Uusi taistelijan ase

Einomies1 kirjoitti:
Kuinka moni tiesi tämän AK-47 / Rk-62:sta?
Tiesin jo ennenkuin luin tuota juttua Ruotuväestä ja totesin, että onpa taas yksi kehitysprosessi ja sen perusteet typistetty melko mitättömään määrään tekstiä. Se onnistuu kun jättää huomioimatta prosessita paljon sellaisia juttuja, jotka eivät ole oman edun mukaista kertoa, tai menee yli toimittajan ymmärryksen.
 
noska kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Kuinka moni tiesi tämän AK-47 / Rk-62:sta?
Tiesin jo ennenkuin luin tuota juttua Ruotuväestä ja totesin, että onpa taas yksi kehitysprosessi ja sen perusteet typistetty melko mitättömään määrään tekstiä. Se onnistuu kun jättää huomioimatta prosessita paljon sellaisia juttuja, jotka eivät ole oman edun mukaista kertoa, tai menee yli toimittajan ymmärryksen.

Vositko ystävällisesti valaista asiaa ja tarkentaa mitä tuolla tarkoitit?

En tiedä koko valinnasta mitään.
 
No valinnassa testattiin muitakin kaliipereita kuin tuossa mainitut, vaikkakin ne toki olivat pääosassa sen ajan suosituimpina kaliipereina. Varsinaisesti ei voida sanoa että Kalashnikov valittiin hylsyn pituuden takia, sillä yhtä oikein on sanoa että hylsyn pituus valittiin Kalashnikovin takia. AK valittiin malliksi, koska se oli käyttötarkoitukseensa paras patruunan ja aseen yhdistelmä, sillä hetkellä. Lisäksi se oli myös suhteellisen edullinen moniin muihin versioihin verrattuna. Testi- ja valintakriteerejä oli huomattavasti enemmän kuin tekstissä mainitut. Alan kirjallisuudesta ja Valmetin historiikeista löytyy enemmän tietoa, jos haluat lukea. Kuten yleensäkään ei mikään puolustusvoimien asevalinta ole noin yksioikoinen, kun tekstissä annetaan ymmärtää.
 
Pistetääs vaihteeksi vähän listausta siitä, että mitä ne henkilökohtaiset aseet ovat, joita niin kovasti monella olisi hinku korvata.

kotimaisen tuotannon aseet
(listaa yksinkertaistettu yhdistämällä useiden mallien nimityksiä saman yleisesti niistä käytetyn nimikkeen alle)
7.62 RK 95 TP
7.62 RK 62 (nimitys pitää sisällään kaikki jäykkäperäiset 62:n kehitysmallit 95:een asti)
7.62 RK 62 TP (nimitys pitää sisällään kaikki taittoperäiset 62:n kehitysmallit 95:een asti)
7,62 RK 60 koemallit joita ei palveluskäytössä

ulkolaiset versiot (näistä osa on varmaankin jo hävitetty)
7,62 RK 54 Alkuperäiset venäläiset jäykkäperäiset aseet (usein tätä nimitystä käytetään kaikitsta ulkolaisperäisistä Kalashnikov-tyyppisistä aseista puolustusvoimien käytössä) ja myöhemmin mm vaunujen mukana tulleita venäläisiä aseita
7,62 RK 54 TP edellisen taittoperäversiot
7,62 RK 56 Kiinalaiset Kalashnikov-kopiot (Norinco Type-56)
7,62 RK 56 TP edellisen taittoperäversiot
7.62 RK 72 TP, Itäsaksalaiset Kalshnikov kopiot (MPi-KMS-72) Nämä olivat ilmeisesti kaikki taittoperäisiä.
9.00 KP 2000 (Heckler & Koch MP5)

