Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Laitan tänne,

FNezhgRX0AAHIu3


FNeziWlXMAA3SgB

UA Weapons Tracker. Tuhottu OSA 9K33. Bayraktarin jälkiä?
 

Maavoimien komentaja kertoo, miten Suomi pärjäisi sotatilanteessa – Venäläisten tapa sotia Ukrainassa yllätti: ”Nyt on oikea aika varautua”​

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki kertoo, että Suomi taistelisi niin kauan, kunnes saisimme hyväksyttävät rauhanehdot. Puolustusmäärärahoja ollaan nyt nostamassa. Pääesikunta selvittää parhaillaan tarpeita, vastauksia saataneen noin kuukauden kuluessa. ”Vaikka maahamme ei kohdistu sotilaallista uhkaa, nyt on oikea aika varautua ja valmistautua”, Välimäki sanoo Aamulehdelle. Koko haastattelu:

 
Mitä etuja toisi CB/LA taajuus? Pidempi kantomatka?
Peukalosääntö on: Mitä korkeampi taajuus, sitä lyhyempi yhteysväli. Mitä matalampi taajuus, sitä pienempi kaistanleveys. WiFi toimii gigahertsi alueella, bitti liikkuu, mutta häiriintyy jo sankassa lumisateessa. Lyhytaallot <30 MHz pomppii ionosfäärissä vaikka pari kertaa ympäri maapallon ja 3-30 kHz kuuluu vaikka meren alla, joka on kätevää jos pitää viestiä vaikka ballistisen ohjusveneen kanssa.

Metsästys VHF lienee se houkuttelevin vaihtoehto. Ei ole hinnan kiroissa, lupavapaa, käyttöä harjoitellaan myös muissakuin RES tousuissa. laitteet on reserviläisen kestäviä ja niissä voi käyttää irto-antenneja toisin kuin PMR vehkeissä.
 
Metsästys VHF lienee se houkuttelevin vaihtoehto. ......toisin kuin PMR vehkeissä.
PMR on lelu joka ei oikein kuulu varteenotettavien kommunikaattorien joukkoon. Kaupan henkilökunta ja lasten leikit.
CB/LA taajuus on matala siellä 27,000 MHz paikkeilla ja kantaa kauas. Kommentoitko sitä myös. Mielestäni ei huono jos niitä olisi nykyään porukoilla enemmän.
.
.
 
PMR on lelu joka ei oikein kuulu varteenotettavien kommunikaattorien joukkoon. Kaupan henkilökunta ja lasten leikit.
CB/LA taajuus on matala siellä 27,000 MHz paikkeilla ja kantaa kauas. Kommentoitko sitä myös. Mielestäni ei huono jos niitä olisi nykyään porukoilla enemmän.
.
.
CB/LA laitteet toimivat HF alueen yläpäässä, "Melkein-VHF", nissä on rajattu lähetystehoa. RHA68 laitteet voivat toimia 25W teholla LA/CB laitteet 5-12W. Joissain tapauksissa niillä voi saada pitemmän yhteysvälin kuin VHF laitteilla, mutta jos tarkoitus on käyttää ionosfääriheijastusta niin menisin alemmille taajuuksille 3-15 MHz. Jos niitä on niin niitä kannattaa käyttää, mutta en ostaisi uusia.
 
Taas on vaihteeksi tuotu esiin taistelupanssarivaunun tarun loppua, koska kevyt PST -ase puree. Itse luulen kehityskaaren olevan samanlainen kuin merivoimilla aikoinaan. Eli panssarointi kevenee ja aktiivinen suojaus ottaa isompaa roolia vaunun suojauksessa.
 
Tarkoittanet 9T217 eli samalla alustalla oleva latausajoneuvo? Ainakin tuossa näyttäisi olevan jonkinlaisen nosturin romut päällä.
Kuvateksti sanoi OSA, en rupea väittämään vastaan. Kysymys oli dronen tuottama vahinko vai joku muu?
 
