Uusi taistelijan ase

Itse näen RK62M:n parhaana uutuutena hihnan paikan vaihdon. Nyt sitä voi kuljetella taktisessa pituudessa. Muut modaukset vaan lisäävät painoa ja vaikeuttavat käyttöä.
 
Minulla on muistikuva että Coltin M4:set olisi maksaneet US Armylle 500-600$ optiikan kanssa. Oliko sitten kilpaileva HK:n vehje maksanut saman verran ilman optiikkaa. Mutta tuo on käsittääkseni kappalehinta, siihen ei sisälly lisäkuluja joita epäilemättä tulee kun siirrytään AK-pohjaisesta AR-pohjaiseen.

En sitten tiedä mikä Coltin laatuluokka on. Ei kai ne kovin huonoja voi olla?

Colt on helvetin hyvä, kestää siinä missä meidän kalashnikov. Tuo että hinta oli esteenä uusien hankinnalle on ihan höpö-höpö juttua. Politiikkaa, eikä mitään muuta. Tuppaa olemaan sangen omituista että täällä ase maksaa maltaita ja päälle hunajaa, kun muualla ollaan ihan eri luvuissa. Israelin M4 oli 500$ kun se on sotilaan kädessä.
Meillä vaan taitaa olla edelleen kaksi puolta. Rakastan ryssää ja kalashnikovia- poliittinen osasto ja sitten se "ette ajattele suomen etua puoli"
PV muistaakseni (voipi olla että oli ministerikin) ilmoitti että intin ammukset vanhenee kohta. Eli olisi siis helppo vaihtaa ammuksen kaliberi.

Tekohengitys on aina vain tekohengitystä, ja edelleen köyhällä ei ole varaa hommata paskaa, kuten nyt teimme. Aseet olisi rahoittanut vaikkapa jättämällä yhden koneen hankkimatta, taikka yhden melkein toimivan nh-90 hinnalla.
Scar on hyvä, M4 parempi, mutta mikä tärkeintä niillä on sodittu paikoissa joissa varmasti on kaikki paska, kura, siemensyöksyt ja pakkaset vaivana. Ja ne kestää. Ei minkään maan erikoisjoukot (en puhu nyt ryssien) käyttäisi mainittuja vempeleitä jos ne olisi paskoja.

Mutta joo, minusta oli paskin PV:n päivitys ja tekosyy ikinä, meni malli cajanderin ohi.
Lisää kahvia
 
Miksiköhän modaukseen ei kuulunut etutähtäimen rinkulan leikkaamista avonaiseksi ála RK95? Avonainen tähtäin nopeutta tähtäämistä kummasti.
 
RK-62m on 99% varmasti oikea ratkaisu tällä hetkellä ja 100% varmasti hyvä ratkaisu. Mikään rynkky/karbiini ei ole niin paljon RK:ta edellä että uuteen malliin vaihtaminen olisi tarpeellista. Oikeissa taisteluolosuhteissa kaikki rynnäkkökiväärit ovat vieläkin verrattavissa STG-44:ään ja strategisessa mielessä Sturmikivääri 44:sta voitaisiin yhä jakaa toisen linjan taistelijoille, esim maakuntajoukoille mikäli niitä omisttaisiin ja mikäli kaliiperi olisi sama. Ja perustuuhan AK-47 STG-44:ään jonka uudistettua mallia Venäjän armeija vieläkin käyttää.
Rk-62m perustuu siis RK-95TP:hen, joka on Rk-62:sen uudistettu versio, joka on AKM:än paranneltu versio, joka on AK-47:än uudempi versio joka taas perustuu laajalti STG-44:ään. Eli epäsuorasti Suomen armeija käyttää toisessa maailmansodassa suunniteltua tulikeppiä. Strategisesti eroa STG44:ssä ja Rk-95:ssa ei edes huomaa.
Itse ottaisin mieluiten ylimääräisen kranaatinheittimen kuin uuden rynnäkkökiväärin.
 
