Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Antares kirjoitti:
Tarkoitatko että siinä pitää olla vetoakselin ja akselin välissä 90 asteen kulmavaihde? Mitä etua tuolla saavutetaan? Jos akselin tiiviste vuotaa niin ei vuoda maahan? En muista koskaan törmänneeni tuollaiseen, tosin kuorma-autojen kanssa puuhailu kuuluu entiseen elämään joten en minä varmasti jokaista viritystä ole nähnyt.

Tässä on villein viritys joka tulee mieleen, Tatran ns. backbone chassis (heillä on tämän osalta historian painoa myös, alunperin oli jo 20-luvulla käytössä):

Katso liite: 57882

Youtubesta löytyy videoita missä näytetään miten tämä toimii, alunperin oli trapetsijousi akselin päällä ja siitä lähti varsi renkaan suuntaan. Modernimpi versio oli tehty paineilmajousilla mutta idea sama. Akselien perissä ei voi olla suora hammastus vaan pitää olla geometria sellainen kaareva (en nyt löydä sanoja) jotta veto toimii renkaan ylös-alas liikkeissä.

Tässä on tietysti moottori tämän yläpuolella ja vaihdelaatikosta lähtee suora vetoakseli jakolaatikolle, niitä ei ole tässä 3d-mallissa näkösällä.

Jos minä jonkin kuorma-auton akselit panssaroisin niin tämä se voisi olla, mutta tämä ei ole alkuunkaan minun makuun kuorma-autona. Miksei? Hirveän paljon tavallisesta poikkeavia rakenteita ja erikoisosia, varmasti on mahdottoman kallis ilman sitä panssarointiakin. Eikä ilmajousitus kuulu minun kirjoissa maastokuorma-autoon. Kappaletavaran jakelusautossa se on hyvä ja pehmeä mutta maastoon haluan teräsjouset, ne ei puhkea (olipa puhkeaminen miten epätodennäköistä tahansa).

Sisulla oli myös silloin 60-luvulla se A45 4x4 missä on vetelä joustava runko. Renkaat pysyy hyvin maassa vaan miten kauan se runko kestää sitä renkutusta? Kuormalavat, hytti ja kaikki muu ei yleensä pidä siitä, joten pitänee olla lisärakenteita niitä vahvistamassa ja auto on painavampi kuin mitä tarvisi.

Jos siviilikuorma-auto ei riitä ja ihan ehdottomasti pitää olla jokapyörävetoinen, niin tässä on minun suosikki:

Katso liite: 57883

Sisu E11T 8x8 90-luvun lopulta. Ei ole mitään turhia renkutuksia (miinakilpi hytin alla, panssariohjaamo tms.) vaan niin rehellisen suoraviivainen kuin olla ja voi. Välijäähdytin ja vesijäähdytinkenno on viety hytin taakse tuohon mustaan laatikkoon, eivät puhkea mistään oksan raapaisusta ja keulan lähestymiskulma ei paljoa suurempi voisi olla. Rungon sivuilla akkulaatikot, pa-säiliö, paineilmasäiliöt, lumiketjut yms. roina on pakattu korkealle jotta maavara on paras mahdollinen. Tässä on Sisulle tyypillinen jäykkä ja luja runko ja akselien jousitus on sitten se mikä elää. Runko ei kierry liikaa ajossa. Tarkoittaa sitä ettei kuorma ala keikuttamaan autoa maastossa eikä ole riskiä että auto kaatuu kyljelleen. Tällainen runko on myös pitkäikäinen. Koukkuvaihtolavalaite on integroitu runkoon, kevyin mahdollinen ratkaisu. Hytin takana on kevyt nosturi muita töitä varten mutta sitä ei ole joka autossa (lisää painoa, lisää hintaa jne). Hytin alimmainen askelma on vähän turhan korkealla? Ei haittaa, teräsvaijerista lenkki ja nyt ylettyy! Ei voisi olla kevyempää ja halvempaa ratkaisua.

