kertakenttään
Ylipäällikkö
Olisiko jossain edellisillä 227 sivulla?
Just nyt en ole ajatellut lukea kaikkea 227 sivua.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Olisiko jossain edellisillä 227 sivulla?
Tätä aihetta on näiden parinsadan sivun lisäksi puitu eri yhteyksissä ainakin 20 vuotta, mutta koko ajan juttu jalostuu aina vähän kerrallaan. Ehkä se saavuttaa vielä jossain vaiheessa päätepisteensä.
Tärkein syy nykyisen x39 kaliiperin rk-kaluston käyttöön on aseiden ja ampumatarvikkeiden olemassaolo. Aseet tulevat olemaan käytössä hamaan a-tarvikevarastojen vanhenemiseen asti, jolloin uuden a-tarvikkeen hankintatarpeen ohella myös kysymys kaliiperin ja siten luonnollisesti myös uuden asejärjestelmän valinnasta ajankohtaistuu. Jos nyt haluttaisiin pelkän intohimon perusteella vaihtaa ase ja kaliiperi, jouduttaisiin samalla tekemään mittava investointi myös ampumatarvikkeisiin, jonka lopputulemana suuri määrä vähiä rahoja sidottaisiin hankkeeseen, mutta siitä huolimatta uusi ase ei olisi merkittävästi, jos lainkaan nykyistä parempi. Täten investoinnin hyötysuhde jäisi niin pieneksi, ettei siinä olisi mitään järkeä.
Asetekniikan kehityksessä ei ole vuosikymmeniin tapahtunut mitään niin mullistavaa, että nykyinen kalusto menettäisi aivan lähitulevaisuudessa operatiivisen ajanmukaisuutensa.
6,5x39 on hyvä myös pitkällä matkalla, mutta sen suuenergiakin on suurempi kuin 7,62x39:llä tai 5,56x45:llä, ja se tosiaankin säilyttää nopeutensa paljon näitä paremmin sekä putoaa vähemmän. Se on lyhyeltäkin matkalta läpäisykykyisempi, kuin nuo kaksi muuta (poislukien homogeenisen teräksen läpäisy, jossa 5,56x45 on parempi pienemmän kaliiperinsa ansiosta).Asiaan kun en aivan mahdottomasti ole paneutunut niin mikä olisi meille paras kaliiperi? Vissiin argumentti suosia x39 on se, että se ei menetä vakauttaan ampuessa puskissa niin paljon kuin 5.56. Onko hypetetty 6.5 parempi siinä suhteessa. 6.5 on hyviä pitkälle matkalle, mutta meillä ametit kivääreillä on enintään pari sataa metriä ja kaupungeissa se mitataan kymmenissä keskimäärin. Varmaan puhuttu sata kertaa täällä, joten ohjatkaa oikealle sivulle.
http://www.thefirearmblog.com/blog/2016/12/30/styer-rheinmetall-rs556/The Steyr-Mannlicher bosses Ernst Reichmayr and Gerhard Unterganschnigg already have a newly developed AUG successor “Gewehr bei Fuß”. This time with a strong partner, namely the German Rheinmetall Group based in Düsseldorf. Mannlich and Rheinmetall will bring the new Sturmgewehr RS556 together on the market. The German partner can refer to a value-added share of 60 percent in the case of a possible federal redundancy, which greatly increases the chances of Steyr Mannlicher against the first round of 1994.
The new RS556 looks like a US-American weapon, but is the further development of the Steyr-Sturmgewehr 77. The barrel can only be replaced with a handle and without tools. Three run lengths are available. Depending on the length, the weapon can be used as a storm gun, machine gun or as a light machine gun. Due to a special surface coating, the rifle also works without gun oil, which is a big advantage especially for desert inserts. The former Sturmgewehr 77 also took over the gas pressure device and the rotary head closure.
The mounting rail corresponds to the NATO standard and can, as desired different optics and night vision devices and laser light modules record. It is also possible to mount a grenade with a caliber of 40 millimeters. There is no information about prices. The weapons of 1994 cost about 1,000 euros per piece.
Steyr liittoutui Rheinmetallin kanssa tuottamaan korvikkeen G36lle
"the rifle also works without gun oil,"
Tuosta ja vaihtopiipusta olisi hyötyä täällä pakkasessakin.
No juu, en tarkoittanut vaihtopiippua suhteessa pakkaseen. Huonosti kirjoitin. Ajattelin paremminkin tätä meidän varusmieskäyttöä ja laadultaan jos jonkinmoisia patruunoita. RK varmaankin toimii pakkasessa - omakohtaista syvällisempää tietoa ei minulla ole. Nyt varmaan voisi pohjoisen jääkäreiltä kysyä (-38). Yleinen käsitys toki on, että mitä vähemmän voideltu niin sen paremmin toimii kovilla pakkasilla ja jos em malli on tehty muutoinkin toimimaan ilman aseöljyä (joiltakin osin) niin luulisi tuon etuna olevan.Kyseessä on varmasti pätevä laite, mutta eikö kotimainen RK toimi ilman aseöljyä? Entä mitä suurta hyötyä vaihtopiipusta olisi pakkasen suhteen?
Useinmiten silloin kun ase on jumissa talviolosuhteissa, kyse on siitä että ase on täynnä lumisohjoa mikä on päässyt jäätymään, johon taas öljyttömyys ei liiemmin vaikuta....
No juu, en tarkoittanut vaihtopiippua suhteessa pakkaseen. Huonosti kirjoitin. Ajattelin paremminkin tätä meidän varusmieskäyttöä ja laadultaan jos jonkinmoisia patruunoita. RK varmaankin toimii pakkasessa - omakohtaista syvällisempää tietoa ei minulla ole. Nyt varmaan voisi pohjoisen jääkäreiltä kysyä (-38). Yleinen käsitys toki on, että mitä vähemmän voideltu niin sen paremmin toimii kovilla pakkasilla ja jos em malli on tehty muutoinkin toimimaan ilman aseöljyä (joiltakin osin) niin luulisi tuon etuna olevan.
Palstan asesepät valistakoon.
Melkoinen ero! En olisi ihan noin suurta läpäisykyky eroa osannut kuvitella. Harmi etteivät tuohon olleet laittaneet mitä kutia käyttivät testissään.
Oliko tuossa testissä mukana 7.62x51 vai 7.62x39? Jos oli ensimmäinen, niin eipä ole mikään yllätys tuo testin tulos.
Kommentteja kun lukee, niin näyttäisi olevan brasialialainen rynkky IMBEL IA2 ja tosiaan ampuu NATO 7,62x51, joten eipä tosiaan ihme... en tullut edes ajatelleeksi!
Jos noin, ei testillä ole merkitystä Suomalaisen rynkyn ystäville.
Sodankylässä ja Utissa voidellaan rynkyt kovilla pakkasilla valopetrolilla, se estää metallipintojen jäätymisen yhteen kondenssiveden vaikutuksesta.Yleinen käsitys toki on, että mitä vähemmän voideltu niin sen paremmin toimii kovilla pakkasilla
Sodankylässä ja Utissa voidellaan rynkyt kovilla pakkasilla valopetrolilla, se estää metallipintojen jäätymisen yhteen kondenssiveden vaikutuksesta.
Normaalisti vettähän kondensoituu kylmän aseen metallipinnoille, kun esim. kylmästä tullaan sisään lämpimään telttaan, ja jos se ei ehdi haihtua, ulos mennessä metallipinnat voivat jäätyä toisiinsa kiinni.
Myös norjalaisten olen kuullut tekevän näin aseilleen kovemmilla pakkasilla.