Tekohengitys on aina vain tekohengitystä, ja edelleen köyhällä ei ole varaa hommata paskaa, kuten nyt teimme. Aseet olisi rahoittanut vaikkapa jättämällä yhden koneen hankkimatta, taikka yhden melkein toimivan nh-90 hinnalla.
Scar on hyvä, M4 parempi, mutta mikä tärkeintä niillä on sodittu paikoissa joissa varmasti on kaikki paska, kura, siemensyöksyt ja pakkaset vaivana. Ja ne kestää. Ei minkään maan erikoisjoukot (en puhu nyt ryssien) käyttäisi mainittuja vempeleitä jos ne olisi paskoja.

Lisää kahvia
Muista että erikoisjoukoilla on varaa vaikka vaihtaa kivääriä joka lippaallisen jälkeen, kun taas rintamajääkärin täytyy käyttää samaa asetta taistelusta toiseen läpi koko sodan. Väitän että sodat missä M4 on käytetty ovat pelkkiä "koloniaalisia sotia" eivätkä "kunnon Eurooppalaista sotaa", sotilaille on voitu läpi sodan antaa kalustoa yllin kyllin ja sotilaita on voitu lepuuttaa milloin halutaan, ja silloin sitä asetta voi puhdistaa. Mutta "Eurooppalaisessa sodassa" lepoa ei saa ja kun kukko kiekuu se syödään ja taistellaan kunnes uusi kukko on kasvanut kiekumisikään. Siinä on huomattavasti vähemmän aikaa putsailla asetta.

"During the test, the SCAR suffered 226 stoppages. Since a percentage of each weapons' stoppages were caused by magazine failures, the FN SCAR, XM8 and HK 416 performed statistically similarly.[32] The FN SCAR ranked second to the XM8 with 127 stoppages, but with fewer stoppages compared to the M4 with 882 stoppages and the HK 416 with 233."
https://en.wikipedia.org/wiki/FN_SCAR
HK 416 ja SCAR perustuvat pitkälti M4:ään, joten on pelottavaa että M4 on peräti 7 kertaa epäluotettavampi. 7 kertaa, 700% enemmän vikoja M4:ssa kuin SCARissa. Joka ei ole yhtä luotettava kuin AK perhe. Eli mieti nyt tarkkaan haluatko varmasti Suomen asevelvollisarmeijalle aseen joka on 10 kertaa epäluotettavampi. Mikäli uusi ase hommataan, ei ylimääräistä kranaatinheitintä voida hommata vaan lisää sotilaita täytyy lähettää etulinjaan jossa he ampuvat aseella joka on 10 kertaa epäluotettavampi kuin nykyinen.
Ja edelleen jenkkien armeijat pystyvät halutessaan antamaan joka taisteluun uuden rynkyn, toisin kuin Suomen armeija.

Eli mikäli M4 otettaisiin Suomessa käyttöön tulisi se niin paljon kalliimmaksi että ainakin 5 kranaatinheitintä jouduttaisiin asetta kohti (huom, ei ole tarkoituskaan antaa tarkkaa lukua) vähentämään ja jokainen kranaatinheitinryhmän jäsen jouduttaisiin lähettämään etulinjaan isompaan vaaraan kuolla ilman että vaikuttavat taistelun lopputulokseen yhtään enempään. Ylimääräinen kranaatinheitin taas vie sotilaita etulinjasta jolloin siellä on vähemmän sotilaita vihollisen maalina mutta kranaatiheittimen ansiosta he vaikuttavat taisteluun aivan yhtä paljon ja mikäli Suomella olisi vähemmän tykistöä niinkuin useimmilla nyky ajan armeijoilla, vaikuttaisivat he taisteluun kranaatinheittimellä vieläkin enemmän.
 
Ihan tähän alkuun sanon olevani täysin tietämätön kivääreistä.
RK62 ja 95 olen ampunut ja vanhaa Ruotsalaista AK5 pitänyt kädessä (sotamuseossa) Tukholmassa.
Täytyy kuitenkin sanoa, että viimeinen versio ruotsalaisesta on todella modernin näköinen. Eikö tästä RK perheestä oltaisi saatu yhtään vastaavanlaista päivitysversiota?
 
