Vielä 1800-luvun loppupuolella käytetyt taktiikat ja taistelutekniikat olivat ennen modernin epäsuoran tulen ja tulivoimaisten aseiden (mm. konekivääri) kehittymistä sekä yleistymistä taistelukentällä toimivia teollistuneidenkin maiden välisissä otteluissa - sen aikaisella varustuksella, koska taktiikan kehitys vastasi sotatekniikan kehitystä. Epäsuoran tulen kehittyminen ja jv-aseiden tulivoiman lisääntyminen ensimmäisessä maailmansodassa johti tilanteeseen, jossa sotatekniikan kehitys yllätti jälkeen jääneen taktiikan kehityksen - työtavat ja työkalut eivät enää synkanneet.
Toisen maailmansodan jälkeen yksittäisen taistelijan käsiaseet ja näiden tulivoima ei ole kehittynyt suhteessa merkittävästi, jos verrataan vaikka näiden kehitystä 1800-luvulta 1900-luvulle. Täten esimerkiksi 40- ja 50-luvulla kehitetyt käsiaseet ovat yhä edelleen operatiivisesti täysin soivia pelejä, toisin kuin vaikka Krimin sodan aikainen suustaladattava musketti ensimmäisen maailmansodan aattona.
Loputonta kilpajuoksua.
Venäjälläkin kehiteltiin puoliautomaatti ja automaattikiväärejä ensimmäisen maailmansodan aikana ja senjälkeisenä neuvostovenäjän aikana. Fedorov avtomat onkin hyvä esimerkki tästä kehityssuunnasta, kevyempi rynnäkkökiväärin-tyylinen patruunaa, enemmän patruunoita, hyvä tulivoima. Heikkoutena vaikutti olevan kallis hinta ja monimutkaisuus ja herkkyys lialle (?)
Ensimmäisessä maailmansodassa keisarillinen saksa teki ensimmäisenä maana uraauurtavaa työtä konepistoolien taktisessa käytössä sodankäynnissä. Saksalaiset kehittivät sodan viimeisenä vuotena hyökkäystaktiikoitaan ja konepistoolit olivat tärkeässä roolissa oikeastaan ensimmäistä kertaa. Toki tärkeitä olivat myös aiemmat aseet kuten lähitaisteluaseet ja käsikranaatit.
Toisessa maailmansodassa yleisimmät jalkaväen (etulinjan sotilaat, jalkaväen taistelija) aseet olivat jonkinlainen pulttilukkokivääri, tai konepistooli. Konekiväärejä ja pikakiväärejä oli erimallisia käytössä. Monet armeijat joko enempi tai sitten vähempi myös ottivat käyttöön puoliautomaattikiväärejä toisen maailmansodan aikana. Toisen maailmansodan aseistus on enemmänkin 'erilaisuuden kirjo' joka sitten 2.ms. jälkeen kehittyy enempi kohti yleisesti hyväksyttyjä ja tehokkaita aseratkaisuja.
Armeijoita jotka käyttivät puoliautomaattikiväärejä toisessa maailmansodassa olivat esim. USA, Neuvostoliitto, natsi-Saksa, Ranska, Ruotsi jne... Suomessakin toki käytettiin sotasaaliskiväärejä, mutta ei onnistuttu valmistamaan kotimaista tuotetta. Natsi-Saksassa tietenkin kehitettiin ensimmäinen rynnäkkökivääri stg44
Modernilla ajalla konekiväärit ja rynnäkkökiväärit kaiketi enemmänkin hyväksyttiin yleisesti tärkeiksi aseiksi jalkaväelle. Sakemannit aloittivat konekiväärien painotuksen jotakuinkin 1.ms jälkeen... raskaat maxim konekiväärit olivat liian raskaita ja hitaita hyökkäyksiin mutaisten taistelukenttien läpi. Saksalaiset tekivät loogiset johtopäätökset 1.ms kokemuksista ja ottivat käyttöön kevyemmät yleiskonekiväärit armeijassaan, joita olivat mg-34 ja mg-42. Konekiväärien määrävahvuudet myös suurenivat jonkin verran yleiskonekivääri aatteen takia. Massatuotanto helpottui. Toisaalta itsessään mg-42 edusti tuon ajan massatuotannon huippua verrattuna aiemman mg-34 tuotantokustannuksiin.
