Uusi taistelijan ase

Ruotsalaisen CBJ Tech AB:n panssariluotikehitystä (APDS, wolframipenetraattori ja muovi/metalli -sabotti) lähinnä 7.62 NATO ja .300 Blackout kaliipereihin heidän aikaisemman 6.5x25 luotinsa pohjalta. Myyntipuheessa tuotetta verrataan 7.62 NATO SLAP -luotiin, johon verrattuna CBJ:n etuina väitetään olevan parempi syöttö automaattiaseissa, vakaampi kulku piipussa ja parempi tarkkuus, johon vaikuttaa luodin takaosassa oleva metallinen tiivistyskuppi (metal gas check, näkyy kuvissa hopeanharmaana) vakioimalla penetraattorin pyörimisnopeutta ja varmaan lähtönopeuttakin, vaikkei sitä taideta mainita.

7.62 NATO ja .300 Blackoutissa on ilmeisesti sama 7 gramman luoti, penetraattori 6 g ja sabotti 1 g.

.300 Blackoutille on taulukossa mainittu lähtönopeus 725m/s ammuttuna 406mm piipusta. Alempana on testiammuntoja, joissa .300 Blackoutista ammuttu luoti on lävistänyt 12,7mm panssarilevyn (kovuus 300HB) 10 metrin päästä ammuttuna ja väitetään, että läpäisee 7mm panssarilevyn (kovuus 450HB) 500 metrin etäisyydeltä. Jossain CBJ:n (muistaakseni) materiaaleissa on sanottu, että tuo heidän käyttämänsä 7mm panssarilevy (alin kuva) on bulgarialaisvalmisteisen MT-LB:n takaovi.

.300 Blackoutin tulokset ovat sikälikin mielenkiintoisia, että 7,62x39:lla päästäisiin suunnilleen samoihin tuloksiin. Tosin luodin halkaisija on kiusallisesti ~0,1mm eri, joten ei varmaan käy suoraan.

Alemmassa linkissä vielä 7.62 NATO asiaa.


30226

30227

30235

30232
30231


 
Viimeksi muokattu:
Vähän Brömel QuickLoadia pyörittelemällä voisi veikata, että 7,62x39:ssä tuolle .300BLK:n luodille (725 ms/) saataisiin 406 mm piipusta lähtöä noin 790 m/s eli noin +10% / energiaa noin +20%.

Ja ei se 0,1 mm mikään ongelma ole, jos joku tilaa miljoonia;)
 
Ruotsalaisen CBJ Tech AB:n panssariluotikehitystä (APDS, wolframipenetraattori ja muovi/metalli -sabotti) lähinnä 7.62 NATO ja .300 Blackout kaliipereihin heidän aikaisemman 6.5x25 luotinsa pohjalta. Myyntipuheessa tuotetta verrataan 7.62 NATO SLAP -luotiin, johon verrattuna CBJ:n etuina väitetään olevan parempi syöttö automaattiaseissa, vakaampi kulku piipussa ja parempi tarkkuus, johon vaikuttaa luodin takaosassa oleva metallinen tiivistyskuppi (metal gas check, näkyy kuvissa hopeanharmaana) vakioimalla penetraattorin pyörimisnopeutta ja varmaan lähtönopeuttakin, vaikkei sitä taideta mainita.

7.62 NATO ja .300 Blackoutissa on ilmeisesti sama 7 gramman luoti, penetraattori 6 gr. ja sabotti 1 gr.

.300 Blackhawkille on taulukossa mainittu lähtönopeus 725m/s ammuttuna 406mm piipusta. Alempana on testiammuntoja, joissa .300 Blackhawkista ammuttu luoti on lävistänyt 12,7mm panssarilevyn (kovuus 300HB) 10 metrin päästä ammuttuna ja väitetään, että läpäisee 7mm panssarilevyn (kovuus 450HB) 500 metrin etäisyydeltä. Jossain CBJ:n (muistaakseni) materiaaleissa on sanottu, että tuo heidän käyttämänsä 7mm panssarilevy (alin kuva) on bulgarialaisvalmisteisen MT-LB:n takaovi.

.300 Blackhawkin tulokset ovat sikälikin mielenkiintoisia, että 7,62x39:lla päästäisiin suunnilleen samoihin tuloksiin. Tosin luodin halkaisija on kiusallisesti ~0,1mm eri, joten ei varmaan käy suoraan.