Muista että erikoisjoukoilla on varaa vaikka vaihtaa kivääriä joka lippaallisen jälkeen, kun taas rintamajääkärin täytyy käyttää samaa asetta taistelusta toiseen läpi koko sodan. Väitän että sodat missä M4 on käytetty ovat pelkkiä "koloniaalisia sotia" eivätkä "kunnon Eurooppalaista sotaa", sotilaille on voitu läpi sodan antaa kalustoa yllin kyllin ja sotilaita on voitu lepuuttaa milloin halutaan, ja silloin sitä asetta voi puhdistaa. Mutta "Eurooppalaisessa sodassa" lepoa ei saa ja kun kukko kiekuu se syödään ja taistellaan kunnes uusi kukko on kasvanut kiekumisikään. Siinä on huomattavasti vähemmän aikaa putsailla asetta.

"During the test, the SCAR suffered 226 stoppages. Since a percentage of each weapons' stoppages were caused by magazine failures, the FN SCAR, XM8 and HK 416 performed statistically similarly.[32] The FN SCAR ranked second to the XM8 with 127 stoppages, but with fewer stoppages compared to the M4 with 882 stoppages and the HK 416 with 233."
https://en.wikipedia.org/wiki/FN_SCAR
HK 416 ja SCAR perustuvat pitkälti M4:ään, joten on pelottavaa että M4 on peräti 7 kertaa epäluotettavampi. 7 kertaa, 700% enemmän vikoja M4:ssa kuin SCARissa. Joka ei ole yhtä luotettava kuin AK perhe. Eli mieti nyt tarkkaan haluatko varmasti Suomen asevelvollisarmeijalle aseen joka on 10 kertaa epäluotettavampi. Mikäli uusi ase hommataan, ei ylimääräistä kranaatinheitintä voida hommata vaan lisää sotilaita täytyy lähettää etulinjaan jossa he ampuvat aseella joka on 10 kertaa epäluotettavampi kuin nykyinen.
Ja edelleen jenkkien armeijat pystyvät halutessaan antamaan joka taisteluun uuden rynkyn, toisin kuin Suomen armeija.

Eli mikäli M4 otettaisiin Suomessa käyttöön tulisi se niin paljon kalliimmaksi että ainakin 5 kranaatinheitintä jouduttaisiin asetta kohti (huom, ei ole tarkoituskaan antaa tarkkaa lukua) vähentämään ja jokainen kranaatinheitinryhmän jäsen jouduttaisiin lähettämään etulinjaan isompaan vaaraan kuolla ilman että vaikuttavat taistelun lopputulokseen yhtään enempään. Ylimääräinen kranaatinheitin taas vie sotilaita etulinjasta jolloin siellä on vähemmän sotilaita vihollisen maalina mutta kranaatiheittimen ansiosta he vaikuttavat taisteluun aivan yhtä paljon ja mikäli Suomella olisi vähemmän tykistöä niinkuin useimmilla nyky ajan armeijoilla, vaikuttaisivat he taisteluun kranaatinheittimellä vieläkin enemmän.

Koko sinä aikana kun kannoin M4 siihen tuli tasan yksi häiriö, ja sekin johtui rikkoontuneesta lippaasta. Maailmassa on muitakin maita kuin jenkit, jotka kantavat M4 taikka yleensäkin arska perheeseen kuuluvia aseita.
Se että jokainen M4 vastainen argumentti esittää, että se on epäluotettava, alkaa hipoa jo oikeasti koomisuudellaan taivaita.
Myös myyttiä, ettei suomen kalashnikovissa tule koskaan mitään häröjä on vain myytti. Se kestää kusta ja paskaa saman verran mitä muutkin. Paska kohtelu aseelle kuin aseelle heikentää sitä.
Mutta se että M4 on paska, on todellakin aikalailla taas hevosmiesten juttuja.
Eipä suomen rynkyissä pahemmin näy heitintä, taikka mitään muutakaan vastaavaa. Tosin, tässä asiassa olen vain valokuvien varassa, joten enemmän arvaan kuin tiedän.
Ko. laite myös pelastaa henkiä, ja ihan hevetin paljon vielä.

Sitten päästään painoon. Kun muut yrittävät vähentää aseen painoa, nyt suomessa sitä nostetaan. Ja kun kyseessä on se taistelijan tärkein ase, tuo logiikka ei mene jakeluun. Väsynyt mies painavalla aseella ei jaksa ampua kunnolla, ei varsinkaan niitä "laaki ja vainaa" ammuntoja. Aseen kantaminen on raskasta ja kun siinä alkaa olemaan painoa 5kg se on raskas. Sodassa siitä tulee vielä raskaampi.