Taas on vaihteeksi tuotu esiin taistelupanssarivaunun tarun loppua, koska kevyt PST -ase puree. Itse luulen kehityskaaren olevan samanlainen kuin merivoimilla aikoinaan. Eli panssarointi kevenee ja aktiivinen suojaus ottaa isompaa roolia vaunun suojauksessa.

Hyvin mahdollista. Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen vapaan Saksan vaunu oli Leopard 1. He olivat sotakokemuksen takia sitä mieltä että riittävän kattavaa suojaa oli vaikea saada aikaiseksi, joten vaunun liikkuvuus ja tulivoima arvioitiin tärkeämmäksi. Sen jälkeen tietysti panssarointi kehittyi, tuli panssariteräksen lisäksi komposiittia ja sitä myötä Leopard 2 joten se polku kuljettiin näin.

Minä en ole panssarimies, joten kaikki minun kirjoitukset otettava siinä valossa. Olen innokas historian harrastaja ja kirjojen lukija, työn puolesta konetekniikkaa joten en ihan omasta päästä juttuja keksi. Voisin kuvitella että kevyempi panssarointi ja aktiivisuojaus olisi seuraavia askeleita, tosin niilläkin on puolensa ja puutteensa niin kuin kaikella.

Ja ennen kuin joku ehtii sanomaan niin Venäjän tyyli käyttää panssariasetta vs meidän oma, näillä on eroa. Taktiikat, joukkojen yhteistoiminta, maasto, vaunun passiivinen naamiointi yms. Toisaalta muistan Armenia-Azerbaijan kahinan jälkeen analyyseja ja kirjoituksia siitä miten Bayraktar lennokit yms. ei toimi oikeaa asevoimaa vastaan koska ilmatorjunta on niin paljon kyvykkäämpää. Ne toimii vain Armenian kaltaisia siirtomaita vastaan. Ehkä tätä tulkintaa joudutaan ainakin hieman miettimään, kuinka hyvin meillä on varauduttu tuollaisen aseen torjuntaan. Venäjällä selvästi on opittavaa.
 
Viimeksi muokattu:
Baofengejä näyttävät käyttävän.Onko kokemuksia?, pitäiskö hankkia....
Baofengeissä on todella paljon piraatteja myynnissä; aidot Baofengit ovat ihan kohtuullisen hyviä radioita ja erityisesti niiden hinta-laatusuhde on kohdallaan, mutta täytyy muistaa, että ne eivät toimi samoilla taajuusalueilla kuin LV141 ja LV241, vaan niiden VHF-alue on hieman korkeammalla alueella. Niitä pitäisi siis olla koko joukolle jakaa, esimerkiksi joukkueessa JJ, JVJ, RJ:t ja RVJ:t, jotta niistä olisi hyötyä. Piraatti-Baofengien kohdalla myös niiden elektroniikan laatu saattaa olla ihan todella kurjaa, ja toimintoja puuttua verrattuna aitoihin.

Radiokuri on myös tärkeä aspekti, eli niitä radioita ei pidä yhteyskokeilujen ulkopuolella käyttää ennen kuin signaalin kolmiomittaamisesta saatava hyöty viholliselle on nolla, siis ainakaan taistelualueella käytännössä ennen taistelukosketusta tai siihen välittömästi johtavia toimia. Muuten kranaattia alkaa tulla päälle, ja omat asemat ja liike paljastuvat.
Niillä paikallisjoukoilla, jotka eivät joudu taistelemaan vihollisen pääosaa vastaan, vaan suorittamaan esimerkiksi vartiointia, voi radiokuri olla löyhempi.

Itselläni on Baofengeistä ihan hyviä kokemuksia, mutta eivät nekään mitään sateentekijöitä ole.
 
