Uusi taistelijan ase

[commando]

Niin, olen vain kehotellut aina arvioimaan mitä eroa on taistelukentällä ja sillä, että haeskennellaan pitäjän kuuluisinta kyläjuoppoa, jolla SAATTAA olla haulikko.

Ihan suoraan sanoen ihmettelen välillä mitä harjoitellaan.

Ensinnäkin taktisen valon funktio aseessa ei ole olla etsintä vaan TUNNISTUS ja TÄTEN KÄYTTÄÄ SITÄ TÄHTÄYSAPUNA! Taistelukenttiä on erilaisia. Muitakin siis löytyy kuin korpimetsässä suonlaita jossa on valmiit poterot. Jos et tiedä missä, koska ja miten taktista valoa käytetään ja millaisissa tilanteissa niin lue tai parhaassa tapauksessa mene sen jälkeen jollekin kurssille oppimaan jos et esimerkiksi varuskuntapalveluksessasi ole saanut koulutusta asevalojen käyttöön.

 

[commando]

No eiköhän tuon lampun saa aseeseen vaikka ilmastointeipillä?

Ja halpahallista ostetun punapistetähtäimenkin saa murosinkkimetallista tehdyillä jaloilla kiinni siihen samaan... Jos aseeseen haluaa valon jota on oikeaoppisesti helppo käyttää ammunnan kannalta hyvästä otteesta nopeasti ja vaivattomasti on välttämätöntä että se on aseeseen kiinnitetty oikeaan paikkaan sekä otteen että on/off painikkeen kannalta sekä tukevasti.

Mitä sillä IP-osoittimella nyt oikein tehtäisiin? Onko tarkoitus käydä taisteluja molemmin puolin keskiyön? Eivätkö omat ampuisi aivan liian tiuhaan omia, enemmän kuin vastustaja?

IP-osoittimella tähdätään. Ymmärrätkö?

En tiennytkään että taisteluja voi käydä vain toisin puolin...

Omia ammutaan aivan auringon paistaessakin. Yöllä tunnistaminen on vaikeaa tosin helpompaa pimeänäkölaitteiden kanssa. Suomen armeijan reservi muistuttaisi sota-aikana samanlaista joukkoa kuin mitä on nähty Jugoslavian sisällissodissa joten tod. näk. tunnistaminen perustuu ihan muihin asioihin kuin maastopuvun sävyihin kuten esimerkiksi omien sijainnin tietämykseen, taistelutunnuksiin jne.

 

[miheikki]

Shooting the M-16 A2 at night.

 

[jokiranta]

Micromanagement

Ja halpahallista ostetun punapistetähtäimenkin saa murosinkkimetallista tehdyillä jaloilla kiinni siihen samaan... Jos aseeseen haluaa valon jota on oikeaoppisesti helppo käyttää ammunnan kannalta hyvästä otteesta nopeasti ja vaivattomasti on välttämätöntä että se on aseeseen kiinnitetty oikeaan paikkaan sekä otteen että on/off painikkeen kannalta sekä tukevasti.

No jääkö sitten enää varaa muiden aseisiin, kun yhden aseeseen on ostettu värkit viimeisen päälle? Suomessa on kahden vuoden ajan kertausharjoituksissa kysytty m/Kataiseen sopivia varusteita perustamiseen mukaantuotavaksi.

Mitäpä sillä punapistetähtäimellä oikein tekee? Eikä se ole yhtä hidas kuin kiikarikin?

IP-osoittimella tähdätään. Ymmärrätkö?

Eikö millään muulla, kestävämmällä, voi tähdätä?

En tiennytkään että taisteluja voi käydä vain toisin puolin...

Ainoa, mitä käydään varmasti molemmin puolin tosisaan, on kohtaamistaistelu: ainakin alussa.

Omia ammutaan aivan auringon paistaessakin. Yöllä tunnistaminen on vaikeaa tosin helpompaa pimeänäkölaitteiden kanssa.

Voisitko mainita nyt historiasta muutaman merkittävän taistelun, joka olisi aloitettu yöllä ja käyty yöllä?