Pistoolit (tosin tämä on kyllä oikeastaan sivuase vai jaetaanko joillekin pelkät pistoolir)
9.00 PIST 2008 (Glock 17)
9.00 PIST 2003 (Walther P99)
9.00 PIST 80, (FN HP-DA).
9.00 PIST 80-91 edellisen korjattu malli
9.00 PIST SIG-Sauer Rauhanturvaajien ja joidenkin sotilassoittajien käytössä

kk:t ja tak:t jätetään tästä pois vaikka ovat joidenkin henkilökohtaisia aseita niin lasketaan yleensä ryhmän tulitukiaseiksi.
 
noska kirjoitti:
Pistetääs vaihteeksi vähän listausta siitä, että mitä ne henkilökohtaiset aseet ovat, joita niin kovasti monella olisi hinku korvata.

ulkolaiset versiot (näistä osa on varmaankin jo hävitetty)
7,62 RK 54 Alkuperäiset venäläiset jäykkäperäiset aseet (usein tätä nimitystä käytetään kaikitsta ulkolaisperäisistä Kalashnikov-tyyppisistä aseista puolustusvoimien käytössä) ja myöhemmin mm vaunujen mukana tulleita venäläisiä aseita
7,62 RK 54 TP edellisen taittoperäversiot
7,62 RK 56 Kiinalaiset Kalashnikov-kopiot (Norinco Type-56)
7,62 RK 56 TP edellisen taittoperäversiot
7.62 RK 72 TP, Itäsaksalaiset Kalshnikov kopiot (MPi-KMS-72) Nämä olivat ilmeisesti kaikki taittoperäisiä.
9.00 KP 2000 (Heckler & Koch MP5)
Lisätäänpä vielä jukisissä lähteissä olleet ulkolaisten RK:ien hankintamäärät:
RK 54 ja RK 54 TP: Noin 25 000 kpl, hankinta 1960-luvun alussa + vaunukaluston mukana tulleet muutama sataa kpl. Suuri osa lienee jo hävitetty? Tärkeimmät jv-joukot olisi voitu varustaa näillä ennen kotimaisten rynnäkkökiväärien sarjavalmistuksen aloittamista 1965.
RK 56-2 TP (tietääkseni kaikki Suomeen hankitut kiinalaiset ovat taittoperäisiä, perän etuosassa muovinen täytepala) 100 000 kpl, hankinta 1990-luvun alussa.
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.imfdb.org/images/thumb/8/8d/Type56-2.jpg/450px-Type56-2.jpg&imgrefurl=http://www.imfdb.org/index.php/AK-47&usg=__ip1vp_j64jdJ8QOL4-vAtFNDE8w=&h=132&w=450&sz=18&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=TCMlua_JIeHmsM:&tbnh=60&tbnw=204&ei=g6VwTbKYM4zEsgbG7_nxBw&prev=/images%3Fq%3Dnorinco%2B56-2%26hl%3Dfi%26sa%3DX%26rlz%3D1T4GGLL_fiFI325FI343%26biw%3D1659%26bih%3D783%26tbs%3Disch:1%26prmd%3Divnsfd&itbs=1&iact=rc&dur=417&oei=g6VwTbKYM4zEsgbG7_nxBw&page=1&ndsp=28&ved=1t:429,r:2,s:0&tx=97&ty=16
RK 72 TP: Näiden määriä ei juuri ilmoiteltu. Ilmeisesti kuitenkin kymmeniätuhansia, joista osa hyvinkin käytettyjä ja osa käyttämättömiä. Osa jo stenattu? Käsittääkseni mukana oli myös kiinteällä "pilkkukuvioisella" muoviperällä varustettuja.
 