Järkevintä oli tsekata joku radiomalli, jonka saa toimimaan myös pattereilla (jotenkin) ja jonka saa rootattua niin, että sinne saadaan kustomi firmware. Vaikka softaradiopalikka jostain DVB:stä tms. Sitten ostetaan niitä mallia 50000 Kiinasta peitefirman kautta, ei ole iso kauppa edes eikä herätä epäilyjä. Rootataan ne, laitetaan oma kustomi firmis sinne ja kas kummaa, meillä onkin esim. jollain 10-300 Mhz alueella toimiva radiopuhelin jonka saa toimimaan vaikka 50W teholla halutessaan...ja, johon voidaan vaikka ohjelmoida taajuushyppely, salaus ja datapurske (teksti) lähetykset ihan perustietokoneella USB-johdon kautta tai jonkun ohjelmointijutun tai vaikka OTA-kautta (hakkerointiriski). Salaukseen ECC ja AES, viestit vielä erikseen OpenPGP:llä siihen päälle. Taajuushyppely semmoiseksi, että vaatii vähintään jotain kunnon ELINT sakkia selvittämään sitä mutta sisällöstä ei saa silti tolkkua mitenkään.

Ongelmaksi tulee, mitä jos päätyy vihollisen käsiin? Sittenhän voi selvittää hyppelyt ja salausavaimet? Pitäisi olla joko vahvat turvasirut joka on vaikeaa ja vaatisi fyysistä moodausta jne. eikä silti toisi suojaa. Parempi olisi sota/uhkatilanteessa tehdä soluja ja pistää hyppelyt ja salausavaimet etukäteen usb-tikuille (halpa, joka puolelta saatava, ei herätä edes huomiota) ja sitten vaihtaa vaikka kerran viikossa tms. välein törkkäämällä ko. päivällä merkitty tikku adapterilla kiinni ja siten siis "päivittää" laite. Tämän jälkeen tikku tuhotaan fyysisesti. Helposti voidaan tehdä vaikka vuodeksi tikut valmiiksi, ei mikään ongelma ole, tikkuja tai muistikortteja piisaa kyllä kaikkialla. Tikkujen haltija ja laitteen haltija fyysisesti erillään ja fosforikranaatilla varustettuna jotta kiinni joutumisen uhassa tikut kranaatin alle ja vedetään sokasta. Voidaan tehdä monimutkaisemmaksi ja hajauttaa vaikka kahteen eri tikkuun homma (joten molemmat vaaditaan, kryptot siten) jos ollaan paranoideja.

Ei varmasti maksa paljoa. Oikeasti, ei maksa. Palikka ehkä satasen, antennit ehkä muutamia kymppejä, tikut muutamia euroja, ohjelmointi vaan työtä ja tuskaa ja muutaman salauksista ja radioista tietävän tyypin. Siinä on hyvä kansanradio vastarintaliikkeelle/sisseille/paikallisjoukoille, jota ei vihollinen pysty jumittamaan eikä kuuntelemaan käytännön tasolla mitenkään.

Toki nytkin on saatavilla jotain CB/RHA68 bandin radioita käsittääkseni, joissa on joku salaussysteemi ohjelmoitavissa, sekin on todella hyvä ja paljon parempi kuin ei salausta. Häirintä ja paikannus tulee toki ongelmaksi näissä aina, toki ei sitä tunnu tuollakaan paljon olevan, mutta siksi pitää olla taajuushypytystä pirusti.
 
Kuvateksti sanoi OSA, en rupea väittämään vastaan. Kysymys oli dronen tuottama vahinko vai joku muu?

OSA vaunuja tuhoutui Azeri-Armenia välisessä kahakassa juurikin tuosta syystä jonkin verran, ja on saattanut tuhoutua Ukrainassakin. Mutta itse veikkaisin että suurin osa näkyvästä vahingosta on tullut kun lastina olleet ohjukset on räjähtäneet.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Radiokuri on myös tärkeä aspekti, eli niitä radioita ei pidä yhteyskokeilujen ulkopuolella käyttää ennen kuin signaalin kolmiomittaamisesta saatava hyöty viholliselle on nolla, siis ainakaan taistelualueella käytännössä ennen taistelukosketusta tai siihen välittömästi johtavia toimia.
Voisiko kehittää vastaavaa signaalia satunnaisesti lähettävia lähettimiä. Näitä kylväisi omat ja vihollisen alueet täyteen.

