Kannattaa myös muistaa että palkkataso euroopan matalinta tasoa Puolassa. Kenraali tienaa varmaan 3 tonnia ja luutnantti 800 max kuussa.
Ulkoministeriön Nato-selvitys
- Viestiketjun aloittaja Minuteman
- Aloitus PVM
Puolassa meininki on sitä, että seisot täpötäydessä raitiovaunussa. Valkosipuli ja paska haisee. Ihmisillä pullonpohja silmälasit päässä. Jos pääsee ikkunasta kurkkaamaan, niin vieressä valoissa on uusi Bemarin maasturi.
Puolalaiset ovat kaikinpuolin ihan mukavaa kansaa. Mitään tieteellistä näyttöä ei ole, mutta epäilen, että vahva nationalismi ja katolinen usko suojelivat väestöä kommunismin henkiseltä mädätykseltä. Slaaveista huutelevat saavat hävetä rasismiaan vaikka nurkassa.
Puola on kuitenkin melko köyhä maa. Tulotaso ei todellakaan ole hyvä. Puolassa on mielestäni ollut kuitenkin "tolkun meininki". Maan tunnelma poikkeaa mielestäni balttiasta ja venäjästä joissa samanaikaisesti kukoistaa sekä noyryyttävä ihmisarvoa alentava köyhyys että rikkaiden ökyily. Saa solvata sosialistiksi tms. mutta mielummin elän yhteiskunnassa jossa köyhillä on varaa terveydenhuoltoon ja vanhukset voi syödä subventoidun sopan kahvilassa, kuin yhteiskunnan jossa ollaan mieltä savolaiseen tapaan, "että se on oikein että köyhät tapetaan". Kukaan varakas ei tiettävästi ole kuollut siihen, että joutuu ajamaan bemarilla mersun sijaan.
Puolan asevoimat ei ole mikään vitsi, mutta Puolasta on turha leipoa mitään suurvaltaa. Eikä ne puolaiset ammattisotilaatkaan ole mitään supermiehiä. Puolaisten kanssa harjoitelleet on kertoneet, että paikallisilla rivisotilailla on hyvät taidot ja rutiinit pyörii hyvin. Ammattiarmeijoissa kuitenkin tuppaa olemaan se puoli, että mitään lahjakkuuksia ei sinne miehistön puolelle pahemmin saada. Esimerkiksi aika harvat miehistön/aliupseeriston edustajat pystyvät kommunikoimaan englanniksi.
Puola on kuitenkin melko köyhä maa. Tulotaso ei todellakaan ole hyvä. Puolassa on mielestäni ollut kuitenkin "tolkun meininki". Maan tunnelma poikkeaa mielestäni balttiasta ja venäjästä joissa samanaikaisesti kukoistaa sekä noyryyttävä ihmisarvoa alentava köyhyys että rikkaiden ökyily. Saa solvata sosialistiksi tms. mutta mielummin elän yhteiskunnassa jossa köyhillä on varaa terveydenhuoltoon ja vanhukset voi syödä subventoidun sopan kahvilassa, kuin yhteiskunnan jossa ollaan mieltä savolaiseen tapaan, "että se on oikein että köyhät tapetaan". Kukaan varakas ei tiettävästi ole kuollut siihen, että joutuu ajamaan bemarilla mersun sijaan.
Puolan asevoimat ei ole mikään vitsi, mutta Puolasta on turha leipoa mitään suurvaltaa. Eikä ne puolaiset ammattisotilaatkaan ole mitään supermiehiä. Puolaisten kanssa harjoitelleet on kertoneet, että paikallisilla rivisotilailla on hyvät taidot ja rutiinit pyörii hyvin. Ammattiarmeijoissa kuitenkin tuppaa olemaan se puoli, että mitään lahjakkuuksia ei sinne miehistön puolelle pahemmin saada. Esimerkiksi aika harvat miehistön/aliupseeriston edustajat pystyvät kommunikoimaan englanniksi.
Huhta
Greatest Leader
En alkaisi mitata sotilaita, etenkään miehistöä/aliupseeristoa, kielitaidon tai akateemisen kyvykkyyden perusteella. Huomattavasti tärkeämpiä ovat terve mieli rautaisessa kehossa, sopiva ripaus isänmaallisuutta ja sotilastaidot.
Foorumilla on aiemmin todettu, että ruotsalaisilla miesmateriaali on parempaa kuin Suomessa. Tiedä sitten.