Suomen armeijan reservi muistuttaisi sota-aikana samanlaista joukkoa kuin mitä on nähty Jugoslavian sisällissodissa joten tod. näk. tunnistaminen perustuu ihan muihin asioihin kuin maastopuvun sävyihin kuten esimerkiksi omien sijainnin tietämykseen, taistelutunnuksiin jne.

Suomen puolustusvoimien sotilaat on vuodesta 2006 alkaen puettu kanssasotijamme venäläistyyppiseen kankaaseen.
http://www.kamouflage.net/camouflage/00261.php

Ei pitäisi ampua tovereita pimeällä, vaan toimia päiväsaikaan. Miten joku pataljoonakin nyt sitten hyökkää pilkkopimeässä? Miten tulenjohto toimii pilkkopimeässä jne.?

 

[commando]

RE: Micromanagement

No jääkö sitten enää varaa muiden aseisiin, kun yhden aseeseen on ostettu värkit viimeisen päälle? Suomessa on kahden vuoden ajan kertausharjoituksissa kysytty m/Kataiseen sopivia varusteita perustamiseen mukaantuotavaksi.

Minä olen puhunut käyttötarkoituksista ja tarpeesta nykyaikaisiin taktiikoihin, en eri hankintojen priorisoinnista vaikka eri aselajien ja järjestelmien välillä.

Mitäpä sillä punapistetähtäimellä oikein tekee? Eikä se ole yhtä hidas kuin kiikarikin?

Punapisteellä tähdätään ja se on nopeampi kuin isovaarin aikaiset rautatähtäimet tai kiikaritähtäimet. Lue ketju ja http://en.wikipedia.org/wiki/Reflector_sight

Mielestäni ei kannata osallistua tähän keskusteluun jos perustiedot ovat noin heikot tästä aihepiiristä.

Eikö millään muulla, kestävämmällä, voi tähdätä?

Jos haluaa pimeällä ampua niin siihen tarvitaan joko pimeännäkötähtäin, punapistetähtäin ja pimeännäkövahvistin tai ip-lasertähtäin ja pimeännäkölaite. Näkyvää valoakin taktisesta valosta voi käyttää apuna tietyissä tilanteissa ja tietyissä paikoissa. Myös pimeällä voi käyttää keinotekoisia valonlähteitä kuten valoraketteja jne. Valorakettia et voi ampua sisällä, ulkona et voi käyttää sitä paljastumatta kuten et taktista valoakaan ja se antaa aikaa maastoutua jne. Pimeännäkölaitteilla ja niiden kanssa yhteensopiville tähtäimille ei ole mitään korviketta. Sotilaskäyttöön rakennetut optiikat, pimeännäkölaitteet, osoittimet jne. kestävät kovaakin käyttöä.

Voisitko mainita nyt historiasta muutaman merkittävän taistelun, joka olisi aloitettu yöllä ja käyty yöllä?

Yönäkötähtäinten ensimmäiset versiot tulivat 2. ms:n lopulla. Sen jälkeen ei juuri merkittäviä taisteluja ole käyty pl. Korea ja Vietnam joissa tähtäimet olivat lapsenkengissä vielä. Jos otetaan esimerkiksi viime ajan tunnetuimmat konfliktit, Irak ja Afganistanin niin taisteluita ei käydä juuri yöllä koska jenkeillä on niin suuri ylivoima teknologisesti. "We own the night." Historiallisesti yöllä ei juuri ole taisteltu koska silloin ei olla pystytty näkemään teknologian puutteen vuoksi mutta kun toinen osapuoli saa tässä ylilyöntiaseman niin se myös käyttää sitä. Syy on vähän sama kuin aikoinaan ei sotia käyty talvisin, se oli liian vaikeaa.

Ei pitäisi ampua tovereita pimeällä, vaan toimia päiväsaikaan. Miten joku pataljoonakin nyt sitten hyökkää pilkkopimeässä? Miten tulenjohto toimii pilkkopimeässä jne.?