Varmaan ei täydellinen hämäys, mutta jos muutama vahingossa lähetety viesti menisi huomaamatta.
 
Hyvin mahdollista. Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen vapaan Saksan vaunu oli Leopard 1. He olivat sotakokemuksen takia sitä mieltä että riittävän kattavaa suojaa oli vaikea saada aikaiseksi, joten vaunun liikkuvuus ja tulivoima arvioitiin tärkeämmäksi. Sen jälkeen tietysti panssarointi kehittyi, tuli panssariteräksen lisäksi komposiittia ja sitä myötä Leopard 2 joten se polku kuljettiin näin.

Minä en ole panssarimies, joten kaikki minun kirjoitukset otettava siinä valossa. Olen innokas historian harrastaja ja kirjojen lukija, työn puolesta konetekniikkaa joten en ihan omasta päästä juttuja keksi. Voisin kuvitella että kevyempi panssarointi ja aktiivisuojaus olisi seuraavia askeleita, tosin niilläkin on puolensa ja puutteensa niin kuin kaikella.

Ja ennen kuin joku ehtii sanomaan niin Venäjän tyyli käyttää panssariasetta vs meidän oma, näillä on eroa. Taktiikat, joukkojen yhteistoiminta, maasto, vaunun passiivinen naamiointi yms. Toisaalta muistan Armenia-Azerbaijan kahinan jälkeen analyyseja ja kirjoituksia siitä miten Bayraktar lennokit yms. ei toimi oikeaa asevoimaa vastaan koska ilmatorjunta on niin paljon kyvykkäämpää. Ne toimii vain Armenian kaltaisia siirtomaita vastaan. Ehkä tätä tulkintaa joudutaan ainakin hieman miettimään, kuinka hyvin meillä on varauduttu tuollaisen aseen torjuntaan. Venäjällä selvästi on opittavaa.
Leopard 1:ta tehtiin kevyesti panssaroitu, koska tuohon aikaan kaikenmaailman onteloammukset olivat "pop" samalla kun panssaroinnissa käytettiin vielä pelkkää panssariterästä. Onteloa vastaan panssariteräs oli epäkäytännöllinen, ja komposiitit tulivatkin tämän jälkeen. Perinteisiä kineettisiä penetraattoreja vastaan oli ihan mahdollista saada riittävästi suojaa ja esim. britithän tähän panostivat Chieftainissä.

Aktiivisuoja ei ole mikään jumalten lahja panssareille, ei ole vielä mainospuheiden lisäksi mitään todisteita että olemassa olevat järjestelmät pärjäisivät nuoliammuksia vastaan (100% varmuudella), ja varmaan menee vähän aikaa ennen kuin sellaista tuleekaan. Lisäksi se rajoittaa yhteistoimintaa jalkaväen kanssa, eli siinä suhteessa joutuu tekemään kompromissin. Varmasti näiden käyttö kyllä yleistyy, mutta se on suojasipulissa kyllä vasta varsinaisen panssaroinnin jälkeen toissijainen suojauskeino.

Dronejen torjumisesta sinällään samaa mieltä, se on selkeästi nykyaikana prioriteetti numero yksi. Ilmeisesti Venäjä ei tässä ole onnistunut, eli PV:kin kannattaisi tutkia (ja varmasti tutkiikin) miten voidaan tuohon panostaa. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään tappaja-dronejen torjumisesta, vaan myös oman toiminnan suojauksesta vihollisen tiedustelulta ja vihollisen epäsuoran tulenjohtamisen vaikeuttamisesta.
 
kumpi on tärkeämpi, kyky kantaa dataa vai puhetta?
Militia-porukoille tärkeää vain puhe. Mahdollisimman yksinkertainen laite jolla porukka voi pitää yhteyttä ettei tarvii huutaa.
Pidän ajatuksesta että vaikka joku vihollinen sen puheen kuulisikin, niin siitä ei sanojen takia ota selvää.
.
 
