Itsekin olisin valinnut muodon "englannin kielen taito", mutta minulle opetettiin koulussa, että nämä kaikki muodot ovat oikein: suomen kieli, suomenkieli ja Suomen kieli. Toki viimeinen on poliittisesi epäkorrekti ilmaisu.
Ulkoministeriön Nato-selvitys
- Viestiketjun aloittaja Minuteman
- Aloitus PVM
Minuteman
Eversti
Nato-kansanäänestystä olisi vaikea väistellä
Kansan mielipide on tärkeä – ja hankala – osa liittymisprosessia.
Pääkirjoitus 5.5.2016 2:00
Suomalaiset perustelevat sekä kielteistä että myönteistä Nato-kantaansa Venäjän arvaamattomuudella. Siihen nähden, miten nopeasti Suomen turvallisuusympäristö ja Venäjän käyttäytyminen ovat muuttuneet ja Venäjän uhka kasvanut, Nato-jäsenyyden kannatuksessa on vain pieniä liikahduksia.
Kannatus ei ole juuri noussut. Vastustus on tosin hieman laskenut. Eniten on lisääntynyt epävarmuus.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei Suomen pitäisi pyrkiä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyyden kannattajia on 27 prosenttia.
Jos valtionjohto nyt päätyisi siihen, että Suomen olisi syytä aloittaa nopeaan tahtiin neuvottelut Nato-jäsenyydestä, kysymykseen siitä, olisiko päätöksellä todella kansan tuki, olisi vaikea vastata.
Pitäisikö kansalta siis kysyä?
Viime viikolla julkaistu arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista on monessa suhteessa mielenkiintoista luettavaa. Yksi Mats Bergquistin, François Heisbourgin, René Nybergin ja Teija Tiilikaisen laatiman arvion ansioista on, että se nostaa keskusteluun pohdinnan siitä, mikä olisi kansanäänestyksen rooli Natoon liittymisen prosessissa.
Se olisi hankala.
Suomalaiset ovat nyt siinä käsityksessä, että kansalle on annettu poliittinen lupaus kansanäänestyksestä. Laki ei sitä silti vaadi.
Luonteeltaan Nato-äänestys on siitä erikoinen, että se haluttaisiin järjestää oikeastaan vain, jos voitaisiin olla varmoja, että enemmistö todella kannattaisi Natoa.
Kansanäänestys myös lisäisi sietämättömällä tavalla muutenkin erittäin kriittisen hakuprosessin epävarmuutta. Ja mitä kysyttäisiin? Otettaisiinko kantaa valmiiksi neuvoteltuun sopimukseen? Kysyttäisiinkö ehdoista – että muuten kyllä, kunhan ei tule tukikohtia tai ydinaseita?
Hyvin monet, myös Nato-selvityksen laatijat, ovat sitä mieltä, että moniulotteinen Nato-kysymys olisi yksinkertaisempi, jos Suomi ja Ruotsi päätyisivät samoihin ratkaisuihin.
Nato-selvityksessä lähdetään siitä, että ainakin Ruotsissa Natosta järjestettäisiin kansanäänestys. Se lienee edellytys sille, että demarit saataisiin kannattamaan Nato-jäsenyyttä.
Voi olla, että Suomen ja Ruotsin käsitykset Nato-kansanäänestyksestä poikkeaisivat toisistaan – poikkeavathan Nato-keskustelutkin. Todennäköisimmin Ruotsissa äänestettäisiin siitä, lähdetäänkö koko neuvotteluihin. Suomessa ehkä kysyttäisiin kantaa vasta, kun Naton kanssa olisi jo valmiiksi neuvoteltu diili.
Tuloksilla on vaikea spekuloida. Puolet ruotsalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä. Jäsenyyden kannatus kuitenkin kasvaa, myös Nato-jäsenyyttä vastustavissa demareissa.
Osa turvallisuuspolitiikan asiantuntijoista on Suomessa sitä mieltä, että jos porvarit palaavat valtaan, Ruotsi voisi tehdä nopeastikin päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Käännös linjassa saattaisi jopa yllättää Suomen. Suurimmat yllätykset taitaisivat silti tulla Venäjältä.
Natoon liittyminen on monimutkainen diplomaattinen ja poliittinen prosessi. On selvää, että Venäjä reagoi, jos Suomi aloittaa jäsenyysneuvottelut. Jos Venäjä ei niin tekisi, se menettäisi uskottavuuttaan. Toisaalta Venäjä reagoi jo nyt – ja myös Venäjälle voi olla epäselvää, milloin sen on kaikkein tehokkainta vaikuttaa suomalaiseen mielipiteenmuodostukseen. Ehkä Venäjän kannattaisikin keskittyä vaikuttamaan ruotsalaisten kantoihin, millä toki olisi suuri vaikutus suomalaisiin.
Nato-selvitys arvioi, että Venäjän vastatoimet olisivat vihamielisimmillään ja niiden vaikutus suurin juuri jäsenhakemuksen käsittelyn aikaan. Kansanäänestys järjestettäisiin siis kovin kireässä ilmapiirissä.
