi). That gives it and EPA fuel mileage standard of .38 km/L (.81 mpg), and with drums (2 X 200L (53 U.S. Gal.), ea.), you get .44L/km (.92mpg).
Klikkaa laajentaaksesi...
www.quora.com

What was the fuel mileage of the T72 MBT?

Answer (1 of 2): The Russian T-72 MBT had a fuel tank which held 1,200L (360 U.S. Gal.) which gave it an operational range of 460 km (290 mi), and with added fuel drums, up to 700 km (430 mi). That gives it and EPA fuel mileage standard of .38 km/L (.81 mpg), and with drums (2 X 200L (53 U.S. Gal...
www.quora.com www.quora.com
The T-72B3M / T-732B4 is motorized with the new V-92S2F engine and delivers 1,130 hp. It will replace the old 780-hp diesel engine. The new engine is paired with an automatic transmission system and an improved drivetrain to improve the tank’s mobility. The engine upgrade can be recognized by the T-90 style exhaust box on the left hull side. It can run at a maximum road speed of 60 km/h with a maximum range of 550 km. It can ford at a depth of 1.8 m, while its maximum fording depth with a snorkel kit is 5 m. The torsion bar suspension on each side consists of six road wheels with the idler at the front, drive sprocket at the rear and three return rollers supporting the inside of the track only. Shock-absorbers are fitted at the first, second, and sixth roadwheel stations. The upper parts of the suspension are protected by rubber skirts.
Klikkaa laajentaaksesi...
armyrecognition.com

T-72B3M T-72B4

The Russian-made T-72B3M (also called T-72B4) is an upgraded version of the T-72B3 which is the latest modernized version of the T-72 main battle tank. The
armyrecognition.com armyrecognition.com
The V-92S2F is the result of a deep modernization of the V-92C2 engine, with which it has a high level of unification: it has the same overall dimensions and is installed in the power compartment of the main battle tank without any modifications of the hull.

But in comparison with the B-92S2, it has a more powerful crankcase, crankshaft, conrod-piston group, improved turbocharger, exhaust system and cooling system. The heads of the cylinder block are cast from a heat resistant aluminum alloy. The fuel system provides high efficiency and has a power limiting mechanism that reduces the load on the diesel engine when the temperature extremes are reached.
Klikkaa laajentaaksesi...

Army Guide

Army Guide - information about the main battle tanks, armoured vehicles and armament of the land forces and also the information concerning other army subjects - V-92S2F, Diesel engine, Engine and Systems
www.army-guide.com
Chelyabinsk Tractor Plant - URALTRAK (part of the NPK Uralvagonzavod) is delaying the delivery of V-46 and V-84 diesel engines to customers fulfilling the State Defense Order. This applies to both the enterprises that are part of the structure of Uralvagonzavod and other manufacturers of military vehicles. Mil.Press Voennoye correspondent was informed about this by sources from two companies that use these engines as part of their own products, and a source from an enterprise engaged in diesel engine repair confirmed.

Delay in deliveries is associated with negative results of periodic diesel tests. Repeated tests, according to the sources, were also unsuccessful. As a result, acceptance of the engines was suspended.

"Engines are in short supply at the enterprises of Uralvagonzavod, Almaz-Antey, and the Kalashnikov Сoncern (the Сoncern includes the Mytishchi machine-building plant, which produces tracked vehicles for the integration of special equipment, which use V-46-2S1M or V- 84DT multi-fuel heavy engines - ed.) ", - said one of the sources of Mil.Press Voennoye. According to a source of Mil.Press Voennoye, heads of enterprises has trubles due to the current situation are preparing a meeting at the Ministry of Industry and Trade. Its participants will try to strategize and coordinate their actions to solve the problem.
Klikkaa laajentaaksesi...

Army Guide - Problems of Russian land military vehicles with diesel engines

Chelyabinsk Tractor Plant - URALTRAK (part of the NPK Uralvagonzavod) is delaying the delivery of V-46 and V-84 diesel engines to customers fulfilling the State Defense Order. This applies to both the enterprises that are part of the structure of Uralvagonzavod and other manufacturers of...
www.army-guide.com
The press service of "ChTZ-URALTRAK" could not promptly respond to the official request of the editorial board about the reasons for the delay and the timing of the resumption of supplies.

"ChTZ-URALTRAK" is currently has financial trubles. According to the 74.RU portal, 22 creditors demand the bankruptcy of the plant.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisiko tosissaan että korruption vuoksi varaosia ei ole ja moottoreiden kulutuksesta on valehdeltu. Toisaalta ei näyttävästi ole tullut esille harjoituksissakaan. Huolto on pelannut kun kukaan ei ole kurmoottanut takaisin.

The V-92S2F engine is a diesel with over 1,100 horsepower. The maximum speed is 43 miles per hour on paved roads with a range of 311 miles.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.19fortyfive.com

The Backbone of the Russian Army: Meet the T-72 Tank

Although the Russian T-72 tank is nearly 50 years old, it still has a role on the battlefield and might just be the backbone of the Russian Army.
www.19fortyfive.com www.19fortyfive.com

En tiedä mistä he ovat saaneet tuon 311 mailia tai 500.506km. Noilla numeroilla karkea kulutus olisi 2.258 litraa per km pikitietä.
 
Viimeksi muokattu:
ctg kirjoitti:
Olisiko tosissaan että korruption vuoksi varaosia ei ole ja moottoreiden kulutuksesta on valehdeltu. Toisaalta ei näyttävästi ole tullut esille harjoituksissakaan. Huolto on pelannut kun kukaan ei ole kurmoottanut takaisin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta paljonkohan harjoituksissa on ollut oikeasti edes liikkeellä kalustoa? Sitäpaitsi harjotuksissa, Suomessakin, todetaan että harjoitus meni hyvin ja jokainen osallistujajoukko panee parastaan ja jättää maanantaikappaleet varikolle (jos voi).

Tarkoitan sitä että vaikkapa yritteliäs prikaatinkomentaja valikoi kalustostaan ne osat joillla voi perustaa vajaan btg:n tms. ja keskittää huollon niihin. Näitä käytettään sitten Zapadissa ja esitellään tarkastuksissa. Osa varaosista myydään sitten vaimon minkkiturkkia varten. Raportit tulee kuntoon ja urapolku etenee seuraavalle askeleelle.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan Zalogan kirjassa virhe, hyvin mahdollista. Näkyy useammassa lähteessä olevan 1200L sisäinen tankki + 2x200L ulkoisia. Hyvin mahdollista sekin.

M1 malli oli se ns. monkey model, export versio. Ei kai ne siihen olisi laittaneet pienempää tankkia sen heikomman panssaroinnin kaveriksi? Google tietää että siinäkin olisi sama 1200L sisäinen tankki. Veikkaan että kirjassa on virhe.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: ctg
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top