Uusi taistelijan ase

Katsoin tuon MF Heiskanen jakson ja asiaahan se on. Jos varastossa on hyvää 7.62 RK:a ja patruunan osalta on toimivat tuotantolinjat, niin se on hyvä ase yhä. Ei me sotaa hävitä tai voiteta aseen vuoksi. Sekin on iso ja kallis (jopa turha?) ponnistus että 1/3 vaihdetaan 5.56:ksi.

Ja tekisi välillä mieli avautua näihin perkin majuri -legendoihin joita jaksetaan heittää. Samaa sarjaa kuin muken kattoon ampuminen ja suksien kanssa katolle poistuttamiseen ja koulutuskieltoon.
 
Pasi Anssi kirjoitti:
Katsoin tuon MF Heiskanen jakson ja asiaahan se on. Jos varastossa on hyvää 7.62 RK:a ja patruunan osalta on toimivat tuotantolinjat, niin se on hyvä ase yhä. Ei me sotaa hävitä tai voiteta aseen vuoksi. Sekin on iso ja kallis (jopa turha?) ponnistus että 1/3 vaihdetaan 5.56:ksi.

Ja tekisi välillä mieli avautua näihin perkin majuri -legendoihin joita jaksetaan heittää. Samaa sarjaa kuin muken kattoon ampuminen ja suksien kanssa katolle poistuttamiseen ja koulutuskieltoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eihän siinä, tervemenoa vaan rintamalle sellaisen pyssyn kanssa johon ei saa mitään optiikkaa kiinni ja jolla yö taistelu alkaa nykypäivänä olla naurettavan vaikeaa.
 
Pasi Anssi kirjoitti:
Katsoin tuon MF Heiskanen jakson ja asiaahan se on. Jos varastossa on hyvää 7.62 RK:a ja patruunan osalta on toimivat tuotantolinjat, niin se on hyvä ase yhä. Ei me sotaa hävitä tai voiteta aseen vuoksi. Sekin on iso ja kallis (jopa turha?) ponnistus että 1/3 vaihdetaan 5.56:ksi.

Ja tekisi välillä mieli avautua näihin perkin majuri -legendoihin joita jaksetaan heittää. Samaa sarjaa kuin muken kattoon ampuminen ja suksien kanssa katolle poistuttamiseen ja koulutuskieltoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko se ase hyvä, jos se ei ole enää toimintakunnossa koska siitä puuttuu palautinjousi, joita ei ole enää valmistettu kohta 20 vuoteen?

Osalla tuntuu olevan se mielikuva, että mekaaniset asiat on ikuisia.
 
Pasi Anssi kirjoitti:
Katsoin tuon MF Heiskanen jakson ja asiaahan se on. Jos varastossa on hyvää 7.62 RK:a ja patruunan osalta on toimivat tuotantolinjat, niin se on hyvä ase yhä. Ei me sotaa hävitä tai voiteta aseen vuoksi. Sekin on iso ja kallis (jopa turha?) ponnistus että 1/3 vaihdetaan 5.56:ksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kieltämättä uudistus on hintaluokaltaan merkittävä, mutta joskus se on pakko tehdä joka tapauksessa. Eivät aseet nyt ikuisia ole (varsinkin kun AK-sukuisissa mm. piipun vaihto saa sepän kusemaan hunajaa), viimeisin rynnäkkökivääri on tiettävästi valmistunut 1996-97 eli kohta 30 vuotta sitten ja varusmiesarmeijassa kuitenkin asepoolista on kerrallaan käytössä melkein kymmenesosa. Muutos lienee helpoin ja taloudellisin toteuttaa uusimalla taistelevien joukkojen kalusto jokseenkin kerralla ja jatkaa täydennyshankinnoilla pikkuhiljaa. Niille perusmallinen RK62 ei oikein ole enää ajanmukainen ase ja vanhan kaluston päivittäminenkin maksaa. Jäljelle jäävän elinkaaren kannalta se voi olla jopa kalliimpaa kuin tykkänään uuden ja suorituskykyisemmän hankinta. Vartiokomppanioille niitä 62:ia riittää varmaan vielä 50 vuoden päästäkin, jolloin aseet alkavat olla satavuotiaita ja siinä käytössä niillä varmaan pärjätäänkin, eritoten, mikäli sitä maailmansotaa käydään kivillä ja keihäillä. Jos sitä taas käydään ydinkäyttöisillä kävelevillä roboteilla, lienee vähän yhdentekevää mikä torrakko vartiomiehellä on...
 
