Uusi taistelijan ase

Vaihtaisinko asevelvollisuuteen perustuvalla massa-armeijalla sen uuteen tässä rahatilassa. En. Parantelisinko asetta vastaamaan nykyajan tarpeet paremmin ja hankkisin uuden aseen pikkuhiljaa alkaen jalkaväestä kun rahoitus sen mahdollistaa. Kyllä.

Jos miettii tuota rahaeroa niin jos laskemme RK-62:n modauksen hinnaksi 60 euroa + ACOG 380 euroa on 440 euroa per modattu RK verrattuna referenssiase M4 + ACOG 950 euroa niin operatiivisten joukkojen jalkaväkijoukoille uuden aseen hankintahinta (7000 asetta, pyöristetään ylös 10 000 aseeseen) olisi noin 9,5 miljoonaa verrattuna modattuun RK:n huonompine ominaisuuksineen 4,4 miljoonaa euroa. Jos lasketaan että hankinta tehtäisiin 2015 ja RK-62 modattuna taistelisi tuonne vuoteen 2035 tulisi elinkaarihinnaksi per vuosi 220 000 euroa. M4+ACOG yhdistelmällä elinkaari olisi varmasti pidempi, jos lasketaan se konservatiivisesti 35 vuodeksi (veikaten että jossain välissä tuosta tulisi alemman kiireysluokan joukkojen ase) tulisi sen elinkaarivuosihinnaksi 271 000 euroa.

Ottaen huomioon tuon optiikan ja elektroniikan tulemisen jatkossa en pitäisi kustannuseroa kovin suurena. Toki sekin rahoitusero pitää jostakin repiä.
 
verrattuna referenssiase M4 + ACOG .
Minulla ei ole intoa lähteä tähän turhaan väittelyyn. Muistutan vain että edelleenkään ei voi vain ostaa yksittäisiä aseita ilman ampumatarvikkeita sekä huolto-, tuki-, varastointi- ja koulutusjärjestelmiä. Aika monen täällä uusista kiluista ja kakuista haaveilevan perehtyä järjestelmähankinnan periaatteisiin ja siihen mitä se kaikki muu kun se ase/ammus/raketti/ohjus maksaa siinä hommassa.
 
Jostain ne rahat sais kyllä löytyä tohon modin hankintoihin, parantaa 62:n käytettävyyttä aivan saatanasti. Optiset ja elektroniset asevarusteet (PP, KIVKKP, VV:t, taktiset valaisimet ja laserosoittimet) ovat siitä kiitollista tavaraa ostaa varastoon, että picatinny-kiinnitteisenä ja pääasiassa kaliiberista piittaamattomana ne ovat yhteensopivia myös seuraavan taistelijan aseen kanssa, käytössä oleva kalusto vaatii korkeintaan ristikonvaihtoa jos alustan kaliiberi vaihtuu, tai joutavat mahdollisesti uuden järjestelmän rinnalla käyttöön jäävien RK:iden varusteiksi ja uutukaiseen hankitaan sitten omat varusteensa.

Vaikka omasta varustekaapista löytyykin vaikka ja mitä taktista, tarpeellista ja kallista, niin silti en pääse irti siitä tunteesta, että kalashnikov ja varsinkin kurttuotsaisella pieteetillä jyrsitty RK suomalaisella muovilippaalla (kaikista paras AK-lipas, hands down), höystettynä ergonomiaa ja käsittelyä parantavin päivityksin säästää monelta ongelmalta kun ryvetään paskassa oman suorituskyvyn äärirajoilla, toissapäiväisillä silmillä jne.

En toisaalta lähtisi suoralta kädeltä rajaamaan esim. nykymallista M4:sta pois seuraavan taistelijan aseen testeistä, kyseinen järjestelmä kun on ollut käytännössä jatkuvan päivityksen ja parannuksen alla käyttöönotostaan asti. Yksi suurimmista ongelmistahan luotettavuuden kanssa ovat olleet susipaskat lippaat ja sekin on kaikkien muiden päivitysten jälkeen vihdoin korjattu toisella yrittämällä sekä itse jenkkiasevoimien, että markkinavoimien toimesta viime vuosikymmenen lopulla.

