Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

ctg kirjoitti:
En usko että se on pelkästään polttoaine ongelma. Uutiset ovat vihjanneet että koneet on hajonneet ja varaosat on kortilla. Cyberillä voisi vaikuttaa tehtaisiin, mutta hiljalleen luulisi että varaosa ongelma kasvaa ja niiden ollessa venäläistä laatua, korjaus voi kestää. Tuo on spekulaatiota, mutta vahvistus sille piilee rivien välissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tietenkään hajonneita vehkeitä ei myöskään kerkeä korjata kauhean nopeasti, varsinkaan kun kaikki venäläisrauta ei ole rakennettu nopean huollettavuuden varaan.

Mutta jos nyt ynnään tämän polttoainetalouden oikein, niin voi laskea että yhdellä tankillisella T-72 operoi 12-24h intensiteetistä riippuen eli 1-2 täyttöä/vrk. Venäjän armeija uusimmat maastokelpoiset tankkiautot ovat 12t kapasiteetiltaan eli kuskaa noin 8 täyttöä. Tämän lisäksi pitää täyttää bemarit ja muut jotka syövät ehkä noin puolet tuosta mitä paksut vaunut.

Yksi BTG iskevät osat ovat noin 10 PsV + 40 IFV, eli 30-60 isoa täyttöä / vrk, johon tarvitaan 8 tankkiautollista pelkästään taisteleville osille, ja tähän lisäksi iso määrä epäsuoraa + IT + tukevat osat ja sekä kasa huollon kuormureita, joten BTG:n kulutus on ehkä 6-12 tankkiautollista per vuorokausi, intensiteetistä riippuen.

BTG:n vakiokokoonpanossa orgaanisia tankkiautoja on ilmeisesti 3 kpl, eli pitäisi saada ajettua noin 2-4 kierrosta / tankkiauto / vrk. Aika kiire tulee kuskata löpöä ees taas ja sitä hankalampaa mitä kauempana täydennyspaikasta. Siitä jos ottaa yhden tai kaksi tankkiautoa pois pelistä niin tosiaan heikoksi käy operointi.

BTG:n alkuperäinen ajatus siis on ilmeisesti että se on raskaasti aseistettu iskevä osa joka työntyy jonkun kymmenen kilometriä eteenpäin, jonka jälkeen muu kevyempi jalkaväki ottaa saavutetun tilan haltuun ja BTG vetäytyy valmistautumaan uuteen iskuoperaatioon. BTG:n perässä tulee sitten huoltoprikaati tjsp. joka perustaa uuden tukikohdan lähemmäs ja täydentää. Nyt jos ollaan tultu 150-200 km eteen ilman kunnollista huoltoa, niin huolto pitää hoitaa kapeita uria pitkin kaukaa ja yhteen kierrokseen menee useampi tunti, siis ilman häiriöitä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on kyllä erittäin mielenkiintoinen operaatio, yritän viikonloppuna plärätä löytyisikö minulta sotalogistikasta sellaisia kirjoja mistä saisi todellisten operaatioiden tonnimääriä. David M. Glantzin vanha Soviet military operational art: In pursuit of deep battle (1991) mainitsee logistiikan vain muutaman kerran ohimennen, tosin jokainen maininta sanoo että sen kanssa oli aina ongelmia vaikka miten yrittivät.

Lainaan tähän sivuilta 249-250:

1646249673280.png
1646249691055.png

Olen joskus tavannut näitä neukkujen normeja (Voroshilov academy lectures) mutta en muista mitä niissä sanotaan logistiikasta. Ne on vähän sellaisia että keksit jonkin alkuarvauksen ja kaavoilla lasket sitten jonkun numeron. Vaikka heidän normien pitäisi nojata historiallisiin tutkimuksiin ja todellisten sotien numeroihin, niin olen aina ollut skeptinen niiden suhteen.

Tuosta lainaamastani tekstistä hyppäsi silmään yksi asia erityisesti: polttoaineen toimitus putkia pitkin mahdollisimman lähelle. Minulla on tähän hätään antaa siitä yksi esimerkki: heidän sota Afganistanissa 1979-1988. Lainaan kirjasta "The Soviet Afghan War: How superpower fought and lost" sivulta 282:

Lentopetrooli ja diesel kuljetettiin kahta linjaa pitkin kumpikin omissa putkissaan, molemmat linjat seurasivat teitä: reitit olivat Khairaton-Puli-Khumri-Bagram ja Turagondi-Shindand. 5-8% materiaalista kuljetettiiin lennättämällä se suoraan tarvitseville joukoille ja 75-80 % kuljettiin kuorma-autoilla. Materiaali kulki Neuvostoliiton läpi raiteita pitkin (osa myös lautoilla) Termeziin ja Kushkaan, mistä kuorma-autot veivät sen Shindadin ja Kabulin tukikohtiin. Sieltä se jaettiin divisioonien ja rykmenttien jakelukeskuksiin.