Tältä sotakoneen minusta kuuluukin näyttää ja ennen kaikkea pitää olla halpa jotta niitä saadaan paljon.

Näitä on tehty 6x6 vetävinä myös ja myöhemmin about 10 vuotta sitten tekivät niitä E13TP 8x8 autoja missä on luotisuojattu hytti ja miinakilpi hytin alla. Se on sitten ihan eri peli, ihan eri tarpeeseen.

Joku on varmasti laskenut että kuski selviää miinaan ajosta tai väijytyksestä hengissä vaan minun kirjoissa ne on siirtomaasotien ongelmia. Meillä kotimaassa jos soditaan niin sellaisia ei kuorma-autossa kaivata. Ei varsinkaan jos samalla rahalla saa tällaisia autoja selvästi isomman määrän. Meillä on massa-armeija, joten mieluummin se isompi määrä, kiitos.

Saarna ohi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aina jaksaa ilahduttaa kunnon tieto pläjäys ja ihmetyttää tuo insinöörien kyky tuollaisia suunnitella. Puuttuva sana kaareville hammaspyörä hampaille on muuten hypoidi 😉
 
stunt cock kirjoitti:
Joukkoja tuntuu olevan yksinkertaisesti liian vähän ja niiden suorituskyky on aikaisemmin ollut hyvä mittaluokaltaan pienemmissä operaatioissa, joka on aiheuttanut harhan ryssien sodanjohdossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihmetystä tässä aiheuttaa se, ettei taso ole parantunut. Venäjän armeijan toiminta on ollut koko ajan heikkoa. Se on parantunut, mutta on ollut edelleen heikkoa. Vielä reipas 10 vuotta sitten se oli täysin kaaoksenomaista toimintaa. Ei kai voi kymmenessä vuodessa odottaa kovin suuria muutoksia noista lähtökohdista.
 
Ukrainaan venäjä hyökkää vähän joka suunnasta, mikä johtaa siihen että terävää kärkeä on siellä-täällä.

Tätä ongelmaa taas meidän maastossa ei ole. On se n. 100km ränni imatra-lappeenranta-hamina akselilla missä puskea eteenpäin. Pohjoisemmaksi jos menee niin saimaan rikkonainen maasto rajoittaa, ja sitten pohjois-karjalan korvet. Kainuussa on kaikkien paha olla.

Pointtina: meidän maastossa on selvempää käyttää keltainen A2 menetelmiä
 
Aikoinaan olin sijoitettuna Kuusamon rajajääkäripataljoonassa. Oliskohan koko poppoo ryhmitetty miinoineen tuon yksittäisen tien varrelle. :)

www.google.fi

Google Maps

Etsi paikallisia yrityksiä, katsele karttoja ja hae reittiohjeita Google Mapsista.
www.google.fi www.google.fi
 
Justin Case kirjoitti:
Koitin etsiä kuvia noitten kuormureiden etuakseleista, kiinnostaa tietää onko noiden etuperä miten suojattu, jos ei perämurikkaa ole kovasti panssaroitu.. Ilman öljyjä ei kauaa kestä ajaa.. Löytyykö joltain kuvaa, hain Kamaz merkillä kuvaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oma näkemys olisi lyhyesti että ei se auton/muun työkoneen vetävä etuakseli ihan äkkiä ja helposti hajoa ampumalla. On kuitenkin pieni maali, yleensä kaarevaa muotoa ja vähän paksumpaa seinämääkin. Rautapalkista tehty hämähäkki oikein asennettuna ajosuuntaan nähden taitaa olla tehokkaampi.. Tietysti ampuminen muuten auton nokkaan ja hyttiin tuonee riittävän tuloksen.
 
Mikfin70 kirjoitti:
No, ei tiedä miten Ukraina pärjää omillaan, mutta aika huono luotto sinulla suomalaiseen koulutukseen ja taktiikkaan. Vähän tuntuu venäläisillä olevan nlaweja tai javeliineja.
Klikkaa laajentaaksesi...
No kerropas vaikka kuinka hyvä optroniikka noissa suomen teeseiskakakkosissa oli, tai mitä ykkösbemarin matalapainetykillä tekee nykyajan taistelukentällä?
Ei ole sentään PT-76:a ja BTR-50:ä ikävä?
 
Viimeksi muokattu:
Bombsquad kirjoitti:
No kerropas vaikka kuinka hyvä optroniikka noissa suomen teeseiskakakkosissa oli, tai mitä ykkösbemarin matalapainetykillä tekee nykyajan taistelukentällä?
Ei ole sentään PT-76:a ja BTR-50:ä ikävä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Noista jälkimmäistä en omaa mitään kokemusta, mutta parempi mennä taisteluun BMP-1 vaunulla, kuin traktorin lavalla.
Tyhmempi kun yleensä älyää, että omaa heikompaa kalustoa pitää käyttää vähän älykkäämmin, joka lienee sinulle outo asia.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Noista jälkimmäistä en omaa mitään kokemusta, mutta parempi mennä taisteluun BMP-1 vaunulla, kuin traktorin lavalla.
Tyhmempi kun yleensä älyää, että omaa heikompaa kalustoa pitää käyttää vähän älykkäämmin, joka lienee sinulle outo asia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kain näiden huolto ja ylläpitokin jotain maksaa. Sitten pitäisi olla joku joukko joka kouluttaa näiden käyttöä, ja sodanajan organisaatiossa käyttäjät.

Mikä on se älykkäämpi tapa jolla näitä käytettäisiin?

Ehkä samalla rahalla saisi hyödyllisempääkin kalustoa. Vaikka sitten niitä panssarintorjuntaohjuksia..
 
Bombsquad kirjoitti:
Kain näiden huolto ja ylläpitokin jotain maksaa. Sitten pitäisi olla joku joukko joka kouluttaa näiden käyttöä, ja sodanajan organisaatiossa käyttäjät.

Mikä on se älykkäämpi tapa jolla näitä käytettäisiin?

Ehkä samalla rahalla saisi hyödyllisempääkin kalustoa. Vaikka sitten niitä panssarintorjuntaohjuksia..
Klikkaa laajentaaksesi...
No, nuo on menetetty ja rahaa ei ole tullut lisää eli hävitty vain. Vuonna 2006 yhden vaunun varastointi maksoi vuodessa 185€. Tuolla kokonaissummalla ei saa edes yhtä ohjusta.

Kertauttamalla koulutettuja joukkoja kalustoa olisi voitu elättää esim. Mt-tstos tankkikomppanioina näihin päiviin asti. Nyt viimeiset T-72 koulutetut varusmiehet saavuttavat 40 ikävuoden.

Järkevämpi taistelutapa, enemmän ylläköitä sekä viivyttämistä ja kuluttamista jolloin iskevällä portaalla on valmiiksi kulutettu vihollinen vastassa.

Olin v 1994 Niinisalossa kertausharjoituksessa mukana keltaisessa osastossa MTJvP (-) jossa oli PsvK ja kaksi MTJvK ja sinisenä osastona silloinen PsvP(-). Viimeisessä taistelussa käytettiin tankkikomppaniaa vihollisen ansana ja kun meidän PsvK sitoi vihollisen taisteluun iskivät kaksi JvK hyökkäävän PsvP oikeaan kylkeen ja käytännössä yli juoksi hyökkäävän joukon. Hyökkäävän joukon komentaja tunnusti tappion ja sanoi sitä parhaaksi opetukseksi mitä on saanut. Nykyään tuo komentaja kommentoi Ukrainan tilanteesta kenraalina ja entisenä PV:n tiedustelupäällikkönä.

Pitää olla kalustoa millä sitoa vihollinen, että hitaammat jalkaosat ehtivät myös sotaan mukaan.
 