suksisissi kirjoitti:
Lisätäänpä vielä jukisissä lähteissä olleet ulkolaisten RK:ien hankintamäärät:
RK 54 ja RK 54 TP: Noin 25 000 kpl, hankinta 1960-luvun alussa + vaunukaluston mukana tulleet muutama sataa kpl. Suuri osa lienee jo hävitetty? Tärkeimmät jv-joukot olisi voitu varustaa näillä ennen kotimaisten rynnäkkökiväärien sarjavalmistuksen aloittamista 1965.
RK 56-2 TP (tietääkseni kaikki Suomeen hankitut kiinalaiset ovat taittoperäisiä, perän etuosassa muovinen täytepala) 100 000 kpl, hankinta 1990-luvun alussa.
RK 72 TP: Näiden määriä ei juuri ilmoiteltu. Ilmeisesti kuitenkin kymmeniätuhansia, joista osa hyvinkin käytettyjä ja osa käyttämättömiä. Osa jo stenattu? Käsittääkseni mukana oli myös kiinteällä "pilkkukuvioisella" muoviperällä varustettuja.
Oman lähteeni mukaan RK 54:t on lähes sataprosenttisesti hävietetty.
Kiinalaisten viralliset nimikkeet tosiaan ovat 7,62 RJ 56 (Type 56-1 kiinteäperä) ja 7,62 RK 56 TP (Type 56-2 taittoperä) kiinteäperäisiä oli pieni määrä, mutta joukossa kuitenkin muutamia.
(Hämeenlinnan SA-kaupassa muuten myydään parhaillaankin puisia tukkeja kalashnikov-tyyppisiin aseisiin. En käydessäni tutustunut tarkemmin, että olisiko alkuperä havaittavissa. Ovat täysin pintakäsittelemättömi ja ilmeisesti alunperin hankittu nimenomaan varaosiksi.)
RK 72 taas oli oman lähteeni mukaan kaikki taittoperäisiä ja tuota "pilkkuperää", joka muuten on muovia ossiaseissa, ei tullut lainkaan. Joidenkin tietojen mukaan nämäkin olisi jo stenattu. Toisten lähteiden mukaan vain huonoimmat yksilöt.

Jahka saan aikaiseksi erottelen vielä nuo 7,62 RK 62:n alla olevat mallit. Vaatii vaan keskittymistä, jottei tule suuria muistivirheitä.
Ja saatanpa mahdollisesti jossain vaiheessa vielä listata nuo kotimaiset mallit, joita ei lopulta otettu käyttöön kuin koe-eriä, jos jaksan ja väkeä kiinnostaa.
 
Einomies1 kirjoitti:
Kalashnikov valittiin rynnäkkökiväärin m-62:n esikuvaksi patruunan hylsyn pituuden takia. Vertailu tehtiin idän pienen 39 millisen ja lännen pitkän 51 millisen patruunan välillä.

- Pieni venäläispatruuna sopii hyvin meidän metsäisiin oloihimme, kertoo Sotamuseon johtaja Markku Palokangas.

Puiden ja oksien takia Suomessa on peitteinen maasto.

- Venäläisluoti läpäisee hyvin risukon, Palokangas perustelee.

Taisteluetäisyydet ovat Suomessa lyhyitä. Lännen pitkällä patruunalla pystyy ampumaan Suomen oloissa turhan pitkälle.

Nato-maiden patruunalla sotilas horjahtaa helposti, koska pitkä luoti on nopeampi kuin venäläisluoti. Nato-luodin lentorata ei ole yhtä suora.

Tätä Ruotuväen artikkelia on aikoinaan "ruodittu" tälläkin foorumilla (tai SUSI1:llä) mutta sanottakoon se vielä kerran että ylläolevissa lainauksissa olevat lausunnot ovat täysin älyvapaita ja epäkoherentteja. Joko lähteet, ruotuvaen toimittaja tai molemmat ovat imbesillejä.
 
BarrelNut kirjoitti:
Joko lähteet, ruotuvaen toimittaja tai molemmat ovat imbesillejä.
Voit vapauttaa lähteen eli Palokankaan vastuusta. Kyllä tämä menee ihan 99,99 % todennäköisyydellä muiden piikkiin.

Koska otsikko on "off topikkia aseista" pistetään yksi hassu käytännön keissi läpäisystä.