Ei englannin puhuminen ole mitään "akateemisuutta" nykypäivän Euroopassa.
Kentällä vaan tuppaa tulemaan ongelmia kun odotellaan sitä kielitaitoista paikalle.
Suomalaiset varusmiehet on ihan hyviä sotilaita noihin puolalaisiin verrattuna.
Sven Tuuvien aika on ohi!
Israelilaisten tutkimusten mukaan älykkyys korreloi vahvasti taistelukentällä osoitetun rohkeuden kanssa. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan älykkyys korreloi vähän yllättäenkin sellaisten taitojen kuin panssarivaunun tykillä ampumisen kanssa.
Fiksu ymmärtää mitä tekee ja pystyy soveltamaan.
Honcho
SMLNKO M/83
Puola on jo historiallisesti Venäjän kanssa eräänlainen "perivihollinen". Enemmän historiaa aiheesta kuin vaikkapa meillä. Turhaan ei se vanha tsaarinaikainen ja Krim-juhlallisuuksissakin huudettu huuto mennyt: "Anna meille Suomi ja Puola". Puola oli jopa Varsovan liitossa ymmärtääkseni eräänlaisen uhrattavissa olevan tykinruokaosaston roolissa. Yhä edelleen keskivertopuolalainen suhtautuu syystäkin hyvin varauksella venäläiseen.
Mielestäni ajattelet nyt turhan suoraviivaisesti liittyen Puolan (pakko)rooliin NL:n vasallina. Samoin totean myös siitä, että pitää meidän (pakko)YYA:ta jonain aitona sotilasliittona. Onhan se selvää, mistä suunnasta tulevaan uhkaan todellisuudessa varauduttiin koko YYA-ajan, sillä tavalla kuin pieni ja ulkopoliittisessa kahleessa oleva pikkumaa pystyi supervallan aggressioon varautumaan.
Puola on kova luu. Ja yhtä paljon Keski-Eurooppaa kuin mitään Itä-Eurooppalaista slaavimaata - puhumattakaan että olisivat, erittäin karkeaa ilmaisua käyttääkseni, jotain "sekundaryssiä".
Umkhonto
Ylipäällikkö
Tutkija: Nato-selvityksessä vaietaan Suomen asejärjestelmien surkeasta tilasta
Torstai 5.5.2016 klo 16.33
Valtiotieteen tohtori ja tutkija Jukka Tarkka kirjoittaa blogissa oman näkemyksensä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä sekä Nato-selvityksestä.
LISÄÄ AIHEESTA
Selvitys: Nato-jäsenyys muuttaisi Suomen suhteen Venäjään täysin
Selvitys: Näin Venäjä saattaisi vastata Suomen Nato-jäsenyyteen
Vastikään julkistettu selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista esittää syitä, joiden perusteella Suomen kannattaisi liittyä puolustusliittoon yhdessä Ruotsin kanssa.
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on sitä mieltä, että jatkuva vatkaus Ruotsin ja Suomen yhteistyöstä on turhaa. Nato-jäsenyyden hylkääminen romuttaisi hänen mukaansa "eurooppalaisen puolustusjärjestelmän kehitysmahdollisuudet".
- Nato-selvityksessä on musta aukko. Se vaikenee Suomen asejärjestelmien huoltovarmuudesta, jonka surkea tila jo nyt heikentää Suomen puolustusmahdollisuuksia. Tämän itse aiheutettu ongelma ei ratkea jatkuvalla pähkäilyllä siitä, mitä Ruotsi ja Suomi yhdessä tai erikseen joskus ehkä tekevä tai eivät tee, Tarkka kirjoittaa blogissaan.
Tarkan mukaan Suomen puolustusvoimien moderneimmat järjestelmät perustuvat Nato-maiden teknologiaan.
- Niiden teknistä päivitystä, varaosia ja taisteluvälineistöä on saatavissa vain Nato-maista. Liittokunnan ulkopuolelle jättäytyminen lisäisi huomattavasti sitä riskiä, että Suomen puolustus lamautuisi juuri sellaisissa tilanteissa, joissa sen uskottavuus olisi poliittisesti kaikkein tärkeintä.
Tarkka toteaa, ettei Nato-selvityksen sisältö tullut yllätyksenä. Hänen mielestään Suomen ja Ruotsin Natoon liittyminen on niin "mutkikkaan ja riskialttiin polun päässä, että se on lähes mahdotonta". Jos toinen maista äänestäisi Natoa vastaan, olisi se Tarkan mukaan riski.
