Keveys ei kuitenkaan ole siltikään AK:n vahva alue.
Ei, koska konstruktio on erilainen ja vanhanaikaisempaan valmistus- ja materiaalitekniikkaan nojaava sekä pohjautuu neuvostoliittolaisiin tuotantotalousmalleihin. Tämähän oli Mihail Kalashnikovin pääasiallinen kritiikin aihe Valmetin Oksasen parantelemasta kivääristä (RK 62), siis Kalashnikov itse oli sitä mieltä, että jos on tarkoituksena tehdä niin korkealaatuinen kivääri kuin mihin PV ja Valmet pyrki, niin ei olisi edes järkevää käyttää AK-47:n mukaista konstruktiota, joka oli tarkoitettu halpaan massavalmistukseen. Kalashnikovillahan oli aseteknisesti parempi konstruktio AK-46 (yksi sillä nimellä kulkeneista malleista), joka koostui länsityyppisesti kaksiosaisesta rungosta, mutta NKP ja Puna-armeija käskivät suunnittelemaan halvemman, koska se olisi ollut liian kallis valmistaa Neuvostoliiton kustannuslaskelmien näkökulmasta.
Ja toisaalta: onhan esimerkiksi prässättyä runkoa käyttävä RK 62 76 vain 3,27 kg painoinen, eli muutaman kymmenen gramman tarkkuudella samanpainoinen kuin M16A2 (joka on eräiden lähteiden mukaan 3,26 kg).
Joku syy siinä on, että se viritinvipu siellä AR:ssä on pysynyt takana, vuosikymmenestä toiseen, maailman isoimmalla ja rikkaimmalla armeijalla.
Koulutukselliset syyt erityisesti, tämän takiahan USA ei ole muitakaan kontrolleja siitä muuttanut, ja esimerkiksi SOCOM:n SCAR:it muunnettiin käyttämään AR-15 -tyyppisesti 0-90-180 vaihdinta FN:n alkuperäisen 0-45-90 sijaan, kun M16:een/M4:ään tottuneet sotilaat eivät tottuneet SCAR:issa olleeseen toteutukseen, vaikka FN osoitti heidän ratkaisunsa olevan nopeampi.
Näyttäisi tuossa uudessakin SIG:n NGSW:n XM7:ssa olevan virinvipu edelleen samassa paikassa.
Siinä on lisäksi taittuva viritinvipu laatikon vasemmalla puolella, joka myös tietyssä asennossa toimii forward assistina, eli liikkuu myös eteen luistin mukana kun se on taitettu ulos. SIG:in insinöörit ovat sitä ainakin videoilla näyttäneet käyttävän pääasiallisena.
FN:n USA:n Army Marksmanship Unitin kanssa yhteistyössä tehty "varjo-NGSW" eli FN LICC, joka ampuu AMU:n kanssa kehitettyä 6,5x43 -patruunaa on luopunut kokonaan tuosta AR-15 -tyyppisestä viritinvivusta, ja siinä on vain kummankin puolen runkoa olevat vivut. Kyseinen ase on ilmeisesti joku varasuunnitelma, jos SIG XM7 todetaankin jostain syystä kelvottomaksi.
FN America (FNA) is previewing an entirely new weapon system unlike anything you have seen at the 2023 SHOT Show in Las Vegas, called the Lightweight Interm ...
soldiersystems.net
Siinä on muuten myös pitkäiskuinen mäntä, vaikka speksit on kehitetty AMU:n kanssa yhteistyössä.
Ja luoja sentään, että se AK:n pitkäiskuinen kaasumäntä näkyy myös käytöksessä ! Kattokaa nyt niitä hidastettuja ammuntavideoita, joissa AK:lla ammuntaan. Jumalauta mitä järjetöntä hyppimistä ja laatikonkannen kilinää, ainakin minun mielestä.
Kyllä vakaus on aseen yksi tärkeä ominaisuus.
