juhapar kirjoitti:
Kauanko ajattelit, että asetta tarvitsisi testata, ennenkuin se on koeteltu ja hyväksi todettu?
Mielellään niin kauan että ainakin yksi armeija, mielellään sellainen jonka olosuhteet vastaavat Suomea (Norja, Kanada...) on ottanut sen käyttöön ja hyväksi havainnut. Plussaa siitä jos sitä on käytetty tappeluksessa.
Ja iltapuhteeksi: koetapa keksiä mitä kaikkia haittoja olisi siitä, että osa kivääreistä vaihdettaisiin toiseen tuohon 5,56 -kaliberiin.
Jaa-a. Voihan sitä varastomiehille tulla lihasrasitusta jos asevarastoista kannetaan vanhat laatikot ulos ja uudet sisään päikseen; varastotietojärjestelmään merkkaamisessa sitten kuluvatkin vain housunpersukset. Uuden aseen käyttö pitäisi sekä Sigin että HK:n/Diemacon tapauksessa opettaa loppukäyttäjille, joten siinä etu/haitta-suhde on nolla.
On se muuten ihme, että sellainenkin teknosotavalta kuin Serbia pystyi sotimaan vuosikaudet viidellä kenttäasekaliiperilla (9mm Para, 7.62x39, 7.62x54, 7.62x51, 7.92x57 - jos itkot otetaan mukaan niin 12.7x99 ja 12.7x108 vielä päälle) ja viidellä kenttäasejärjestelmällä (Zastava M70, G3, konekiväärit mallia kopio-MG3 ja kopio-PKM plus MP5) ilman ongelmia. En näe miten kahden kaliiperin käyttö epäonnistuisi Suomelta rauhanaikana. Ja vaihtoihan Serbia kategorisesti ensilinjan joukkojen lyhyttä venäläistä ampuvat Zastavat upouusiin 5.56-millisiin M21:iin. Vanhat aseet siirrettiin niille paikallisille "paikallisjoukoille" jotka saivat vihdoin heittää viimeisetkin SKS:n kopiot järveen, ilosta hihkuen, oletan. Tämänkään vaihdon kanssa ei rutinoita kuulunut. En jaksa uskoa Suomen logistisen järjestelmän olevan Serbian vastaavaa huonompi.