Uusi taistelijan ase

Huhta

Respected Leader
ELSO 2.0
On se noinkin, mutta kyllä tuo modaus on tekohengitystä kuolemaa lähestyvälle potilaalle. Sinänsä se tietysti ajaa asiansa, lisäaikaahan sillä haetaan ja saadaan.
Siitä huolimatta: picatinnykisko picatinnykiskon päällä jotta tietty homma saadaan toimimaan, viritelmähän se on.
Paljonkohan modifikaatio maksaa per kivääri? Kannattaako muutostyö versus uuden rynnäkkökiväärin (M4A1 tms. halpa perusmalli) hankinta kärkijoukoille?

Jos uutisointiin peilaa, niin kaipa tuo modifikaatio pari-kolme sataa euroa maksaa kivääriä kohti. Millainen elinkaari lie suunniteltu niille - modifikaatiothan on kerrottu tehtävän vain tarkimpiin aseyksilöihin, mutta heijastuneeko se sitten myös käyttöikään? Vai menevätkö nyt modifioitavat yksilöt pataan kahden vuosikymmenen sisään siinä missä koko kaliberi ja sitä käyttävät aseet?

Jos pyrkimys on yhtenäiskaliberiin ja yhtenäiskaliberiksi ounastellaan muuta kuin 5.56 NATO, niin silloinhan tämä projekti näyttäytyy järkevänä tekohengityksenä. Turha hankkia uutta kivääriä väliaikaisratkaisuksi. Mutta onko yhtenäiskaliberin tavoittelulle tarvetta? Useassa maassa Suomen lähialueella on käytetty ja käytetään onnistuneesti kahta kiväärikaliberia.


Uutisointi:


7.62 RK 62M -rynnäkkökivääreihin on uudistuksessa vaihdettu teleskooppisesti säädettävä perä, uusi vaihdin, optisen tähtäimen jalusta sekä taktinen kantohihna. Lisäksi M2 ja M3 -malleihin on vaihdettu kädensuojus ja liekinsammutin. Kaikki aseet varustellaan optisin tähtäimin.

Hankinnan kokonaisarvo optiovuosineen on 12,6 miljoonaa euroa. Sopimuskaudella vuonna 2017 arvo on 3,1 miljoonaa euroa, ja optiovuosien 2018-2020 yhteisarvo on 9,5 miljoonaa euroa.
 

Woodsman

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Paljonkohan modifikaatio maksaa per kivääri? Kannattaako muutostyö versus uuden rynnäkkökiväärin (M4A1 tms. halpa perusmalli) hankinta kärkijoukoille?

Jos uutisointiin peilaa, niin kaipa tuo modifikaatio pari-kolme sataa euroa maksaa kivääriä kohti. Millainen elinkaari lie suunniteltu niille - modifikaatiothan on kerrottu tehtävän vain tarkimpiin aseyksilöihin, mutta heijastuneeko se sitten myös käyttöikään? Vai menevätkö nyt modifioitavat yksilöt pataan kahden vuosikymmenen sisään siinä missä koko kaliberi ja sitä käyttävät aseet?

Jos pyrkimys on yhtenäiskaliberiin ja yhtenäiskaliberiksi ounastellaan muuta kuin 5.56 NATO, niin silloinhan tämä projekti näyttäytyy järkevänä tekohengityksenä. Turha hankkia uutta kivääriä väliaikaisratkaisuksi. Mutta onko yhtenäiskaliberin tavoittelulle tarvetta? Useassa maassa Suomen lähialueella on käytetty ja käytetään onnistuneesti kahta kiväärikaliberia.


Uutisointi:




Esitit kysymyksen mihin täällä foorumilla kukaan vastauksen tietävä ei voi vastata.
jos joku sen faktana kertoisi, niin silloin paukkuisi salassapitosopimukset kunnolla.
 

Huhta

Respected Leader
ELSO 2.0
Esitit kysymyksen mihin täällä foorumilla kukaan vastauksen tietävä ei voi vastata.
jos joku sen faktana kertoisi, niin silloin paukkuisi salassapitosopimukset kunnolla.
Esitin useita kysymyksiä. Mitä niistä tarkoitat? Yksikköhinta(, josta voisi päätellä lukumäärän)? Suunniteltu elinkaari? Yhtenäiskaliberin tavoittelun tarve? Modifikaation järkevyys?

Kaksi ensimmäistä kysymystä ovat jossakin määrin sensitiivisiä, etenkin elinkaari. Tosin uskon vahvasti, että yksikköhinnasta on mahdollista laskea kohtuu tarkka arvio ilman mitään turvaluokiteltua tietoa projektista, jos tuntee hyvin asesepinnän ja aseiden osien markkinat. Ts. jos foorumilla sattuisi olemaan joku vuorotellen arskaa ja kalashnikovia viikonloput hinkkaava ja virittelevä kotiaseseppä...

Yhtenäiskaliberin tavoittelun tarve ja modifikaation järkevyys taas menevät mielipideleiriin. Huollossa palvelleilta ressuilta ja siviililogistiikan parissa työskenteleviltä löytyy aina anekdootteja ja mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Modifikaatiosta PV taas on selkeästi tullut jollakin logiikalla siihen tulokseen, että kannattaa, mutta onhan näitä asiantuntevia soraääniä ollut aiemminkin (yleensä toisesta aselajista tai puolustushaarasta, mutta kuitenkin).
 

arix

Kenraali
Paljonkohan modifikaatio maksaa per kivääri? Kannattaako muutostyö versus uuden rynnäkkökiväärin (M4A1 tms. halpa perusmalli) hankinta kärkijoukoille?

Jos uutisointiin peilaa, niin kaipa tuo modifikaatio pari-kolme sataa euroa maksaa kivääriä kohti. Millainen elinkaari lie suunniteltu niille - modifikaatiothan on kerrottu tehtävän vain tarkimpiin aseyksilöihin, mutta heijastuneeko se sitten myös käyttöikään? Vai menevätkö nyt modifioitavat yksilöt pataan kahden vuosikymmenen sisään siinä missä koko kaliberi ja sitä käyttävät aseet?

Jos pyrkimys on yhtenäiskaliberiin ja yhtenäiskaliberiksi ounastellaan muuta kuin 5.56 NATO, niin silloinhan tämä projekti näyttäytyy järkevänä tekohengityksenä. Turha hankkia uutta kivääriä väliaikaisratkaisuksi. Mutta onko yhtenäiskaliberin tavoittelulle tarvetta? Useassa maassa Suomen lähialueella on käytetty ja käytetään onnistuneesti kahta kiväärikaliberia.


Uutisointi:




Rahi arvio jossa käytetään wikipedian lukuja antaa aika matalan loppusumman:
"12,6 miljoonaa euroa" ja valmistusmäärä yli 350 000 -> 36 euroa per ase.
 

Woodsman

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Esitin useita kysymyksiä. Mitä niistä tarkoitat? Yksikköhinta(, josta voisi päätellä lukumäärän)? Suunniteltu elinkaari? Yhtenäiskaliberin tavoittelun tarve? Modifikaation järkevyys?

Kaksi ensimmäistä kysymystä ovat jossakin määrin sensitiivisiä, etenkin elinkaari. Tosin uskon vahvasti, että yksikköhinnasta on mahdollista laskea kohtuu tarkka arvio ilman mitään turvaluokiteltua tietoa projektista, jos tuntee hyvin asesepinnän ja aseiden osien markkinat. Ts. jos foorumilla sattuisi olemaan joku vuorotellen arskaa ja kalashnikovia viikonloput hinkkaava ja virittelevä kotiaseseppä...

Yhtenäiskaliberin tavoittelun tarve ja modifikaation järkevyys taas menevät mielipideleiriin. Huollossa palvelleilta ressuilta ja siviililogistiikan parissa työskenteleviltä löytyy aina anekdootteja ja mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Modifikaatiosta PV taas on selkeästi tullut jollakin logiikalla siihen tulokseen, että kannattaa, mutta onhan näitä asiantuntevia soraääniä ollut aiemminkin (yleensä toisesta aselajista tai puolustushaarasta, mutta kuitenkin).
Kaksi ensimmäistä. kaksi seuraavaahan on vain yleistä pohdintaa.
itseni jäävään tästä keskustelusta ;):censored:
 

tankki-tapsa

Alikersantti
Itse olen ihmetellyt kauan miksei koko patruunaa ole muutettu kokonaan toisenlaiseksi. Tarkoitan tällä lähinnä sitä että koko hylsy tuntuu hiukan turhalta 1800 - luvun jäänteeltä. Miksei ruuti ole luodin sisällä ja sen päässä olisi pelkkä nalli, ehkä jonkinlaisessa kannassa, ja laukaistaessa lähes kaikki mikä on patruunapesässä lähtisi piipusta aiheuttamaan vaikusta kohteessa. Luoti olisi tietenkin tällöin painavampi tai sitten patruuna olisi selvästi kevyempi samalla vaikutuksella. Lisäksi luodin kärkiosaan voisi laittaa hieman hitaammin palavaa ruutia jolloin se toimisi ikään kuin ajoaineena, vähintään ilmanvastusta pienentäen. Tai sitten lippaassa olisi pelkkiä luoteja ajoaine annosteltasiin erikseen. Se voisi myös olla kaasua tai nestettä eikä välttämättä jonkinlainen ruutipelletti. Muistelisin näin parin saunakaljan jälkeen että hiukan tämän tyyppisiä aseita oli prototyyppeinä jo vuosikymmeniä sitten. :unsure:
 
Itse olen ihmetellyt kauan miksei koko patruunaa ole muutettu kokonaan toisenlaiseksi. Tarkoitan tällä lähinnä sitä että koko hylsy tuntuu hiukan turhalta 1800 - luvun jäänteeltä. Miksei ruuti ole luodin sisällä ja sen päässä olisi pelkkä nalli, ehkä jonkinlaisessa kannassa, ja laukaistaessa lähes kaikki mikä on patruunapesässä lähtisi piipusta aiheuttamaan vaikusta kohteessa. Luoti olisi tietenkin tällöin painavampi tai sitten patruuna olisi selvästi kevyempi samalla vaikutuksella. Lisäksi luodin kärkiosaan voisi laittaa hieman hitaammin palavaa ruutia jolloin se toimisi ikään kuin ajoaineena, vähintään ilmanvastusta pienentäen. Tai sitten lippaassa olisi pelkkiä luoteja ajoaine annosteltasiin erikseen. Se voisi myös olla kaasua tai nestettä eikä välttämättä jonkinlainen ruutipelletti. Muistelisin näin parin saunakaljan jälkeen että hiukan tämän tyyppisiä aseita oli prototyyppeinä jo vuosikymmeniä sitten. :unsure:
En tiedä mikä on tilanne nykyisin, mutta tässä Erä-lehden juttu vuodelta 2007:


Hylsytön patruuna

1980-luvulla kuultiin uutisia, että Saksan Bundeswehr olisi kiinnostunut uudesta rynnäkkökivääristä G11, joka ampuisi hylsytöntä patruunaa. Asetta ideoi saksalainen asejätti Heckler & Koch, mutta myös USA:n sotaväen kerrottiin olevan kiinnostuneen konseptista.

Tätä aseprojektia varten perustettiin erillisyhtiö GHGS (Gesellschaft für Hülsenlose Gewehrsysteme), jossa patruunaosakkaana oli niinikään saksalainen Dynamit Nobel. Projekti kuulosti niin mielenkiintoiselta ensimmäinen oikea aseuutinen sitten 1898 Mauserin että tein siitä jutunkin Erä-lehteen parikymmentä vuotta sitten.

Hylsyttömälle patruunalle lueteltiin seuraavia etuja: (1) metallipatruunan kallein komponentti hylsy jää pois, (2) hylsyn paino säästyy, eli sotilas voi kantaa enemmän patruunoita, (3) sarjatulinopeus paranee, kun hylsyn ulosheitosta ei tarvitse huolehtia, (4) uloslentävä hylsypilvi ei muodosta riskiä tai ongelmia sarjatulella, tärkeää esimerkiksi lentokoneissa, (5) patruunan muodolle voidaan antaa vapauksia G11 konseptipatruuna 4,73 x 33 olikin poikkileikkaukseltaan neliskanttinen.

Mutta epäileviäkin ääniä kuului. Erä-lehden asetekniikan asiantuntija Torsti Laaksonen tyrmäsi ajatuksen todeten, että hylsyn tärkein tehtävä on tiivistää korkeapaineiset kaasut patruunapesän ”oikealle” puolelle, piippuun päin. Että hylsyttömän patruunan aseessa tulee varmasti olemaan tiivistysongelmia. Erityisesti metsästyskäytössä mietitytti patruunoiden mekaaninen kestävyys, jos ne pyörivät taskun pohjalla. Entä itsestään syttyminen kuumuudesta, iskusta, staattisen sähkön kipinästä? Rupeaisiko ”taskussa paukkumaan”? Sulaisiko patruuna kaatosateessa, vai tulisiko siitä kastuessaan suutari?

Sotaväen käytössä, siis alkuperäisessä konseptissa, tulee lisäksi vakavasti harkittavaksi patruunapesän kuumeneminen sarjatulella. Patruuna saattaa syttyä itsestään kuumuudesta. Ase rupeaa käymään omia aikojaan kuin dieselmoottori, ”Selbstzünder”.

Näyttää siltä, että haitat olivat lopulta etuja painavammat, sillä G11-projekti on kuopattu. Näillä näkymillä hylsytön patruuna jäänee toteutumatta sekä sotilas- että urheilukäytössä. Meidän on edelleen maksettava kalliista messinkihylsystä. Toisaalta, tarkat ampujat keräävät hylsyt talteen ja jälleenlataavat ne uusiokäyttöön. Tämähän on kierrätystä!
 

tankki-tapsa

Alikersantti
Tuo "diesel-käyminen" kyllä olisi helposti ratkaistavissa, patruunapesän kuumeneminen ei ehkä niinkään. No varmaan nuo kustannukset ja tekniset vaikeudet on mietitty huolella joten tuskimpa tälläistä on lähivuosina tulossa. Tai ehkä sitten jos Kiina ja Intia aloittavat WWI tyyppisen sodan :)
 

ak.tied

Ylipäällikkö
Rahi arvio jossa käytetään wikipedian lukuja antaa aika matalan loppusumman:
"12,6 miljoonaa euroa" ja valmistusmäärä yli 350 000 -> 36 euroa per ase.
Modernisoidun rynnäkkökiväärin päämallit ovat RK 62 M1 ja RK 62 M2. Molemmissa on kiinnitysmahdollisuus optiikalle ja yleisimmille lisävarusteille. M1-malli on yleisin ja tarkoitettu ensilinjan jalkaväkijoukoille. M2-malli on uudella liekinsammuttimella ja kädensuojuksella varustettu, rakennetun alueen taisteluun optimoitu versio.

Ehkei noita M-versioita ihan 350 tuhatta tehdä. En tiedä mitä ensilinjan joukoilla tässä tarkoitetaan, mutta luulisi että operatiivisissa ja alueellisissa nyt ainakin todennäköisimmin suoraan kosketukseen joutuvia tuossa tarkoitetaan. Huolto, tykistö, paikallisjoukot jne joutunevat tähtäämään diopterin läpi hamaan tappiin asti.

200€/kpl olisi noin 60 000 kpl ja tuo nyt on aika lailla minimihinta jos nyt laskee, että yhden rynsesterin modaus liukuhihnatyönä on kahden tunnin työ + osat. Voi olla optimistista tämäkin jos Millogilla on katteet kohdillaan...
 

Pandahki

Kapteeni
Tuo "diesel-käyminen" kyllä olisi helposti ratkaistavissa, patruunapesän kuumeneminen ei ehkä niinkään. No varmaan nuo kustannukset ja tekniset vaikeudet on mietitty huolella joten tuskimpa tälläistä on lähivuosina tulossa. Tai ehkä sitten jos Kiina ja Intia aloittavat WWI tyyppisen sodan :)
Vastaus kuumuusongelmiin löytyy avonaisella lukolla varustetusta aseesta. Mekaanisesti on helppo tehdä vaikka kaksi puoliautomaattista liipaisinasetusta, suljettu lukko tarkkuustyöhön ja sitten avonainen lukko normisomotukseen kun pesä käy kuumempana.
 

Pandahki

Kapteeni
Noita ostettiin muistaakseni DDR-kaupoissa mukaan käsittääkseni vähän varmuuden vuoksi kun halvalla saatiin. Yksi kapiainen 90-luvulla esittelytilaisuudessa selitti:
- No vaikka vartiopisteessä miehellä rynkyssä rumpulipas, että riittää ammuksia, kunnes kaverit pääsevät apuun.
Confirmed. Derkkulainen Neuvosto-mallia oleva rumpu tuo. Jos omaan kaappiin ostaa, kannattaa hankkia kuitenkin kiinalainen malli, eli se jossa koko takakansi aukeaa ja liipasinjousi vedetään kuin vieterilelussa. Helpompi ja nopeampi täyttää ja voi säilyttää täynnä ilman että jousi on viritettynä. Tuossa venäläismallissa on viritys-salpa jolla saa syötöstä jännityksen kammettua hetkeksi pois ja sitten patit työnnetään huulien väliin kuin normi lippaassa.
 
Top