Samalla sivulla sanotaan että päivittäinen materiaalin tarve oli 2000-3000 tonnia, josta 60-65 % oli petrol-oil-lubricants (POL), 7 % ammuksia, 20 % ruokaa ja 8-13 % "other cargo". Tavaran kuormaus ja purku tehtiin pääasiassa käsipelillä ja siihen kului 80% matka-ajasta ("time involved in the trip"). Joka päivä 600 sotilasta, 90 BTR:ää, 20 helikopteria ja 140 ilmatorjuntatykkiä (air defence guns) huolehti huoltokolonnien suojaamisesta ja turvallisuudesta. Yksi panssaroitu ajoneuvo 10-15 kuorma-autoa kohden (One armored vehicle was assigned for every 10 to 15 trucks)

Saman kirjan sivulla 291 osiossa Editors comments mainitaan että Neukkujen normien mukaan laskettuna sota Euroopassa olisi vaatinut eri suhteessa tavaraa: 40 % päivittäisestä materiaalintarpeesta olisi ollut ammuksia ja 40% POL. Tämä kuvastaa sodan luonnetta Afganistanissa, ampumatavaran kulutus oli pienempi kuin (laskettu tarve) jos olisi syttynyt sota Euroopassa.

Sama kirja mainitsee sivulla 20 että sodan toisessa vaiheessa (maaliskuu 1980 - huhtikuu 1985) Afganistanissa oli 81,800 neukkusotilasta, joista 61,800 oli taistelevissa joukoissa (combat units of the ground and air forces). Heillä oli käytössä 600 panssarivaunua, 1500 BMP:tä, 2900 BTR:ää, 500 lentokonetta ja helikopteria sekä 500 eri kaliiperien tykkiä.

Mitä tämä kertoo nykyisestä sodasta Ukrainassa. No, ainakin yksi havainto on se tuhottu polttoainejuna. Onko heillä vedetty tuollainen taktinen polttoainelinja lähtöasemiin ja se juna oli vain lisävaranto vai pitääkö polttoaine kuljettaa kumipyörillä kauempaa?
 
Opetuksia Ukrainasta ja Georgian sodasta :

1. Politiikka.
Selväksi on nyt tullut viimeistään että venäjän aloittama erillissota on mahdollista jos ei ole riittävää pidäkettä(puolustusliitto). Pelotteena toimii edelleen ydinaseet, jotka määrittävät sen ketä juhliin osallistuu tai ei osallistu. Duginismin ja Putinin kaavalaileman "Uuden Venäjän" tai "Venäläisen maailman" rakentaminen on siirtynyt avoimen aggression tasolle. Siihen maailmaan voi kuulua vähintään kaikki mikä on "löyhästi kiinni".

Ilman riittävää vastavoimaa, ovat kaikki naapurimaat vaarassa senjälkeen kun Ukrainan ryöstöretki on saatu päätökseen. Jos Suomi haluaa turvatakuut, on toimittava nopeasti ja hyväksyttävä vastatoimet. Pelottelulle ei pidä alistua. Jos vielä viivytellään, on momentum menetetty. Kun/jos ryssä saa Ukrainan pakettiin, senjälkeen tulee Transnistria ja Moldova sekä viimeistään sitten katse kääntyy pohjoiseen.

2. Strategia.
Liittoutuminen on tehtävä nopeasti ja päättäväisesti kun sille tielle lähdetään. NATON kanssa on mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava etukäteen tarkasti siitä miten asiassa päästään nopeasti eteenpäin ja saadaan paras varmuus hyväksynnälle. Liittymisprosessissa ajoitus on kaiken a ja o. Kun päätös julkistetaan, on samanaikaisesti käytettävä sotilasstrategisia keinoja eli sopimalla USA:n ja muiden NATO-maiden kanssa laajoista harjoituksista Itämerellä sekä maavoimilla etelä- tai pohjoissuomessa.Useiden tuhansien maajoukkojen sekä laivaston että ilmavoimien läsnäolo lähialueilla pari viikkoa, nostaa Venäjän pidäkettä aloittaa hullutuksia. Näin Venäjäkin toimii.