Kranaatinheitin on hyvä, ja varsinkin kaupunkitaisteluissa vailla haastajaa. Se tulivoima ja teho pitää miehiä hengissä, siitä olen aivan samaa mieltä.
Sillä pystyt ampumaan talojen yli suojassa olevan vihollisen niskaan, mikä on JV-miehen silmissä liki romanttinen kosinta heitinmieheltä.

Jos todella haluat verrata paskaan aseeseen meidän kalashnikovia, otetaan sitten brittien romu (L85A2) vertailuun, se ei oikeastaan toimi kuin näyttelyissä. :)

Toki jos valoitat mitä eroa on eurooppalaisella sodalla ja muilla sodilla, esim. mainitsemasi koloniaalinen sota. Ei meillä ainakaan sitä kamaa "vaan" tuotu. Libanon kakkosessa sotilailta loppui jopa osittain vesi. Eikä siellä miehiä lepuutettu, eikä lepuutettu muissakaan rähinöissä. Ne yksiköt jotka olivat sodassa, olivat sodassa. Pienellä maalla kun siihen ei ole samalla tavalla varaa mitä 10 - 20x ylivoimalla on.
Eli en ole varma ymmärsinkö tuota eroa oikein.
 
Koko sinä aikana kun kannoin M4 siihen tuli tasan yksi häiriö, ja sekin johtui rikkoontuneesta lippaasta. Maailmassa on muitakin maita kuin jenkit, jotka kantavat M4 taikka yleensäkin arska perheeseen kuuluvia aseita.
Se että jokainen M4 vastainen argumentti esittää, että se on epäluotettava, alkaa hipoa jo oikeasti koomisuudellaan taivaita.
Myös myyttiä, ettei suomen kalashnikovissa tule koskaan mitään häröjä on vain myytti. Se kestää kusta ja paskaa saman verran mitä muutkin. Paska kohtelu aseelle kuin aseelle heikentää sitä.
Mutta se että M4 on paska, on todellakin aikalailla taas hevosmiesten juttuja.
Eipä suomen rynkyissä pahemmin näy heitintä, taikka mitään muutakaan vastaavaa. Tosin, tässä asiassa olen vain valokuvien varassa, joten enemmän arvaan kuin tiedän.
Ko. laite myös pelastaa henkiä, ja ihan hevetin paljon vielä.

Sitten päästään painoon. Kun muut yrittävät vähentää aseen painoa, nyt suomessa sitä nostetaan. Ja kun kyseessä on se taistelijan tärkein ase, tuo logiikka ei mene jakeluun. Väsynyt mies painavalla aseella ei jaksa ampua kunnolla, ei varsinkaan niitä "laaki ja vainaa" ammuntoja. Aseen kantaminen on raskasta ja kun siinä alkaa olemaan painoa 5kg se on raskas. Sodassa siitä tulee vielä raskaampi.

Kranaatinheitin on hyvä, ja varsinkin kaupunkitaisteluissa vailla haastajaa. Se tulivoima ja teho pitää miehiä hengissä, siitä olen aivan samaa mieltä.
Sillä pystyt ampumaan talojen yli suojassa olevan vihollisen niskaan, mikä on JV-miehen silmissä liki romanttinen kosinta heitinmieheltä.

Jos todella haluat verrata paskaan aseeseen meidän kalashnikovia, otetaan sitten brittien romu (L85A2) vertailuun, se ei oikeastaan toimi kuin näyttelyissä. :)