Samovarius kirjoitti:
Kieltämättä uudistus on hintaluokaltaan merkittävä, mutta joskus se on pakko tehdä joka tapauksessa. Eivät aseet nyt ikuisia ole (varsinkin kun AK-sukuisissa mm. piipun vaihto saa sepän kusemaan hunajaa), viimeisin rynnäkkökivääri on tiettävästi valmistunut 1996-97 eli kohta 30 vuotta sitten ja varusmiesarmeijassa kuitenkin asepoolista on kerrallaan käytössä melkein kymmenesosa. Muutos lienee helpoin ja taloudellisin toteuttaa uusimalla taistelevien joukkojen kalusto jokseenkin kerralla ja jatkaa täydennyshankinnoilla pikkuhiljaa. Niille perusmallinen RK62 ei oikein ole enää ajanmukainen ase ja vanhan kaluston päivittäminenkin maksaa. Jäljelle jäävän elinkaaren kannalta se voi olla jopa kalliimpaa kuin tykkänään uuden ja suorituskykyisemmän hankinta. Vartiokomppanioille niitä 62:ia riittää varmaan vielä 50 vuoden päästäkin, jolloin aseet alkavat olla satavuotiaita ja siinä käytössä niillä varmaan pärjätäänkin, eritoten, mikäli sitä maailmansotaa käydään kivillä ja keihäillä. Jos sitä taas käydään ydinkäyttöisillä kävelevillä roboteilla, lienee vähän yhdentekevää mikä torrakko vartiomiehellä on...
Klikkaa laajentaaksesi...
Kotimaisissa rynkyissä se piipun vaihto on kuitenkin tehty astetta helpommaksi, koska piippu kiinnittyy kiertein, ja toleranssit on mitoitettu niin, että jos sulkupinnat eivät ole iskettyneet niin paljon, että runko pitää hylätä, on sulkuvälikin kunnossa piippu vain suunniteltuun mittaan kiinni kiertämällä. Peltirynkyissä tosin pitää olla huolellinen rungon kiinnittämisessä paikoilleen niin, ettei levyrunko väänny piippua irrotettaessa tai kiinnitettäessä.
 
J0h1F kirjoitti:
Kotimaisissa rynkyissä se piipun vaihto on kuitenkin tehty astetta helpommaksi, koska piippu kiinnittyy kiertein, ja toleranssit on mitoitettu niin, että jos sulkupinnat eivät ole iskettyneet niin paljon, että runko pitää hylätä, on sulkuvälikin kunnossa piippu vain suunniteltuun mittaan kiinni kiertämällä. Peltirynkyissä tosin pitää olla huolellinen rungon kiinnittämisessä paikoilleen niin, ettei levyrunko väänny piippua irrotettaessa tai kiinnitettäessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Okei, tätä en tiennyt. Kuitenkin, lienee selvää että RK62-lautta alkaa olla joka tapauksessa vähintäänkin kulunut eikä loputon asesepittäminen ole talodellisesti kannattavaa.
 
Tärkeimmät syyt lautan uusimiselle ovat:

1) Ampumatarvikkeiden saatavuus.
7.62x39-patruunaa on varastoissa vain tietty määrä joka kestää laajamittaista sotimista vain jonkin aikaa. Kotimainen tuptantokapasiteetti ei riitä sodanaikaisiin täydennyksiin varsinkaan jos tuotantolaitokset ottavat osumaa ja ulkomailla ko. kaliiperin tuotantoa on lähinnä idässä, josta vihukin oletettavasti tulee. Vihulainen ei kuitenkaan kaliiperia käytä, vaikka moni niin edelleen luulee.
Siksi on olennaista että siirrytään länsimaiseen kaliiperiin jonka täydennyksiä saadaan liittolaisilta.