Valmiusharjoituksiin pitää panostaa kaikkien viranomaisten sekä Puolustusvoimien osalta. Reservin koollekutsumista pitää harjoitella laajasti ja kehittää yhä nopeammaksi. Reservin harjoituksia pitää lisätä vähintään x2 vuodessa ja laajentaa huomattavasti. Tärkeimpien joukkojen aseistus pitää jakaa koteihin tai perustaa turvallinen säilytys lähelle. Aselupien myöntämistä pitää helpottaa Reservin aktiiveille ja ampumaratojen käyttöä pv:n harjoitusalueilla helpottaa. Valtion tuki 50% reserviläisaseen hankintaan.

Laajojen maa-alueiden venäläisomistus Suomessa kiellettävä lailla. Nykyiset omistukset, kuten Saimaan saari on pakkolunastettava valtiolle. Kaikkien Suomessa asuvien venäläisten taustat selvitettävä ja epäilyttävät kartoitettava maasta. Kaksoiskansalaisten laajat omistukset kiellettävä ja taustat tarkistettava huolella.

3. Hankinnat ja sotilaallinen varautuminen.

500 miljoonan euron tasokorotus pysyvästi pv:n budjettiin sekä 500 miljoonaa lisää hankintoihin alkaen tästä vuodesta vähintään 5 vuodeksi. Tasokorotuksella parannetaan valmiutta, lisätään harjoituksia ja kehitetään sopimussotilasjärjestelmää.

Valmiusprikaateista yksi kerrallaan tulisi olla korotetussa valmiudessa 3kk ajan, jolloin se harjoittelee säännöllisesti eri puolilla maata. Näin päästäisiin viimein siihen mitä valmiusprikaateilta alunperin edellytetään. Korotettu valmius ei edellytä varuskuntiin majoittumista kokoaikaisesti, mutta valmius lähteä alle 6h, paikoin jopa 1-2 tuntia olisi pakollista valmiusvuoroissa.

Välittömästi on käynnistettävä tykistön ja jalkaväen aseiden a-tarvikehankinnat mittavissa määrin. Samoin ilmatorjunta-, ilmataistelu- ja panssarintorjuntaohjusten lisähankinnnat sekä asejärjestelmien uushankinnat. Tykistötutkien hankintaa on laajennettava. On tilattava myös raskaisiin raketinheittimiin lisää ohjuksia sekä sirotemiinoja. Panssari- ja viuhkamiinoja on hankittava lisää. Ilmatorjunnan korkeatorjuntajärjestelmiin sekä anti-drone torjuntaan on panostettava reippaasti ja ennakkovaroituskykyä parannettava ohjusuhkaa vastaan. Tarvittaessa rahat revitään erillisbudjetilla. Pimeänäkölaitteisiin ja viestijärjestelmiin sekä suojaliivien ja NBC- suojavarusteiden hankintaa on lisättävä kotimaasta.

Rajavartiolaitoksen aseistusta ja varustusta on parannettava panssaroiduin ajoneuvoin sekä aseistuksen osalta. Valmiutta ja henkilöstöä on lisättävä. Rajan ja poliisin raskaaseen aseistukseen on lisättävä rynnäkkökivääreitä, keveitä +raskaita konekivääreitä ja 12,7mm raskaita AM/AP- kivääreitä. Ase- ja taistelukoulutusta lisättävä reippaasti. Valvontaa rajoilla ja sisämaassa on lisättävä. Tavoitteena estää soluttautuminen sekä sabotaasitoiminta.

Ukrainasta on opittu se että maahanlaskut, maihinnousut ja sabotaasi-iskut ovat edelleen keinovalikoimassa. Samaten helikopterien käyttö laajasti. Isossa kuvassa muutoksia ei ole nähty sodankäynnissä, kuten Pekka Toveri mainitsi. Emme siis ole varautuneet vain edelliseen sotaan. Iskuja on tehty risteilyohjuksilla ja aeroballistisilla ohjuksilla, aivan kuten odotimmekin. Laajuus ei ole ollut vielä sitä, mitä USA on tehnyt, mutta tulee lisääntymään.