Se, että kansa tyrmäisi jo neuvotellun sopimuksen, olisi turvallisuuspoliittinen katastrofi. Ja miten suuri tuki ja äänestysprosentti toisivat jäsenyydelle legitimiteetin?
Kansan mielipiteellä on tärkeä osa liittymisprosessissa. Myös se, miten jäsenyydelle saadaan kansan tuki, on merkityksellistä. On selvää, että äänestäjät miettisivät myös sitä, tarkoittaisiko ”ei” ikuista eitä Natolle – ei välttämättä.
Jos Nato-arviossa jotain korostetaan, niin sitä, että Nato-jäsenyys merkitsisi todellista ja kertakaikkisen perusteellista poliittista suunnanmuutosta. Siksi on vaikea väittää, ettei kansanäänestystä tarvita. Olisikin hyvä kuulla myös eturivin poliitikkojen perustelut sille, ettei kansa saisi erikseen kertoa kantaansa – jos asia joskus ajankohtaistuu.
_____________________________________________________________________________________
Lukijoiden kommenteissa oli pari lainauksen arvoista:
_____________________________________________________________________________________
Kansanäänestyksestä vaikeus on että osa päätöksen perusteista on salaisia:
- Arvio Venäjän sotilaallisesta kyvykkyydestä nyt ja tulevaisuudessa
- Arvio Venäjän pitkän ajan poliittisesta kehityksestä
- Arvio Suomen mahdollisuuksista yksin nostaa mahdollisen hyökkääjän kynnystä
- Arvio Suomen herkkyydestä erilaiselle painostukselle
- Arvio hybridisodasta esim. yhteiskunnan toiminnan häirinnästä tai viennin pysäyttämisestä
- Arvio NATO tuesta ja sen vaikuttavuudesta
- Huoltovarmuuskysymykset
- Jne.
Vaikea kuvitella että näihin kysymyksiin saataisiin konkreettisia vastauksia, koska niitä ei tähän mennessäkään ole näkynyt ja avoin vastaus paljastaisi luottamuksellista tai salaista tietoa.
_____________________________________________________________________________________
Näissä ennakkoasetelmissa, jossa me nyt uudessa tilanteessa elämme Venäjän aloitettua hyökkäyssotapolitiikan ja voimapolitiikan harjoittamisen naapurimaitaan kohtaan, me emme pystyisi toteuttamaan Nato-jäsenyysasiassamme kasanäännestystä ilman, etteikö Venäjä sekaantuisi voimakkaasti Suomen sisäisiin asioihin ja itse äännestykseen.
Edesmennyt sotilastiedustelumme tiedusteluanalyytikko Stenbäck kuvailee suomalaista poliittista päätöksentekoprosessia muistelmakirjassaan "Farosignaler" seuraavasti (vapaa käännös ruotsista suomeksi on minun):
1.: Suomalainen toimii ikäänkuin kaikki hänen omat siniset päiväunensa, unelmansa ja tavoitteensa olisivat jo toteutuneita reaaliteettejä. -Sitten kun todellisuus iskee kasvoille kylmän ja märän rätin lailla, suomalainen kykenee parhaimmillaankin vain jälkijättöiseen vahinkojen minimointiin, sen sijaan, että olisi välttänyt vahingon kokonaan toimimalla pre-aktiivisesti ja ennakkoon.
2.: Aivan kuten hevosen voi viedä juoma-altaan äärelle, mutta ei pakottaa juomaan siitä, samoin toimii suomalainen kieltäessään kaikki todistettavissaolevat faktat ja reaaliteetit, jos kyseessä ovat hänen oman tietämättömyytensä tuottaman ennakkoasenteen vastaiset faktat ja reaaliteetit.
3.: Kaikki hankittu ennakkotieto menettää merkityksensä, jos suomalainen ei uskalla tehdä oikeita johtopäätöksiä ja päätöksiä pelkuruuttaan, tai jos hän on vieraan valtion vaikutuksen alainen.
Stenbäckin lausumia ajateltaessa Nato-jäsenyyasiamme yhteydessä tulee muistaa, että kyseessä on sama tiedusteluanalyytikko, jonka johtama ryhmä laski ja ennakoi kevään 1944 suurhyökkäyksen alkamisajankohdan ja paikan jo tammikuussa 1944, 5 kuukautta ennen hyökkäyksen alkua. -Häntä ja hänen tutkimusryhmäänsä ei uskottu Suomessa.
Hallituksen tulee tehdä päätös Nato-asiassamme asiatietopohjalta ja siunauttaa päätös eduskunnassa. Kansalla ei ole tarvittavia taustatietoja asiapohjaiseen päätöksentekoon
Kansan mielipide on tärkeä – ja hankala – osa liittymisprosessia.
Pääkirjoitus 5.5.2016 2:00
Suomalaiset perustelevat sekä kielteistä että myönteistä Nato-kantaansa Venäjän arvaamattomuudella. Siihen nähden, miten nopeasti Suomen turvallisuusympäristö ja Venäjän käyttäytyminen ovat muuttuneet ja Venäjän uhka kasvanut, Nato-jäsenyyden kannatuksessa on vain pieniä liikahduksia.
Kannatus ei ole juuri noussut. Vastustus on tosin hieman laskenut. Eniten on lisääntynyt epävarmuus.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei Suomen pitäisi pyrkiä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyyden kannattajia on 27 prosenttia.
Jos valtionjohto nyt päätyisi siihen, että Suomen olisi syytä aloittaa nopeaan tahtiin neuvottelut Nato-jäsenyydestä, kysymykseen siitä, olisiko päätöksellä todella kansan tuki, olisi vaikea vastata.
Pitäisikö kansalta siis kysyä?
Viime viikolla julkaistu arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista on monessa suhteessa mielenkiintoista luettavaa. Yksi Mats Bergquistin, François Heisbourgin, René Nybergin ja Teija Tiilikaisen laatiman arvion ansioista on, että se nostaa keskusteluun pohdinnan siitä, mikä olisi kansanäänestyksen rooli Natoon liittymisen prosessissa.
Se olisi hankala.
Suomalaiset ovat nyt siinä käsityksessä, että kansalle on annettu poliittinen lupaus kansanäänestyksestä. Laki ei sitä silti vaadi.
Luonteeltaan Nato-äänestys on siitä erikoinen, että se haluttaisiin järjestää oikeastaan vain, jos voitaisiin olla varmoja, että enemmistö todella kannattaisi Natoa.
Kansanäänestys myös lisäisi sietämättömällä tavalla muutenkin erittäin kriittisen hakuprosessin epävarmuutta. Ja mitä kysyttäisiin? Otettaisiinko kantaa valmiiksi neuvoteltuun sopimukseen? Kysyttäisiinkö ehdoista – että muuten kyllä, kunhan ei tule tukikohtia tai ydinaseita?
Hyvin monet, myös Nato-selvityksen laatijat, ovat sitä mieltä, että moniulotteinen Nato-kysymys olisi yksinkertaisempi, jos Suomi ja Ruotsi päätyisivät samoihin ratkaisuihin.
Nato-selvityksessä lähdetään siitä, että ainakin Ruotsissa Natosta järjestettäisiin kansanäänestys. Se lienee edellytys sille, että demarit saataisiin kannattamaan Nato-jäsenyyttä.
Voi olla, että Suomen ja Ruotsin käsitykset Nato-kansanäänestyksestä poikkeaisivat toisistaan – poikkeavathan Nato-keskustelutkin. Todennäköisimmin Ruotsissa äänestettäisiin siitä, lähdetäänkö koko neuvotteluihin. Suomessa ehkä kysyttäisiin kantaa vasta, kun Naton kanssa olisi jo valmiiksi neuvoteltu diili.
Tuloksilla on vaikea spekuloida. Puolet ruotsalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä. Jäsenyyden kannatus kuitenkin kasvaa, myös Nato-jäsenyyttä vastustavissa demareissa.
Osa turvallisuuspolitiikan asiantuntijoista on Suomessa sitä mieltä, että jos porvarit palaavat valtaan, Ruotsi voisi tehdä nopeastikin päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Käännös linjassa saattaisi jopa yllättää Suomen. Suurimmat yllätykset taitaisivat silti tulla Venäjältä.
Natoon liittyminen on monimutkainen diplomaattinen ja poliittinen prosessi. On selvää, että Venäjä reagoi, jos Suomi aloittaa jäsenyysneuvottelut. Jos Venäjä ei niin tekisi, se menettäisi uskottavuuttaan. Toisaalta Venäjä reagoi jo nyt – ja myös Venäjälle voi olla epäselvää, milloin sen on kaikkein tehokkainta vaikuttaa suomalaiseen mielipiteenmuodostukseen. Ehkä Venäjän kannattaisikin keskittyä vaikuttamaan ruotsalaisten kantoihin, millä toki olisi suuri vaikutus suomalaisiin.
Nato-selvitys arvioi, että Venäjän vastatoimet olisivat vihamielisimmillään ja niiden vaikutus suurin juuri jäsenhakemuksen käsittelyn aikaan. Kansanäänestys järjestettäisiin siis kovin kireässä ilmapiirissä.
Se, että kansa tyrmäisi jo neuvotellun sopimuksen, olisi turvallisuuspoliittinen katastrofi. Ja miten suuri tuki ja äänestysprosentti toisivat jäsenyydelle legitimiteetin?
Kansan mielipiteellä on tärkeä osa liittymisprosessissa. Myös se, miten jäsenyydelle saadaan kansan tuki, on merkityksellistä. On selvää, että äänestäjät miettisivät myös sitä, tarkoittaisiko ”ei” ikuista eitä Natolle – ei välttämättä.
Jos Nato-arviossa jotain korostetaan, niin sitä, että Nato-jäsenyys merkitsisi todellista ja kertakaikkisen perusteellista poliittista suunnanmuutosta. Siksi on vaikea väittää, ettei kansanäänestystä tarvita. Olisikin hyvä kuulla myös eturivin poliitikkojen perustelut sille, ettei kansa saisi erikseen kertoa kantaansa – jos asia joskus ajankohtaistuu.