Zimbabwelainen ammattimetsästäjä Don Heath oli saanut käsiinsä tuplaluodikon, cal .470 NE. Ase ampui toisen piipun useita kymmeniä senttejä sivuun ensimmäisestä laakista. Tämä vaiva on valitettavan yleinen vitsaus wanhoissa upeissa tuplissa jotka on reguloitu tietylle patruunalle jota ei enää valmisteta. Yleensä Kynoch patruunatehtaan valmisteelle. Don päätti koittaa temppua joka toisinaan on toiminut hyvin. Viistetään hipsun verran piipun suuta siltä vastakkaiselta osalta jonne halutaan iskemän korjaantuvan. Idea perustuu siihen, että nopeat ruutikaasut ikään kuin tuuppaavat luotia haluttuun suuntaan hetkellä jolloin ote rihloilta heltiää. Okay, muutaman kokeilun jälkeen osumat saatiin hämmästyttävän lähelle toisiaan 50 yardin matkalta käytetyillä solideilla. Tämän tyyppinen ase/luoti yhdistelmä on loistava läpäisyn ja hallittavuuden yhdistelmä norsujahtiin ja näin ollen sopii asiakkaan aseeksi hyvin.

Sitten eräs onneton asiakas pääsee tavoite tilanteeseen jossa ollaan alle 15 yardin etäisyydellä jo valmiiksi hikeentyneestä uros norsusta. 470 NE yskäisee vain hippasen ns. sweet spotin alapuolelle joka kuitenkin aina rittää tämän luokan aseilla silti pudottamaan otuksen. Tällä kertaa alkaakin kalsaripyykki, kun norsu hikeentyy jo ihan tosissaan ja sitä rataa....

Pitkä stoori lyhyeksi. Kun asiaa sitten tutkittiin, huomattiin että luodin läpäisy oli ollut mitätön murto-osa normaalista. Tämän oli aiheuttanut piipun viisteen aikaansaama keinuminen luodissa joka vakautui vasta sinne 50 yardiin ammuttaessa. 15 yardiin luoti oli tullut niin pahaa kylkimyyryä, että läpäisy tyssäsi tykkänään. Homma rekonstruoitiin ampumalla paperiin ja hämmästys oli suuri. 15 yardin kohdalla reikä paperissa oli vain lievästi soikea, mutta tämäkin jo riitti torppaamaan läpäisyn täysin.
Don toimii nykyään Norma patruuna valmistajan tuotekehityksessä ja käytännön testauksessa (kateellinen) saarnaten luodin painopisteen merkityksestä tappotehoon.

Hiukan otsikkoa sivuten todettakoon , että mm. Kalashikovin vanhan mallin vino "kompensaattori" aiheuttaa saman ilmiön ja läpäisy lähietäisyydeltä on suhteellisen heikko. Todellista syyllistä on kuitenkin vaikea jaotella, koska 7.62x39:n takapainoiset luodit ovat jo itsessään kovin epävakaita ja risuihin ym ammuttaessa kääntyilevät miten sattuu. Eli jos halutaan peitteiseen maastoon oikeasti sopiva ratkaisu, on tingittävä luodin "kikkeliskokkelis" vaikutuksesta pehmytkudoksessa. Tällä perusasetelmalla on ratkaisevasti suurempi merkitys kuin esim. luodin halkaisijalla. Kaiken maailman läpäisy ja risutestit joissa menestyminen tai menestymättömyys pannaan kaliberin piikkiin huomioimatta luodin painopistettä ovat tasoa; "Hirvimieslehti testaa".:a-kiss:
 
Vähän korjaan tota mun sepustusta.
chigeen kirjoitti:
... luodin painopisteen merkityksestä tappotehoon.
Läpäisy, tappotehon tärkeimpänä tekijänä, koskettaa yleensä vain vaarallista riistaa.

Ihminen on toki vaarallinen, mutta paras lopputulos karmeilla kuolonkentillä saavutetaan kuitenkin vaikeasti vammauttamalla. Tämän tyylin terminaali ballistiikka koituu päälle ryntäävällä riistalla helposti ampujan kuolemaksi. Luotiliiveillä ja muilla vippaskonsteilla ihminenkin alkaa hiukan muistuttamaan vaarallista riistaa, joten tämä asettaa lisävaatimuksia luodille myös ihmismetsästyksessä.

