Tapani-myrsky kaatoi jopa viranomaisten puhelinverkon. Turvapalvelujen työntekijöillä piti kiirettä käydä läpi asiakkaansa.
Myrsky saapui Suomeen tapaninpäivänä 2011.
Sitä osattiin odottaa. Atlantilta oli joulun aluspäivänä tulossa pohjoismaita kohti kovaa vauhtia myrsky, jonka arveltiin yltävän pitkälle mantereelle. Ilmatieteen laitos oli varoittanut Suomen viranomaisia.
Tampereen palopäällikkö
Ari Vakkilainen alkoi varautua pahimpaan joulupäivän iltana. Myrsky oli silloin saavuttanut Norjan etelärannikon. Myrskyn ennustetulla reitillä olisi lopulta Suomen lounaisrannikko. Sen jälkeen se oli tulossa suoraan kohti Vakkilaisen aluetta, Pirkanmaata.
Joulupäivän vaihtuessa tapaninpäiväksi Ilmatieteen laitos antoi vaarallisen myrskyn varoituksen koko maan etelä- ja länsiosaan.
Aamulla myrsky ryskyi kaikella voimallaan Suomen lounaisrannikolle.
Siinä vaiheessa Vakkilainen oli siirtynyt pelastuslaitoksen johtokeskukseen. Hänellä ja muilla alueen pelastusihmisillä oli alkamassa usean vuorokauden urakka, paljon vaikeampi kuin he odottivat.
Kun vanhus on kotonaan hädässä, hän painaa turvapuhelimen nappia. Kotipalvelussa kuullaan hälytys, ja työntekijä lähtee paikalle.
Nyt monessa kotipalvelussa oli yllättävän hiljaista. Hiljalleen alkoi selvitä, että suuri osa alueen puhelinverkoista oli lamaantunut.
Ulkona raivoava myrsky oli kaatanut paitsi tuhansia puita, myös valtavan määrän sähkötolppia. Kännykkäverkon tukiasemat voivat toimia vain muutaman tunnin ilman ulkoista virtaa.
Kotipalveluissa ymmärrettiin, että hiljaisuus ei ole hyvä enne. Päinvastoin.
Turvapuhelimet toimivat tavallisessa matkapuhelinverkossa. Jos vanhuksen kotoa olisi virta poikki ja koti kylmenemässä, hyvin mahdollisesti myöskään turvapuhelin ei toimisi.
Eri puolilla Lounais-Suomea ja Pirkanmaata turvapalveluiden työntekijät ajelivat parin päivän aikana maaseudulle kodista kotiin tarkistamassa, ovatko heidän asiakkaansa kunnossa.
"Joku kävi ostamassa ison läjän pizzoja"
Osa autoista jäi muutaman matkan jälkeen paikalleen. Huoltoasemien polttoainesäiliöt ovat maan alla, ja polttoaine pumpataan autoihin sähköllä.
Pelastuslaitos oli saanut puolustusvoimilta lainaan isoja aggregaatteja, mutta niistä ei ollut huoltoasemilla apua. Polttoainepumpuissa ei ole töpseleitä. Virtaa ei saanut sisään.
- Ruokahuoltoa hoidettiin lopulta joissain paikoissa niin, että ihmisiä oli koottu pizzerian lähelle, ja sitten joku kävi ostamassa sieltä ison läjän pizzoja. Mummot söivät sitten niitä. Se oli hyvää luovaa toimintaa, Vakkilainen sanoo.
Viranomaisten omaa puhelinverkkoa kutsutaan Virveksi. Se on täysin erillään muusta valtakunnan viestiliikenteestä. Siten on turvattu sen luotettavuus.
Luonnonvoimille sekään ei pärjännyt. Virven tukiasemat toimivat ilman ulkoista virtaa noin vuorokauden. Entisen Vammalan kunnan alueella sähköt olivat poikki pidempään. Virve kaatui, ja samalla romahti sillä alueella myös viranomaisten viestintä.
Tukiasemille vietiin heti aggregaatteja, mutta huoltoasemilta jo tuttu ongelma tuli taas eteen. Myöskään Virven tukiasemissa ei ollut töpseleitä. Viranomaisten viestintä oli käytännössä poikki, kunnes sähköasentajat saivat aggregaatteja yhdistettyä tukiasemiin.
Moniin vapaapalokuntalaisiin Virven ongelmat eivät vaikuttaneet. Heitä ei ollut voitu hälyttää apuun alkuunkaan, kun kännykkäverkot eivät toimineet.
Kukaan ei kuollut Tapanin myrskyssä, vaikka tuuli repi puita, pylväitä ja rakenteita ympäri Länsi- ja Etelä-Suomea. Sähköt olivat poikki sadoiltatuhansilta. Valtaväylillä oli kymmeniä liikenneonnettomuuksia, joissa oli mukana satoja autoja.
- Onni oli, että oli nollakeli. Kovalla pakkasella tuossa ajassa olisi käynyt huonosti, Vakkilainen sanoo.