_____________________________________________________________________________________
Lukijoiden kommenteissa oli pari lainauksen arvoista:
_____________________________________________________________________________________
Kansanäänestyksestä vaikeus on että osa päätöksen perusteista on salaisia:
- Arvio Venäjän sotilaallisesta kyvykkyydestä nyt ja tulevaisuudessa
- Arvio Venäjän pitkän ajan poliittisesta kehityksestä
- Arvio Suomen mahdollisuuksista yksin nostaa mahdollisen hyökkääjän kynnystä
- Arvio Suomen herkkyydestä erilaiselle painostukselle
- Arvio hybridisodasta esim. yhteiskunnan toiminnan häirinnästä tai viennin pysäyttämisestä
- Arvio NATO tuesta ja sen vaikuttavuudesta
- Huoltovarmuuskysymykset
- Jne.
Vaikea kuvitella että näihin kysymyksiin saataisiin konkreettisia vastauksia, koska niitä ei tähän mennessäkään ole näkynyt ja avoin vastaus paljastaisi luottamuksellista tai salaista tietoa.
_____________________________________________________________________________________
Näissä ennakkoasetelmissa, jossa me nyt uudessa tilanteessa elämme Venäjän aloitettua hyökkäyssotapolitiikan ja voimapolitiikan harjoittamisen naapurimaitaan kohtaan, me emme pystyisi toteuttamaan Nato-jäsenyysasiassamme kasanäännestystä ilman, etteikö Venäjä sekaantuisi voimakkaasti Suomen sisäisiin asioihin ja itse äännestykseen.
Edesmennyt sotilastiedustelumme tiedusteluanalyytikko Stenbäck kuvailee suomalaista poliittista päätöksentekoprosessia muistelmakirjassaan "Farosignaler" seuraavasti (vapaa käännös ruotsista suomeksi on minun):
1.: Suomalainen toimii ikäänkuin kaikki hänen omat siniset päiväunensa, unelmansa ja tavoitteensa olisivat jo toteutuneita reaaliteettejä. -Sitten kun todellisuus iskee kasvoille kylmän ja märän rätin lailla, suomalainen kykenee parhaimmillaankin vain jälkijättöiseen vahinkojen minimointiin, sen sijaan, että olisi välttänyt vahingon kokonaan toimimalla pre-aktiivisesti ja ennakkoon.
2.: Aivan kuten hevosen voi viedä juoma-altaan äärelle, mutta ei pakottaa juomaan siitä, samoin toimii suomalainen kieltäessään kaikki todistettavissaolevat faktat ja reaaliteetit, jos kyseessä ovat hänen oman tietämättömyytensä tuottaman ennakkoasenteen vastaiset faktat ja reaaliteetit.
3.: Kaikki hankittu ennakkotieto menettää merkityksensä, jos suomalainen ei uskalla tehdä oikeita johtopäätöksiä ja päätöksiä pelkuruuttaan, tai jos hän on vieraan valtion vaikutuksen alainen.
Stenbäckin lausumia ajateltaessa Nato-jäsenyyasiamme yhteydessä tulee muistaa, että kyseessä on sama tiedusteluanalyytikko, jonka johtama ryhmä laski ja ennakoi kevään 1944 suurhyökkäyksen alkamisajankohdan ja paikan jo tammikuussa 1944, 5 kuukautta ennen hyökkäyksen alkua. -Häntä ja hänen tutkimusryhmäänsä ei uskottu Suomessa.
Hallituksen tulee tehdä päätös Nato-asiassamme asiatietopohjalta ja siunauttaa päätös eduskunnassa. Kansalla ei ole tarvittavia taustatietoja asiapohjaiseen päätöksentekoon
Bushmaster
Greatest Leader
jurppi
Ylipäällikkö
Tämä on suunta joka varmasti tulee saamaan Ruotsissa yhä enemmän kannatusta.
Tunnen ruotsalaisia sen verran että olen varma siitäkin että jos Venäjä ryhtyy esittämään kritiikkiä tai painostusta ruotsalaisten NATO:on liittymistä vastaan se johtaa vain entistä suurempaan jäsenyyden kannatukseen.
Uskoisin että em. asia tiedetään myös Venäjän diplomaattitasolla joten he tuskin esittävät kovin mittavia uhkauksia ruotsalaisia kohtaan. Venäjä tulee taktikoimaan Ruotsiin kohdistamissa julkisissa uhkailuissaan ja kritiikissään. Suomessa taas pienimmätkin, Venäjän esittämät kielteiset viittaukset jäsenyyshankkeista aiheuttavat liennyttelevää kirjoittelua poliitikoiltamme, tutkijoilta jne. Näitä on mukava jäädä seuraamaan..
Olet aivan oikeassa. Ruotsalaiset osaavat tarvittaessa olla aika jääriä, enkä usko heidän myöskään taipuvan Venäjän painostukseen. Sossujen Natovastaisuuskin on lähinnä ideologista ja Palmen perintöä, ei se Venäjän pelosta kumpua.
Suomen osalta tilanne kyllä arveluttaa. Jos päättäisimme järjestää kansanäänestyksen Natosta, tuskin osaan kuvitella sitä hybridisotatulvaa joka meihin kohdistuisi. On sitten eri juttu miten kansalaiset (ja Venäjä) reagoisivat jos Suomen vastahyökkäys olisi yhtä raju. Repivää olisi ja välit eivät kylläkään olisi pitkään aikaan herttaiset kävi äänestyksessä siten miten tahansa.
Suomen osalta tilanne kyllä arveluttaa. Jos päättäisimme järjestää kansanäänestyksen Natosta, tuskin osaan kuvitella sitä hybridisotatulvaa joka meihin kohdistuisi. On sitten eri juttu miten kansalaiset (ja Venäjä) reagoisivat jos Suomen vastahyökkäys olisi yhtä raju. Repivää olisi ja välit eivät kylläkään olisi pitkään aikaan herttaiset kävi äänestyksessä siten miten tahansa.
Panssari Salama
Respected Leader
Ensimmäistä kertaa tämän tutkimuksen mukaan? Eikös aiemmin joku (jotkut?) tutkimus jo kertaalleen saanut saman tuloksen.
Panssari Salama
Respected Leader
Mielenkiintoista saada aikanaan lukea se Ruotsin tekemä (yhden henkilön tekemä?) NATO-selvitys. Onkohan yhtä suoraa luettavaa kuin Suomen vastaava? Voisi sivullinen olettaa, että esim koska ovat ajaneet maavoimansa käytännössä kokonaan alas, niin sillä voisi olla jokin vaikutus heidän kykyynsä puolustaa maataan...
Hieman häilyvää tuo uutisointi! Ohessa pari vanhempaa juttua, joiden perusteella enemmistö kannattaa Natoa. Ehkä ero on siinä, lasketaanko osuudet kaikista vastaajista vai niistä, jotka ovat lyöneet lukkoon kantansa. Epätietoisten määrä on helposti 20 prosentin luokkaa.
http://www.svd.se/msb-det-finns-en-majoritet-for-svenskt-natomedlemskap
MSB: Majoritet för svenskt Natomedlemskap
18 jan, 2016
http://www.svd.se/starkt-opinion-for-natomedlemsskap
Stärkt opinion för Natomedlemskap
En majoritet av de svenskar som har bestämt sig vill nu att Sverige går med i försvarsalliansen Nato. En SvD/Sifo, gjord efter Centerns och Kristdemokraternas omsvängning, ger 41 procent ja, 39 procent nej och 20 procent vet ej.
13 sep, 2015
yrjö
Ylipäällikkö
Todellakin! Jos alkaakin näyttää siltä, että Ruotsi on liittymässä ja samaan aikaan kannatuslukemat Suomessa ovat samantasoisia niin ainoa ratkaisu on nopeasti viedä maa NATOon ilman kansanäänestystä.
Kansanäänestys jonka tulos olisi "ei", olisi heittämällä sodanjälkeisen Suomen pahin katastrofi ja samalla sinetöisi Suomen aseman lopullisesti Venäjän etupiiriksi. Mä en venäläisten etupiirissä tule asumaan päivän päivää. ikinä
Minuteman
Eversti
Tuossa hesarin pääkirjoituksen kommenttiosuudessa oli toinenkin terävänäköinen havainto joka kuvaa tätä pyhäksi julistettua kansalaismieleipidettä:
Kadulla kysytään satunnaisilta vastaantulijoilta pitäisikö Suomen liittyä NATO:on? 3/4 vastaisi että ei. Sitten kysyttäisiin samoilta ihmisltä että jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi niin pitäisikö Suomen kieltäytyä ulkomaisesta sotilaallisesta avusta? Samat ihmiset joiden mielestä Suomen ei pidä liittyä NATO:on ottaisivat epäröimättä vastaan sotilasavun. Eivätkä pysty hahmottamaan mielipiteidensä ristiriitaisuutta.
Kansanäänestykset ovat typerä idea koska suuri osa kansasta äänestää ihan jostain muusta kuin esillä olevasta asiasta. Kun pitäisi äänestää sotilasliitosta niin äänestetäänkin vaikka Sipilän hallitusta vastaan.
Kadulla kysytään satunnaisilta vastaantulijoilta pitäisikö Suomen liittyä NATO:on? 3/4 vastaisi että ei. Sitten kysyttäisiin samoilta ihmisltä että jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi niin pitäisikö Suomen kieltäytyä ulkomaisesta sotilaallisesta avusta? Samat ihmiset joiden mielestä Suomen ei pidä liittyä NATO:on ottaisivat epäröimättä vastaan sotilasavun. Eivätkä pysty hahmottamaan mielipiteidensä ristiriitaisuutta.
Kansanäänestykset ovat typerä idea koska suuri osa kansasta äänestää ihan jostain muusta kuin esillä olevasta asiasta. Kun pitäisi äänestää sotilasliitosta niin äänestetäänkin vaikka Sipilän hallitusta vastaan.