Niin, ja tämä on taas AK:n rakenteellinen ratkaisu, siinähän ei ole minkäänlaista liikkuvien hidastinta laiskaa palautinjousta huomioimatta. AK:ssa laatikon kanttahan ei ole tarkoitettu edes jäykästi kiinni pysyväksi, paitsi kotimaisissa aseissa ja Galilissa, joissa se pysyykin sitten jäykästi paikallaan ja joissa rungon lötkyntä on vähäisempää.
Kuten M92S selkeästi jämäkämmin käyttäytyykin suurnopeuskameralla kuvattuna:
Pitkäiskuisen kaasumännän hyvää rakenteellista toteutusta voi katsoa esimerkiksi SG550-sarjasta, SCAR:ista (jossa teknisesti ottaen on samanlainen ratkaisu kuin pitkäiskuinen kaasumäntä, männänpää vain on irrallinen ja pysyy kaasukammiossa, mutta männänvarsi on suoraan luistissa) tai mainitsemastani K2:sta, joka on siis AR-15 sovitettuna pitkäiskuiselle kaasumännälle. K2:ssa ei ole rekyyli juuri sen kummoisempi kuin geneerisessä AR-15:ssäkään, vaikka sen rekyylinvaimennuskoneistokin on erilainen (palautinjousi ja erillinen pneumaattinen rekyylinvaimennin).
Korealaisten K2 on muutenkin hyvä referenssi, sillä heillä oli jo asevoimillaan käytössään itse samalla tehtaallaan Coltin lisenssillä valmistama M16A1 ja sen suora mekaaninen jatkokehitelmä eli K1 referenssinä, ja päätyivät kuitenkin vielä parantelemaan sitä pitkäiskuisella männällä ja luistia lyhentämällä ja rekyylikoneistoa muuttamalla ja viritintapinkin paikan siirsivät.
Kaiken kaikkiaan yksi silmiinpistävä piirre on, että minkä aseen sodissa se sotilas usein valitsee, jos siihen on valinnanvaraa. Näyttäisi Ukrainan ja A-maan esimerkkien perusteella ainakin, että kyllä se M4:n otetaan mieluummin käyttöön, kuin se AK joka olisi myös siinä vieressä. Aika hyvin näyttää kuvien ja videoiden mukaan AR-platformikin UA:n sotilaan käteen tarttuvan, vaikka AK-74 edelleen on siellä enemmistönä.
Ei mikään ihme, koska ovathan ne itä-AK:t aika kurjia vempeleitä. Itselläni oli Saiga, ja heti hankinnasta lähtien se tuntui virheostokselta, koska oli niin kurja laadultaan ja tarkkuudeltaan.
Tuskin ne raudat ainakaan paskemmat voi olla kuin mitä RK-62/95. Ei taida kovin monessa taistelukäyttöön suunnitellussa aseessa olla niin pientä diopteria kuin meidän kotimaisessa.
Itse asiassa USA:n nykyään M4A1:n standardikokoonpanossa käyttämä Matechin takatähtäin käyttää melko pientä diopteria, aiemman kantokahvatähtäimen ei-dioptrisen rengastähtäimen sijaan (siinä kantokahvatähtäimessähän on kaksi tähtäinrengasta, toinen se "ghost ring" ja toinen diopteri - tämä toki on erittäin optimaalinen yhdistelmä, toisella voi ampua rata-ammuntaa tai pitkälle matkalle hyvissä olosuhteissa, toisella taas nopeaa ammuntaa). Omasta Matechin tähtäimestä mitaten siinä on 2,09 mm diopteri, M92S:stä mitaten siinä taas on 1,58 mm diopteri. Ei siis ihan yhtä pieni, mutta diopteri kuitenkin.
. Siis Larry on ampunut aivan "helvetisti" elämänsä aikana ja sen näpeissä AK (RK) pysyykin aika hyvin ruodussa. Lisäksi Larry on tunnettu AK:n fani, ainakin niin olen ymmärtänyt. 