Modernit armeijat enimmäkseen omaksuivat yleiskonekiväärin käytön ohjesäännöksi. Toisen maailmansodan aseet taltioitiin museoihin. (Poikkeus: M2 browning konekivääri
) Ajoneuvoissa sitten raskaat konekiväärit, ovatkin yleensä jytkympiä. Yleisiä vaihtoehtoja jalkaväen taistelijan aseeksi ovat olleet nykyaikana rynnäkkökiväärit, bullpup rynnäkkökiväärit ja raskaammat puoliautomaattiset 'battle rifle' kiväärit. Myönnettäköön tokiettä vielä ihan viime vuosiin saakka esim. Tanskan armeija ja Saksan armeija käyttivät mg-3 konekivääriä jolla on vahvat juuret natsi-saksan mg-42 aseeseen.
Krimin sodassa yleinen perus-mosurin ase oli rihlattu suustaladattava kivääri, jossa oli jonkinlaiset kunnolliset rautatähtäimet. Käytetty luoti britaillä ja ranskalaisilla oli
Minié - luoti, eikä wanhanmallinen lyijykuula.
Krimin sodan aikaisilla kivääreillä kyllä pystyi ihan kohtalaiseen tarkuuteen.
Varmaankin joku 200m-300m ampumaetäisyys olisi mahdollinen hyvissä olosuhteissa miehen kokoiseen maaliin (?) Moni upseeri amerikan sisällissodassa kuoli tarkk'ampujin koska patsastelivat avomaastossa.
Tulinopeudessa toki mustaruutia käyttävät kertalaukeavat kiväärit ovat heikoilla verrattuna johonkin moderniin rynnäkkökivääriin. Mutta kyllä nuo wanhat kiväärit olivat kuitenkin ihan kohtalaisen tehokkaita tappovehkeitä 1850 luvun jälkeen. Mauser kivääri (mukaanlukien kuuluisa mauser-aktio) keksittiin 1800 luvun loppussa ja sitä myös käytettiin tehokkaasti jenkkejä vastaan Kuubassa Espanjan-Amerikan sodassa. Espanjalainen mauser toki käytti myös savutonta ruutia.
venäläiset käyttivät tuossa Krimin sodassa sileäpiippuisia wanhan ajan epätarkkoja musketteja. Venäläiset itsessään olivatkin kehityksestä jäljessä tuossa sodassa, lähinnä näin voi sanoa. Briteillä ja ranskalaisilla olikin asetekninen etulyöntiasema kiväärien suhteen Krimin sodassa. Toki puolustuksellisissa sotatoimissa venäläinen tykistö pystyi välillä torjumaan liittouman hyökkäyksiä jne...
Toki Krimin sodassa nähtiin monenlaista taistelua kuten asemasotaa juoksuhaudoissa, rynnäköintiä juoksuhautoihin, piiritystätaistelua jne... Balaclavassa venäläiset tekivät hullunrohkeita rynnäköitä brittien linjoja vastaan. Skottijalkaväki järjestäytyi linjapuolustukseen ja torju venäläisen ratsuväen kivääritulituksella. Lisäksi britit tekivät menestyksekkäitä ratsuväen rynnäköitä miekoilla kuten Balaclavassa englantilainen raskas ratsuväkiprikaati hyökkäsi miekoilla venäläisen paljon isomman ratsuväkiosaston kimppuun ja löi sen pakoon. Venäläisiltä putoili irtileikattuja päitä melko groteskiin tyyliin miekaniskujen voimasta. Voi sanoa että sota oli julmaa ja ratsuväki raakaa. Yleisölle tunnetumpi tapaus Balaclavasta onkin brittien 'epäonnistuminen' elikkä kevyen ratsuväen prikaatin rynnäkkö venäläisiä vastaan.
Myöhemmässä Inkermanin taistelussa brittien ja ranskalaisten kivääriylivoima nousi tärkeäksi tekijäksi torjuttaessa venäläisten hyökkäyksiä. Venäläisten ryntäykset torjuttiin kivääritulituksella ja pistinhyökkäyksillä. Venäläiset kärsivät paljon suurempia tappioita.