Edelleen, se jolla on teknologiassa ylivoima eli kyky nähdä pimeässä tulee käyttämään sen edun. Sotia ja taisteluita ei keskeytetä sen vuoksi että toiselta puuttuu kyky toimia pimeässä. Pataljoona hyökkää pimeässä käskystä, jos sillä on pimeännäkölaitteita niin se näkee ja jos sillä ei ole niin se ei näe tai sitten joutuu käyttämään näkyvää valoa nähdäkseen edes vähän paljastaen itsensä.

 

[kimmo.j]

Jokiranta ei ehkä tajua, ettei vastustaja ole pakotettu toimimaan meidän toiveidemme mukaisesti. Jos, tai kun se tietää pimeätoimintakykymme, se käyttää mahdollista heikkouttamme hyväksi, aivan kuten amerikkalaiset käyttivät persianlahdella molemmilla kerroilla. Sotiminen on tietysti eri aselajien yhteinen ponnistus, mutta kaikkia tulee kehittää. Taas muistutan, että kaikki taistelukokemusta omaavat asevoimat, myös Venäläiset, pitävät pimeätoimintakykyä tärkeänä.

Näiden tähtäimien, valojen ja poittereiden kestävyys ei tunnu olevan ongelma ulkomailla. Paristot eivät myöskään ole ongelma, huollon vain täytyy tiedostaa niiden tarve ja kulutus.

 

[RDF]

PV:n laitteita käyttäneenä voin sanoa, ettei paristojen kulutus ole mikään ongelma punapistetähtäimissä. Kulutus on olematonta siihen nähden mitä valonvahvistin kuluttaa.

Laserpointterit taitaa kyllä olla kehitysmaasotia varten.

 

[kimmo.j]

Laserpointerit sopivat ihan kaikkeen sotimiseen, mutta ei sitäkään käytetä koko ajan. Jossain ukkapukka maassa voi sitä toki käyttää hiukan eri tavalla, etten sanoisi huolettomammin.

 

[jokiranta]

Jokiranta ei ehkä tajua, ettei vastustaja ole pakotettu toimimaan meidän toiveidemme mukaisesti. Jos, tai kun se tietää pimeätoimintakykymme, se käyttää mahdollista heikkouttamme hyväksi, aivan kuten amerikkalaiset käyttivät persianlahdella molemmilla kerroilla.

Onko Suomi joku aavikkokehitysmaa? Sodankäynnin mallia pitäisi katsoa Falklandin sodasta eikä kehitysmaasodista.

Sotiminen on tietysti eri aselajien yhteinen ponnistus, mutta kaikkia tulee kehittää. Taas muistutan, että kaikki taistelukokemusta omaavat asevoimat, myös Venäläiset, pitävät pimeätoimintakykyä tärkeänä.

No sitten kun kaikilla on pimeätoimintavälineet, on aivan pimeäkin toiminta ilmeisesti arvostettua. Toistaiseksi vain toiminta tapahtuu pääasiassa silloin kuin näkeminenkin.

Mitä hyödyllistä komppania-, pataljoona- tai prikaatitasolla saadaan aikaiseksi, kun siirrytään yötuuriin kompuroimaan?

Näiden tähtäimien, valojen ja poittereiden kestävyys ei tunnu olevan ongelma ulkomailla. Paristot eivät myöskään ole ongelma, huollon vain täytyy tiedostaa niiden tarve ja kulutus.

No laita nyt sitten yksi pakastimeesi ja pakkaslukemaksi se klassinen -40 C tavanomaisen -18 C:n jälkeen.

Mikä hyöty lyhyillä ampumamatkoilla on rynnäkkökivääriin lasertähtäimestä? Sehän hidastaa ja menee rikki.

 

[Teme]

Miten paljon venäläiset ja eteläosseetit käyttivät kauppalataistelussa Tskhinvalissa rynnäkkökiväärikranaatinheitintä? Mitä hyötyä Suomessa oli kranaattikonekivääristä?

Etelä-Ossetian kahakoiden kuvissa niitä näkyi olevan palttiarallaa kolmasosalla venäläisistä joten eiköhän niitä käytetty.