Toki jos valoitat mitä eroa on eurooppalaisella sodalla ja muilla sodilla, esim. mainitsemasi koloniaalinen sota. Ei meillä ainakaan sitä kamaa "vaan" tuotu. Libanon kakkosessa sotilailta loppui jopa osittain vesi. Eikä siellä miehiä lepuutettu, eikä lepuutettu muissakaan rähinöissä. Ne yksiköt jotka olivat sodassa, olivat sodassa. Pienellä maalla kun siihen ei ole samalla tavalla varaa mitä 10 - 20x ylivoimalla on.
Eli en ole varma ymmärsinkö tuota eroa oikein.
Koloniaalisella sodalla tarkoitan että vastassa on rauhan aikana rauhassa koottu ja koulutettu eliitti yksikkö ja toisen tai kolmannen luokan armeija vanhentuneella (eli ei vanhalla kuten Suomen Leopard 2 A4 vaan vanhentunteella kuten Neuvosto panssarit tai jopa Panzer IV) kalustolla. Aivan kuin 1900 ja 1800 luvun koloniaalisissa sodissa. Maailman paskin konekivääri on varmasti erinomaiselta tuntuva mikäli sitä vastassa on musketteja. En ainakaan muista mitään toisen maailmansodan jälkeistä laajaa sotaa jossa NATO maat olisivat taistelleet yhtä hyvin varustautunutta armeijaa vastaan. Mikäli Ranska taistelisi Brittejä vastaan olisi lopputulos aivan erilainen kuin Jenkkien taistellessa Irakilaisia vastaan. Vasta kun taistellaan yhtä vahvaa armeijaa vastaan nähdään mikä oikeasti toimii. Ennen ensimmäistä maailmansotaa konekivääreillä varustautuneet armeijat marssivat yhä pystyssä vihollista vastaan kuin Napoleonin opettamana, sillä vastapuolella ei ikinä ollut konekivääreitä samassa määrin. Johtopäätöksenä vedettiin että taktiikkat toimii yhä ja Amerikkalaisten liittyessä sotaan jenkit ajattelivat näyttää Eurooppalaisille miten taistellaan, ryhmittyivät muodostelmaan ja kävelivät konekivääreitä vastaan. Yllättäen, se ei toiminut!
Sen takia pitää olla valmis mihin tahansa ja vasta sodan tullen keskittyä siihen mikä toimii. Esimmäisen maailmansodan tankit olivat paskoja, mutta jokaisella niistä pystyy vyörymään konekivääreitä vastaan paremmin kuin jalkaväellä. Mikäli armeijoiden olisi pitänyt valita maailman parhaan tykistön ja maailman paskimman tankin väliltä, tankki voittaisi sillä sitä voidaan käyttää eri tilanteissa. Suomella on jo rynnäkkökiväärit joilla pystyy tehdä kaikkea kuin M4:ällä, joten mieluummin monipuolistetaan armeijaa ja esimerkiksi parannellaan ilmapuolustusta jota Suomella on erittäin vähän. Toisessa maailmansodassa oli tärkeämpää että armeijoilla oli paljon aseita tankkeja vastaan kuin että ne olisivat olleet erinomaisia, huono tekee silti vahinkoa mutta mikäli ei ole mitään millä tehdä vahinkoa ollaan pahemmassa kuin pulassa.
 
Nyt on pakko kysyä, että millä tavalla se perustuu STG-44:ään muuten kuin konseptiltaan?
Varmaa tietoa ei kukaan muu kuin Kalashnikov voi antaa, ja koska Neuvostoliitto voitti sodan voi Kala sanoa että hän keksi idean ensin eikä ollut ikinä STG44:ää nähnyt. Mutta epävirallisesti AK-47:än mallina oli STG-44, ja ovathan aseetkin erittäin samannäköisiä, toisin kuin M16 ja Ak-47 joista ensimmäinen suunniteltiin tavoitteena luoda rynnäkkökivääri joka on erittäin hyvä, oli toimintaperiaate mikä tahansa. Armeijahan tykkää perinteisestä sillä se toimii varmasti, minkä takia Yhdysvaltain ilmavoimat, ei armeija, rahoitti ja suunnitteli M16:n. Osaksi siitä johtuu M16 alkuperäinen epäluotettavuus.
Pahoittelen etten osaa tarkemmin selittää :(
 
Mutta epävirallisesti AK-47:än mallina oli STG-44, ja ovathan aseetkin erittäin samannäköisiä

Ovathan ne ulkoisesti varsin samannäköisiä, mutta mekaanisesti hyvin erilaisia. Peruskonseptissa on toki hyvin paljon samaa, mutta toisaalta ei StG 44:kään syntynyt tyhjästä. Eli voidaan hyvin sanoa, että StG 44 oli merkittävä vaikuttaja kun päätettiin mitä uudelta aseelta halutaan, mutta tekniseltä toteutukseltaan AK-47:n ei voi väittää perustuvan StG 44:ään.
 