Pienriistalla, jota olisi tarkoitus laittaa ruuaksi, on jonkun sortin kompromissi löydettävä. Liian siististi esim. latvametson läpäisevä luoti, jos ei osu vitaaleihin, aikaan saa hämmästyttävän pitkän exitus liidon ja siitä jemmaan. Pienehkö epävakaus suolisto-osumassa ropsauttaa lentokyvyn nolliin, mutta jos keikkuva luoti osuu oksan haituvaan ennen mehton pötsiä, on taas marssittava asekauppiaan juttusille. "Vittu tällä mitään tee, varmasta paikasta ammuin kolme kertaa ohi." Eli jälleen kerran kallistutaan vakaan, mutta osuessaan ehkä heikomman tappotehon luotiin.

Vihollisia kun ei noin pääsääntöisesti ole tarkoitus syödä, eikä eineksen teuras laadulla näin ollen ole väliä, on vain hirveä hässäkkä lihassa tavoite nro yksi. Paitsi jos ollaan ihan tukkoisessa maastossa, täytyy alkaa miettimään jo tosissaan miten se nuoli saatetaan kohteeseen. Jostain syystä Viidakko Jim kantaa mielellään 7.62 nato FN:ää selässään. Nykyisistä military ammosta sen kuula lienee edelleen "risuvarmin", ollen kuitenkin metsästys morkuloihin verrattuna vain se pohjataso.

Nyt puhutaan siis luodeista ilman muovautumisominaisuutta. Puolivaipat on sitten juttu ihan erikseen. Teoreettisesti paras muoto risujen katkomiseen/läpäisyyn osumatarkuus säilyttäen lienee pisara. Eli, läpäisy on sama kuin tappoteho vain hyvin harvassa tapauksessa hengenriiston iloisella saralla.:a-wink:
 
chigeen kirjoitti:
Voit vapauttaa lähteen eli Palokankaan vastuusta. Kyllä tämä menee ihan 99,99 % todennäköisyydellä muiden piikkiin.

Olisi kyllä mukava tietää kuka on laittanut sanoja Palokankaan suuhun, koska nuo teesit olivat pääsääntöisesti täyttä govnoa. Vai että 7.62 Nato lentää kaarevammin kuin ("sateenkaariradasta" kuuluisa) 7.62x39? Ja läpäisee pensaatkin huonommin?

Jostain tuntuu että tuossa ollaan taas takomassa sitä Virallista Totuutta kansan kalloon: 5.56mm ei sovi Suomeen koska $MANTRA.
 
ironside kirjoitti:
chigeen kirjoitti:
Voit vapauttaa lähteen eli Palokankaan vastuusta. Kyllä tämä menee ihan 99,99 % todennäköisyydellä muiden piikkiin.

Olisi kyllä mukava tietää kuka on laittanut sanoja Palokankaan suuhun, koska nuo teesit olivat pääsääntöisesti täyttä govnoa. Vai että 7.62 Nato lentää kaarevammin kuin ("sateenkaariradasta" kuuluisa) 7.62x39? Ja läpäisee pensaatkin huonommin?

Jostain tuntuu että tuossa ollaan taas takomassa sitä Virallista Totuutta kansan kalloon: 5.56mm ei sovi Suomeen koska $MANTRA.


chigeenan tuntien hän väittänee Kekkosen laittaneen sanat Palokankaan tekstiin.:kippis:
 
ironside kirjoitti:
chigeen kirjoitti:
Voit vapauttaa lähteen eli Palokankaan vastuusta. Kyllä tämä menee ihan 99,99 % todennäköisyydellä muiden piikkiin.

Olisi kyllä mukava tietää kuka on laittanut sanoja Palokankaan suuhun, koska nuo teesit olivat pääsääntöisesti täyttä govnoa. Vai että 7.62 Nato lentää kaarevammin kuin ("sateenkaariradasta" kuuluisa) 7.62x39? Ja läpäisee pensaatkin huonommin?