Leopard 1:ta tehtiin kevyesti panssaroitu, koska tuohon aikaan kaikenmaailman onteloammukset olivat "pop" samalla kun panssaroinnissa käytettiin vielä pelkkää panssariterästä. Onteloa vastaan panssariteräs oli epäkäytännöllinen, ja komposiitit tulivatkin tämän jälkeen. Perinteisiä kineettisiä penetraattoreja vastaan oli ihan mahdollista saada riittävästi suojaa ja esim. britithän tähän panostivat Chieftainissä.

Aktiivisuoja ei ole mikään jumalten lahja panssareille, ei ole vielä mainospuheiden lisäksi mitään todisteita että olemassa olevat järjestelmät pärjäisivät nuoliammuksia vastaan (100% varmuudella), ja varmaan menee vähän aikaa ennen kuin sellaista tuleekaan. Lisäksi se rajoittaa yhteistoimintaa jalkaväen kanssa, eli siinä suhteessa joutuu tekemään kompromissin. Varmasti näiden käyttö kyllä yleistyy, mutta se on suojasipulissa kyllä vasta varsinaisen panssaroinnin jälkeen toissijainen suojauskeino.

Dronejen torjumisesta sinällään samaa mieltä, se on selkeästi nykyaikana prioriteetti numero yksi. Ilmeisesti Venäjä ei tässä ole onnistunut, eli PV:kin kannattaisi tutkia (ja varmasti tutkiikin) miten voidaan tuohon panostaa. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään tappaja-dronejen torjumisesta, vaan myös oman toiminnan suojauksesta vihollisen tiedustelulta ja vihollisen epäsuoran tulenjohtamisen vaikeuttamisesta.

Hyviä kommentteja, kiitos. Leopard 1 oli tosiaan oman aikansa tuote ja luotu sillä ajattelulla mikä oli valloillaan heti sodan jälkeen.

Aktiivisuojasta olen samaa mieltä eli toistaiseksi sen kyvykkyys on todistamatta todellisessa ampumasodassa (suuressa mittakaavassa). Muistan nähneeni videoita Israelin operaatioista, missä sellainen torjuu pst-ohjuksen, mutta siitä on vielä kovasti matkaa 1500-1700 m/s lentävään nuoliammukseen. Reaktioajan pitää olla huikea.

Tässäkään asiassa ei pidä uskoa myyntimiesten puheisiin.

Hyvä myös muistaa että drone ei sekään ole mikään fysiikan lakeja kiertävä taikalaite vaan on yhtälailla löydettävissä ja alasammuttavissa kuin mikä tahansa muukin laite. Esim. näiden lentonopeus ei ole hirveä ja monet ovat potkurikoneita. Moottorin pyörimisnopeuden ja potkurin lapojen määrän perusteella voidaan laskea sille taajuus, mitä kuunnella. Äänen doppler-siirtymän perusteella voi laskea lähestyykö vai etääntyykö se. Useampi herkkä mikrofoni (olettaen että äänilähde ei ole liian korkealla/kaukana, muistetaan se etäisyyden neliö) ja niiden välinen datan siirto + käsittely saattaisi riittää karkeaan paikallistamiseen. Liikenopeus ilman läpi määrää sen millainen kitka vaikuttaa dronen pintoihin ja kuinka paljon ne lämpiävät. Voi näkyä herkällä lämpökameralla. Samoin dronen polttomoottorin pakokaasun lämpöjälki. Drone jota ohjataan kaukokäytöllä lähettää signaalia tai jopa kuvaa, joten tätä voidaan etsiä ja paikallistaa. Helvetti, jos valaistusolosuhteet ovat sopivat niin matalalla lentävän dronen voi paikallistaa optisella tarkkailulla. En muista nähneeni (vielä) sellaisia droneja jotka pyrkisivät rajuilla liikkeillä muuttamaan lentosuuntaa ja -korkeutta, tavoitteena ilmatorjuntatulen välttäminen. Jos it kehittyy tarpeeksi niin ehkä siinä vaiheessa tämä nähtäisiin, mutta se ei ole vielä tätä päivää. Rajusti liikehtivän dronen polttoaineenkulutus on suoraan lentävää suurempi joten toimintasäde on pienempi. Ei ole ilmaista lounasta, kaikki on aina kompromisseja.