- Se osoittaisi Venäjälle, että ärhentely kannattaa aina. Se olisi presidentti Vladimir Putinille melkein yhtä iso voitto kuin Krimin kaappaus.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016050521519538_uu.shtml
Torstai 5.5.2016 klo 16.33
Valtiotieteen tohtori ja tutkija Jukka Tarkka kirjoittaa blogissa oman näkemyksensä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä sekä Nato-selvityksestä.
LISÄÄ AIHEESTA
Selvitys: Nato-jäsenyys muuttaisi Suomen suhteen Venäjään täysin
Selvitys: Näin Venäjä saattaisi vastata Suomen Nato-jäsenyyteen
Vastikään julkistettu selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista esittää syitä, joiden perusteella Suomen kannattaisi liittyä puolustusliittoon yhdessä Ruotsin kanssa.
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on sitä mieltä, että jatkuva vatkaus Ruotsin ja Suomen yhteistyöstä on turhaa. Nato-jäsenyyden hylkääminen romuttaisi hänen mukaansa "eurooppalaisen puolustusjärjestelmän kehitysmahdollisuudet".
- Nato-selvityksessä on musta aukko. Se vaikenee Suomen asejärjestelmien huoltovarmuudesta, jonka surkea tila jo nyt heikentää Suomen puolustusmahdollisuuksia. Tämän itse aiheutettu ongelma ei ratkea jatkuvalla pähkäilyllä siitä, mitä Ruotsi ja Suomi yhdessä tai erikseen joskus ehkä tekevä tai eivät tee, Tarkka kirjoittaa blogissaan.
Tarkan mukaan Suomen puolustusvoimien moderneimmat järjestelmät perustuvat Nato-maiden teknologiaan.
- Niiden teknistä päivitystä, varaosia ja taisteluvälineistöä on saatavissa vain Nato-maista. Liittokunnan ulkopuolelle jättäytyminen lisäisi huomattavasti sitä riskiä, että Suomen puolustus lamautuisi juuri sellaisissa tilanteissa, joissa sen uskottavuus olisi poliittisesti kaikkein tärkeintä.
Tarkka toteaa, ettei Nato-selvityksen sisältö tullut yllätyksenä. Hänen mielestään Suomen ja Ruotsin Natoon liittyminen on niin "mutkikkaan ja riskialttiin polun päässä, että se on lähes mahdotonta". Jos toinen maista äänestäisi Natoa vastaan, olisi se Tarkan mukaan riski.
- Se osoittaisi Venäjälle, että ärhentely kannattaa aina. Se olisi presidentti Vladimir Putinille melkein yhtä iso voitto kuin Krimin kaappaus.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016050521519538_uu.shtml
Bushmaster
Greatest Leader
Tää nyt oli selvillä...ei mitään uutta...
fulcrum
Greatest Leader
En ymmärrä Tarkan tuota pointtia. Luonnollisesti ulkomaisen asejärjestelmän huolto on pitkälti riippuvainen hyvistä suhteista alkuperämaahan mutta tuskin on näköpiirissä että liittoutumattoman Suomen ja Naton välit tulehtuisivat niin että huoltovarmuus olisi sen puolesta vaarassa.
Kannattaa luopua näistä ennakkoluuloista... Puolan asevoimien kehitys kertoo muuta. Toinen juttu on nuo mainitsemani historian kokemukset. Puolassa ei ihan hirveästi Venäjästä välitetä ja siellä tiedetään mitä vieraan vallan alla eläminen on.
Puola on mitä kiinnostavin valtio!
Honcho
SMLNKO M/83
Eikös tuo Tarkan juttu nyt ole aikamoista hölöä. Tarkka syyllistyy NATO-myönteisten helmasyntiin - tökeröjen perustelujen esittämiseen vaikka hyviäkin on riittämiin. Kyllähän kaikkien asejärjestelmien "kenttähuolto" osataan täälläkin. Pakko osata - ei mikään maa laivaa kesken konfliktin kalustoaan huoltoon muualle. Kuten fulcrum sanoo niin emmehän me nyt hitto vie riitaannu NATO-maiden kanssa niin että emme enää saa kalustoamme päivitettyä. Sehän on sitä paitsi markkinaehtoista touhua, me olemme asiakkaita.