Peräänkuuluttaisin joidenkin kommentteihin sitä JÄRJESTELMÄajattelua. Rynnäkkökiväärissä jos jossakin on elinkaarikustannuksia, alkaen huolloista, varaosista yms. päättyen siihen tosiasiaan, että pääosa STANAG-lippaista kuluu jo koulutuskäytössä sitä tahtia, että kun RK:n muovilipasta joutuu oikeasti ensimmäistä kertaa purkamaan puhdistusta varten, on STANAG-mallisia joutunut kenties jakamaan varastoista jo useamman uudenkarhean, roskiin lentäneiden tilalle. Eri kaliiberi vaatii toisenmalliset lipastaskutkin ja uuden patruunatyypin käyttöönotossa on välillisiä kuluja.
 
CV9030FIN, jos on aikaa joskus, niin lue tämän keskustelun eka sivu (tasan neljän vuoden takaa). Kuulisin mielelläni kommenttisi alkuperäiseen kysymykseen "mikä tässä m-62 rynkyssä on niin huonoa". Tiedän kyllä, että tarjolla on kaikenlaista bling-blingiä. Kuitenkin se perusjantteri tarvitsee simppelin, toimintavarman ja helposti ylläpidettävän vehkeen.

Viimeiset on Sakon RK:t on valmistettu joskus 1998, uusia ei enää valmisteta kenenkään toimesta. Aseet kuitenkin ovat kuluvia käyttöesineitä, joten jossain vaiheessa ne on pakko korvata jollain toisella asetyypillä.
 
Minulla ei ole intoa lähteä tähän turhaan väittelyyn. Muistutan vain että edelleenkään ei voi vain ostaa yksittäisiä aseita ilman ampumatarvikkeita sekä huolto-, tuki-, varastointi- ja koulutusjärjestelmiä. Aika monen täällä uusista kiluista ja kakuista haaveilevan perehtyä järjestelmähankinnan periaatteisiin ja siihen mitä se kaikki muu kun se ase/ammus/raketti/ohjus maksaa siinä hommassa.

Toki kaikki a-tarvikkeet, huolto, tuki jne maksavat mutta "tyhmän raudan" ollessa kysessä paljon vähemmän kuin ohjuksen tai vaikkapa jo panssaroimattoman ajoneuvon ollessa kyseessä. Optiset tähtäimet, valonvahvistimet, lämpökameratähtäimet jne. olisi kai tarkoitus hankkia joka tapauksessa? Myös amputarvikkeita pitää nyky-RK:lle hankkia joka tapauksessa. Kyseessä ei voi olla kuitenkaan ylivertaisen kallis ja hankala tehtävä. Asevoimille on vaihdettu kiväärikalustoa aiemminkin ja M16 aseperhettä käytetään vesakko/vuoristosissien parissa.

Lasketaan hinta kaksinkertaiseksi, päästään silti vain 20mE:n.
 
Viimeiset on Sakon RK:t on valmistettu joskus 1998, uusia ei enää valmisteta kenenkään toimesta. Aseet kuitenkin ovat kuluvia käyttöesineitä, joten jossain vaiheessa ne on pakko korvata jollain toisella asetyypillä.

Joo, tottakai näin. Itselleni oli vain erikoista, kun viimeksi jouduin/pääsin rk:n kanssa tekemisiin suunnilleen vuonna 2008, niin ase otettiin säilytyskontista (tms?) ja näytti aivan bränikältä (a.k.a. uudelta, ns. pakasta vedetyltä).
 
