Uusi taistelijan ase

3_zps59fd20cd.jpg


Saksan kaukopartioäijille kelpaa vielä vanha mp5nen.
 
Ja lipastaskuissa on kuitenkin rynkyn lippaat ja rynkky on rinkan sivulla... Ämpäri on siis erityisase siinä kuin haulikkokin.

On tietenkin ja tunnustelijalla se on ihan tarpeellinen, koska en usko että tuo rynkky lähtee rinkasta ihan repäisemällä irti. m5sd on silti melko vanha keksintö, mutta ei tietenkään mitään luokkaa verrattuna kaikkeen muuhun kalustoon mitä kentältä löytyy. Mutta pointti on se että heille se kelpaa vaikka uudempaakin olisi tarjolla.
 
Sopivaan tehtävään ja ennenkaikkea sopivaa vastustajaa vastaan "ämpäri" on täydellinen.
Nykyaikaisesti suojattua taistelijaa vastaan taas vaadittaisiin pää osumia. Ei tietysti mahdotonta, mutta hankalaa.
 
Hiukan epäilen kuinka suurella prosentilla venäläistaistelijalla on kovat liivit. Pitäisi määrittää tuo nykyaikaisuus.
Eiköhän Suomi vs Venäjä ottelussa iso osa pukeudu sirpaleliiveihin, mutta toki olet oikeassa osittain.
 
No sopii katsella Ukrainan suuntaan ja venäläisillä vihreillä miehillä oli kaikilla luotiliivit.

Onko tähän toisaalta mitään ratkaisua? Auttaako Grendelit paljoakaan?

Mitenköhän ampumakoulutus ja pursketuli toimisivat? Tuleeko siitä mitään, jos ensimmäinen laukaus tähdätään haaroihin ja annetaan rekyylin siirtää loput osumat ylemmäksi?
 
No voidaan kysyä ensin että ammutaanko nyt teloitusmaisesti siviileitä kun aloitetaan haaroista... Vihollinen ei nimittäin ole mikään Suomen Puolustusvoimien jantteri avomaastossa jolla koulutetaan taistelijoita "tositilanteeseen". Vihollinen liikkuu, käyttää hyväksi suojaa ja ampuu takaisin. Ase- ja kaliiberivalinnassa pitää huomioida silloin tarkkuus, lentoradan suoruus, mahdollisuus ampua yksittäisiä nopeita laukauksia jne. josta on ollut tässä ketjussa aiemminkin puhetta.
 
No voidaan kysyä ensin että ammutaanko nyt teloitusmaisesti siviileitä kun aloitetaan haaroista... Vihollinen ei nimittäin ole mikään Suomen Puolustusvoimien jantteri avomaastossa jolla koulutetaan taistelijoita "tositilanteeseen". Vihollinen liikkuu, käyttää hyväksi suojaa ja ampuu takaisin. Ase- ja kaliiberivalinnassa pitää huomioida silloin tarkkuus, lentoradan suoruus, mahdollisuus ampua yksittäisiä nopeita laukauksia jne. josta on ollut tässä ketjussa aiemminkin puhetta.

Juu juu, mutta mihin sitten tähdätään, jos kerran torso ei olekaan enää hyvä paikka? Ainakaan itse en ole varma siitä, että mikään puolituumaista pienempi markkinoilla oleva kaliberi läpäisisi nelostason levyt.

No nykyaikaisesti suojattua vihollista et kyllä 5.56/7.62:llakaan ammu enää nykyisin rintaan tai selkään.
 
No siihen osaan joka näkyy jos vihollinen osaa käyttää suojaa eli käsiin ja naamaan. Liikkeeseen ampuessa ja jos itse ollaan jo paljastettu niin mihin tahansa. Muutenkin pitäisi pyrkiä aina ampumaan naamaan koska siellä takana on sellainen hassu juttu kuin aivot, josta lähtee hermoja selkärankaa pitkin muihin kehonosiin, johon osuminen lopettaa vastustajan toiminnan hätäiseen.
 
Kymysys: mitenkähän paljon on tositilanteesta peräisin olevaa kokemusta luotisuojalevyillä varustettujen vastapelaajien ampumisesta? Ei varmaan kovin paljon, mutta kaipa joillain ISISseillä noitakin alkaa olemaan.

Eiks nykyään homma mene niin, että aseenkäsittelyssä koulutetaan ampumaan keskimassaan liikkeen pysäyttämiseksi, ja sitten päähän. Itsekin mietin, että liikkuvaan maaliin ampuessa päähän osuminen voi olla aika luojassaan. Toki jos vastapuoli käyttää suojaa oikein, niin paljon muuta ei näykään.
 