2) Pimeätaistelukyky
Pimeätoimintavälineiden yleistyessä alati suurempi osa taisteluista käytäneen pimeässä, osapuolten pyrkiessä hyödyntämään toisen kyvykkyyspuutteita. Tämä edellyttää aseilta yhteensopivuutta välineisiin. RK-modauksella saatiin aikaan tilapäinen laastari, mutta sekään ei nyt mikään valtaisa menestys ollut. Uusi ase mahdollistaa pimeätoimintavälineiden ongelmattoman käytön.

3) Taistelijan kokonaiskuormitus
Suojavarusteiden ja edellämainittujen PITA-välineiden myötä taistelijan kuorma tulee kasvamaan. Nykyinen RK painaa nahkoineen noin 4 kg ja 180 patruunaa lippaineen noin 6kg. Uudella aseella sama kokonaisuus painaa noin 2,5-3kg vähemmän. Huonokuntoisilla taistelijoilla, joita enemmistö reservistä on, tämäkin kevennys on merkittävä.

4) Taistelijan tulivoima ja tulenteho
Olettaen, että siirrymme 5.56-kaliiperiin, yksittäisen taistelijan tulenteho kasvaa aseen paremman hallittavuuden, luodin laakeamman lentoradan ja liikkuvan maalin vaatiman pienemmän ennakon ansiosta. Myös maaliballistisesti luoti on tehokkaampi kuin vaalittu 7.62x39. Uskokaa tai älkää.

5) Imago ja taistelutahto
Taistelijan henkilökohtainen ase on yksi asevoimien näkyvimmistä varusteista heti maastokuvion jälkeen. On ongelmallista, muuten nykyaikaisesti varustetusti asevoiman pääasejärjestelmä on pian 80-vuotta täyttävä konstruktio ja uusimmatkin versiot siitä jo yli 40-vuotiaita. Tällä on vaikutusta väistämättä myös koulutettavien luottamukseen omiin varisteisiin. 18-vuotiaat varusmiehet voivat jo sanoa että "tällä aseella se ukkikin ampui kuntsarin". Voi vaikuttaa hauskalta ja nostalgiselta, mutta kun moni tietää jo pelien kautta, että kyseessä on perinnease.

6) Tekninen käyttöikä
Aseiden kunnioitettavan iän takia myöskään niiden kaikki komponentit eivät ole välttämättä enää iskussa.
 
Kyllä "etulinjan" joukot tarviivat noita uusia aseita, sitten "makkaran paisto" ja jotkin takamaaston tukevat joukotjoukot selviävät vielä jonkin aikaa vanhoilla rynkyillä. Ajan kanssa sitten uusitaan kaikki.
Ulkomaan reissulle tuo NATO yhteensopiva kaliberi on kyllä tarpeen.

Eikös suomella ole/ollut olemassa tuota 7,62x39 patruunan tuotantoa? Suurin syy lienee aseen vanhanaikaisuu, mutta tappava se silti on.
 
www.talouselama.fi

Asejätti haastoi Suomen Puolustusvoimat oikeuteen: Talouselämä selvitti, mistä harvinaisessa tapauksessa on kyse

Asejätti Heckler & Koch haastoi Suomen Puolustusvoimat oikeuteen tapauksessa, jossa Suomi oli hankkinut rynnäkkökiväärit kilpailuttamatta hankintaa huoltovarmuussyistä. Tapaus on hyvin harvinainen – myös siksi, että Suomen Puolustusvoimat on kansainvälisistä hankinnoista erityisen riippuvainen.
www.talouselama.fi www.talouselama.fi
Muuri, mutta jos joku näkee niin voinee tiivistää oliko mitä olennaista tietoa.
 
Pasi Anssi kirjoitti:
Katsoin tuon MF Heiskanen jakson ja asiaahan se on. Jos varastossa on hyvää 7.62 RK:a ja patruunan osalta on toimivat tuotantolinjat, niin se on hyvä ase yhä. Ei me sotaa hävitä tai voiteta aseen vuoksi. Sekin on iso ja kallis (jopa turha?) ponnistus että 1/3 vaihdetaan 5.56:ksi.