Alemmassa linkissä vielä 7.62 NATO asiaa.


Katso liite: 30226

Katso liite: 30227

Katso liite: 30235

Katso liite: 30232
Katso liite: 30231


Toisaalta meillä on tarkempia .338 kivääreitä ja näihin enemmän läpäiseviä ammuksia jos on tarvetta tyyliin puhkoa säiliöautoja tai särkeä tutka.
 
Jäi epäselväksi (linkit ei toimi kännykällä), että mikä on viron armeijan uusi .308 ase? Onko se AR10 vai joku muu? Ja mihin käyttöön ja minkälaisia määriä.

Nuo Viron uusien aseiden kaliberivaihtoehdot ovat mielenkiintoisia. Minä olen viimeisen viiden vuoden ajan panostanut juuri .223 ja .308 kalustoon NATO-yhteensopivuus mielessäni. Tosin arvelin niiden yleistyvän suomen armeijassa, mutta toisin on käynyt kun AK:t modernisoidaan käyttöikää jatkaen. No en ole kyllä purkanut henkilökohtaista 7.62x39 yhteensopivuutta. Päin vastoin ko. kaliberia käyttäviä on päivitetty ja ovat nyt osittain paremmalla modaus -tasolla kuin pv:n rynkyt. Mulla on optiset tähtäimet niissä.

Noiden lisäksi on tietysti myös 9 mm kalustoa ja wanhaa kunnon 7.62x54(3)R kalustoa.

.308 kaluston modaus on nyt se mihin investoin varmaan vielä parikin vuotta. On järkyttävän kallista puuhaa ostella parhaita varusteita kivääreihin. Pahimmillaan hilppeisiin menee 4000€/ase. Minulla on osa aseharrastusta se, että peilailen mitä sotaväki ympärillä tekee kalustolleen ja teen perässä (ja välillä vähän edelläkin).
Itse asiassa tuo .223 ei ole minulla enää muodissa. Tosin ymmärrän täysin miksi Viro niitä hankkii. Olettavat saavansa muilta NATO-mailta ammuksia ja asetäydennystä sotatilanteessa. Suomelle se on nyt vähän hankalampaa, mutta meillä on kai varaa pitää itsellä valmiina sodan ajan varastot. .223 aseeni on varusteltu loppuun asti. Pidän kaliberia tällä hetkellä liian pienitehoisena ryssää vastaan, siksi innostus .308 kaliberiin.
 
Jäi epäselväksi (linkit ei toimi kännykällä), että mikä on viron armeijan uusi .308 ase? Onko se AR10 vai joku muu? Ja mihin käyttöön ja minkälaisia määriä.

Nuo Viron uusien aseiden kaliberivaihtoehdot ovat mielenkiintoisia. Minä olen viimeisen viiden vuoden ajan panostanut juuri .223 ja .308 kalustoon NATO-yhteensopivuus mielessäni. Tosin arvelin niiden yleistyvän suomen armeijassa, mutta toisin on käynyt kun AK:t modernisoidaan käyttöikää jatkaen. No en ole kyllä purkanut henkilökohtaista 7.62x39 yhteensopivuutta. Päin vastoin ko. kaliberia käyttäviä on päivitetty ja ovat nyt osittain paremmalla modaus -tasolla kuin pv:n rynkyt. Mulla on optiset tähtäimet niissä.

Noiden lisäksi on tietysti myös 9 mm kalustoa ja wanhaa kunnon 7.62x54(3)R kalustoa.

.308 kaluston modaus on nyt se mihin investoin varmaan vielä parikin vuotta. On järkyttävän kallista puuhaa ostella parhaita varusteita kivääreihin. Pahimmillaan hilppeisiin menee 4000€/ase. Minulla on osa aseharrastusta se, että peilailen mitä sotaväki ympärillä tekee kalustolleen ja teen perässä (ja välillä vähän edelläkin).
Itse asiassa tuo .223 ei ole minulla enää muodissa. Tosin ymmärrän täysin miksi Viro niitä hankkii. Olettavat saavansa muilta NATO-mailta ammuksia ja asetäydennystä sotatilanteessa. Suomelle se on nyt vähän hankalampaa, mutta meillä on kai varaa pitää itsellä valmiina sodan ajan varastot. .223 aseeni on varusteltu loppuun asti. Pidän kaliberia tällä hetkellä liian pienitehoisena ryssää vastaan, siksi innostus .308 kaliberiin.
Miksi 7.62x39 olisi liian pienotehoinen mutta 7.62x51 ei?
 
Miksi 7.62x39 olisi liian pienotehoinen mutta 7.62x51 ei?

Esimerkiksi siksi, että 7,62x51 patruunassa on osumaenergiaa 50-60% enemmän kuin 7,62x39 patruunassa. Lisäksi lentorata on .308:ssa paljon suorempi.

Katso tuosta alta Sakon ohjelmalla vertailut ko. patruunoilla.
 
Miten .308 on parempi kuin .223 suomalaisella jalkaväkitaistelijalla?

Vastaus oli jo Kimin viesteissä, eikä oma osaamiseni / kiinnostukseni riitä arvioimaan asiaa enempää.

Tuskin se kuitenkaan olisi jokaisen suomalaisen jalkaväkitaistelijan ase/patruuna. Puskassa ampumaetäisyydet ovat aika lyhyitä.
 
Ok. Ymmärsin ehkä väärin, mutta point still stands: Miten .308 on parempi kuin .223 suomalaisella jalkaväkitaistelijalla?

Nämä on vain minun mielipiteeni.

Minusta puoliautomaattina .308 on suomalaiselle parempi kuin .223. Reserviläiskiväärit ovat yleensä puoliautomaatteja. .308 on liian järeä kaliberi alle 8 kg:n sarjatuliaseessa. Sarjatulitoimisissa rynnäkkökivääreissä .223 on tietysti parempi kuin täysin mahdoton .308. Toisaalta ryhmässä tarvitaan kevyen kaliberin sarjatuliruuttia (rynnäkkökiväärit tai konepistoolit), sekä pidemmälle tehoavaa asetta joko puolarina kiikarin kanssa tai raskaampana tulitukikonekiväärinä.

Oma mielipiteeni on tällainen, koska olen lukenut ja laskenut .223 kaliberin haavoittunut/kuollut -suhdetta. Suunnilleen 10% mitään suojaliivejä käyttämättömään ihmiseen osuvista .223 luodeista tappaa. Tähän kun lisää sen, että meidän oletetulla vastustajallamme on lähtökohtaisesti suojaliivit ja kypärä päällä. Tällöin tappavia osumista on arvioni mukaan n. 5%. Toki sodassa tulee enemmän pääosumia kuin niissä tilanteissa joista olen kuolleisuusprosentit laskenut.

Kevyissä sarjatulivehkeissä .223 on ihan asiallinen suomen armeijallakin. Ei kuitenkaan mitenkään ylivoimainen 7,62x39:iin verrattuna. Ja x39:llä on osa ominaisuuksista parempi kuin .223:lla. Tehot säilyy paljon paremmin +200m matkoilla. Risukoista menee hieman paremmin läpi. Ei ainakaan niin paljon parempi, että kannattaisi olemassa olevia aseita sen takia vaihtaa. Toki NATO -yhteensopivuus on kova sana.
 
Entä osumaenergian merkitys?

Tykkään siitä ajatuksesta, että kohde menee nurin osumasta vaikka ei tulisi edes läpäisyä. Ja toisaalta mitä parempi osumaenergia, niin sitä todennäköisemmin läpäisee. Tietysti luodin halkaisijalla, materiaalilla ja tyypillä on merkitystä (ja paljon onkin).
 
Juu samaa mieltä, hiiteen kaikki täysautomatti rynnäkkökiväärit. Tämä sotilaan peruskivääriksi.

battle-rifle-m1-garand-3.jpg
 
Juu samaa mieltä, hiiteen kaikki täysautomatti rynnäkkökiväärit. Tämä sotilaan peruskivääriksi.
battle-rifle-m1-garand-3.jpg

No ei nyt sentään. Olemassa on todella paljon parempia puoliautomaattikivääreitä. Esim. AR-10 .308 puolari.
Ja kyllä sarjatulirynnäreitä tarvitaan yhä yleisaseena. Minusta varsinkin .223 yleisaseena kaipaa joka ryhmään tai jopa partioon .308:n tai muun vastaavan tehokkaampaa patruunaa ampuvan aseen.
Koska reserviläiskiväärit eivät ole sarjatulivermeitä, niin minun suosikkini on nykyään .308:n teholuokka ja sen jälkeen vasta pienemmät.

Ja lähemmäksi aihetta. Mielestäni rynkkyjen modaaminen on järkevää, ellei sitten tule suomalaiseen tyyliin kalliimmaksi kuin uusien aseiden hankinta. Siitä olen kuitenkin varma, että meidän vanhat rynkyt ovat modauksen jälkeen kilpailukykyisiä ja niitä ei tarvitse maailmalla hävetä.

Tuosta Viron hankinnasta olisi kiva saada lisää tietoa.
 
Nämä on vain minun mielipiteeni.

Minusta puoliautomaattina .308 on suomalaiselle parempi kuin .223. Reserviläiskiväärit ovat yleensä puoliautomaatteja. .308 on liian järeä kaliberi alle 8 kg:n sarjatuliaseessa. Sarjatulitoimisissa rynnäkkökivääreissä .223 on tietysti parempi kuin täysin mahdoton .308. Toisaalta ryhmässä tarvitaan kevyen kaliberin sarjatuliruuttia (rynnäkkökiväärit tai konepistoolit), sekä pidemmälle tehoavaa asetta joko puolarina kiikarin kanssa tai raskaampana tulitukikonekiväärinä.

Oma mielipiteeni on tällainen, koska olen lukenut ja laskenut .223 kaliberin haavoittunut/kuollut -suhdetta. Suunnilleen 10% mitään suojaliivejä käyttämättömään ihmiseen osuvista .223 luodeista tappaa. Tähän kun lisää sen, että meidän oletetulla vastustajallamme on lähtökohtaisesti suojaliivit ja kypärä päällä. Tällöin tappavia osumista on arvioni mukaan n. 5%. Toki sodassa tulee enemmän pääosumia kuin niissä tilanteissa joista olen kuolleisuusprosentit laskenut.

Kevyissä sarjatulivehkeissä .223 on ihan asiallinen suomen armeijallakin. Ei kuitenkaan mitenkään ylivoimainen 7,62x39:iin verrattuna. Ja x39:llä on osa ominaisuuksista parempi kuin .223:lla. Tehot säilyy paljon paremmin +200m matkoilla. Risukoista menee hieman paremmin läpi. Ei ainakaan niin paljon parempi, että kannattaisi olemassa olevia aseita sen takia vaihtaa. Toki NATO -yhteensopivuus on kova sana.

Ammattimiehet voivat olla erimieltä, mutta itse näen ajatuksessasi järkeä. "Kaikille samat lelut" ajattelu ei ole fiksua, vaan eri tehtävissä on erilaisia vaatimuksia.
Siksi on ihan loogista, että ryhmässä voi olla kahta eri kaliberia olevia aseita, riippumatta syöttötavasta. Logistinen ongelma saattaa syntyä jos sekoitetaan 7,62x54R ja 7,62x51 samaan ryhmään.

Sitten tuosta .223:n tappavuudesta. Väittäisin näin reijänpaikkaajan näkökulmasta, ettei asialla ole suurta väliä. Osuma vahingoittaa (poislukien hipaisut) kudoksia sen verran, että edessä on sairaalareissu. Haavoittuneet rasittavat vihollisen logistiikkaa, joten on ihan edullista, että eivät selviä hautaamisella.
 
Ammattimiehet voivat olla erimieltä, mutta itse näen ajatuksessasi järkeä. "Kaikille samat lelut" ajattelu ei ole fiksua, vaan eri tehtävissä on erilaisia vaatimuksia.
Siksi on ihan loogista, että ryhmässä voi olla kahta eri kaliberia olevia aseita, riippumatta syöttötavasta. Logistinen ongelma saattaa syntyä jos sekoitetaan 7,62x54R ja 7,62x51 samaan ryhmään.

Sitten tuosta .223:n tappavuudesta. Väittäisin näin reijänpaikkaajan näkökulmasta, ettei asialla ole suurta väliä. Osuma vahingoittaa (poislukien hipaisut) kudoksia sen verran, että edessä on sairaalareissu. Haavoittuneet rasittavat vihollisen logistiikkaa, joten on ihan edullista, että eivät selviä hautaamisella.
Joo, +1 tuolle pitkänryssän ja Natopaukun sekaannuksen mahdollisuudelle täältä. Oltiin kavereiden kanssa radalla ja olin jakanut ryyniä aloittelijoille - oma vika siis mitä seurasi. 308 puolariin tuli syöttövirhe...54R pesässä! Ei lähtenyt enää radalla, edes puikolla hakkaamalla. Sain lopuksi pois käyttämällä putkipihtejä ja vasaraa. Onneksi oli se laippa mihin tarttua!

.308 on huono korpisoturille, koska se painaa ja vie tilaa. 150 patruunaa alkaa olla ihan maksimi mitä jaksaa mukana roudata muun kaman ohella. Lisäksi ase on raskaampi. Kätevä kaliiberi jos puhutaan counter-sniper tai designated marksman -tyyppisistä rooleista, eli 200-800m vaikutusalueen lisäämisestä jv-ryhmän omaan aseistukseen.

5.56:n huono haavoittaminen on kokemusta lähinnä aavikko/vuorisodista jossa amet 300+ metriä rutiinilla, usein jopa 500-600m, jolloin tekee piekkarimaista jälkeä. Tässä on kun 5.56 osuu suht läheltä (ja ammuttu vielä lyhytpiippuisesta M4stä!). Osuma tullut pakaran kautta, osunut matkalla reisiluuhun ja tullut reiden sivusta ulos. Sanoisin että ihan riittää tarkoitukseen, toki tuo luuosuma on tehostanut efektiä jonkin verran, mutta ilman sitä olisi reidessä silti sellainen 10cm halkaisijaltaan oleva jauhelihamainen aukko ja ukko pitkälti pois pelistä.
30265
 
Itse kun pääsin eilen tuttavan ar-10 308.ampumaan,niin olihan miellyttävä ase. Tosin "kisakoneistolla", jolloin laukaisu oli vielä mukavampi.
 
Itse ampunut aika monella aseella. 308 DMR aseena tykkään HK417, mutta jos pitäs olla raskas rynkky, niin sit FN Scar-H.
HK417 on todella helppo ammuttava DMR aseena, mutta FN Scar-H rsrk:na vaatii kyllä osaamista ja harjoittelua.
556.. meh... tuntuu ilpparille :D :D 762x39 on ihan hyvä kun siihen on tottunut viimeisen +20vuotta.
6.5 Creedmoor olisi kiva päästä testaamaan, koska tämä tuntuu olevan nyt se hot ja pop. Ja odotellessa jenkkien caseless/light 6.8 tulemista.
 
Joo, +1 tuolle pitkänryssän ja Natopaukun sekaannuksen mahdollisuudelle täältä. Oltiin kavereiden kanssa radalla ja olin jakanut ryyniä aloittelijoille - oma vika siis mitä seurasi. 308 puolariin tuli syöttövirhe...54R pesässä! Ei lähtenyt enää radalla, edes puikolla hakkaamalla. Sain lopuksi pois käyttämällä putkipihtejä ja vasaraa. Onneksi oli se laippa mihin tarttua!

.308 on huono korpisoturille, koska se painaa ja vie tilaa. 150 patruunaa alkaa olla ihan maksimi mitä jaksaa mukana roudata muun kaman ohella. Lisäksi ase on raskaampi. Kätevä kaliiberi jos puhutaan counter-sniper tai designated marksman -tyyppisistä rooleista, eli 200-800m vaikutusalueen lisäämisestä jv-ryhmän omaan aseistukseen.

5.56:n huono haavoittaminen on kokemusta lähinnä aavikko/vuorisodista jossa amet 300+ metriä rutiinilla, usein jopa 500-600m, jolloin tekee piekkarimaista jälkeä. Tässä on kun 5.56 osuu suht läheltä (ja ammuttu vielä lyhytpiippuisesta M4stä!). Osuma tullut pakaran kautta, osunut matkalla reisiluuhun ja tullut reiden sivusta ulos. Sanoisin että ihan riittää tarkoitukseen, toki tuo luuosuma on tehostanut efektiä jonkin verran, mutta ilman sitä olisi reidessä silti sellainen 10cm halkaisijaltaan oleva jauhelihamainen aukko ja ukko pitkälti pois pelistä.
Katso liite: 30265
Bad!!!
 
Back
Top