Nato-selvitys oli lähinnä analyysi Natoon liittymisen vaikutuksista (Venäjän-suhteisiin), ja niihin koko Nato-keskustelumme on keskittynyt melkein kokonaan viime vuodet. En voi välttyä ajatukselta, että veli-venäläinen tarkkailee keskusteluamme jopa pieni huvittunut hymynkare suupielessään. Eihän meillä näy olevan omaa tahtoa ollenkaan, vaan vatvotaan aina ja iankaikkisesti Venäjän mielipidettä asiaan. En toki väitä, etteikö Venäjän mahdolliset reaktiot ole yksi olennaisimmista pointeista, kun sotilaallista liittoutumista mietitään, mutta rajansa kaikella. Kyllä ihan itsekin voi itsensä tossun alle viedä ja ryhtyä ajopuuksi. Liiallinen Venäjä reaktioiden vatvominen voi aiheuttaa psykologisesti juurikin sellaisen reaktion, että kanta Suomen jäsenyydelle jyrkentyy. Vähän sama kuin jos keskustelee puolison kanssa kiukuttelevan lapsen kuullen: "Pitäiskö meidän sittenkin ostaa se Lauantai-pussi Pekka-Annelille, vaikka karkkipäivä onkin vasta ylihuomenna. Se niin kovasti tahtoo sitä eikä siitä huutamisesta tuu sitten loppua. Rautakaupassakin pitäs vielä käydä". Kuka meidän mielipidettämme kunnioittaa, jos emme tee sitä edes itse?
En minäkään. Jos suomalaiset äänestävät Natoa vastaan Ruotsin liittyessä niin sitten ansaitsevat kohtalonsa.
Honcho
SMLNKO M/83
Eikä siihen edes tarvita välttämättä ulkopuolisia, vaikka niitäkin luonnollisesti tulee. Itselleni tulee mieleen NATO-kansanäänestyksestä Eero Heinäluoman naama.
Tuo on läheistä sukua Nato-optio-höpöttelylle. Ihan kuin koko liittouma olisi innosta pinkeänä tulossa uhrautumaan Suomen puolesta, joka ei ole ollut halukas kantamaan korttaan kekoon rauhan aikana ja joka marssii apua hakemaan, kun sille itselleen tulee akuutti tarve.
No johan on, yllättävää vauhditusta Venäjältä - hopi, hopi Suomi 
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001173331.html
Venäjän armeijan tv-kanava vääristelee Sauli Niinistön sanoja: ”Suomi on valmis liittymään Natoon...”
(KUVA: Antti Hämäläinen, IS / Reuters / Kuvakaappaus, kuvankäsittely: IS)
Julkaistu: 6.5. 11:08
Venäjän asevoimien oma Zvezda-kanava väittää kahdessa tuoreessa julkaisussaan, että presidentti Sauli Niinistö olisi ilmoittanut Suomen olevan valmis liittymään Naton jäseneksi.
Tuorein Zvezda-televisiokanavan Suomea koskeva erikoinen Nato-uutinen on julkaistu 3. toukokuuta. Sen otsikkona on:
– Suomi juhlii itsenäistymistään Venäjästä ennen liittymistään Natoon.
Artikkelissa kerrotaan, että Suomen delegaatio oli järjestänyt vastikään Helsingissä pidetyn maailman lehdistönvapauden Unesco-konferenssin aikana ”omalaatuisen juhlinnan Venäjästä itsenäistymisen kunniaksi”. Suomalaisten kerrotaan jakaneen kokouksen ulkomaalaisille osanottajille erilaisia merkkejä ja pinssejä, jotka on omistettu Suomen tulossa olevalle itsenäisyyden 100-vuotisjuhlalle.
– Muuten, Suomen itsenäisyyden juhliminenhan ei pian ole ehkä enää oikein sopivaa. Muistutamme, että 1. toukokuuta presidentti Sauli Niinistö ilmoitti, että hänen maansa on valmis liittymään Pohjois-Atlantin liittoon, ja että (Suomi) voi tehdä sen erillään organisaatioon pyrkivästä Ruotsista, Zvezdan nettisivuilta löytyvässä artikkelissa lukee.
Zvezdan mukaan Niinistö kuitenkin tarkensi, että Suomen kansan on saatava antaa kansanäänestyksessä oma vastauksensa siihen, täytyykö Suomen mennä Naton jäseneksi.
1. toukokuuta Zvedza-televisiokanava on puolestaan julkaissut uutisen, jonka otsikkona on:
– Suomi haluaa liittyä Natoon erillään Ruotsista.
Itse juttu alkaa seruaavalla toteamuksella, jossa on siteerattu virheellisesti uutistoimisto Tassin julkaisemaa alkuperäistä uutista:
– Suomessa ollaan valmiita liittymään Natoon erillään Ruotsista. Tästä kertoo Tass viitaten Suomen presidentin Sauli Niinistön lausuntoon, Zvezda kirjoittaa.
Sekä Tassin että Zvezdan uutisten alkuperäisenä lähteenä on Ylen juttu, jossa tasavallan presidentti korosti, että sekä Suomi että Ruotsi tekevät mahdollisesta Nato-jäsenyydestä omat itsenäiset päätökset. Tassin omassa jutussa Niinistön sanat on välitetty tarkasti eikä siinä väitetä Niinistön ilmoittaneen, että Suomi olisi valmis liittymään Natoon.