Jostain tuntuu että tuossa ollaan taas takomassa sitä Virallista Totuutta kansan kalloon: 5.56mm ei sovi Suomeen koska $MANTRA.

Jos taisteluissa jo vietnamista afganistaniin asti on todettu että 5,56 NATO on heikko pysäytysteholtaan ja aiheuttaa yleensä enemmän haavoittuneita kuin ristejä, niin en näe mitään järkeä siirtyä nyt 5,56 patruunaan kun USAssakin pohditaan parempaa taistelupatruunaa jossa ei olisi tehty kompromisseja kantaman ja pysäytystehon ym.kanssa.

Mielummin odotetaan katsotaan rauhassa mikä on tulevaisuuden kaliiperi NATO:ssa, jos sellaista vielä tulee (yhteistä kaliiperia siis).
 
Tässä taas vähemmän hyödylliset 2 senttiä: sain kokeiluerän (=2 kappaletta) pleittejä, joiden materiaali on "Hardox 500 vastaavaa", ainepaksuus 10 mm, sivun mitta 200 mm. Nohevassa kokeilijahengessä otin mukaan 7.62x39 ja 7.62x51 -paukuttimet ja eikun radalle. Amet 100 metriä, kaksi "AK"-laukausta ja kaksi pleittiä nurin.

Maaleille saavuttua oli hiukan "häh"-hetki: nätin lyijykukan sijaan molemmissa lätkissä oli yli millin syvyinen kuoppa. Tarkastin vielä patruunat, mutta ei ollut tullut mokaa eli keernatonta tavaraa lähti piipusta. Melto keernakin kuopittaa terästä kun ikävästi sattuu. Ei kuitenkaan lupaava alku, kuopille saman tien menevä pleitti on huono idea turvallisuusmielessä.

Päätin piruuttani ampua myös pitkällä patruunalla. A-tarvikkeena 9,4 gramman luodilla ladattu Barnaul, lähtönopeus lienee tuosta aika pitkästä piipusta luokkaa 840 m/s. Poks poks... Ja molemmista lätkistä puhdas läpäisy!

Ammuin vielä tarkastuskierroksen, ja sama homma: molemmilla puhtaasti läpi.

En osaa antaa metallurgisia, aseteknisiä tai hengellisiä selityksiä aiheelle, mutta faktaa on se että esim. ohutkuorista vastustajan vaunua kurmoottaisin jälkimmäisellä kaliiperilla paljonkin mieluummin kuin ensimmäisellä.

Sen verran olin yllättynyt (ja pettynyt, tavarantoimittajakandidaattiin siis) etten älynnyt ampua kasvavalla kohtauskulmalla. Olisi ollut ihan kiinnostavaa seurata missä vaiheessa alkaa sirvahtaa.

Tarinan opetus? Isommalla pyssyllä tekee enemmän pahaa - jos osuu, jos jaksaa kantaa tarviketta, jos ja jos... Sinällään kumpikin asekonstruktio on yli 50 vuotta vanha, samoin patruuna, ja monissa sodissa koeteltu. Toimisivat yhtä lailla Suomessakin, edelleen.

(Mistähän saisi kumipleittejä? Tai kuka tekisi halavalla aidosta Hardoxista...)
 
koponen kirjoitti:
Tässä taas vähemmän hyödylliset 2 senttiä: sain kokeiluerän (=2 kappaletta) pleittejä, joiden materiaali on "Hardox 500 vastaavaa", ainepaksuus 10 mm, sivun mitta 200 mm. Nohevassa kokeilijahengessä otin mukaan 7.62x39 ja 7.62x51 -paukuttimet ja eikun radalle. Amet 100 metriä, kaksi "AK"-laukausta ja kaksi pleittiä nurin.