No eihän perustaistelija osu jonnekin yli 200m päässä olevaan kohteeseen kuin tuurilla tai sitten kohteena on lato. Puhutaan kuitenkin taistelutilanteesta, ei ampumaradasta.
Ilmeisesti en osannut tässä ilmaista asiaani oikein. Tarkoitin edellä kirjoittaessani että vaatimus nimenomaan rataolosuhteissa olisi osua tuonne 200-300m matkaan staattiseen esim 25cm ympyrään jottei kukaan väärin ymmärrä. Tst-tilanteessa on varmasti tekemätön paikka suurelle osalle vaikka vihulainen olisikin paikallaan. Vaikka nyt on yhteen ääneen todettu että RK-mies taistelee 0-150m ja muut hoitaa etemmäs niin muistuttaisin kuitenkin huolimatta maamme erityisolosuhteista jotka tekevät tästä niin totaalisen erilaisen tässäkin asiassa että muualla maailmassa vannotaan tällä hetkellä kaiken maailman pidempikantamaisten perään kun 150m ei käytännössä riitäkään. Eikö silloin olisi hyvä jos rk-mies kykenee tulittamaan tehokkaasti esim vielä 300m matkalle vaikka optimiolosuhteissa muut sen hoitaakin? Minun vähäpätöinen oma näkemykseni on että meidän ei pitäisi tässä kohtaa tuijottaa nykyhetkistä suorituskykyä vaan pyrkiä investoinnilla saamaan mm: parempi ergonomia, nopeampi tarkka tuli lähelle, kyky tulittaa tarkasti kauemmas ja mahdollisuus kuljettaa suurempi tuliannos. Nyt huudetaan kuorossa DMR aseen perään jolla tätä reikää paikataan vaikka se olisi mahdollista kattaa kohtalaisesti jo hyvin varustellulla rynnäkkökiväärilläkin. Saatan olla tässä täysin väärässäkin mutta oma näkemykseni on kallistunut tähän suuntaan, vaikuttimena siihen ei varmasti ole pienin oma ampumaharrastus joka saattaa vääristää omaa näkemystä turhan pitkälle hiottuun pakettiin. Ainakin itse rannikkojoukoissa palvelleena koen että avoimessa ulkosaaristossa 150m on kovin lyhyt matka jos satutaan kilpailevan valtiollisen ampumajoukkueen kanssa samaan saariryhmään.
 
Talouspolitiikka taitaa ajaa ominaisuuksien ohi eli joko joku Sako/Beretta hybridid tai EU:n ulkopuolelta vastakaupat. Kiinasta saisi ehkä huokeasti 5.56x45 Norincoja massa reserville eikä tarvittais kummoista uudelleen koulutusta.
 
Ilmeisesti en osannut tässä ilmaista asiaani oikein. Tarkoitin edellä kirjoittaessani että vaatimus nimenomaan rataolosuhteissa olisi osua tuonne 200-300m matkaan staattiseen esim 25cm ympyrään jottei kukaan väärin ymmärrä. Tst-tilanteessa on varmasti tekemätön paikka suurelle osalle vaikka vihulainen olisikin paikallaan. Vaikka nyt on yhteen ääneen todettu että RK-mies taistelee 0-150m ja muut hoitaa etemmäs niin muistuttaisin kuitenkin huolimatta maamme erityisolosuhteista jotka tekevät tästä niin totaalisen erilaisen tässäkin asiassa että muualla maailmassa vannotaan tällä hetkellä kaiken maailman pidempikantamaisten perään kun 150m ei käytännössä riitäkään. Eikö silloin olisi hyvä jos rk-mies kykenee tulittamaan tehokkaasti esim vielä 300m matkalle vaikka optimiolosuhteissa muut sen hoitaakin? Minun vähäpätöinen oma näkemykseni on että meidän ei pitäisi tässä kohtaa tuijottaa nykyhetkistä suorituskykyä vaan pyrkiä investoinnilla saamaan mm: parempi ergonomia, nopeampi tarkka tuli lähelle, kyky tulittaa tarkasti kauemmas ja mahdollisuus kuljettaa suurempi tuliannos. Nyt huudetaan kuorossa DMR aseen perään jolla tätä reikää paikataan vaikka se olisi mahdollista kattaa kohtalaisesti jo hyvin varustellulla rynnäkkökiväärilläkin. Saatan olla tässä täysin väärässäkin mutta oma näkemykseni on kallistunut tähän suuntaan, vaikuttimena siihen ei varmasti ole pienin oma ampumaharrastus joka saattaa vääristää omaa näkemystä turhan pitkälle hiottuun pakettiin. Ainakin itse rannikkojoukoissa palvelleena koen että avoimessa ulkosaaristossa 150m on kovin lyhyt matka jos satutaan kilpailevan valtiollisen ampumajoukkueen kanssa samaan saariryhmään.

