En tiedä tarkkaan mitä. En ole koskaan ihmetellyt sitä asiaa jostain syystä.Mitä räjähdettä nuo kilkkeet sisältävät? Voisiko sitä käyttää rauhallisesti palavana polttoaineena lämmittelyyn tai ruoan laittoon?
Viimeksi muokattu:
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
En tiedä tarkkaan mitä. En ole koskaan ihmetellyt sitä asiaa jostain syystä.Mitä räjähdettä nuo kilkkeet sisältävät? Voisiko sitä käyttää rauhallisesti palavana polttoaineena lämmittelyyn tai ruoan laittoon?
Peukalosääntö on: Mitä korkeampi taajuus, sitä lyhyempi yhteysväli. Mitä matalampi taajuus, sitä pienempi kaistanleveys. WiFi toimii gigahertsi alueella, bitti liikkuu, mutta häiriintyy jo sankassa lumisateessa. Lyhytaallot <30 MHz pomppii ionosfäärissä vaikka pari kertaa ympäri maapallon ja 3-30 kHz kuuluu vaikka meren alla, joka on kätevää jos pitää viestiä vaikka ballistisen ohjusveneen kanssa.Mitä etuja toisi CB/LA taajuus? Pidempi kantomatka?
PMR on lelu joka ei oikein kuulu varteenotettavien kommunikaattorien joukkoon. Kaupan henkilökunta ja lasten leikit.Metsästys VHF lienee se houkuttelevin vaihtoehto. ......toisin kuin PMR vehkeissä.
CB/LA laitteet toimivat HF alueen yläpäässä, "Melkein-VHF", nissä on rajattu lähetystehoa. RHA68 laitteet voivat toimia 25W teholla LA/CB laitteet 5-12W. Joissain tapauksissa niillä voi saada pitemmän yhteysvälin kuin VHF laitteilla, mutta jos tarkoitus on käyttää ionosfääriheijastusta niin menisin alemmille taajuuksille 3-15 MHz. Jos niitä on niin niitä kannattaa käyttää, mutta en ostaisi uusia.PMR on lelu joka ei oikein kuulu varteenotettavien kommunikaattorien joukkoon. Kaupan henkilökunta ja lasten leikit.
CB/LA taajuus on matala siellä 27,000 MHz paikkeilla ja kantaa kauas. Kommentoitko sitä myös. Mielestäni ei huono jos niitä olisi nykyään porukoilla enemmän.
.
.
kumpi on tärkeämpi, kyky kantaa dataa vai puhetta?CB/LA taajuus on matala siellä 27,000 MHz paikkeilla ja kantaa kauas. Kommentoitko sitä myös.
Laitan tänne,
UA Weapons Tracker. Tuhottu OSA 9K33. Bayraktarin jälkiä?
Kuvateksti sanoi OSA, en rupea väittämään vastaan. Kysymys oli dronen tuottama vahinko vai joku muu?Tarkoittanet 9T217 eli samalla alustalla oleva latausajoneuvo? Ainakin tuossa näyttäisi olevan jonkinlaisen nosturin romut päällä.
Taas on vaihteeksi tuotu esiin taistelupanssarivaunun tarun loppua, koska kevyt PST -ase puree. Itse luulen kehityskaaren olevan samanlainen kuin merivoimilla aikoinaan. Eli panssarointi kevenee ja aktiivinen suojaus ottaa isompaa roolia vaunun suojauksessa.
Baofengeissä on todella paljon piraatteja myynnissä; aidot Baofengit ovat ihan kohtuullisen hyviä radioita ja erityisesti niiden hinta-laatusuhde on kohdallaan, mutta täytyy muistaa, että ne eivät toimi samoilla taajuusalueilla kuin LV141 ja LV241, vaan niiden VHF-alue on hieman korkeammalla alueella. Niitä pitäisi siis olla koko joukolle jakaa, esimerkiksi joukkueessa JJ, JVJ, RJ:t ja RVJ:t, jotta niistä olisi hyötyä. Piraatti-Baofengien kohdalla myös niiden elektroniikan laatu saattaa olla ihan todella kurjaa, ja toimintoja puuttua verrattuna aitoihin.Baofengejä näyttävät käyttävän.Onko kokemuksia?, pitäiskö hankkia....
Kuvateksti sanoi OSA, en rupea väittämään vastaan. Kysymys oli dronen tuottama vahinko vai joku muu?
Voisiko kehittää vastaavaa signaalia satunnaisesti lähettävia lähettimiä. Näitä kylväisi omat ja vihollisen alueet täyteen.Radiokuri on myös tärkeä aspekti, eli niitä radioita ei pidä yhteyskokeilujen ulkopuolella käyttää ennen kuin signaalin kolmiomittaamisesta saatava hyöty viholliselle on nolla, siis ainakaan taistelualueella käytännössä ennen taistelukosketusta tai siihen välittömästi johtavia toimia.
Leopard 1:ta tehtiin kevyesti panssaroitu, koska tuohon aikaan kaikenmaailman onteloammukset olivat "pop" samalla kun panssaroinnissa käytettiin vielä pelkkää panssariterästä. Onteloa vastaan panssariteräs oli epäkäytännöllinen, ja komposiitit tulivatkin tämän jälkeen. Perinteisiä kineettisiä penetraattoreja vastaan oli ihan mahdollista saada riittävästi suojaa ja esim. britithän tähän panostivat Chieftainissä.Hyvin mahdollista. Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen vapaan Saksan vaunu oli Leopard 1. He olivat sotakokemuksen takia sitä mieltä että riittävän kattavaa suojaa oli vaikea saada aikaiseksi, joten vaunun liikkuvuus ja tulivoima arvioitiin tärkeämmäksi. Sen jälkeen tietysti panssarointi kehittyi, tuli panssariteräksen lisäksi komposiittia ja sitä myötä Leopard 2 joten se polku kuljettiin näin.