Jos Rk 62:t myytäisiin nyt (tai oltaisiin myyty 1-5v sitten), minkälaisen hinnan niistä voisi odottaa saavan ja kenelle ne voitaisiin myydä?
Voisiko Rk 62M:stä pyytää huomattavasti paremman hinnan, jos ne päätetään myydä 1-10v päästä?
Kuinka paljon jäisi maksettavaa parempaan rynkkyyn?
Vai ovatko Rk 62:t aivan liian vanhoja myytäviksi, ja ne lopulta hävitetään, saamatta yhtään mitään niistä? Laaturynkky, mutta toisaalta vanha...

Colt on helvetin hyvä, kestää siinä missä meidän kalashnikov. Tuo että hinta oli esteenä uusien hankinnalle on ihan höpö-höpö juttua. Politiikkaa, eikä mitään muuta. Tuppaa olemaan sangen omituista että täällä ase maksaa maltaita ja päälle hunajaa, kun muualla ollaan ihan eri luvuissa. Israelin M4 oli 500$ kun se on sotilaan kädessä.
Meillä vaan taitaa olla edelleen kaksi puolta. Rakastan ryssää ja kalashnikovia- poliittinen osasto ja sitten se "ette ajattele suomen etua puoli"
PV muistaakseni (voipi olla että oli ministerikin) ilmoitti että intin ammukset vanhenee kohta. Eli olisi siis helppo vaihtaa ammuksen kaliberi.

Tekohengitys on aina vain tekohengitystä, ja edelleen köyhällä ei ole varaa hommata paskaa, kuten nyt teimme. Aseet olisi rahoittanut vaikkapa jättämällä yhden koneen hankkimatta, taikka yhden melkein toimivan nh-90 hinnalla.
Scar on hyvä, M4 parempi, mutta mikä tärkeintä niillä on sodittu paikoissa joissa varmasti on kaikki paska, kura, siemensyöksyt ja pakkaset vaivana. Ja ne kestää. Ei minkään maan erikoisjoukot (en puhu nyt ryssien) käyttäisi mainittuja vempeleitä jos ne olisi paskoja.

Mutta joo, minusta oli paskin PV:n päivitys ja tekosyy ikinä, meni malli cajanderin ohi.
Lisää kahvia
Asianlaita voi olla myös niin, että kun jokin taho myy tankkeja tai koptereita, niin niitä on ostettava se jokin tietty määrä, ja hinta neuvotellaan sitten pöydän ääressä. Me voimme laskea siitä diilistä yhden sotakoneen hinnan mutta saattaa olla, että ei ole käytännöllistä harmitella jälkikäteen, että "yhden tuollaisen hinnalla oltaisiin saatu sitä ja tätä", koska myyjä ei olisi suostunut vähentämään satsista yhtä riesakseen, jättäen sitä pyörimään jalkoihinsa. En myöskään tiedä ostaisiko kukaan yksittäinen ja vastuullinen taho vain yhtä vaunua/kopteria. Vai voisiko Suomi myydä jälkikäteen yksittäisen NH:90:n esim. jonkun valtion tai kaupungin pelastuslaitokselle?

Mielestäni suomalaisilla alle 30v taistelijoilla on paljon opittavaa bisneksenteosta (enkä minäkään mikään kansainvälisen kaupan professori ole). Ensimmäisiä oppitunteja ovat osto- ja myyntitilaisuudet. Kaikkea ei voida ostaa tai myydä ajan jokaisena hetkenä, vaan erilaiset tilaisuudet on tunnistettava ja on tehtävä vakaa päätös joko tarttua niihin tai jättää tarttumatta. Siinä mielessä se on vähän kuin sodankäyntiä, tai urheilua. Aseita tulee myyntiin harvemmin kuin esim. ruokaa tai polttoainetta, joita kuluu, palaa, tuotetaan, myydään ja ostetaan jatkuvasti. Se tekee siten hyvien asediilien tunnistamisen ja löytämisen haastavammaksi, puolustusbudjetin ollessa sitä mitä se on.