T-72:n perään on haikailtu tällä kannulla jo kauan, totean lyhyesti että Suomella ollut vientimalli T-72M1 ei ole tänä päivänä oikein mitenkäänkilpailukykyinen vaunu. Leopardien tulon jälkeen niistä olisi varmaan eniten bängiä eurolle saanut jakamalla prikaateihin erillisiä vaunukomppanioita käytettäväksi hit & run -taktiikalla maahanlaskujoukkoja ja moottoroituja jalkaväkiyksiköitä vastaan, panssaritaistelussa niillä olisi tullut uupelo. Tässä se etu tietysti olisi ollut se, että vihollinen joutuu tällaisessa tilanteessa varautumaan kaikissa joukoissaan kohtaamaan panssareita (tosin, 2A6-kaupan toteuduttua 2A4:iä ymmärtääkseni hajautettiin valmiusyksiköihin, vaikkakin vain joukkueina). Kääntöpuolella sitten se vaunujen ylläpito, huolto ja koulutus sitovat rahaa ja henkilöstöä, joka on sitten jostain muusta pois. Vähän samaa voisi sanoa BMP-1:stä, toivottavasti ne sentään purettiin varaosiksi.

Tietysti toive on siinä mielessä ymmärrettävä, että huonokin vaunu on usein parempi kuin ei vaunua lainkaan. Tämä pulma on ratkaistu vain osittain.
 
Antares kirjoitti:
Aivan juu, sitähän sinä kysyit. Pahoittelut, minulla lähti vähän mopo keulimaan, ei saisi saunakaljoissa mennä kirjoittelemaan. Kokeillaanpa uudestaan:

Venäläisellä on niin monenkirjava kalusto etten minä niitä kaikkia tiedä, mutta käsittääkseni valtaosa siitä kuorma-autokalustosta joka kuljettaa polttoainetta, ruokaa, varaosia yms. normaalia tavaraa ei ole panssaroidulla hytillä varustettu. Ne missä on luotisuojahytti, sen näkee ulospäin (suorat pinnat, neliskanttinen muodoltaan, paksut lasit yms.) ja ovat yleensä ohjuslaukaisimien, tutkien yms. arvokkaamman kuljettamista varten.

Normaali kuorma-auto, ampuisin hyttiä. Vaikkei osuisi kuljettajaa niin se säikähtää ja saattaa ajaa ojaan tai hylätä auton. Renkaita voi ampua mutta näissä jokapyörävetoisissa on yleensä CTIS eli central tyre inflation system eli renkaiden paineistus ja manuaalinen paineensäätö (kuski voi hytistä käsin laskea tai nostaa paineita tietyissä rajoissa). Sen lisäksi on joko sellainen paksu donitsi renkaan sisällä joka on tyhjänä ajoa varten tai sitten sellaista litkua joka pyrkii tukkimaan pienet vuodot. En ole varma saako rengasta tyhjäksi vaikka osuisi useamman kerran. Toki varmasti siinäkin on jokin ns. riittävä määrä osumia, en tiedä montako tarvitaan.

Luodin reikä polttoainetankissa laittaa sen vuotamaan mutta kuorma-autossa on tyypillisesti 300-500 litraisia tankkeja joten voi mennä hetki. Se reikä on myös melko helppo tulpata. Jarrut on paineilmatoimiset ja rungon alla, rungon sivussa tai hytin takana on 20, 25 ja 30 litran kokoisia paineilmasäiliöitä. Ne on yleensä niin piilossa että vaikea osua ja vaikka osuisikin niin näissä on erilliset etu- ja takajarrupiirit, kumpi tahansa riittää auton pysäyttämiseen. Niiden lisäksi on käsijarru ja autolla massanhitaus joten se pysähtyy kyllä vaikkei olisi jarruja. Edestä päin jos pääsee väijyttämään niin 1. etuakselin etuperään voisi koittaa, se on normaalia pehmeää terästä, ei luotisuojaa. Vaikka osuisi ja akseli vuotaisi kuivaksi niin ei se heti leikkaa kiinni. Jos on kova sisus luodissa niin voi vaurioittaa siellä hammaspyöriä joten onhan se omanlainen kiusa. Veikkaan ettei auto pysähdy sillä, ne muut vetävät akselit vie eteenpäin ja se ensimmäinen pyörii mukana. Akseli menee vaihtoon joten hetkeksi se auto pois pelistä.