Ylen jutussa Niinistö sanoi, että Nato-jäsenyys vaatisi hänen mukaansa Suomessa kansanäänestyksen. Hän myös korosti, että vastikään valmistunut Nato-selvitys ei ole muuttanut hänen omaa kantaansa.
– Minun kantani on, että meillä ei ole mitään tarvetta muuttaa vallitsevaa politiikkaamme, Niinistö muotoili Ylen haastattelussa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen hallitusohjelmassa Suomen nykyinen Nato-linja eli toisin sanoen Niinistön viittaama ”vallitseva politiikka” muotoillaan näin:
– Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Arja Paananen
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001173331.html
Venäjän armeijan tv-kanava vääristelee Sauli Niinistön sanoja: ”Suomi on valmis liittymään Natoon...”
(KUVA: Antti Hämäläinen, IS / Reuters / Kuvakaappaus, kuvankäsittely: IS)
Julkaistu: 6.5. 11:08
Venäjän asevoimien oma Zvezda-kanava väittää kahdessa tuoreessa julkaisussaan, että presidentti Sauli Niinistö olisi ilmoittanut Suomen olevan valmis liittymään Naton jäseneksi.
Tuorein Zvezda-televisiokanavan Suomea koskeva erikoinen Nato-uutinen on julkaistu 3. toukokuuta. Sen otsikkona on:
– Suomi juhlii itsenäistymistään Venäjästä ennen liittymistään Natoon.
Artikkelissa kerrotaan, että Suomen delegaatio oli järjestänyt vastikään Helsingissä pidetyn maailman lehdistönvapauden Unesco-konferenssin aikana ”omalaatuisen juhlinnan Venäjästä itsenäistymisen kunniaksi”. Suomalaisten kerrotaan jakaneen kokouksen ulkomaalaisille osanottajille erilaisia merkkejä ja pinssejä, jotka on omistettu Suomen tulossa olevalle itsenäisyyden 100-vuotisjuhlalle.
– Muuten, Suomen itsenäisyyden juhliminenhan ei pian ole ehkä enää oikein sopivaa. Muistutamme, että 1. toukokuuta presidentti Sauli Niinistö ilmoitti, että hänen maansa on valmis liittymään Pohjois-Atlantin liittoon, ja että (Suomi) voi tehdä sen erillään organisaatioon pyrkivästä Ruotsista, Zvezdan nettisivuilta löytyvässä artikkelissa lukee.
Zvezdan mukaan Niinistö kuitenkin tarkensi, että Suomen kansan on saatava antaa kansanäänestyksessä oma vastauksensa siihen, täytyykö Suomen mennä Naton jäseneksi.
1. toukokuuta Zvedza-televisiokanava on puolestaan julkaissut uutisen, jonka otsikkona on:
– Suomi haluaa liittyä Natoon erillään Ruotsista.
Itse juttu alkaa seruaavalla toteamuksella, jossa on siteerattu virheellisesti uutistoimisto Tassin julkaisemaa alkuperäistä uutista:
– Suomessa ollaan valmiita liittymään Natoon erillään Ruotsista. Tästä kertoo Tass viitaten Suomen presidentin Sauli Niinistön lausuntoon, Zvezda kirjoittaa.
Sekä Tassin että Zvezdan uutisten alkuperäisenä lähteenä on Ylen juttu, jossa tasavallan presidentti korosti, että sekä Suomi että Ruotsi tekevät mahdollisesta Nato-jäsenyydestä omat itsenäiset päätökset. Tassin omassa jutussa Niinistön sanat on välitetty tarkasti eikä siinä väitetä Niinistön ilmoittaneen, että Suomi olisi valmis liittymään Natoon.
Ylen jutussa Niinistö sanoi, että Nato-jäsenyys vaatisi hänen mukaansa Suomessa kansanäänestyksen. Hän myös korosti, että vastikään valmistunut Nato-selvitys ei ole muuttanut hänen omaa kantaansa.
– Minun kantani on, että meillä ei ole mitään tarvetta muuttaa vallitsevaa politiikkaamme, Niinistö muotoili Ylen haastattelussa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen hallitusohjelmassa Suomen nykyinen Nato-linja eli toisin sanoen Niinistön viittaama ”vallitseva politiikka” muotoillaan näin:
– Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Arja Paananen
Minuteman
Eversti
Kotimaa
"Kaikkien aikojen manipuloinnin äiti" – Ex-puolustusministeri tyrmää Nato-äänestyksen
Venäjä käyttäisi kaikki manipuloinnin välineet kansanäänestyksessä, arvioi Stefan Wallin.
Entinen puolustusministeri, kansanedustaja Stefan Wallin (r.) tyrmää ajatuksen Nato-kansaäänestyksestä.
Verkkouutisten blogissaan Wallin arvioi, että kansanäänestyksessä toisiinsa kuulumattomat asiat sekoitettaisiin keskenään ja edessä olisi näytelmä, jossa manipulaatio korvaisi substanssin. Hänen mukaansa tuoreessa Nato-selvityksessä olisi pitänyt käsitellä kansanäänestyksen problematiikkaa konkreettisemmin.