Maaleille saavuttua oli hiukan "häh"-hetki: nätin lyijykukan sijaan molemmissa lätkissä oli yli millin syvyinen kuoppa. Tarkastin vielä patruunat, mutta ei ollut tullut mokaa eli keernatonta tavaraa lähti piipusta. Melto keernakin kuopittaa terästä kun ikävästi sattuu. Ei kuitenkaan lupaava alku, kuopille saman tien menevä pleitti on huono idea turvallisuusmielessä.

Päätin piruuttani ampua myös pitkällä patruunalla. A-tarvikkeena 9,4 gramman luodilla ladattu Barnaul, lähtönopeus lienee tuosta aika pitkästä piipusta luokkaa 840 m/s. Poks poks... Ja molemmista lätkistä puhdas läpäisy!

Ammuin vielä tarkastuskierroksen, ja sama homma: molemmilla puhtaasti läpi.

En osaa antaa metallurgisia, aseteknisiä tai hengellisiä selityksiä aiheelle, mutta faktaa on se että esim. ohutkuorista vastustajan vaunua kurmoottaisin jälkimmäisellä kaliiperilla paljonkin mieluummin kuin ensimmäisellä.

Sen verran olin yllättynyt (ja pettynyt, tavarantoimittajakandidaattiin siis) etten älynnyt ampua kasvavalla kohtauskulmalla. Olisi ollut ihan kiinnostavaa seurata missä vaiheessa alkaa sirvahtaa.

Tarinan opetus? Isommalla pyssyllä tekee enemmän pahaa - jos osuu, jos jaksaa kantaa tarviketta, jos ja jos... Sinällään kumpikin asekonstruktio on yli 50 vuotta vanha, samoin patruuna, ja monissa sodissa koeteltu. Toimisivat yhtä lailla Suomessakin, edelleen.

(Mistähän saisi kumipleittejä? Tai kuka tekisi halavalla aidosta Hardoxista...)

Kokeile Flinkenberg-teräspalvelua Valkeakoskelta.
 
Tarinan opetus? Isommalla pyssyllä tekee enemmän pahaa - jos osuu, jos jaksaa kantaa tarviketta, jos ja jos...

Kyllä siihen vaikuttaa myös muut asiat kuin pyssyn fyysiset mitat tai luodin halkaisija. Vai tuliko kovinkin suurena yllätyksenä? :)
 
Einomies1 kirjoitti:
Jos taisteluissa jo vietnamista

Vietnamissa 5.56 otettiin vastaan suurin piirtein hihkuen, sillä 1:12"-piipusta ammuttu M193 oli 7.62 Natoon verrattuna oikea ihmeluoti. Se oli niin tehokas ihmisiä rei'ittäessä, että naapurimme Ruotsi alkoi pitää meteliä siitä, että pahapaha USA käyttää sirpaloituvia tai jopa räjähtäviä luoteja aseissaan. Jo ennen jenkkejä brittiarmeija hankki arskoja viidakkosodankäyntiä varten, vaihtaen Borneossa toimivien joukkojen aseiksi AR-15:t ja siirsivät Vapauden oikean käden (SLR/FAL) ja Sterlingin varastoon. Valituksia ei sieltäkään kuulunut loppukäyttäjiltä.

afganistaniin asti on todettu että 5,56 NATO on heikko pysäytysteholtaan ja aiheuttaa yleensä enemmän haavoittuneita kuin ristejä

Ja tuo "heikko pysäytysteho" johtuu testien mukaan siitä että USA:n armeija ampuu M855:ttä lyhytpiippuisista M4-karbiineista, ja patruuna tehtiin alun perin pitemmille piipuille ja kovemmille lähtönopeuksille. Varsinkin pidemmiltä matkoilta (200m+) tämä aiheuttaa sen, ettei M855 toimi speksien mukaan. Merijalkaväki, joka käyttää edelleen paljon M16:tta, ei ole pahemmin jupissut puuttuvasta tulivoimasta. Karbiinikäyttöönkin on lääke, ja se on raskaampi patruuna: se Black Hillsin 77gr luoti M4:stä toimii käytössä samaan tapaan kuin 55gr M855 M16:sta lähetettynä.

kun USAssakin pohditaan parempaa taistelupatruunaa jossa ei olisi tehty kompromisseja kantaman ja pysäytystehon ym.kanssa.