AGS-17 KrKK:sta oli Suomessa hyötyä ainoastaan Stenalle.

Jonkun pitäisi kertoa venäläisille, georgialaisille, tsekeille, slovakeille, bulgaareille, ukrainalaisille jne jne että ne vehkeet on hengenvaarallisia. Ja eihän ne ole edes Natossa kehitettyjä.

 

[commando]

Onko Suomi joku aavikkokehitysmaa? Sodankäynnin mallia pitäisi katsoa Falklandin sodasta eikä kehitysmaasodista.

Ainakin väkivaltalaitoksemme varustelu on samalla tasolla kuin aavikkokehitysmaassa, patruunakin on sama.

No sitten kun kaikilla on pimeätoimintavälineet, on aivan pimeäkin toiminta ilmeisesti arvostettua. Toistaiseksi vain toiminta tapahtuu pääasiassa silloin kuin näkeminenkin.

Mitä hyödyllistä komppania-, pataljoona- tai prikaatitasolla saadaan aikaiseksi, kun siirrytään yötuuriin kompuroimaan?

Sitten kun kaikilla olisi pimeätoimintavälineet niin he voisivat hokkuspokkus nähdä pimeällä. Hyöty tulee siinä että pääsemme samalle tasolle kuin mahdollinen vihollisemme. Tavoite tietysti on olla korkeammalla oksalla. Meillä ei ole varaa antaa periksi varustelussa koska taidoissa, kokemuksessa ja määrässä olemme jäljessä.

No laita nyt sitten yksi pakastimeesi ja pakkaslukemaksi se klassinen -40 C tavanomaisen -18 C:n jälkeen.

Mikä hyöty lyhyillä ampumamatkoilla on rynnäkkökivääriin lasertähtäimestä? Sehän hidastaa ja menee rikki.

Kyllä sotilaselektroniikka Suomen pakkasia kestää kuten se kestää pakkasia Ruotsissa, Norjassa, Siperiassa ja Alaskassa. Suomalainen pakkanen ei ole mikään erityisominaisuus.

Miten infrapunatähtäimellä varustettu ase hidastaa ampumista lyhyillä tai pitkillä matkoilla jos ilman et näe tähtäimiä tai kohdetta tähtäimen lävitse? Sotilaselektroniikka on tehty kestämään äärilämpötiloja, niiden vaihteluita, pölyä, vedenpainetta, väkivaltaa ja muuta. Kestävyys ei ole ongelma.

 

[jokiranta]

Ainakin väkivaltalaitoksemme varustelu on samalla tasolla kuin aavikkokehitysmaassa, patruunakin on sama.

Meillä on raideleveys 1524 mm, kun se metrijärjestelmällisemmässä euraasialaisessa sivistysvaltiossa, jossa on satelliitteja ja hyvää balettia jo 1520 mm johtuen 1960-luvun progressiivisista muutoksista.

Sitten kun kaikilla olisi pimeätoimintavälineet niin he voisivat hokkuspokkus nähdä pimeällä. Hyöty tulee siinä että pääsemme samalle tasolle kuin mahdollinen vihollisemme. Tavoite tietysti on olla korkeammalla oksalla. Meillä ei ole varaa antaa periksi varustelussa koska taidoissa, kokemuksessa ja määrässä olemme jäljessä.

Sotimisen siirtyminen pimeäksi toiminnaksi johtaisi vain rauhanajan sotilasopetuksen kallistumiseen ja ammattiupseereille tarkoitettujen palkankorotusten, sivistysvaran, ohjautumiseen saneerattavalle vääpelikunnalle. Toisin sanoen se, että siirrytää päivästä, valonlapseudesta menninkäistoimintaan aiheuttaa järjestöpoliittisesti rahansiirtymistä ahmattiupseerikunnalta toimiupseereille ja vääpeleille yömaastoharjoitusten muodossa. Tämä merkitsisi tappamistieteiden siirtymistä barbarien aikakauteen eikä sitä voi hyväksyä. Sotiminen tulee suorittaa jatkossa suunnitteluresurssein ja liukuvana työaikana 9-17 tai viikonlopun biletyksen jälkeen 10-18. Lisäksi puolen tunnin lounas eikä mikään kenttäannos.