Ammushuolto on sitten asia mistä olisin enemmän huolissani. Isossa konfliktissa, ratkaiseeko ammuspulassa täysjäsenyyden puute sen että olisimme aina pahnanpohjimmaisia vaikeissa ja riskialttiissa toimituksissa? Pienemmässä, Venäjän huolella maskirovkaamassa erillissodassa lännen etu on tottakai toimittaa a-tarviketta, mutta sairastuuko Saksan lisäksi muitakin sitten vässykkätautiin? Ei provosoida Venäjää, ei toimiteta aseistusta tai ammuksia jne. Ehkä sitten vässykkyydestä ja toimettomuudesta innostuneena he lopettavat tuhmuutensa. Kuten Ukrainan keississä...
Mutta ammustarviketilannekin on sen verran punaleimaista tietoa että sitä on vaikea julkisesti käsitellä. Eikä kai pidäkään?
Ammushuolto on sitten asia mistä olisin enemmän huolissani. Isossa konfliktissa, ratkaiseeko ammuspulassa täysjäsenyyden puute sen että olisimme aina pahnanpohjimmaisia vaikeissa ja riskialttiissa toimituksissa? Pienemmässä, Venäjän huolella maskirovkaamassa erillissodassa lännen etu on tottakai toimittaa a-tarviketta, mutta sairastuuko Saksan lisäksi muitakin sitten vässykkätautiin? Ei provosoida Venäjää, ei toimiteta aseistusta tai ammuksia jne. Ehkä sitten vässykkyydestä ja toimettomuudesta innostuneena he lopettavat tuhmuutensa. Kuten Ukrainan keississä...
Mutta ammustarviketilannekin on sen verran punaleimaista tietoa että sitä on vaikea julkisesti käsitellä. Eikä kai pidäkään?
Huhta
Greatest Leader
Jos englantia ei ole opetettu koulussa kunnolla, on mielestäni kohtuutonta odottaa, että joku olisi oppinut puhumaan sitä itsenäisesti. Ei nyt äkkiseltään selvinnyt, milloin vieraita kieliä on alettu lisätä puolalaisiin opetussuunnitelmiin, mutta voin kuvitella, että koulusivistyksensä joskus 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa saanut ei ole saanut opetusta yhtä hyvin tai yhtä paljon kuin nyt koulunsa aloittavat. Puhutaan kuitenkin ex-itäblokista.
Toinen juttu on, että kaikki nyt vain eivät ole hyviä kielissä. Tilanne korostuu, jos kieltä ei aktiivisesti käytä. Oma kosketuspinta suomalaisten kielitaitoon voi vinoutua, jos toimii ympäristössä, jossa kaikki puhuvat montaa vierasta kieltä sujuvasti. Muistan lukioajoiltani useitakin, jotka kuiskivat opettajan (selkeästi ja kuuluvasti lausuttujen) englanninkielisten ohjeiden edessä: "Mitä se sano?" Eikä opiskelijamateriaali ollut suinkaan huonoa, oma "vuosiluokkani" tuli sisään minimissään 8.4:n keskiarvolla. Mikä mahtaa olla tilanne keskimääräisen suomalaisen varusmiehen osalta? He ovat kattava läpileikkaus ikäluokasta, joukossa on älykkäitä, tyhmiä ja älyllisesti keskivertoja. Jos arvata pitäisi, niin henkevään keskusteluun kykenee englanniksi ehkä 10-20 prosenttia. Suurimmalla osalla lopuista on sitten sekalaisempi taitotaso, jolla voi asioida vaikka hotellissa tai ravintolassa, ja jolla ymmärtää jonkin suhteellisen yksinkertaisen tekstin pääasiallisen sisällön.
Sujuva kommunikaatio vieraalla kielellä on silti melko vaikeaa. Viestin pitää kulkea molempiin suuntiin, mikä edellyttää toisen aksentin ymmärtämistä, kieliopin hallintaa ja riittävää sanavarastoa. Saksaa yli 10 vuotta ja ruotsia 6 vuotta opiskelleena voin sanoa, että vaikka olin arvosanoissa mitaten keskitason oppilas sekä peruskoulussa että lukiossa, en koskaan oppinut hallitsemaan kumpaakaan keskustelu-tasolle. Olin aikanaan Berliinissä hampurilaisravintolassa:
Minä: *Luettelee tilauksen saksaksi kassamyyjälle.*
Myyjä: *Naputtelee tilauksen tietokoneelle* "Isst du hier?" ("Syötkö sinä täällä?")