Ilmanhallinnan ja ilmasta-maahan toiminnan merkitys korostuu myös puolustuksessa. Ilmavoimille pitäisi hankkia lisää täsmäpommeja ja panssarintuhoamiseen tarkoitettua aseistusta nopeasti ilmataisteluohjusten lisäksi. Aikaa ei ole odottaa F-35 tuloa. Myös UCAV- merkitys on korostunut torjunnassa tiedustelun ja maalittamisen lisäksi. MQ-9 taistelulennokkien hankinta olisi aiheellista pommien ja Hellfire II ohjusten kera.

Näitä toimenpiteitä tekisin itse ensialkuun. Paljon muutakin on , mutta tavoitteena tulee olla muuttaa Suomi linnoitukseksi, jota vastaan ei voida hyökätä ilman hyväksymättömiä tappioita. Uudet turpo-pilarit ovat entistä vahvempi oma puolustus ja ennakkovaroituskyky, NATO-jäsenyys ja integroituminen tiukasti läntisiin arvoihin. Venäjän kanssa voidaan sopia normaaleista suhteista vasta kun nykyinen hallinto on syösty vallasta ja maa ottaa maltillisen sekä rauhaan pyrkivän linjan ulkosuhteissaan.
 
proileri kirjoitti:
Tietenkään hajonneita vehkeitä ei myöskään kerkeä korjata kauhean nopeasti, varsinkaan kun kaikki venäläisrauta ei ole rakennettu nopean huollettavuuden varaan.

Mutta jos nyt ynnään tämän polttoainetalouden oikein, niin voi laskea että yhdellä tankillisella T-72 operoi 12-24h intensiteetistä riippuen eli 1-2 täyttöä/vrk. Venäjän armeija uusimmat maastokelpoiset tankkiautot ovat 12t kapasiteetiltaan eli kuskaa noin 8 täyttöä. Tämän lisäksi pitää täyttää bemarit ja muut jotka syövät ehkä noin puolet tuosta mitä paksut vaunut.

Yksi BTG iskevät osat ovat noin 10 PsV + 40 IFV, eli 30-60 isoa täyttöä / vrk, johon tarvitaan 8 tankkiautollista pelkästään taisteleville osille, ja tähän lisäksi iso määrä epäsuoraa + IT + tukevat osat ja sekä kasa huollon kuormureita, joten BTG:n kulutus on ehkä 6-12 tankkiautollista per vuorokausi, intensiteetistä riippuen.

BTG:n vakiokokoonpanossa orgaanisia tankkiautoja on ilmeisesti 3 kpl, eli pitäisi saada ajettua noin 2-4 kierrosta / tankkiauto / vrk. Aika kiire tulee kuskata löpöä ees taas ja sitä hankalampaa mitä kauempana täydennyspaikasta. Siitä jos ottaa yhden tai kaksi tankkiautoa pois pelistä niin tosiaan heikoksi käy operointi.

BTG:n alkuperäinen ajatus siis on ilmeisesti että se on raskaasti aseistettu iskevä osa joka työntyy jonkun kymmenen kilometriä eteenpäin, jonka jälkeen muu kevyempi jalkaväki ottaa saavutetun tilan haltuun ja BTG vetäytyy valmistautumaan uuteen iskuoperaatioon. BTG:n perässä tulee sitten huoltoprikaati tjsp. joka perustaa uuden tukikohdan lähemmäs ja täydentää. Nyt jos ollaan tultu 150-200 km eteen ilman kunnollista huoltoa, niin huolto pitää hoitaa kapeita uria pitkin kaukaa ja yhteen kierrokseen menee useampi tunti, siis ilman häiriöitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tiivistelmä tuohon:
- Kessi poistaa säiliöauton pois pelistä helposti. Yksi poistettu säiliöauto pysäyttää nelisen tankkia.
 
Ukrainan sodan havainnot ja opetukset: (shekkejä kirjoittava) kynä on miekkaa vahvempi?

Kääntäjän arvoinen vitja mitä pakotteet käytännössä tarkoittavat ja miten ne näkyvät Venäjällä.