"Oleellista Nato-kysymyksessä on kuitenkin sen poliittinen prosessointi. Siksi olisin mielelläni lukenut vieläkin suorempaa arviota mahdolliseen Nato-kansanäänestykseen liittyvistä ulkoisista riskeistä. Vaarana on nimittäin se, että tämä demokraattinen suoravaikuttamisen hieno symboli muuttuu kaikkien aikojen manipulaatioiden äidiksi", Wallin kirjoittaa.
Wallin maalaa teoreettisen tilanteen, jossa sekä Suomi että Ruotsi päättäisivät järjestää kansanäänestyksen. Hänen mukaansa Nato-jäsenyys makaisi "kaula paljaana" kuukausien ajan pöydällä.
"Naton laajentumista varsinkin lähialueillaan karsastava Venäjä käyttäisi taatusti kaikkia hybridivaikuttamisen keinoja manipuloidakseen kansalaismielipidettä sekä Suomessa että Ruotsissa", Wallin kirjoittaa
Wallinin mukaan tällaisen kampanjan päämääränä olisi luonnollisesti se, että riittävän moni äänestäjä ottaisi äänestyskopissa käteensä pelon kynän. Näin Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta päättäisi käytännössä joku muu.
"Siis: Nato-jäsenyydestä päättäminen kuuluu eduskunnalle ja tasavallan presidentille, joilla on kansan suorissa vaaleissa myöntämä yleisvaltakirja", Wallin päättelee.
"Kaikkien aikojen manipuloinnin äiti" – Ex-puolustusministeri tyrmää Nato-äänestyksen
Venäjä käyttäisi kaikki manipuloinnin välineet kansanäänestyksessä, arvioi Stefan Wallin.
Entinen puolustusministeri, kansanedustaja Stefan Wallin (r.) tyrmää ajatuksen Nato-kansaäänestyksestä.
Verkkouutisten blogissaan Wallin arvioi, että kansanäänestyksessä toisiinsa kuulumattomat asiat sekoitettaisiin keskenään ja edessä olisi näytelmä, jossa manipulaatio korvaisi substanssin. Hänen mukaansa tuoreessa Nato-selvityksessä olisi pitänyt käsitellä kansanäänestyksen problematiikkaa konkreettisemmin.
"Oleellista Nato-kysymyksessä on kuitenkin sen poliittinen prosessointi. Siksi olisin mielelläni lukenut vieläkin suorempaa arviota mahdolliseen Nato-kansanäänestykseen liittyvistä ulkoisista riskeistä. Vaarana on nimittäin se, että tämä demokraattinen suoravaikuttamisen hieno symboli muuttuu kaikkien aikojen manipulaatioiden äidiksi", Wallin kirjoittaa.
Wallin maalaa teoreettisen tilanteen, jossa sekä Suomi että Ruotsi päättäisivät järjestää kansanäänestyksen. Hänen mukaansa Nato-jäsenyys makaisi "kaula paljaana" kuukausien ajan pöydällä.
"Naton laajentumista varsinkin lähialueillaan karsastava Venäjä käyttäisi taatusti kaikkia hybridivaikuttamisen keinoja manipuloidakseen kansalaismielipidettä sekä Suomessa että Ruotsissa", Wallin kirjoittaa
Wallinin mukaan tällaisen kampanjan päämääränä olisi luonnollisesti se, että riittävän moni äänestäjä ottaisi äänestyskopissa käteensä pelon kynän. Näin Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta päättäisi käytännössä joku muu.
"Siis: Nato-jäsenyydestä päättäminen kuuluu eduskunnalle ja tasavallan presidentille, joilla on kansan suorissa vaaleissa myöntämä yleisvaltakirja", Wallin päättelee.
fulcrum
Greatest Leader
Miksi näissä mielipiteissä olisi mitään ristiriitaista? Liittoutuminen ja sotilaallisen avun vastaanottaminen kriisitilanteessa ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa.
Siitä olen samaa mieltä ettei Natosta tule järjestää kansanäänestystä. Jäsenyyden taakse tarvitaan kansan enemmistö, mutta asiantila tämän suhteen on kuitenkin tiedossa suht hyvin ilman kansanäänestystäkin. Sitä voidaan selvittää vaalituloksista ja mielipidekyselyistä. Ei ole järkeä järjestää kansanäänestystä jonka lopputulos on ennalta selviö, kumpi se sitten onkaan.
Minuteman
Eversti
Suomen tilanteessa ne ovat käytännössä yksi ja sama asia. Vaikea kuvitella mitään muuta skenarioa Suomeen kohdistuvassa hyökkäyksessä kuin se jossa Venäjä hyökkää ja Suomi puolustaa epätoivon vimmalla odottaen lansimaiden interventiota. NATO:n jäsenenä meillä on syytä olettaa että apua on tulossa, NATO:n ulkopuolella voidaan vain toivoa että apua on tulossa. Kummassakin tapauksessa odotetaan että NATO-maat tulevat apuun. Aika hemmetin tekopyhää uskoa että voidaan tällä tavalla poimia rusinat pullasta.
Mutta joo, kuten sanottua suomalaisilla on järjenvastainen tapa olettaa että heidän toiveajattelunsa on totta.