Minä: *Ei ymmärrä pätkääkään.*
Myyjä: *Osoittaa elekielellä vuorotellen tarjotinta ja paperikassia*
Minä: *Aaa, syönkö täällä vai otanko mukaan.* "Ja, ich esse hier." ("Kyllä, minä syön täällä.")
Jos pitäisi lähteä keskustelemaan saksaksi tai ruotsiksi sotilaallisessa yhteydessä, en olisi kovinkaan luottavainen viestin kulkemiseen molempiin suuntiin. Englanniksi onnistuisi minulta, mutta epäilen, kuinka monelta varusmieheltä se onnistuu. Tässä suhteessa ei ole niin tärkeää, kuinka moni pystyy sanomaan jotakin vieraalla kielellä, vaan kuinka moni pystyy sujuvaan kommunikaatioon vieraalla kielellä. Ravintolassa saa huonoimmassa tapauksessa väärän annoksen, mutta taistelukentällä jokainen väärinkäsitys voi olla viimeinen.
Kentällä?! Ehkä rauhanturvaoperaatioissa.
Konventionaalisessa sodassa tuskin olisi tietoakaan mistään yhteispartioinnista tai monikansallisesta leiristä, vaikka samalla puolella sotisi monen eri maan joukkoja. Jossakin menee tietysti esimerkiksi kahden prikaatin toiminta-alueiden raja, jossa saatetaan ollakin kanssakäymisessä toisesta maasta olevien joukkojen kanssa. Miksei myös esimerkiksi huollossa. Tällöinkin pärjättäneen sillä, että upseeristo osaa kommunikoida toistensa kanssa, ja miehet osaavat erottaa liittolaiset vihollisesta (tunnukset, maastokuviot jne.).
Kyllä. Tämän vuoksi rekryyttejä usein seulotaankin jollakin tavalla palkka-armeijoissa (esim. ASVAB Yhdysvalloissa). Myös koulutusvalintoja tehdään siltä pohjalta. Kuitenkin suurin osa rooleista on melko yksinkertaisia, eikä niiden omaksuminen vaadi kummallisia älynlahjoja. Jenkeillä jalkaväen keskimääräinen ÄÖ on heikkolahjaisuuden ja keskivertoälykkyyden rajalla, mutta hyvin heidän sotaponnistuksensa ovat silti menestyneet.
http://www.tacticalshit.com/natural-killers-turning-tide-battle/
Mitä helvettiä, 10-20%? Okei, voin ehkä elää kuplassa ja ihmiset joiden kanssa olen eniten tekemisissä eivät ole kattava läpileikkaus suomalaisista. Lisäksi asiaan voi vaikuttaa se, että minulta on aina englanti sujunut mainiosti. En tiedä sitten olinko varusmiespalveluksessa poikkeuksellisten fiksujen jamppojen seurassa (epäilen vahvasti
), mutta 10-20% kuulostaa todella matalalta.Sivumennen sanoen suomalaisilla on varsin hyvä englannin kielen taito. Rallienglannille saa nauraa, mutta ei ole yksi eikä kaksi englantia äidinkielenään puhuvaa jotka ovat kehuneet suomalaisten kielitaitoa. EF tekee vuosittain tutkimuksia englannin kielen taidosta maissa joissa kieltä ei puhuta äidinkielenä, ja viimeksi Suomen sijoitus oli 5 / 70. Ei huono.
Itseasiassa EF:n mukaan Puolassakin osataan englantia varsin hyvin. Sijoitus on 9. http://www.ef.fi/epi/
Huhta
Greatest Leader
Mitä helvettiä, 10-20%? Okei, voin ehkä elää kuplassa ja ihmiset joiden kanssa olen eniten tekemisissä eivät ole kattava läpileikkaus suomalaisista. Lisäksi asiaan voi vaikuttaa se, että minulta on aina englanti sujunut mainiosti. En tiedä sitten olinko varusmiespalveluksessa poikkeuksellisten fiksujen jamppojen seurassa (epäilen vahvasti
Sivumennen sanoen suomalaisilla on varsin hyvä englannin kielen taito. Rallienglannille saa nauraa, mutta ei ole yksi eikä kaksi englantia äidinkielenään puhuvaa jotka ovat kehuneet suomalaisten kielitaitoa. EF tekee vuosittain tutkimuksia englannin kielen taidosta maissa joissa kieltä ei puhuta äidinkielenä, ja viimeksi Suomen sijoitus oli 5 / 70. Ei huono.