Taustalla auki olevalla kanavalla BBC talousuutiset kertoo, miten Venäjä ei saa öljyään tällä hetkellä oikein myytyä, ostajia on mutta yleisesti ottaen ovat hyvin, hyvin varovaisia.

https://twitter.com/x/status/1499134490744086532
 
Hieman värikynää mutta annetaan jenkeille anteeksi ;) Alkuperäisessä tekstissä on kuitenkin selkeä pointti.
www.theatlantic.com

How the Finns Deter Russian Invasion

If you want ordinary people to make your society occupation-proof, you have to teach them to kill well before they need to do so.
www.theatlantic.com www.theatlantic.com
www.mtvuutiset.fi

Suomen puolustusta ylistetään amerikkalaislehdessä – Venäjän naapureille suositellaan "Suomen mallia"

Arvostetun amerikkalaisen The Atlantic -aikakausilehden yksi luetuimmista artikkeleista oli keskiviikkoiltana Suomen aikaan juttu, jonka otsikko kuului käännettynä näin: "Kuinka suomalaiset estivät Venäjän hyökkäyksen".
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi
Jos haluat tavallisten ihmisten tekevän yhteiskunnastasi ammattimaisen, sinun on opetettava heidät tappamaan hyvin ennen kuin heidän tarvitsee tehdä niin.
Kirjailija: Graeme Wood
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Panssari Salama kirjoitti:
Ukrainan sodan havainnot ja opetukset: (shekkejä kirjoittava) kynä on miekkaa vahvempi?

Kääntäjän arvoinen vitja mitä pakotteet käytännössä tarkoittavat ja miten ne näkyvät Venäjällä.

Taustalla auki olevalla kanavalla BBC talousuutiset kertoo, miten Venäjä ei saa öljyään tällä hetkellä oikein myytyä, ostajia on mutta yleisesti ottaen ovat hyvin, hyvin varovaisia.

https://twitter.com/x/status/1499134490744086532
Klikkaa laajentaaksesi...

Lienee tämä sama Maxim Mironov. Vladimir-setä tosiaan onnistui tekemään maastaan uudelleen Neuvostoliiton.

0d47886d0e7b2a42.jpg
 
Ihan vaan yleinen huomio. Meidän osalta ryssä nyt tietänee sen jo ennakkoon, että vastarinta alkaa sillä sekunnilla kun ensimmäinen panssari murskaa Vaalimaan rajapuomin. Eivät voi olla niin tyhmiä, että luulevat Suomen kansan ottavan sankarillisen Venäjän armeijan vastaan vapauttajinaan. Tarkoittaa sitä, että voimankäytön suhteen ei olisi varmaankaan mitään rajoitteita mitä nyt aluksi nähtiin Ukrainassa (erit. siviilikohteiden välttely sodan alussa).
 
Venäjä ei ehkä Suomea kohtaan tekisi samaa virhettä kuin Ukrainassa että ajaa ekana maajoukkoja sisään. Entäs jos se aloittaa suoraan vaihe 2 asutuskeskusten ja hallintorakennusten raketti-iskut ja ilmahyökkäyksen?
Varmaan Suomen vastaus tällöin olisi jotain mikä pysäyttää heti hyökkäykset ilmasta. Myöhemmin tulevista maaukkeleista sitten ukrainan malliin.
.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Venäjä ei ehkä Suomea kohtaan tekisi samaa virhettä kuin Ukrainassa että ajaa ekana maajoukkoja sisään. Entäs jos se aloittaa suoraan vaihe 2 asutuskeskusten ja hallintorakennusten raketti-iskut ja ilmahyökkäyksen?
Varmaan Suomen vastaus tällöin olisi jotain mikä pysäyttää heti hyökkäykset ilmasta. Myöhemmin tulevista maaukkeleista sitten ukrainan malliin.
.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä meiltä lähtisi myös kaukovaikutteisia aseita ilmaan. Tuskin tuo raja pidättelisi partioitakaan. Suomenlahti miinoitettaisiin, Ahvenamaalle menisi joukkoja... Ei me täällä vain odoteltaisi.
 
tiedotusosasto kirjoitti:
Kyllä meiltä lähtisi myös kaukovaikutteisia aseita ilmaan. Tuskin tuo raja pidättelisi partioitakaan. Suomenlahti miinoitettaisiin, Ahvenamaalle menisi joukkoja... Ei me täällä vain odoteltaisi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Venäjän ilmavoimien toiminta Ukrainassa huomioon ottaen, millainen se infran tuhoaalto olisi vaikka Venäjä siihen tarkoituksella pyrkisikin? Tuskin kuolettava. Vähät kaukoaseet pitäisi säästää ilmapuolustuksen lamauttamiseen tai ainakin kiusaamiseen ja joihinkin kriittisiin maaleihin. Ei niitä välttämättä riittäisi Kokkolan muuntamojen hajottamiseen kuten kommenttikenttien kenraaleilla...
 