Taistelun aikana saattaisi olla aika vaikea edes havaita henkilöä tuolta matkalta, ellei sitten tosiaankin olla jollakin kalliosaarella.
 
Taistelun aikana saattaisi olla aika vaikea edes havaita henkilöä tuolta matkalta, ellei sitten tosiaankin olla jollakin kalliosaarella.
Puhe onkin havaitun maalin tuhoamisesta. Ei tarvitse vielä olla mestari ampuja osuakseen ihmisen kokoiseen maaliin Rk:lla 300 metriin. Toisaalta ne jotka omaavat nyt kohtuullisen ampumataidon luultavasti harjoittelevat omalla ajallaan ja useimmilta heistä löytyisi jotain mikä soveltuu hieman paremmin pidemmille matkoille niin pitkään kuin paukkuja löytyy. Tai ainakin ennen perkkiä.
 
Ilmeisesti en osannut tässä ilmaista asiaani oikein. Tarkoitin edellä kirjoittaessani että vaatimus nimenomaan rataolosuhteissa olisi osua tuonne 200-300m matkaan staattiseen esim 25cm ympyrään jottei kukaan väärin ymmärrä. Tst-tilanteessa on varmasti tekemätön paikka suurelle osalle vaikka vihulainen olisikin paikallaan. Vaikka nyt on yhteen ääneen todettu että RK-mies taistelee 0-150m ja muut hoitaa etemmäs niin muistuttaisin kuitenkin huolimatta maamme erityisolosuhteista jotka tekevät tästä niin totaalisen erilaisen tässäkin asiassa että muualla maailmassa vannotaan tällä hetkellä kaiken maailman pidempikantamaisten perään kun 150m ei käytännössä riitäkään. Eikö silloin olisi hyvä jos rk-mies kykenee tulittamaan tehokkaasti esim vielä 300m matkalle vaikka optimiolosuhteissa muut sen hoitaakin? Minun vähäpätöinen oma näkemykseni on että meidän ei pitäisi tässä kohtaa tuijottaa nykyhetkistä suorituskykyä vaan pyrkiä investoinnilla saamaan mm: parempi ergonomia, nopeampi tarkka tuli lähelle, kyky tulittaa tarkasti kauemmas ja mahdollisuus kuljettaa suurempi tuliannos. Nyt huudetaan kuorossa DMR aseen perään jolla tätä reikää paikataan vaikka se olisi mahdollista kattaa kohtalaisesti jo hyvin varustellulla rynnäkkökiväärilläkin. Saatan olla tässä täysin väärässäkin mutta oma näkemykseni on kallistunut tähän suuntaan, vaikuttimena siihen ei varmasti ole pienin oma ampumaharrastus joka saattaa vääristää omaa näkemystä turhan pitkälle hiottuun pakettiin. Ainakin itse rannikkojoukoissa palvelleena koen että avoimessa ulkosaaristossa 150m on kovin lyhyt matka jos satutaan kilpailevan valtiollisen ampumajoukkueen kanssa samaan saariryhmään.

Saaristo on tässä suhteessa erikoisolosuhde pitkien ametien takia. Samoin aavikko ja vuoristo (= A-maa) jossa saadut kokemukset ovat saaneet erinäiset tahot kaipaamaan raskaampaa patia ja pidempiä piippuja.

Muutama vuosi sitten Irak (= rakennettu alue) sai erinäiset tahot kaipaamaan mahdollisimman lyhyitä aseita.

Mutta joo, kyllä kiväärimiehen pitää radalla pystyä ampumaan kolmeensataan. Itse en varusveijarina ampunut kolmeensataan rynkyllä koskaan. Puute.
 