Minä en ole panssarimies, joten kaikki minun kirjoitukset otettava siinä valossa. Olen innokas historian harrastaja ja kirjojen lukija, työn puolesta konetekniikkaa joten en ihan omasta päästä juttuja keksi. Voisin kuvitella että kevyempi panssarointi ja aktiivisuojaus olisi seuraavia askeleita, tosin niilläkin on puolensa ja puutteensa niin kuin kaikella.
Ja ennen kuin joku ehtii sanomaan niin Venäjän tyyli käyttää panssariasetta vs meidän oma, näillä on eroa. Taktiikat, joukkojen yhteistoiminta, maasto, vaunun passiivinen naamiointi yms. Toisaalta muistan Armenia-Azerbaijan kahinan jälkeen analyyseja ja kirjoituksia siitä miten Bayraktar lennokit yms. ei toimi oikeaa asevoimaa vastaan koska ilmatorjunta on niin paljon kyvykkäämpää. Ne toimii vain Armenian kaltaisia siirtomaita vastaan. Ehkä tätä tulkintaa joudutaan ainakin hieman miettimään, kuinka hyvin meillä on varauduttu tuollaisen aseen torjuntaan. Venäjällä selvästi on opittavaa.
Militia-porukoille tärkeää vain puhe. Mahdollisimman yksinkertainen laite jolla porukka voi pitää yhteyttä ettei tarvii huutaa.kumpi on tärkeämpi, kyky kantaa dataa vai puhetta?
Leopard 1:ta tehtiin kevyesti panssaroitu, koska tuohon aikaan kaikenmaailman onteloammukset olivat "pop" samalla kun panssaroinnissa käytettiin vielä pelkkää panssariterästä. Onteloa vastaan panssariteräs oli epäkäytännöllinen, ja komposiitit tulivatkin tämän jälkeen. Perinteisiä kineettisiä penetraattoreja vastaan oli ihan mahdollista saada riittävästi suojaa ja esim. britithän tähän panostivat Chieftainissä.
Aktiivisuoja ei ole mikään jumalten lahja panssareille, ei ole vielä mainospuheiden lisäksi mitään todisteita että olemassa olevat järjestelmät pärjäisivät nuoliammuksia vastaan (100% varmuudella), ja varmaan menee vähän aikaa ennen kuin sellaista tuleekaan. Lisäksi se rajoittaa yhteistoimintaa jalkaväen kanssa, eli siinä suhteessa joutuu tekemään kompromissin. Varmasti näiden käyttö kyllä yleistyy, mutta se on suojasipulissa kyllä vasta varsinaisen panssaroinnin jälkeen toissijainen suojauskeino.
Dronejen torjumisesta sinällään samaa mieltä, se on selkeästi nykyaikana prioriteetti numero yksi. Ilmeisesti Venäjä ei tässä ole onnistunut, eli PV:kin kannattaisi tutkia (ja varmasti tutkiikin) miten voidaan tuohon panostaa. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään tappaja-dronejen torjumisesta, vaan myös oman toiminnan suojauksesta vihollisen tiedustelulta ja vihollisen epäsuoran tulenjohtamisen vaikeuttamisesta.
Kaluston kyvykkyys ja käyttäjien osaaminen ovat kaksi eri asiaa, mutta molemmilla on suuri merkitys.Hyvin mahdollista. Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen vapaan Saksan vaunu oli Leopard 1. He olivat sotakokemuksen takia sitä mieltä että riittävän kattavaa suojaa oli vaikea saada aikaiseksi, joten vaunun liikkuvuus ja tulivoima arvioitiin tärkeämmäksi. Sen jälkeen tietysti panssarointi kehittyi, tuli panssariteräksen lisäksi komposiittia ja sitä myötä Leopard 2 joten se polku kuljettiin näin.
Minä en ole panssarimies, joten kaikki minun kirjoitukset otettava siinä valossa. Olen innokas historian harrastaja ja kirjojen lukija, työn puolesta konetekniikkaa joten en ihan omasta päästä juttuja keksi. Voisin kuvitella että kevyempi panssarointi ja aktiivisuojaus olisi seuraavia askeleita, tosin niilläkin on puolensa ja puutteensa niin kuin kaikella.
Ja ennen kuin joku ehtii sanomaan niin Venäjän tyyli käyttää panssariasetta vs meidän oma, näillä on eroa. Taktiikat, joukkojen yhteistoiminta, maasto, vaunun passiivinen naamiointi yms. Toisaalta muistan Armenia-Azerbaijan kahinan jälkeen analyyseja ja kirjoituksia siitä miten Bayraktar lennokit yms. ei toimi oikeaa asevoimaa vastaan koska ilmatorjunta on niin paljon kyvykkäämpää. Ne toimii vain Armenian kaltaisia siirtomaita vastaan. Ehkä tätä tulkintaa joudutaan ainakin hieman miettimään, kuinka hyvin meillä on varauduttu tuollaisen aseen torjuntaan. Venäjällä selvästi on opittavaa.