Antares kirjoitti:
Kyllä, ehdottamasti näin.

Meitä on 5,5 miljoonaa ja heitä 150 miljoonaa. Yhteistä rajaa oli mitä, 1500 kilometriä? Ihan tarpeeksi kuitenkin.

Näin pienellä maalla ei ole varaa hölmöilyyn. Ei saa sekoittaa tunteita realismiin, pitää varautua pahimpaan. If you want peace, prepare for war. (oma lisäys: and hope for the best)
Klikkaa laajentaaksesi...
Nythän ei enää ole kyse siitä että Venäjä haluaisi meiltä jotain olennaista, kuten Ahvenanmaan. Nyt on kyse siitä haluaako Venäjä nöhdä Suomen uhkana. Uhkana joka pitää neutralisoida. Tämähän on täysin absurdia, kuten koko ajatus että kukaan, siis kukaan haluaisi hyökätä ydinase-Venäjän kimppuun. Kaiklein viimeiseksi Suomi, Baltian maat tai se köyhä korruptio-Ukraina. Reaalisen uhkakuvan sijasta Venäjä voi siis pieraista tekosyyn hyökkäykseen ihan mistä haluaa. Milloin haluaa. Ja hyökätä millä tahansa valitsemallaan intensiteetillä. Paradoksaalisesti ainoa tapa estää Venäjän ennakoiva isku on muuttua suuremmaksi uhaksi kuin nyt. Eli liittymällä Natoon.

Ydinaseita taas ei uusiin natomaihin ole mitään järkeä tuoda. Ne voidaan toimittaa perille mistä vain. Eli Venäjä puhuu ydinaseuhasta siksi että niiden käyttäminen on heille ei tabu vaan täysin harkittava veto. Ja sitten tuomitsevat muut maat oman itsensä mukaan.

Vitun ryssät. Asuisipa vaikka Argentiinassa niin pääsisi tarpeeksi kauas. Kuka tätä paskaa tilasi ja kaipasi?
 
Karhunvatukka kirjoitti:
Venäjän ilmavoimien toiminta Ukrainassa huomioon ottaen, millainen se infran tuhoaalto olisi vaikka Venäjä siihen tarkoituksella pyrkisikin? Tuskin kuolettava. Vähät kaukoaseet pitäisi säästää ilmapuolustuksen lamauttamiseen tai ainakin kiusaamiseen ja joihinkin kriittisiin maaleihin. Ei niitä välttämättä riittäisi Kokkolan muuntamojen hajottamiseen kuten kommenttikenttien kenraaleilla...
Klikkaa laajentaaksesi...

Georgian ja nyt Ukrainan perusteella heidän ensi-iskun kohde on selvästi ilmavoimien koneet, tukikohdat ja niiden infra. Muistamme miten Georgiassa iskivät käytöstä poistetulle sotilaslentokentälle (heillä oli Neuvostoliiton aikainen kartta käytössä ja ilmeisesti olettivat että kenttä olisi yhä käytössä).

Vaikea sanoa miten hyvin heidän tiedustelu toimii ennen iskua (satelliittien data, julkiset lähteet, fyysinen vakoilu jne.) mutta ilmavoimien nopea hajauttaminen ja sanoisin myös valemaalien käyttö lienee paikallaan. Olette nähneet niitä toisen maailmansodan aikaisia ilmatäytteisiä panssarivaunuja yms? Ne toimivat ainakin optiseen tiedusteluun, hyvin aidon näköisiä ovat. Vaan sitten on SAR, LIDAR yms. pintojen läpi näkevät. On niilläkin jokin resoluutio. Serbit osasivat taidokkaasti hyödyntää halpoja valemaaleja tykistön ja muiden värkkien kätkemiseen muttei se kokonaisuuden kannalta paljoa auttanut kun NATO oli vastassa ja sillä käytännössä ilmaherruus.

Muistaakseni yksi ovela jekku mitä serbit myös käytti oli kiitoratojen yms. maalaus: hyvin aidon näköinen kraatteri maalattuna asfalttipintaan, niin näyttää satelliitille ja U2-koneelle kuin kentälle olisi jo isketty ja kiitorata rikki. Ei tietysti toimi jos pitävät hyvin kirjaa isketyistä kohteista, mutta ei eri organisaatiot välttämättä juttele keskenään niin hyvin. Halpa keino kokeilla, toimipa se tai ei.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top