Puhe onkin havaitun maalin tuhoamisesta. Ei tarvitse vielä olla mestari ampuja osuakseen ihmisen kokoiseen maaliin Rk:lla 300 metriin.
Öö kuinka usein taistelukentällä on näkyvissä ihmisen kokoinen maali 300m etäisyydellä...kyllä niistä vihollisista tuppaa tulenavauksen jälkeen näkymään pelkästään pää tai maksimissaan osa ylävartaloa. Simusotien datasta pystyy hyvin setvimään näitä etäisyyksiä ja yleisesti vasta vihollisen ollessa alle 100m vasta rupeaa osumaprosentit kohoamaan reilusti RK-miehillä...sitä kauemmas tupataan ampumaan enemmän ohi kun osumia taistelukentän oloissa Suomalaisessa metsämaastossa Saman näkee taisteluammunnoissa jos laitaa yli 100m päähän "puolikkaita" Janter maaleja; osumien määrät paineen alla alkaa tippumaan rajusti.
 
Viimeksi muokattu:
Öö kuinka usein taistelukentällä on näkyvissä ihmisen kokoinen maali 300m etäisyydellä...kyllä niistä vihollisista tuppaa tulenavauksen jälkeen näkymään pelkästään pää tai maksimissaan osa ylävartaloa. Simusotien datasta pystyy hyvin setvimään näitä etäisyyksiä ja ylisesti vasta vihollisen ollessa alle 100m vasta rupeaa osumaprosentit kohoamaan reilusti RK-miehillä...sitä kauemmas tupataan ampumaan enemmän ohi kun osumia taistelukentän oloissa. Saman näkee taisteluammunnoissa jos laitaa yli 100m päähän "puolikkaita" Janter maaleja; osumien määrät paineen alla alkaa tippumaan rajusti.

Onko vertailudataa maista joissa käytetään 5.56 ja optiikkaa kuten Elcan?
 
Öö kuinka usein taistelukentällä on näkyvissä ihmisen kokoinen maali 300m etäisyydellä...kyllä niistä vihollisista tuppaa tulenavauksen jälkeen näkymään pelkästään pää tai maksimissaan osa ylävartaloa. Simusotien datasta pystyy hyvin setvimään näitä etäisyyksiä ja ylisesti vasta vihollisen ollessa alle 100m vasta rupeaa osumaprosentit kohoamaan reilusti RK-miehillä...sitä kauemmas tupataan ampumaan enemmän ohi kun osumia taistelukentän oloissa. Saman näkee taisteluammunnoissa jos laitaa yli 100m päähän "puolikkaita" Janter maaleja; osumien määrät paineen alla alkaa tippumaan rajusti.
Väijytys, siirtyminen juoksemalla tai olet sivusta asemassa vihulaisen ottaessa suojaa ihan eri kulmasta tulevia luoteja vastaan. Vihollistahan ei ammuta vain kerran vaan kunnes päästään haluttuun vaikutukseen paitsi jos panoksia on vain vähän.
Useimmilla varusveijareilla ei ole vielä kohtuullista ampumataitoa ja luultavasti eivät osu kovinkaan kauaksi jo pelkästään siksi että unohtavat säätää tähtäimiä tai arvioivat etäisyyden väärin. Usein simu ammunnoissa onkin muuten jaettu niin vähän panoksia että kauempana olevia maaleja joihin voi mennä enemmän kuin yksi nuoli ei kannatakaan ampua.
 
Väijytys, siirtyminen juoksemalla tai olet sivusta asemassa vihulaisen ottaessa suojaa ihan eri kulmasta tulevia luoteja vastaan. Vihollistahan ei ammuta vain kerran vaan kunnes päästään haluttuun vaikutukseen paitsi jos panoksia on vain vähän.
Useimmilla varusveijareilla ei ole vielä kohtuullista ampumataitoa ja luultavasti eivät osu kovinkaan kauaksi jo pelkästään siksi että unohtavat säätää tähtäimiä tai arvioivat etäisyyden väärin. Usein simu ammunnoissa onkin muuten jaettu niin vähän panoksia että kauempana olevia maaleja joihin voi mennä enemmän kuin yksi nuoli ei kannatakaan ampua.
Aha, no hyvä että tiedät asian olevan näin. No kokemuksiini perustuen olen eri mieltä, mutta mitäs minä JV-kouluttaja näistä tiedän. Ja ei tuo data josta puhun ei ole yhdestä tai edes useasta taistelusta ei edes yhdeltä saapumiserältä eikä edes yhdestä joukko-osastosta. Niin ja tuo sinun väite simutaisteluista on kyllä täysin absurdi...et sitten ole vissiin osallistunut yhteenkään joukkojen KASI-harjoitukseen? Ja mitä tulee siihen vm:n ampumataitoon niin suurin osa reserviläisistä ei ammu laukaustakaan vm-palveluksen jälkeen...niin että kyllä se keskiverto ressulla on nimenomaan ampumataito huipussaan vm-palveluksen aikana J-kaudella!
 