Eikä sellaista ole odotettavissa. 6.5-6.8-milliset pantiin jäihin, ja uudet taistelijan aseet (joita tullaan käyttämään pitkän ajan) ovat 5.56:tta ampuvia.

Mielummin odotetaan katsotaan rauhassa mikä on tulevaisuuden kaliiperi NATO:ssa, jos sellaista vielä tulee (yhteistä kaliiperia siis).

Monet Nato-maat vaihtavat vanhoja 5.56:tta ampuvia aseita, tuota, uusiin 5.56:tta ampuviin aseisiin, ja sama pitää paikkansa niidenkin kanssa jotka vielä sinnittelivät 7.62 Naton kanssa. Viimeksi turskansyöjät vaihtoivat aseensa en masse HK416-kivääreihin, jotka olisivat Suomellekin suositeltava ratkaisu: M4/M16:n ergonomia yhdistettynä kaasumäntäperiaatteeseen, eri piippuvaihtoehdot eri miehille (pitkä tuubi Jakke Jääkärille, lyhyt Esko Erikoisjoukkolaiselle ja Kalle Kaupunkisotilaalle), ja länsimaista riittää varaosia.
 
Jos uusi M855 A1-patruuna on niin hyvä kuin puhutaan, ei 5.56:ssakaan olisi valittamista. Jos 5.56 tai vastaava kaliiperi kelpaa kaikille neljälle naapurivaltiollemme, miksei meille? Ehdotukseni palvelusaseeksi on HK 416 16" piipulla tai perinteisempi ja mekanismiltaan tutumpi Sig 551 LB 18" piipulla.
 
akealik kirjoitti:
Jos uusi M855 A1-patruuna on niin hyvä kuin puhutaan, ei 5.56:ssakaan olisi valittamista. Jos 5.56 tai vastaava kaliiperi kelpaa kaikille neljälle naapurivaltiollemme, miksei meille? Ehdotukseni palvelusaseeksi on HK 416 16" piipulla tai perinteisempi ja mekanismiltaan tutumpi Sig 551 LB 18" piipulla.

Veikkaampa, että nuo mainitsemasi aseet ovat liian kalliita meille. Veikkaisin yhtenä mahdollisuutena G36:sta, josta Espanja maksoi 700€ kipale
 
Radar kirjoitti:
Veikkaampa, että nuo mainitsemasi aseet ovat liian kalliita meille. Veikkaisin yhtenä mahdollisuutena G36:sta, josta Espanja maksoi 700€ kipale

Espanjalaisten G36 on "apinamalli" - siitä puuttuu esimerkiksi kiinteä heijastintähtäin ja jos muistini ei petä, jopa pistimen kiinnityspaikka läheisempää yhteydenpitoa ajatellen. Lisäksi G36:n kanssa mentäisiin taas siihen, että standardivärkit pitäisi joko ostaa lisävarusteina (Picatinnykiskot, laserosoittimet, optiset tähtäimet) ja lippaat olisivat niitä G36:n jumalattoman kolhoja jättilaatikoita.

Turskansyöjien ensimmäinen HK416-diili käsitti 8 200 mutkaa varaosineen (nähtävästi myös korvausosineen) hintaan 16,7 megadollaria, ja tämä muutama vuosi takaperin.

Nyt kun aseiden vaihdosta puhutaan, juuttien maalta kuuluu uutisia, jonka mukaan vanhemmat Diemacot ollaan vaihtamassa uusiin C8IUR-malleihin, jotka ovat uusinta ja hienointa mitä Colt Canada on työntänyt saatanallisista myllyistään ulos. Jumankekkula, jopa kahvaan voi työntää varuiksi patruunoita tai vaikka pattereita. Viiden tuhannen tussarin hinnaksi on laskettu 112 miljoonaa Tanskan kruunua eli rontti 15 miljoonaa euroa.
 
Back
Top