Itseasiassa EF:n mukaan Puolassakin osataan englantia varsin hyvin. Sijoitus on 9. http://www.ef.fi/epi/
Suhtaudun näihin arvioihin varsin kyynisesti. Olen tutustunut EF:n tilastoihin, jotka ovat siinä mielessä ongelmallisia, että ne pohjautuvat niihin ihmisiin, joilla on nettiyhteys käytettävissään. Enkä todellakaan usko jonkin nettitestin kykyyn todistaa ihmisten kielitaitoa.
Itse tietysti kuulun tähän 10-20 prosenttiin. Se on luonnollista, kirjoitanhan paratiisisaarelta.
P.S. @Tetra , "englanninkielentaito" on yhdyssana. On kornia väittää, että englanti sujuu mainiosti, jos ei suomikaan suju. Se lienee kuitenkin kaikille foorumilaisille toinen kotimainen kieli, ellei peräti äidinkieli. Paitsi tietysti, jos on Nato-trolli.
Siinä olet oikeassa, että nuo arviot eivät välttämättä ole aivan tarkkoja, mutta mitä muita keinoja meillä on? Kertoa miten tupakavereilta tai lukiokavereilta sujui englanti, kuten sinä aijemmin kerroit?
Jaa. Noh, virheeseen näyttää syyllistyneen minun lisäksi EF, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, opetushallitus, Helsingin kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, Elinkeinoelämän keskusliitto...
Juu ei... Olen tosin usein ajatellut että englannin lauserakenteet on minulle luontaisempia kuin suomenkielen.
Joo...
skärdis
Greatest Leader
Meanwhile in Sweden:
Ruotsissa NATO:n kannattajia ensimmäistä kertaa enemmän kuin vastustajia: http://yle.fi/uutiset/tutkimus_ruot..._kannattajia_enemman_kuin_vastustajia/8862154
Ruotsissa NATO:n kannattajia ensimmäistä kertaa enemmän kuin vastustajia: http://yle.fi/uutiset/tutkimus_ruot..._kannattajia_enemman_kuin_vastustajia/8862154
kimmo.j
Respected Leader
@Huhta ja @Tetra henkevä keskustelu on jo suomenkielelläkin hyvin kiistanalainen termi.
Toiset kokevat, ettei henkilö kykene lainkaan henkevään keskusteluun ja tuo henkilö on täysin erimieltä.
Näin on käynyt itsellenikin kun vaimoni moitti minua sukujuhlien jälkeen. Omasta mielestäni kävin hyvinkin henkevää keskustelua, eikä keskustelu kumppanini ( vaimon kummisetä) ollut kanssani erimieltä.
Mitä tulee yhdyssanavirheisiin ja muihin äidinkielen virheisiin kirjoitetussa tekstissä, nämä ovat kaksi eri asiaa.
Toiset kokevat, ettei henkilö kykene lainkaan henkevään keskusteluun ja tuo henkilö on täysin erimieltä.
Näin on käynyt itsellenikin kun vaimoni moitti minua sukujuhlien jälkeen. Omasta mielestäni kävin hyvinkin henkevää keskustelua, eikä keskustelu kumppanini ( vaimon kummisetä) ollut kanssani erimieltä.
Mitä tulee yhdyssanavirheisiin ja muihin äidinkielen virheisiin kirjoitetussa tekstissä, nämä ovat kaksi eri asiaa.
kausaliteetti
Luutnantti
Ylin johto keskustelee henkeviä tulkkien läsnäollessa, Tykinruoalle riittää totteleminen ja sivistynyttä anglosaksia ugrin uskotaan tottelevan mielellään . Oikeastaan mitä vähemmän riviugri englantia osaa, sen parempi. Ei Natossa päälliköitä kaivata.
Vielä kornimpaa on päteä suomen kieliopilla väärin tiedoin. Se voidaan kirjoittaa kieliopillisesti oikein myös "englanninkielen taito" tai "englannin kielen taito". Ensimmäisestä en ole varma, onko se "virallisesti" hyväksytty muoto vielä, mutta "englannin kieli" ja "suomen kieli" ovat ainakin oikeita kirjoitusasuja.
Viimeksi muokattu: