Uusi taistelijan ase

Noi valtion aseet on cip tarkastamattomia joten sellaisenaan niitä ei saa siviileille myydä.
Tämähän se. Tähän CIP:auksen puutteeseen, ja lopulta siihen että ne eivät menneet CIP testeistä läpi se 300 RK:n luovuttaminen MPK:llekkin kuulemma kaatui.
Noh, saatiinpa sitten hyvää treeniä hitsaamiseen, ja hyviä käsittelyaseita MPK:lle. ;)
 
Tämähän se. Tähän CIP:auksen puutteeseen, ja lopulta siihen että ne eivät menneet CIP testeistä läpi se 300 RK:n luovuttaminen MPK:llekkin kuulemma kaatui.
Noh, saatiinpa sitten hyvää treeniä hitsaamiseen, ja hyviä käsittelyaseita MPK:lle. ;)
Cippauksen puute oli vaan tekosyy poliittiselle tahdolle. Näitä keksitään seuraavaan maailmansotaan asti. Sen jälkeen saattaa olla taas pari vuosikymmentä helpompaa, kun muistetaan mitä varten meillä on aseet.

Muovihylsyt eivät ole haluttuja suomen metsiin. Haulikon muovihylsyistä ja -välitulpista pitäisi jo päästä eroon. Enpä usko, että meille tulee koskaan luonnossa nopeasti hajoamattomia kiväärin muovihylsyjä yleiseen käyttöön.
 
No jaa, onhan siihen yksinkertainen lääke: hylsynkerääjä.

Ei kai messinkihylsy ole sen paremmin maatuva kuin muovihylsy? Biopohjaisia fossiilisen muovin korvikkeitakin tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla.

Toisekseen, maanpuolustuksen tarpeet ovat ainakin toistaiseksi pitäneet puolensa aika hyvin. Esimerkiksi puolustusvoimat on jo lähtökohtaisesti rajattu lyijydirektiivin ulkopuolelle. Hx-hankkeessa ei ole kuultu kovinkaan vakavasti otettavia ilmastonäkökulman irtiottoja.
 
Kuvat olleet vääriä, kuvatekstit virheellisiä, otsikot perseestä, asetyypit ja kaliberit väärin.... Ja haastateltavien sanomisia ei ole ymmärretty lainkaan...
Itseänikin hieman häiritsi Iltasanomien RK-jutussa kuvateksti "Suomalainen Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunu Norjassa pidetyssä Trident Juncture 18 harjoituksessa marraskuussa 2018.", mutta kuvassa ruotsalainen Strv 122.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
No jaa, onhan siihen yksinkertainen lääke: hylsynkerääjä.

Ei kai messinkihylsy ole sen paremmin maatuva kuin muovihylsy? Biopohjaisia fossiilisen muovin korvikkeitakin tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla.

Toisekseen, maanpuolustuksen tarpeet ovat ainakin toistaiseksi pitäneet puolensa aika hyvin. Esimerkiksi puolustusvoimat on jo lähtökohtaisesti rajattu lyijydirektiivin ulkopuolelle. Hx-hankkeessa ei ole kuultu kovinkaan vakavasti otettavia ilmastonäkökulman irtiottoja.

En ole koskaan kuullut mikromessingin kertymisestä ravintoketjuun, mutta mikromuovista sitäkin enemmän. Voi tietysti johtua siitäkin, ettei messinkiä käytetä yhtä yleisesti.
 
En ole koskaan kuullut mikromessingin kertymisestä ravintoketjuun, mutta mikromuovista sitäkin enemmän. Voi tietysti johtua siitäkin, ettei messinkiä käytetä yhtä yleisesti.
Onhan se toki niinkin. Paljonkohan messinkiä kylvetään metsiin?

Toki, jos USA ottaa muovihylsyn käyttöön, siitä tulee De Facto standardi ja koko kysymys muuttuu akateemiseksi. Tuota muovihylsyähän tehdään jo vanhoihinkin kaliipereihin. Painonsäästö.
 
www.tvammo.com

Tarjonta näyttää tällä hetkellä olevan: 5.56 Nato, 6.5 Creedmoor, 6.8 TVCM (ilmeisesti 6.8 NGSW:n siviiliversio), .308, 7.62 Nato, .338 Norma Mag ja .50 BMG.

TrueVelocityn .308 patruunaa voi (jenkeissä) tilata suoraan verkkokaupasta https://tvammostore.com/

Muiden kaliiperien osalta tilanne lienee se, että TV:lla on valmius alkaa ko. kaliipereja valmistamaan jos joku riittävän suuri toimija tekee riittävän suuren kertatilauksen. Muutenkin tehtaan kommentit on ollut siihen suuntaan että tällä valmistustekniikalla on huomattavasti halvempaa ja helpompaa aloittaa hylsyjen teko uusille kaliipereille (verrattuna messinki- tai teräshylsyihin), ja pitkällä tähtäimellä valmistuskustannukset per kappale jäävät merkittävästi alle perinteisten hylsyjen.

Mielenkiinnolla seuraan miten tämän aiheen kanssa käy, polymeerihylsyjä kun nyt jo tekee ainakin kaksi valmistajaa, ja useampi perinteinen patruunatehdas testaa tuotantotekniikoita.
 
En ole koskaan kuullut mikromessingin kertymisestä ravintoketjuun, mutta mikromuovista sitäkin enemmän. Voi tietysti johtua siitäkin, ettei messinkiä käytetä yhtä yleisesti.
Jos kotiroskiksesta voi jotakin päätellä niin näin se on ainakin meillä. Messingille ei ainakaan toistaiseksi ole tarvittu omaa astiaa :D
 
Itseänikin hieman häiritsi Iltasanomien RK-jutussa kuvateksti "Suomalainen Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunu Norjassa pidetyssä Trident Juncture 18 harjoituksessa marraskuussa 2018.", mutta kuvassa ruotsalainen Strv 122.
Siis kyllähän se Leopard siinä kuvassa oli Strv 122 lisäksi mutta valitettavasti visuaalinen havaittavuus oli tarkoituksella käytännössä olematon johtuen suomalaisten uuden stealthcamon vaikuttavuudesta. :solthum:

Eli hyvää perjantaita vaan kaikille asianomaisille. ;)
 
Kun valtiolliset toimijat puhuvat uusista aseista, niitä nimitetään järjestelmiksi. Suunnittelun lähtökohtana toimii kuulemma patruuna, jolla saadaan järjestelmältä vaadittu vaikutus. Eli sinänsä keskustelu on oikeassa linjassa tähän hetkeen sidottuna, kun käsitellään eri kaliipereja ja patruunoita ja niiden ominaisuuksia.

Tldr;
K22 tulee olemaan 7.62x51/NATO, mutta uutta kivääriä joka korvannee RK:n aletaan vasta suunnitella patruunasta lähtien. Millä tavalla toimintaympäristö, suojauksen taso ja taistelutekniikka ovat muuttuneet, miten tämä vaikuttaa mitä patruunalta vaaditaan, millä saadaan perusoloissa tarvittava vaikutus ja läpäisy.

Suurvalta-armeijalla on mahdollisuuksia rahoittaa uusien patruunoiden kehitystä, pienet toimijat joutuvat valitsemaan saatavilla olevista vaihtoehdoista omaan ympäristöönsä parhaaksi katsomansa vaihtoehdon. Suomessa tämä on kerrottu tehtävän plussia ja miinuksia ynnäämällä. Viimeksi RK62-modernisoinnissa 7.62x39 arvioitiin edelleen tehokkaaksi ja täkäläiseen maastoon sopivaksi, lisäksi kalustoa on riittävästi olemassa ja koulutettu koko reserville.

Uutta RK:n korvaajaa voisi alkaa spekuloimaan muuttuneiden vaatimusten kautta, 2030-luvun taistelukentän kuvalla, tekniikalla ja kustannuksin. Asejärjestelmä olisi onnistuessaan käytössä ainakin yhden reservin sukupolven, joten katsetta pitäisi ulottaa aika paljon pidemmälle, jonnekin 2050 saakka.
/Tldr;

Tällä hetkellä jo kentällä muuttuneet asiat patruunan näkökulmasta sisältää mm. perustaistelijan suojavarusteet, taajama taistelukenttänä, liikkuva taistelu, henkilökohtaisen varustuksen paino, ampumaetäisyyksien merkittävä vaihtelu, ...

Plus tulevaisuuden vaatimuksia? ... saa jatkaa.
 
Empä ole sakon suunnitelmia nähnyt mutta luulisi että jopivalla mitoituksella voitaisiin varautua kaliberi muutokseen kun ar on alustana helpommin muunnettavissa. Tosin kukaan ei taida tietää tuon uuden 6.8:n pituutta?
Beretan NGSW on 6,8x51, SIG Sauerin myös 6,8x51 ja Textronin jonkin verran lyhyempi muovinen teleskooppihylsy ( cased telescope) suoralla seinämällä. Beretan 6,8 NGSW-patruuna toimii esimerkiksi FN MAG 7,62x51NATO-konekiväärissä piipun vaihdolla. Beretta on todennäköisin voittaja kevyimmän rekyylin, toiseksi kevyimmän patruunan ja patruunan yhteensopivuuden nykyisten aseiden (ainakin konekiväärien)kanssa takia. Textronin voitto olisi kuitenkin toivottavaa jotta saadaan kevyin, pienin ja oikeasti huippumoderni patruuna jolle asevalmistajat voivat alkaa suunnitella uusia aseita.
 

Liitteet

  • image-43-3-scaled.jpg
    image-43-3-scaled.jpg
    1.3 MB · Luettu: 36
Omat toivomukset tulevalle Sakon rynnäkkökiväärille on seuraavat:

* Paino ilman optiikkaa ja lipasta alle 3kg
* Kovakromattu Bolt Carrier Group
* n. 16 tuuman piippu ja mid-length kaasujärjestelmä
* Ambi kontrollit

Eli about KAC SR-15 standardimitoituksella olevalla kovakromatulla BCG:lla yms. hilppeillä.

15_16_2000x630.jpg
 
Liputtaako joku foorumin AR15 käyttäjistä kaasumännän puolesta?
Itselläni kaasumäntä on yhtäläisyysmerkki luotettavuuden kanssa, mutta käsitykseni perustuu puhtaasti lukemaani ja katsomaani.
Jenkit ovat pärjänneet suorakaasun kanssa hyvinkin, joten onko kaasumäntä turhuutta?
 
Liputtaako joku foorumin AR15 käyttäjistä kaasumännän puolesta?
Itselläni kaasumäntä on yhtäläisyysmerkki luotettavuuden kanssa, mutta käsitykseni perustuu puhtaasti lukemaani ja katsomaani.
Jenkit ovat pärjänneet suorakaasun kanssa hyvinkin, joten onko kaasumäntä turhuutta?
Ostasin jos olisi varaa, kyllä siinä on omat hyötynä. Tosin suorakaasu ei ole aiheuttanut ongelmia, joten sillä pärjää edelleen.
 
Liputtaako joku foorumin AR15 käyttäjistä kaasumännän puolesta?
Itselläni kaasumäntä on yhtäläisyysmerkki luotettavuuden kanssa, mutta käsitykseni perustuu puhtaasti lukemaani ja katsomaani.
Jenkit ovat pärjänneet suorakaasun kanssa hyvinkin, joten onko kaasumäntä turhuutta?
Pikku hiljaa tuntuu männälliset korvaavan suorakaasut., lue HK416. Johtuu varmaan lisääntyneestä vaimentimien käytöstä.
 
Pikku hiljaa tuntuu männälliset korvaavan suorakaasut., lue HK416. Johtuu varmaan lisääntyneestä vaimentimien käytöstä.

Ei ainakaan siviilipuolella. 15 vuotta sitten kaasumännälliset aseet ja konversiot olivat uusi ja kova juttu mutta ei enää. Nykyään kaikki tuntuu liputtavan perinteisen kaasujärjestelmän puolesta. Ja nykyvaimentimien kanssa männästä ei kyllä ole juurikaan hyötyä.

Ja luulen että sotilaspuoli seuraa siviilipuolta viiveellä, niinkuin yleensä.
 
Back
Top