Keinoja kyllä on, resurssit ja investoinnit ratkaisevat mitä kykyjä voidaan hankkia.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin mahdollista. Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen vapaan Saksan vaunu oli Leopard 1. He olivat sotakokemuksen takia sitä mieltä että riittävän kattavaa suojaa oli vaikea saada aikaiseksi, joten vaunun liikkuvuus ja tulivoima arvioitiin tärkeämmäksi. Sen jälkeen tietysti panssarointi kehittyi, tuli panssariteräksen lisäksi komposiittia ja sitä myötä Leopard 2 joten se polku kuljettiin näin.

Minä en ole panssarimies, joten kaikki minun kirjoitukset otettava siinä valossa. Olen innokas historian harrastaja ja kirjojen lukija, työn puolesta konetekniikkaa joten en ihan omasta päästä juttuja keksi. Voisin kuvitella että kevyempi panssarointi ja aktiivisuojaus olisi seuraavia askeleita, tosin niilläkin on puolensa ja puutteensa niin kuin kaikella.

Ja ennen kuin joku ehtii sanomaan niin Venäjän tyyli käyttää panssariasetta vs meidän oma, näillä on eroa. Taktiikat, joukkojen yhteistoiminta, maasto, vaunun passiivinen naamiointi yms. Toisaalta muistan Armenia-Azerbaijan kahinan jälkeen analyyseja ja kirjoituksia siitä miten Bayraktar lennokit yms. ei toimi oikeaa asevoimaa vastaan koska ilmatorjunta on niin paljon kyvykkäämpää. Ne toimii vain Armenian kaltaisia siirtomaita vastaan. Ehkä tätä tulkintaa joudutaan ainakin hieman miettimään, kuinka hyvin meillä on varauduttu tuollaisen aseen torjuntaan. Venäjällä selvästi on opittavaa.
Kaluston kyvykkyys ja käyttäjien osaaminen ovat kaksi eri asiaa, mutta molemmilla on suuri merkitys.
Panssarivaunun etuja ovat johdettavuus, liikkuvuus, suoja ja tulivoima. Ilman aselajien kiinteää yhteistoimintaa niistä tulee kovin helposti ruosteisia voiton merkkejä viholliselle, aivan kuten kuvat Ukrainasta osoittavat. Tuo yhteistoiminta on isossa osassa tuota osaamista. Tätä ihmiset joilla ei ole tuntemusta panssariaseesta tuntuvat monesti aliarviovat ja vähättelevät.

On vaikea sanoa mitä tulevaisuus tuo kalustorintamalla, mutta aktiiviset torjuntajärjestelmät ovat ongelmallisia, ne kun ovat vaarallisia omalla jalkaväelle. Ilman omaa jalkaväkeä vaunut ovat taas todella suojaamattomia. Voin olla heikkouskoinen, mutta luottaisin enemmän panssarijääkäriin kun torjuntajärjestelmään. Olen kyllä valmis muuttamaan mielipidettä kun aika kulkee eteenpäin.

Dronet ovat ongelma jolle täytyy löytää ratkaisu, onneksi emme ole ainoita joilla on tämä ongelma, joten teollisuudelta lienee tulossa ratkaisuja.
 
Back
Top