Ehkä se mitä tässä tapailen on tämä: kiväärillä voi kokeilla ja ehkä onnistua mutta miinoitus, viuhkamiina, kylkimiina, sinko ja muut vermeet olisi parempia myös tällaista pehmeää kohdetta vastaan. Toisaalta jos se saadaan pysähtymään niin pitäisi saada syttymään tuleen. Palanutta kuorma-autoa ei korjaa kukaan.

MUOKKAUS: laitetaanpa lisää sen verran, kun tuumin tätä: hytti ja renkaat on ne isoimmat ulospäin näkyvät maalit (suurin pinta-ala) jos ei lasketa kuormalavaa. Luodinreiät kuormalavassa ei pysäytä autoa paitsi ehkä jos on räjähteitä lastina ja osuu niihin juuri sopivasti.

Jos on useampi mies väijyttämässä, niin ehkä se porukka saa sellaisen määrän osumia renkaaseen/renkaisiin että se pyörimisliike ja vaihtokuorma saa sen renkaan ns. repimään itsensä rikki. CTIS ei pysty ihmeisiin sekään, sama paineilmakompressori joka täyttää jarrupiirit yrittää pitää ne renkaat pyydetyssä paineessa mutta jossain vaiheessa loppuu tehot/volyymi. En ehkä menisi luottamaan siihen että näin ne kuorma-autot pysäytetään mutta jos ei ole parempaa keinoa niin ampuisin joko hyttiä tai renkaita tai molempia. Huom: kuski ei säikähdä jos ei se tajua että joku ampuu. Osuma tuulilasiin, sen se varmasti huomaa. Miten se reagoi siihen, se on eri asia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sanoisin pitkälti samaa, kuorma-auton mekaanisten osien hajottaminen ampumalla on hölmön hommaa. Tulta siis ohjaamoon ja renkaisiin, lisäksi ohjaamoa tulittaessahan on helppo ostua myös syyläriin, kannattaa jopa ampua syylärin yläosaan, koska silloin osuu melkein väistämättä myös kuljettajaan, jolla ei ole muuta paikkaa suojautua kuin mennä kyyryyn ratin taakse tai makaamaan ohjaamon lattialle. Moottori on nokkamallisissakin kuorma-autoissa niin matalalla, että se ei juuri käy luotisuojasta. Kuorma-autoja varmaankin väijytetään vähintään ryhmän vahvuudella ja hyvin lyhyeltä etäisyydeltä, joten auton tuhoamiseen yksinkertaisimpana keinona pitäisin wanhaa kunnon Molotovin cocktailia ohjaamoon, se on täynnä tulelle arkaa materiaalia eikä sillä enää palon jälkeen ajeta. Tietysti mikä tahanasa keino sytyttää se käy, mutta polttopullo on erittäin nopea ja näppärä keino. Samaten palava rätti polttoainesäiliöön ja mielellään muutama laukaus kyljestä läpi paloa levittämään, mikäli autoihin päästään suoraan käsiksi.

Ne KrAZin tai minkään muunkaan itäkuormurin etumurikat eivät ole mitenkään panssaroituja vaan minun nähdäkseni valuterästä. Kuitenkin aika paksua sellaista, en olisi aivan saletti että meneekö 7,62x39 FMJ läpi sellaisesta pyöreästä murikasta jonka ainevahvuus saattaa ollakin sen sentin luokkaa. Paljon parempi on ampua ohjaamoa ja renkaita.
 
FNKg7DRXEAsJaAs

Tiedämme että näiden tuhoaminen on prioriteetti, mutta kukaan ei tee mitään teille. IED olisi myös hyvä tapa aiheuttaa lisää ongelmia teiden käyttäjille vaikka sillä onkin synkkä menneisyys. Kraaterit aiheuttaa liikettä ratilla ja polkimilla, Se myös syö moraalia kun todellisuus tiedostuu tien käyttäjille.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top