Kyllä sotilaselektroniikka Suomen pakkasia kestää kuten se kestää pakkasia Ruotsissa, Norjassa, Siperiassa ja Alaskassa. Suomalainen pakkanen ei ole mikään erityisominaisuus.

No ei kestä. Kenttäradionkin LCD-näyttöön jouduttiin tilaamaan lämmitin Suomen oloja varten. Jokainen vempele pitää sovittaa Suomen oloihin kuin Pendolino. Vain venäläinen ja ehkä kanadalainen tekniikka on sellaista, että se sopii suoraan.

Miten infrapunatähtäimellä varustettu ase hidastaa ampumista lyhyillä tai pitkillä matkoilla jos ilman et näe tähtäimiä tai kohdetta tähtäimen lävitse?

Putkeen katsominen on sekunnin murto-osien hitaampaa kuin avotähtäimen. Diopteri eli reikätähtäin on siinä välissä.

Sotilaselektroniikka on tehty kestämään äärilämpötiloja, niiden vaihteluita, pölyä, vedenpainetta, väkivaltaa ja muuta. Kestävyys ei ole ongelma.

On se ainakin käyttäen yksinkertaisen miehen etenemiskeinoja kontaten, ryömien, syöksyen.

 

[commando]

Edelleen vaikka miten löisit leikiksi taistelu tapahtuu sen edulla kenellä on siihen kyky oli se sitten taktiikkaa, teknologista ylivoimaa tai määrää. Se ei muutu vaikka kuinka haluaisi.

Siinä sitten katsot rautatähtäimien lävitse kun et pimeässä näe tähtäimiä tai edes kohdetta mutta sinut nähdään ja nähdään jopa nähdään tähdäten ennen liipaisimen pusertamista.

 

[jokiranta]

Edelleen vaikka miten löisit leikiksi taistelu tapahtuu sen edulla kenellä on siihen kyky oli se sitten taktiikkaa, teknologista ylivoimaa tai määrää. Se ei muutu vaikka kuinka haluaisi.

Sodan voittaa se, joka ei ryhdy sotaan tai se, jolla sotaan ryhtyessään on ollut parempi strategia.

Kun ei ole Espanjan sisällissodan kaltaisia, keskisuuria, maailmansotaan valmentavia rauhankumppanuusharjoituksia yhtä kehittyneiden osapuolten kesken, vaan pääasiassa surkeita kehitysmaasopia mielettömällä ilmaylivoimalla ja satelliittien pysyessä taivailla, ei ole varmaa, mikä taktinen toimintapayhdistelmä on soveliain kuhunkin maantieteelliseen ja taloudelliseen olosuhteeseen.

Sodan ongelma on siinä, että se ei ole vakioitu, kuten urheilutapahtumat turnajaisista jalkapalloon tai jääkiekkoon, vaan siinä pelimenetelmät ovat vapaammat.

Siinä sitten katsot rautatähtäimien lävitse kun et pimeässä näe tähtäimiä tai edes kohdetta mutta sinut nähdään ja nähdään jopa nähdään tähdäten ennen liipaisimen pusertamista.

Miksi en hämärässä näen avotähtäintä?

 

[commando]

Oli puhetta pimeästä, ei hämärästä. Hämärässä kyllä näkee kohteen mutta tumman kohteen katseleminen rautatähtäinten lävitse on vaikeaa ja valon määrästähän se on kiinni koska se muuttuu mahdottomaksi. Tämän vuoksi kuten aiemmin tässäkin keskustelussa on käyty lävitse on kehitetty tritium-ampulleja tähtäimiin jotka uusimisen puutteen vuoksi eivät juuri valaise enää ja kuitenkin jos on niin hämärää että tarvitsee tähtäämiseen ampulleja niin kohteen tunnistamisen varmuus on jo laskenut huomattavasti. Ihminen ei vain näe pimeässä samalla tavalla kuin tiikerit vaikka miten söisi mustikoita.