Viimeksi muokattu:
Olen hlökoht. ollut tekemässä hyvin epätieteellistä tutqimusta ameteista suomalaisissa vesakoissa. Jos olet makuulla ja edessäsi on valmistelematon tulialue, ametit tuppaavat jäämään muutamaan kymmeneen metriin. Jos olet seisaalla, amet jää yleensä alle 80 metriin. Yritä havaita maastoutunut vastustaja makuulta yli 50 metrin päästä, jos hän ei liiku....Onnea matkaan. Kohtaa liikkeestä vastustaja, joka osaa liikkua asiallisesti....yllättävän lähellä toisiaan ollaan nokakkain. Nopeus tulenavauksessa on in ja toiseksi oman ryhmän tulivoima on saatava peliin ja siten saatava yliote vastustajasta. Aseista ja kalibereista viis.
 
Minulla ei ole intoa lähteä tähän turhaan väittelyyn. Muistutan vain että edelleenkään ei voi vain ostaa yksittäisiä aseita ilman ampumatarvikkeita sekä huolto-, tuki-, varastointi- ja koulutusjärjestelmiä. Aika monen täällä uusista kiluista ja kakuista haaveilevan perehtyä järjestelmähankinnan periaatteisiin ja siihen mitä se kaikki muu kun se ase/ammus/raketti/ohjus maksaa siinä hommassa.

Aivan. Ja kun se myyjäkin asettaa vielä omat halunsa ja vaatimuksensa framille. Tietty lukumäärä tilausta maksaa jotain ja toinen lukumäärä jotain. Tuleeko mukaan varaosia ja minkä verran, millaisia varastoja katsotaan tarvittavan. Jne. En tunne nykyistä kiväärien ja nimenomaan niiden patruunoiden säilytystapaa, mutta ei se yllätys olisi, jos siinä löytyisi päivittämisen tarvetta. Varastokannasta osa on wanhaa ja vaatimukset ovat matkan varrella muuttuneet.

Yksi mahdollisuus on hoitaa asioita kuin esim. afrikkalaiset. Ostetaan mitä sattuu ja varastoidaan miten sattuu ja pidetään huolta jos sattuu kiinnostamaan. Kivääriaseistus on yksinkertaista tavaraa, mutta sen säällinen ylläpito jatkaa elinkaarta hitokseen. Se yksinkertainenkin kankitavara saadaan munittua.
 
Aha, no hyvä että tiedät asian olevan näin. No kokemuksiini perustuen olen eri mieltä, mutta mitäs minä JV-kouluttaja näistä tiedän. Ja ei tuo data josta puhun ei ole yhdestä tai edes useasta taistelusta ei edes yhdeltä saapumiserältä eikä edes yhdestä joukko-osastosta. Niin ja tuo sinun väite simutaisteluista on kyllä täysin absurdi...et sitten ole vissiin osallistunut yhteenkään joukkojen KASI-harjoitukseen? Ja mitä tulee siihen vm:n ampumataitoon niin suurin osa reserviläisistä ei ammu laukaustakaan vm-palveluksen jälkeen...niin että kyllä se keskiverto ressukka on nimenomaan huipussaan vm-palveluksen aikana J-kaudella!
Ai luulin että puhut vain ammunnoista kovilla. En tekisi Kasin perusteelta mitään johtopäätöksiä.
Keskiverto ressulla ei olekaan IMHO kohtuullista ampumataitoa.
 
Back
Top