Ja tekisi välillä mieli avautua näihin perkin majuri -legendoihin joita jaksetaan heittää. Samaa sarjaa kuin muken kattoon ampuminen ja suksien kanssa katolle poistuttamiseen ja koulutuskieltoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noin 1/3 vahvuudesta on kyllä positiivinen yllätys. Odotin huomattavasti pienempää osuutta tulevaisuuden operatiiviisiin joukkoihin...
 
hillhead kirjoitti:
Noin 1/3 vahvuudesta on kyllä positiivinen yllätys. Odotin huomattavasti pienempää osuutta tulevaisuuden operatiiviisiin joukkoihin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Operatiivisilla joukoilla luultavasti patruunan kulutus on se kaikista korkein ja näin ollen liittolaismaidenkin apu kohdistunee sinne. Jos vartiokomppanian kaveri joutuu RK62:lla ampumaan lippaallisen, jotain on mennyt pieleen.
 
otwa kirjoitti:
Operatiivisilla joukoilla luultavasti patruunan kulutus on se kaikista korkein ja näin ollen liittolaismaidenkin apu kohdistunee sinne. Jos vartiokomppanian kaveri joutuu RK62:lla ampumaan lippaallisen, jotain on mennyt pieleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olemassa olevalla patruunavarannolla ja omalla kriisiajan tuotantokapasiteetilla pystytään vielä pitkään varustamaan se osa armeijaa, joka ei todennäköisesti ammu koko sodassa laukaustakaan, mutta mikäli on odotettavissa, että asetta joudutaan isommin käyttämään, niin on todellakin syytä aloittaa muutosprosessi kohti uutta ajanmukaista aseistusta.
 
otwa kirjoitti:
Operatiivisilla joukoilla luultavasti patruunan kulutus on se kaikista korkein ja näin ollen liittolaismaidenkin apu kohdistunee sinne. Jos vartiokomppanian kaveri joutuu RK62:lla ampumaan lippaallisen, jotain on mennyt pieleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä nyt ei kohdistu pelkästään sinuun vaan kaikkiin jotka käyttävät tuota "jotain on mennyt pieleen". Kyseinen termi on syy johon vedotaan laiskuuden ja välinpitämättömyyden vuoksi. Suorastaan vihaan ko. termiä silloin, kun sitä käytetään sotilaskoulutuksessa tai sotavarustuksesta keskusteltaessa. Ja varsinkin, silloin jos joku "kouluttajaksi" joutunut käyttää sitä vedoten siihen, ettei jotain asiaa tarvitsisi tehdä. Tiedoksi teille SOTA ON SARJA EPÄONNISTUMISIA JA PIELEEN MENNEITÄ. Se osapuoli on vahvoilla, joka on parhaiten valmistautunut siihen, että hommista kuitenkin menee toisin kuin on suunniteltu. Jos me annetaan tuon asenteen, että "ei tartte valmistautua, koska jotain on mennyt pieleen jotta valmistautumisen kohteena olevaa asiaa tarvitaan, joten sitä ei tarvita, koska mikään ei mene pieleen", vallita ajattelua, niin koko puolustusvoimia ei tarvita liikekannallepanna. Nimittäin jos liikekannallepanoa tarvitaan, niin ulkopolitiikassa on "mennyt jotain pieleen".

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että takaperälänkulman rautatiesiltaa vartioivalla ryhmälläkin on oltava edes yksi pimeänäkölaite. Metsästäjät ovat ostaneet viimeisen 3 vuoden aikana ehkä luokkaa 10000-30000 kpl pimeänäkölaitetta. Nekin on sotakäytössä kynttilää parempia.
 
KIM kirjoitti:
Tämä nyt ei kohdistu pelkästään sinuun vaan kaikkiin jotka käyttävät tuota "jotain on mennyt pieleen". Kyseinen termi on syy johon vedotaan laiskuuden ja välinpitämättömyyden vuoksi. Suorastaan vihaan ko. termiä silloin, kun sitä käytetään sotilaskoulutuksessa tai sotavarustuksesta keskusteltaessa. Ja varsinkin, silloin jos joku "kouluttajaksi" joutunut käyttää sitä vedoten siihen, ettei jotain asiaa tarvitsisi tehdä. Tiedoksi teille SOTA ON SARJA EPÄONNISTUMISIA JA PIELEEN MENNEITÄ. Se osapuoli on vahvoilla, joka on parhaiten valmistautunut siihen, että hommista kuitenkin menee toisin kuin on suunniteltu. Jos me annetaan tuon asenteen, että "ei tartte valmistautua, koska jotain on mennyt pieleen jotta valmistautumisen kohteena olevaa asiaa tarvitaan, joten sitä ei tarvita, koska mikään ei mene pieleen", vallita ajattelua, niin koko puolustusvoimia ei tarvita liikekannallepanna. Nimittäin jos liikekannallepanoa tarvitaan, niin ulkopolitiikassa on "mennyt jotain pieleen".