 

[jokiranta]

Ak-103 Etiopiasta, Intiasta tai Venezuelasta

1. Ak-103 (7,62x39 versio Ak-74M:stä). Vientiversio, mm. Venezuela ostanut 100 000 kpl joten massatuotanto ulkomaille onnistuu. Hinta-laatu suhteeltaan ehkä paras vaihtoehto ainakin alueellisille joukoille.

Tuota kivääriä valmistaa etiopialainen Gafat Armament Engineering sekä intialaiset valmistajat sekä venezuelalainen valmistaja.

 

[jokiranta]

Oli puhetta pimeästä, ei hämärästä.

Pimeässä ei voi nähdä, koska verkkokalvolle ei heijastu mitään näkyvää.

 

[pstsika]

Pimeässä ei voi nähdä, koska verkkokalvolle ei heijastu mitään näkyvää.

Joo. Pimeässä ei voida nähdä.

Edit. Täsmennän: Siis suomalainen reserviläisistä koostuva ja puuttellisesti varusteltu armeija ei näe pimeässä. Muut kyllä näkevät.

 

[jokiranta]

Se, että pimeässä ei voi nähdä, on fysikaalinen luonnonlaki, joka opetetaan joko peruskoulun seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla.

 

[JOKO]

Perinteisellä kivääritulella olisivat luultavasti saaneet enemmän aikaiseksi.

Miksi laittaa mies vaaraan jos voi ampua kranaatin suojasta? Todennäköisesti olisivat saaneet enemmän aikaiseksi ns. reilulla tavalla, mutta miksi ottaa riski? Itse ottaisin vastaavassa tilanteessa mielummin pari haavoittunutta venäläistä + ei omia tappioita kuin neljä kaatunutta venäläistä ja yhden oman haavoittuneen jota kannan tukikohtaan 40 kilometriä tämän vuotaessa hiljalleen kuiviin.

Noihin tilanteisiin sopisi paremmin kertasinko, jossa olisi aikasytyttimellä varustettu sirpaleraketti. Ennen laukaisua säädettäisiin oikea räjähdysetäisyys. Tähtäys karkeasti maalin päälle. Ilmassa räjähtävä raketti hoitaisi homman hangessa kukkuvia tehokkaammin. Raketti mielellään siivillä vakautettu, jolloin sirpaleet voidaan sijoittaa alapuolelle ja räjähde niiden päälle. Hyötysuhde on hyvä, kun sirpaleita ei ammuta ympäri taivasta. Olenpa tainnut tätä ideaa mainostaa joskus aiemminkin. :a-rolleyes:

No ruotsalaisilla on ollut vastaavalla toimintaperiaatteella toimiva singonammus Carl Gustav sinkoon jo yli 20 vuotta. Eli ensiksi sinkomies mittaa maalin etäisyyden laseretäisyysmittarilla ja vääntää oikean etäisyyden singonammukseen. Sen jälkeen säädetään etäisyys tähtäimeen. Jos maali on esim. 300 metrin päässä niin tähtäin säädetään 400 metriin. Sen jälkeen tähdätään ja laukaistaan. Ajastin räjäyttää sitten singonammuksen suoraan juoksuhaudan tai asepesäkkeen yläpuolella.

Tarjoutuneet tilaisuudet pitää hyödyntää. Tuossa kohtaamisessa sisseillä oli kortit käsissään. Seuraavassa kohtaamisessa asetelmat saattavat olla päinvastoin. Ellei edes aloitteen ja yllätyksen turvin saa tuotettua vastapuolelle tappioita, niin silloin on paras lyödä hanskat tiskiin. Mitä järkeä tapella, ellei noin hyvää tilaisuutta käytetä hyväksi? Nyt paljastivat sijaintinsa, mutta saivat tuskin mitään aikaiseksi.

Carl Custav olisi varmaan ihan pätevä, mutta tuohon tarkoitukseen se olisi turhan painava. Kertasinkoja suosisin suuren tulentiheyden takaamiseksi.