Itse pyrin tähtäämään aina kohteen "massakeskeispisteeseen" eli kohtaan, missä tähtäyspisteen ympärillä on eniten lihaa tai rautaa. Tällä saavutetaan paras todennäköisyys osumiseen ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa kohteeseen. Harvemmin radallakaan ammuttaessa ne iskemät ole siellä keskellä taulua, vaikka sinne tähdätään. Ja tämä korostuu taistelutilanteissa, joissa ampumaetäisyydet vaihtelevat. Samaa periaate toimii myös sinkoaseilla, sekä kaikilla muilla aseilla.
 
Se osuma jonnekin päin vartaloa - suojineenkin - vaikuttaa todennäköisesti kohteeseen sen verran, että jatkolaukauksilla päästään herkkään kohtaan. "Ampumista jatketaan kunnes haluttu vaikutus on saavutettu."

Staattiseen maaliin olisi tietenkin hyvä pystyä vaikuttamaan heti varmaan paikkaan. Yli 50-100 metrin ameteilla, taistelu-/stressitilanteessa taitaa jäädä äärimmäisellä valtaosalla tuurin varaan. Siksi(kin) tulitukitarkkis on keksitty.
 
Se osuma jonnekin päin vartaloa - suojineenkin - vaikuttaa todennäköisesti kohteeseen sen verran, että jatkolaukauksilla päästään herkkään kohtaan. "Ampumista jatketaan kunnes haluttu vaikutus on saavutettu."

Staattiseen maaliin olisi tietenkin hyvä pystyä vaikuttamaan heti varmaan paikkaan. Yli 50-100 metrin ameteilla, taistelu-/stressitilanteessa taitaa jäädä äärimmäisellä valtaosalla tuurin varaan. Siksi(kin) tulitukitarkkis on keksitty.

Tuo tarkkuus on kyllä ongelma. Itse viimeksi kerratessa ammuin 5 laukausta sellaiselle alueelle, että karvalakilla sai ne peitettyä, eikä tähtäimet tainnut olla erityisen sivussa, mutta siitä huolimatta ei niistä tainnut yksikään olla kymppiringissä.
 
Se osuma jonnekin päin vartaloa - suojineenkin - vaikuttaa todennäköisesti kohteeseen sen verran, että jatkolaukauksilla päästään herkkään kohtaan. "Ampumista jatketaan kunnes haluttu vaikutus on saavutettu."

Onko tämä tieteellisesti tutkittu asia? Tein asiasta hieman omia epävirallisia hakuja, ja päädyin alla olevaan.

Verkko on pullollaan videoita, joissa ihmistä ammutaan vähintään palvelusasekaliberisella käsiaseella, eikä vaikutus ole aivan mahtava. Ihan jo luodin energiaa vertaamalla voitaneen sanoa, että 5,56 NATO on vain 3-4 kertaa tehokkaampi kuin 9x19 mm Para. Kun vihollista sitten ammutaan 5,56:lla kovaan levyyn, joka luullakseni jakaa iskun moninkertaisesti suuremmalle alalle kuin pehmeä suojapaneeli, vaikutus tuskin on parempi ja on luultavasti jopa heikompi. Vielä kun päälle yhdistetään tilanteen aiheuttama stressi, heikkenee vaikutus entisestään. Alimmassa videossa maalihenkilöä ammutaan kiväärillä kovaan levyyn, eikä vaikutus ole järin mahtava. On tietysti epäselvää, onko kyseessä 7,62x39 mm vai jokin .22 lr kopio, mutta lisäsin kuitenkin.

 
Onko tämä tieteellisesti tutkittu asia? Tein asiasta hieman omia epävirallisia hakuja, ja päädyin alla olevaan.

Tahtoo vain sanoa, että asiaan vaikutta myös se, että onko kyseessä teräksinen traumalaatta, vaiko jokin keraaminen levy. Ainakin osa noista keraamisista hajoaa melko perusteellisesti osuman saatuaan. Teräksiset kestävät osumia vielä läpäisevän osumankin jälkeen, mutta ne sitten painaa enemmän kuin keraamiset levyt. Ryssät taitaa myös tehdä laattoja titaanista, mutta veikkaan, että niitä käytetään nykyään vähemmän, koska keraamisen valmistaminen lienee ryssällekin halvempaa.
 
No sopii katsella Ukrainan suuntaan ja venäläisillä vihreillä miehillä oli kaikilla luotiliivit.

Kyllä, mutta vihreät miehet lienevät niitä erikoismiehiä joilla on erikoismiesten varusteet.
Epäilen onko moottoroidun jälkäväkiprikaatin taistelijalla vastaavat liivit.
 
No luuletko että mahdollinen konflikti menee kuin Suomessa on harjoiteltu vuosikymmeniä? Ja vastustajana on juuri se paljon puhuttu moottoroitu jalkaväki? Miksi luulet venäläisten ostavan alueita sotilasalueiden ja tietoliikenteen solmukohtien läheltä? :D
 
Back
Top