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että takaperälänkulman rautatiesiltaa vartioivalla ryhmälläkin on oltava edes yksi pimeänäkölaite. Metsästäjät ovat ostaneet viimeisen 3 vuoden aikana ehkä luokkaa 10000-30000 kpl pimeänäkölaitetta. Nekin on sotakäytössä kynttilää parempia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Point taken.

Tosin olen edelleen sitä mieltä, että jos Vaasassa siltaa vartioiva vartiomies joutuu ampumaan lippaallisen päälle rynnäköivää mekanisoitua jalkaväkeä päin, niin jotain _on_ mennyt vahvasti pieleen.

Lähinnä pointtini oli, että 2. ja 3. luokan joukot pärjäävät RK:lla ja AK:lla huomattavankin pitkään, koska heidän ei oleteta olevan vastahyökkäyksen kärjessä, tai edes puolustavan jalkaväen 1. linjassa. AK tappaa vaikka olisi 60 vuotta vanha. Se kelpaa myös siihen paska iskee tuulettimeen -tilanteeseen kun 3. Kaartin Moottoroitu Prikaati on tehnyt läpimurron Vaasaan saakka ja 45 v jääkäri Koivunen kaksiteholasit täristen tähtää Bemarista jalkautuvaa hiippalakkia. Ei se optimia ole, mutta kyllä sillä hengen saa vietyä. (Esimerkkini on huumorilla höystetty, ennen kuin joku vetää melonin nokkaan).

Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että pimeätähystimiä pitäisi olla enemmän ja niitä varten voisi perustaa vaikka jonkun kansalaiskeräyksen, nyt kun veteraaneja ei taida enää montaa kappaletta olla hengissä. Joka vuosi johonkin tiettyyn tarvikkeeseen kohdistuva keräys. Vaikkapa lämppäreihin, seuraavana vuonna viestivälineisiin jne
 
otwa kirjoitti:
Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että pimeätähystimiä pitäisi olla enemmän ja niitä varten voisi perustaa vaikka jonkun kansalaiskeräyksen, nyt kun veteraaneja ei taida enää montaa kappaletta olla hengissä. Joka vuosi johonkin tiettyyn tarvikkeeseen kohdistuva keräys. Vaikkapa lämppäreihin, seuraavana vuonna viestivälineisiin jne
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuollainen keräys on jo ja sitä kutsutaan verotukseksi. Se on sitten valtion asia käyttää keräystulonsa fiksusti ja osoittaa riittävät resurssit mm. puolustustarvikehankintoihin toisarvoisten tai arvottomien rahanielujen sijaan

Tässä on nyt ollut tuplasti vuosien 1940-1941 Välirauhan aikaikkuna käytössä Ukrainan myllyn laajenemisesta lähtien, mutta onko siinä ajassa saatu alkuunkaan verrannollisia tuloksia Välirauhan aikana tehtyihin suorituskyvyn lisäyksiin?

Mahdollisen keräyksiin osallistumisten sijasta, joissa aina joku tai jotkut vetävät välistä, suosittelen jokaista yksilöä huolehtimaan omalta kohdaltaan siitä, että ei joudu ikiaikaisen vihollisen tulivaikutuksen alle pelkkä teräskypärä päässäään vailla kunnon suojavarusteita tai syksyisen kaatosateen alle vailla kunnon kenttävarusteita sadeviitan helmat lomapuvun lahkeiden ympärillä hulmuten ennenkuin kääriytyy harmaan vilttinsä kanssa kuusen juurelle ylläpitämään toimintakykyä ja virittelemään kynsitulia pakkia varten jotta saa edes kuumaa vettä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top