Epäilen juuri nyt, että päivityspäätös saattoi olla osaltaan keskisormi kiskureille ja asekauppiaille, jotka haistoivat suomalaisten huolen Venäjää kohtaan. Heidän ehdottamat hinnat aseilleen ovat saattaneet olla pelkkää vittuilua. Tulkoot takaisin parempien hintojen kanssa. Arvuutteluahan tämäkin vain on. Kuka tahansa kansainvälinen alan toimija tietää mikä Suomen asema on asiakkaana: 200 000 - 500 000 rynkkyä, Venäjän naapuri. He tietävät rynkkyjemme tyypin, kaliiperin, iän... melko varmasti kaiken oleellisen, itselleen hyväksyttävällä tarkkuudella.

Havainnollistan uudessa ketjussa bisneksenteon haasteita kuvitteellisten esimerkkien kautta.
http://maanpuolustus.net/threads/bi...laisevin-esimerkein-havainnollistettuna.4563/
 
Viimeksi muokattu:
Jos Rk 62:t myytäisiin nyt (tai oltaisiin myyty 1-5v sitten), minkälaisen hinnan niistä voisi odottaa saavan ja kenelle ne voitaisiin myydä?

Huonon hinnan ja mahdolliset ostajat olisivat maita, joihin ei saa myydä. Maailmalla on armeijoiden supistumisen takia rynkkyjä liikkeellä yllin kyllin. AK-47:n ns. perusvariantit ovat niin halpoja, että vaikea nähdä miksi kukaan haluaisi maksaa olennaista summaa vähän paremmasta versiosta.

Voisiko Rk 62M:stä pyytää huomattavasti paremman hinnan, jos ne päätetään myydä 1-10v päästä?

Tuskin.

Kaikella todennäköisyydellä Rk62:t päätyvät lopulta sulatettavaksi. Jo kaliiberi rajaa kiinnostuneiden joukkoa aika lailla ja pitkälti juuri vähemmän miellyttäviin vaihtoehtoihin.

Vai voisiko Suomi myydä jälkikäteen yksittäisen NH:90:n esim. jonkun valtion tai kaupungin pelastuslaitokselle?

Tietenkin voisi jos ostaja löytyy. Pelastuslaitokselle myyminen on tosin vaikeampaa, koska NH90:llä ei ole siviilihyväksyntää. Mutta se on ihan totta, että laskennallisia yksikköhintoja ei voi erottaa tehdystä hankinnasta. Jos hankinnan koko on eri, niin hintakin todennäköisesti muuttuu.
 
Onko tästä nyt mitään stetsonista(kaan) vedettyä arviota, paljonko RK62:n modaaminen hathat-malliksi, näillä mausteilla maksaa per ase?
 
Onko tästä nyt mitään stetsonista(kaan) vedettyä arviota, paljonko RK62:n modaaminen hathat-malliksi, näillä mausteilla maksaa per ase?

Kai se riippuu vähän siitä miten se tehdään. Todnäk. aseisiin tehdään valmius liittää varusteita, mikä ei ole kallista. Tuskimpa jokaiseen osetaan tähtäimiä jne, mutta jo perän ja hihnan modi tekee paljon.

Kuten britit sanovat, fitted for but not fit.
 
En missään vaiheessa ole väittänyt että RK62:sta ei tälle armeijalle olisi aseeksi. Minusta vain tuo mo
Kai se riippuu vähän siitä miten se tehdään. Todnäk. aseisiin tehdään valmius liittää varusteita, mikä ei ole kallista. Tuskimpa jokaiseen osetaan tähtäimiä jne, mutta jo perän ja hihnan modi tekee paljon.

Kuten britit sanovat, fitted for but not fit.

+ luulen että että tähtäimen jalka ja etutukki, mikä se arskan free float tube tässä yhteydessä nimeltään onkin, maksavat myös ihan mukavasti..
 
Vähän OT mutta taannoin libanonissa ranskalaisten kanssa koulutusta toisillemme pitäessä käpistelin FAMASta ja oli melkoisen muovinen ja monivaiheinen purkaa, paljon pikkunippeliä. Sitten kun oli RK62 vuoro ranskalaiset olivat ymmällään miten yksinkertainen ja käytännöllinen voi ase olla, parissa sekunnissa purkaa ja kasaa, puhdistusvehkeet menee perään ja jämäkkä ase ylipäätään.
 
Back
Top