Kaikkien reserviläisten sa-tehtävät eivät kuitenkaan ole etulinjassa hathat-miehenä laukkomassa tai sissinä marssimassa pitkin metsiä. Jonain viestikeskusmiehenä tai kuormurikuskina pärjää vähän läskimpikin, ampumataitoa olisi tietenkin hyvä olla siltä varalta että jotain kuitenkin tulee vastaan.
"Läskireservi" on toki ongelma, ei sen puoleen. Ylipaino on ammattiarmeijoissakin nykyään yleinen ongelma:
Sodanaikana joutuu ne takalinjojenkin jehut sykkimään välillä aika tavalla ja 3000 cooper ei laisinkaan ole haitaksi niissä hommissa. Kauhea poru oli aikanaan kun noita Aliupseereita rekrytoitiin että kun pitäisi juosta joku 2600 metriä cooperissa, kun kuitenkin taisteluharjoituksissa on osoitettu että ihan takalinjojen jehuillakin se yleiskunto alkaa heikkokuntoisilla tippumaan kun 1-2 viikkoa pitää selvitä sodanajanolosuhteissa. Hyvä kuntoisilla väsymystä indikoivat hormoonitasot (muistaakseni kortisoli) osoittivat pikemminkin virkistymisen merkkejä...
Ampumataidot tarvitaan lähinnä äärimmäisessä hädässä, kuntoa tarvitaan joka päivä. Jokainen joka on innostuntu fyysisen kunnon kehittämisestä ja on pudottanut painoaan sekä vähän alkanut liikkumaan tietää tämän asian ihan jokapäiväisestä elämästä.
Mutta joo siivotkaa modet nämä jutut pois niin ei foorumin "maanpuollustusharrastelijoiden" tarvitse lukea ikäviä asioita.
EDIT: Tässä menee nyt saatana puurot ja vellit sekaisin itseltäkin.
Onhan esim Urheilujärjestöissä niitä tynnyrivatsaisia puuhahenkilöitä jotka ovat sille järjestölle tärkeitä omalla panoksellaan, vaikkei heistä varsinaisesti mitään kummoisia urheilutuloksia mitatakaan ulos. Esim Bingot tuntuu olevan kuumaa kamaa joista saaduilla varoilla pyöritetään järjestöjen toimintaa eikä siellä ole seurojen tähtiatheleetit tuhlaamassa aikaansa. Vanhat mummot ja niin pois päin sen järjestölle tärkeän rahankeruun suorittaa.
Maanpuolustustyössä aivan sama homma. Se mitä minä tässä nyt ajan takaa kokoajan, ja johon alunperin vastasin, on että jos halutaan mitata itsestä sotilaspotenttiaali ulos niin sitten yksilön pitää nähdä jo oikeasti vaivaa homman eteen. Jos tykkää harrastaa makkaranpaistokoulutusta niin eihän siinä mitään vikaa sinällään ole, ehkä sillä toiminnalla on maanpuolustuskentällä jopa joku arvo (kuten urheilujärjestöjen puuhahenkilöillä). En nyt kuitenkaan lähtisi sotkemaan esim urheilutoiminnassa urheilijaa järjestön puuhahenkilöön... Enkä edelleenkään kutsuisi puuhahenkilöä urheilijaksi. Ja nyt voi vetää yhtymäkohtia sotureihin ja saunamajureihin.
Maanpuolustushenki saa monia ilmentymispuolia ja ei minulla ole ongelmaa myöntää että esim siviilipalvelushenkilö voisi olla isänmaallinen tai maanpuollustushenkinen, mutta se mitä tässä nyt itse olen ajanut takaa on nimenomaan reserviläisen rooli sotilaana/soturina/taistelijana. Ei saunamajurina, ei sisarhentovalkoisena eikä toiminnan rahoittajana.
Viimeksi muokattu: