Uusi taistelijan ase

Toivottavasti eivät osta ARX 160:sta, vaikka hyvä ase onkin....hinta pyörii 1200-1500€ välissä. Taiwanilaista T91:stä saataisiin $ 539 ja todennäköisesti vieläkin alle..

In 2003, the ROC Army ordered 101,162 T91 combat rifles as force-wide replacements of all service rifles, with a delivery schedule from 2004 to 2008. The total budget amount was NT$1,803 million (US$54.6 million), placing the unit price at about NT$17,800 (US$539). As of April 2006, nine ROCA armored, mechanized infantry, and infantry brigades have fully converted to the T91.

In 2005, ROC Military Police ordered 12,069 T91 combat rifles to equip garrison units in the Taipei capital region. Delivery would span over the next three years.

Export sales of the T91 to Jordan and Kuwait have been officially confirmed. The Jordanian Defense Forces had reportedly conducted comparison tests between several service rifles in a desert environment. The T91 is found to have reliability comparable to the AK-47, while scoring better than M16, and it is very dependable in desert conditions.

It is also rumored that Indonesia procured as many as 10,000 T91 combat rifles from Taiwan to equip police and border patrol units.

The UAE is reportedly interested in acquiring T91 rifles after Sheikh Hamid bin Zayed Al Nahyan made a visit to Taiwan, and soon quantities of T91 were supplied to the UAE.[1][2]
 
JOKO kirjoitti:
Peiper kirjoitti:
Puuperä luonnollisesti maailman suurimpana sotilasasioiden asiantuntijana lyttää taas koko hankkeen, ottipa esille oikein "risuherkkyyden". :)

Onko risuherkkyys totta? Mitä tapahtuu 150 metrin päähän tarkoitetulle luodille, kun se osuu kesken lennon risuun, oksaan tai puuhun? Onko kaliipereissa eroa tämän suhteen?

Niin, olen itse itseni antanut ymmärtää, että saa olla aika suuri ja raskas luoti, ennen kuin se ei muuttaisi suuntaansa, eli käytännössä .308 ottaa ihan tarpeeksi suuntaa risuista. En tosin tiedä asiaa, olisi hirveän kiva päästä kokeilemaan, että millasta torrakkoa vaaditaan että on immuuni risuilla ja kuten kaikki tiedämme, on risujakin monenlaisia.
 
Peiper kirjoitti:
Puuperä luonnollisesti maailman suurimpana sotilasasioiden asiantuntijana lyttää taas koko hankkeen, ottipa esille oikein "risuherkkyyden". :)

Tässä vaiheessa koulutusta ei yllätä edes se, että Puuperä suoraan sanottuna valehtelee tuossa jutussaan. Afgoissa ongelmia ovat aiheuttaneet pitkää 7.62:aa ampuvat aseet kuten konekiväärit, RPG:t ja muu raskas kalusto, ei talipäiden Kalashnikovit. Tätä varten länsimaalaisille ryhmille on alettu jakaa uudelleen raskaampaa kalustoa (MAG, M240, plus 7.62x51:ttä ampuvia DMR-kivääreitä).

Ja totta kai se risuherkkyys pitää mainita. Taitaa olla Barrett pienin ase mikä ei Suomen skutsissa ole "risuherkkä".

Voi elämän karut kävyt tuota aselehtien Seiskaa.
 
Peiper kirjoitti:
Puuperä luonnollisesti maailman suurimpana sotilasasioiden asiantuntijana lyttää taas koko hankkeen, ottipa esille oikein "risuherkkyyden". :)

Kannattaa se risuherkkyys mainita, kun se ainakin tuon testin perusteella on nimenomaisesti juuri 5.56mm sotilasluodin ominta osaamisaluetta.

http://www.theboxotruth.com/docs/bot40.htm
 
rukkaskikka kirjoitti:
Peiper kirjoitti:
Puuperä luonnollisesti maailman suurimpana sotilasasioiden asiantuntijana lyttää taas koko hankkeen, ottipa esille oikein "risuherkkyyden". :)

Kannattaa se risuherkkyys mainita, kun se ainakin tuon testin perusteella on nimenomaisesti juuri 5.56mm sotilasluodin ominta osaamisaluetta.

http://www.theboxotruth.com/docs/bot40.htm

Tuo testi tehdään väärin, kun maali on noin lähellä kepukoita. Metsässä taisteltaessa luodit todennäköisesti raapivat risuihin heti piipusta lähdettyään.
 
JOKO kirjoitti:
rukkaskikka kirjoitti:
Peiper kirjoitti:
Puuperä luonnollisesti maailman suurimpana sotilasasioiden asiantuntijana lyttää taas koko hankkeen, ottipa esille oikein "risuherkkyyden". :)

Kannattaa se risuherkkyys mainita, kun se ainakin tuon testin perusteella on nimenomaisesti juuri 5.56mm sotilasluodin ominta osaamisaluetta.

http://www.theboxotruth.com/docs/bot40.htm

Tuo testi tehdään väärin, kun maali on noin lähellä kepukoita. Metsässä taisteltaessa luodit todennäköisesti raapivat risuihin heti piipusta lähdettyään.

Kyllä tuo suuntaa antaa. Mutta totta on, että tuo testi voisi olla parempi, jos se tehtäisiin vaikka jokin kangas tai olkimatto piipun edessä.
 
rukkaskikka kirjoitti:
Kannattaa se risuherkkyys mainita, kun se ainakin tuon testin perusteella on nimenomaisesti juuri 5.56mm sotilasluodin ominta osaamisaluetta.

http://www.theboxotruth.com/docs/bot40.htm

No, bullshittiä.

Sivulla 2 .223 55 graininen JSP poikkeutuu saman verran kun .308 165 graininen JHP. Eli 1,5 tuumaa alaviistoon. 7.62 NATO M80 sotilaspatruunassa on muuten 147 graininen FMJ luoti.

Olen tuon sivun nähnyt toki ennenkin mutta ei tuo testi ole kovin kiinnostava koska se ei ole varsinainen testi ollenkaan. Jos ammutaan vain yksi luoti kullakin aseella/patruunalla niin sattumalla on liian suuri osuus tuloksiin. Laukauksia täytyisi ampua mielellään ainakin kymmenkunta ja laskea niiden poikkeutumien keskiarvo.
 
BarrelNut kirjoitti:
rukkaskikka kirjoitti:
Kannattaa se risuherkkyys mainita, kun se ainakin tuon testin perusteella on nimenomaisesti juuri 5.56mm sotilasluodin ominta osaamisaluetta.

http://www.theboxotruth.com/docs/bot40.htm

No, bullshittiä.

Sivulla 2 .223 55 graininen JSP poikkeutuu saman verran kun .308 165 graininen JHP. Eli 1,5 tuumaa alaviistoon. 7.62 NATO M80 sotilaspatruunassa on muuten 147 graininen FMJ luoti.

Olen tuon sivun nähnyt toki ennenkin mutta ei tuo testi ole kovin kiinnostava koska se ei ole varsinainen testi ollenkaan. Jos ammutaan vain yksi luoti kullakin aseella/patruunalla niin sattumalla on liian suuri osuus tuloksiin. Laukauksia täytyisi ampua mielellään ainakin kymmenkunta ja laskea niiden poikkeutumien keskiarvo.

Isoin mokahan tuossa on se, että luodin osuma siihen palikkaan ei ole mitenkään hallittu, vaan kaikki luodit voivat osua erikohtaan palikkaa ja siis poikkeuma on automaattisesti kaikissa erillainen. Siksi tuo testi olisi pitänyt tehdä ampumalla johonkin tasalaatuiseen materiaaliin. Itseasiassa paras tulos olisi voinut tulla ampumalla tuon pahvilevyn läpi, pahvi olisi voinut olla hieman vinossa, jotta mahdollinen epävakaus ilmenee helpommin.
 
Minä en oikeasti jaksa uskoa tuohon risuherkkyystornariin. Eivät ruotsalaiset valita kaliiperistaan, saati venäläiset. Eikä se rynkky ole edelleenkään mikään tarkkuuskivääri; jos ei osu niin ammutaan lisää. Ihan kuin luodit kimpoilisivat 45 asteen sektorissa ohi kohteen joidenkin hiton risujen vuoksi. Sitäpaitsi jos kohteen tiellä on niin paljon risuja, että luoti ei välttämättä osu, niin eihän siihen kohteeseen pysty ensinnäkään edes tähtäämään tarkasti.
 
Risuherkkyyttä on ylikorostettu vuosikausia, miksi? No siitä syystä että jokaisessa armeijassa kapiaisten tehtävä on valaa uskoa omiin kykyihin ja varustukseen vaikka valehtelemalla.
 
SJ kirjoitti:
BarrelNut kirjoitti:
rukkaskikka kirjoitti:
Kannattaa se risuherkkyys mainita, kun se ainakin tuon testin perusteella on nimenomaisesti juuri 5.56mm sotilasluodin ominta osaamisaluetta.

http://www.theboxotruth.com/docs/bot40.htm

No, bullshittiä.

Sivulla 2 .223 55 graininen JSP poikkeutuu saman verran kun .308 165 graininen JHP. Eli 1,5 tuumaa alaviistoon. 7.62 NATO M80 sotilaspatruunassa on muuten 147 graininen FMJ luoti.

Olen tuon sivun nähnyt toki ennenkin mutta ei tuo testi ole kovin kiinnostava koska se ei ole varsinainen testi ollenkaan. Jos ammutaan vain yksi luoti kullakin aseella/patruunalla niin sattumalla on liian suuri osuus tuloksiin. Laukauksia täytyisi ampua mielellään ainakin kymmenkunta ja laskea niiden poikkeutumien keskiarvo.

Isoin mokahan tuossa on se, että luodin osuma siihen palikkaan ei ole mitenkään hallittu, vaan kaikki luodit voivat osua erikohtaan palikkaa ja siis poikkeuma on automaattisesti kaikissa erillainen. Siksi tuo testi olisi pitänyt tehdä ampumalla johonkin tasalaatuiseen materiaaliin. Itseasiassa paras tulos olisi voinut tulla ampumalla tuon pahvilevyn läpi, pahvi olisi voinut olla hieman vinossa, jotta mahdollinen epävakaus ilmenee helpommin.

Eri vahvuisilla vanerilevyillä voisi myös kokeilla ja erilaisilla kulmilla. Niin, ja tietenkin eri etäisyyksillä. Ei varmaan olisi edes kallista tuommoinen vertailu.

Edit: miksikäs muuten jenkit ovat ainakin kokeilleet niitä vajaat 7mm-kalibereja?
 
akealik kirjoitti:
Minä en oikeasti jaksa uskoa tuohon risuherkkyystornariin. Eivät ruotsalaiset valita kaliiperistaan, saati venäläiset. Eikä se rynkky ole edelleenkään mikään tarkkuuskivääri; jos ei osu niin ammutaan lisää. Ihan kuin luodit kimpoilisivat 45 asteen sektorissa ohi kohteen joidenkin hiton risujen vuoksi. Sitäpaitsi jos kohteen tiellä on niin paljon risuja, että luoti ei välttämättä osu, niin eihän siihen kohteeseen pysty ensinnäkään edes tähtäämään tarkasti.

Suoraan sanoen, en usko, että se tarkkuus on se isoin seikka tuossa asiassa. Vaan tärkeää on se, että luoti ei käänny sivuttain vaan jatkaa matkaansa, vain hieman suuntaa muuttaneena. Jos luoti rupeaa heittämään volttia, niin se menettää niin nopeasti energiaa, että olisi sama jos luotia ei olisi ammuttu ollenkaan. Ja sattumoisin tuossa "Box of truth" testissä ne oli juuri ne 5.56 milliset jotka rupesivat heittämään volttia. Kaipa nuo muutkin olisivat alkaneet aikanaan alkaneet heittää volttia, mutta tuo testi silti antaa suuntaa siitä mitä tapahtuu.
 
akealik kirjoitti:
Minä en oikeasti jaksa uskoa tuohon risuherkkyystornariin. Eivät ruotsalaiset valita kaliiperistaan, saati venäläiset. Eikä se rynkky ole edelleenkään mikään tarkkuuskivääri; jos ei osu niin ammutaan lisää. Ihan kuin luodit kimpoilisivat 45 asteen sektorissa ohi kohteen joidenkin hiton risujen vuoksi. Sitäpaitsi jos kohteen tiellä on niin paljon risuja, että luoti ei välttämättä osu, niin eihän siihen kohteeseen pysty ensinnäkään edes tähtäämään tarkasti.

Samaa mieltä.

Nyt tietoviisaammat korjatkoon, mutta itse olen ymmärtänyt tuon koko risuherkkyysjupinan juontuvan 1960-luvun puolelta, kun silloisilla M16-sarjalaisilla ammuttiin silloista M193-patruunaa. Kyseiseen patruunaan ladattu luoti oli sen verran kevyempi, että ainakin tietyillä rihlauksilla se saattoi ollakin "risuherkkä." Tosin kohtalaisesti silläkin vissiin vietnamilaisia kaadettiin...

Vaan vähänlaisesti kuulee näitä valituksia 1980-luvulta lähtien käytössä olleesta raskaammasta, "panssaria läpäisevästä" SS109/M855-patruunasta.

Käsittääkseni nuo kaavailut noin 7 mm uudesta patruunasta perustuivat pääasiassa siihen, että etenkin M4-mittaisista 14 tuuman piipuista ammuttuina tuon M855-patruunan pysäytysvoimaa epäiltiin. Ilmeisesti asia on saatu tyydyttävälle tolalle uusien patruunoiden (kallis Mk 262 erikoisjoukoilla ja halvempi M855A1 normijanttereilla) myötä, kun taitavat nuo kaavailut olla pitkälti jäissä.
 
SJ kirjoitti:
akealik kirjoitti:
Minä en oikeasti jaksa uskoa tuohon risuherkkyystornariin. Eivät ruotsalaiset valita kaliiperistaan, saati venäläiset. Eikä se rynkky ole edelleenkään mikään tarkkuuskivääri; jos ei osu niin ammutaan lisää. Ihan kuin luodit kimpoilisivat 45 asteen sektorissa ohi kohteen joidenkin hiton risujen vuoksi. Sitäpaitsi jos kohteen tiellä on niin paljon risuja, että luoti ei välttämättä osu, niin eihän siihen kohteeseen pysty ensinnäkään edes tähtäämään tarkasti.

Suoraan sanoen, en usko, että se tarkkuus on se isoin seikka tuossa asiassa. Vaan tärkeää on se, että luoti ei käänny sivuttain vaan jatkaa matkaansa, vain hieman suuntaa muuttaneena. Jos luoti rupeaa heittämään volttia, niin se menettää niin nopeasti energiaa, että olisi sama jos luotia ei olisi ammuttu ollenkaan. Ja sattumoisin tuossa "Box of truth" testissä ne oli juuri ne 5.56 milliset jotka rupesivat heittämään volttia. Kaipa nuo muutkin olisivat alkaneet aikanaan alkaneet heittää volttia, mutta tuo testi silti antaa suuntaa siitä mitä tapahtuu.

Tähän minäkin kiinnitin huomiota. Valitettavasti maali oli niin lähellä, ettei luodin lentoasento ehtinyt vaikuttamaan. Kaiken järjen mukaan kieppuvan luodin nopeuden pitäisi hidastua ja sen läpäisykyvyn pudota entisestään. Luultavasti seuraava risu tai sirpaleliivi pysäyttää luodin.

Periaatteessa vähemmän kaatumisherkkä luoti saattaisi auttaa risuongelmaan, mutta käsittääkseni noihin pieniin kaliipereihin on haettu tehoa herkästi kaatuvalla ja hajoavalla luodilla.
 
Joidenkin väitteiden mukaan .22 kaliiperin aseilla on tapettu enemmän eläimiä ja ihmisiä kuin millään muulla kaliiperilla. Todennäköisesti maailmanhistoriassa teräaseilla on tapettu enemmän ihmisiä kuin kaikilla ampuma-aseilla yhteensä. On vaan niin yksinkertaista syyttää varusteita ja kinata niiden paremmuudesta silloin kun halutaan välttää puhumasta todellisesta ongelmasta eli sen aseen käyttäjän kyvystä käyttää asetta ja osallistua taistelutoimiiin. Jos kyseessäon tekijämies niin on aivan se ja sama mikä ase on kädessä, niin tekee par/hempaa jälkeä kuin ylipainoinen kertakoulutettu taistelijankuvatus. Ja taas tekijä mies saa sen paremman aseen tuomasta edustakin enemmän hyötyä irti (verrattuna toiseen aseeseen) kuin heikosti koulutettu, harjoittelematon soturi. Valitettavan usean suomalaisenkin reserviläisen kohdalla on tilanne että lyödään käteen mikä ase tahansa niin suoritustaso ei siitä kohoa, kun ei kyetä hyödyntämään aseen ominaisuuksia. Tälläisele taistelijalle on sitten tosiaan järkevintä antaa ase joka on kustannuspoliittisesti järkevin ratkaisu. Tekijämies taas ei valita vaan tulee toimeen sillä mitä annetaan ja hyödyntää sen ominaisuudet täysmääräisesti. Niin kauan kuin ase sylkee pieniä kiukkuisia kärpäsiä jotka pureutuu vastapuolen nahkan läpi tuottaen ikävää henkilökohtaista terveystilaa alentavaa vaikutusta on sama minkä mallin ase on käytössä. Enempi minua huolestuttaa se, että tekijämiesten tuottaminen tehdään mahdottomaksi harjoittelun vähentämiselllä ja suoranaisella estämisellä ja se onko minkään mallista setta enää antaa käden jatkeeksi vai pitääkö luottaa tilastoihin ja teräase kädessä lähteä rajaa suojaamaan.
 
Ensinnäkin voi olla että huono ampuja hyötyy paremmasta aseesta enemmän kuin hyvä ampuja. Useinhan on kuitenkin niin että tekijämiehet ne vasta valittavatkin. Tekijämiehillä on myös aihetta valituksilla, he tuntevat työkalut eivätkä kehu RK62:sta maasta taivaisiin, se kun ei ole heidän ainoa käyttämänsä ase. Kaikki me varmasti olemme sitä mieltä että ase on vain pieni tekijä koko yhtälössä mutta siksi juuri meillä on muitakin keskustelujaketjuja eri varusteista, kunnosta, taktiikasta ja muusta.
 
commando kirjoitti:
Ensinnäkin voi olla että huono ampuja hyötyy paremmasta aseesta enemmän kuin hyvä ampuja. Useinhan on kuitenkin niin että tekijämiehet ne vasta valittavatkin. Tekijämiehillä on myös aihetta valituksilla, he tuntevat työkalut eivätkä kehu RK62:sta maasta taivaisiin, se kun ei ole heidän ainoa käyttämänsä ase. Kaikki me varmasti olemme sitä mieltä että ase on vain pieni tekijä koko yhtälössä mutta siksi juuri meillä on muitakin keskustelujaketjuja eri varusteista, kunnosta, taktiikasta ja muusta.

Toki voi, mutta todella usein ei. Huono ampuja voi hyötyä myös punapistetähtäimestä tai optiikasta JOS syy huonoon ampumiseen on tähtäimissä. Jos taas syy on muussa ampumasuorituksessa ei siinä auta tähtäimet eikä aseenvaihdot.
Kenen tekijämiehen olet nähnyt käyttävän kuuskakkosta? Minä en sitä asetta ole nähnyt juurikaan tämän maan rajojen ulkopuolella. Minä kun en pidä tekijämiehenä niitä jotka kiertää kilpailussa (urheilijat ne ikuisia ruikuttajia ovatkin) vaan niitä jotka käyttää asetta ammatikseen. He voivat ilmaista mielipiteensä aseesta oikeassa paikassa oikealle taholle, mutta eivät ruikuta vuosikausia kuinka ei voi mitään tehdä kun ei ole superaseita. Ne tekijämiehet harvoin kehuvat mitään aseita (muuta kuin maksusta).
Mutta todellakin, on tosi helppoa keskustella eri aseenkäyttäjien kokemusten perusteella siitä mikä olisi paras kaliiperi tai ase seuraavaksi ja kuinka tämä tai tuo on vanhentunut. Huomattavasti helpompi kuin myöntää se, että ei jollain risuherkkyydellä ole mitään merkitystä jos ei se ampuja muutenkaan mihinkään osu kun on ampunut viimeksi vuosia sitten varusmiehenä ja on tilanteessa jo muutenkin puolikuollut jouduttuaan kuntoaan vaativampaan suoritukseen saapuessaan taisteluun. Meillä on kuitenkin reserviläisarmeija, massa-armeija, ja sellasen kohdalla on turha katsella ulkomaisten hathat-miesten ja eliittiyksiköiden aseistusta. Aivan kuten monen omakotirakentajan on parempi turvautua vaan vasaraan kun uusimmilla impulssinaulaimilla vaan naulaisivat kätensä tai jalkansa kiinni seinään tai lattiaan.
 
No siis tähtäimissä on harvoin vikaa vaan tähtäystekniikassa, kun optiikan kanssa tarvitsee vain keskittyä yhteen asiaan eli tuomaan kohteen päälle piste on se paljon teknisesti helpompaa kuin linjata ympyrän keskelle jyvä ja vielä kohteeseen. Tekijämiehillä ei varmaan koskaan ole ollut RK62:sta, tarkoitin lähinnä miten jokaisella maanpuolustusaiheisella palstalla sekä siviilissä reaalielämässä on näitä RK62:n kehujoita, joiden arviot aseen erinomaisuudesta perustuvat siihen että itse tai kaverit ampuivat heille kultaisen merkin makuulta lipastuelta intissä tai että yhtäkään häiriötä ei syntynyt heidän ampuessaan vajaiksi täytettyjä lippaita ja korkeintaan satoja laukauksia koko intin aikana. Tuolla vaatimattomalla kokemuksella sitten rehvastellaan muistoja ja ollaan niin kokeneita arvioimaan muiden aseiden ominaisuuksia.

Ase ja naulapyssy eivät ole kovin vaikeita esineitä käyttää, niiden käytön oppii. Se aika mikä menee naulapyssyn käytön oppimiseen on pian kiritty kiinni kun ei tarvitse nauloja väännellä irti ja suoraan. Ase ja taistelukentällä sen käyttäminen on kuitenkin ehkä hieman enemmän taitoa vaativa asia kuin naulapyssyn käyttö vai mitä? Tässä on panoksena säästyneen ajan sijaan henki! Se mitä sitten tulee siihen että meillä on sotilaan perustehtävätkin heikosti osaava reservi ei voi olla montaa eri mieltä, osittain johtuen kertausharjoitusten puutteesta joita pitäisi olla jokaisella kerran vuodessa sekä pakolliset kuntotestit verohelpotuksineen jos haluttaisiin pitää reservi osaavana ja kykenevänä. Tällä hetkellä ainoat jotka maakuntajoukkojen lisäksi pystyvät muuhun kuin siltavahtimiseen ovat alle 5 vuotta reservissä olleet. Tämä siis kun puhutaan joukkokokoonpanoista.

Tosiasia on kuitenkin se että mikään ei-RK tai -AK ei ole hattiswattipyssy vaan optiikka- ja pimeätoimintakalustolla varustettu ase on peruskauraa nykypäivänä. Meillä ei todellakaan ole varaa antaa lisää tasoitusta viholliselle edes jalkaväentaistelijan aseissa ja varusteissa.
 
Ikävä tosiasia vaan on, että pv:lla ei ole varaa ostaa edes niitä peruskauraa olevia laitteita. Saati sitten monien haaveilemia huippuluokan versioita.
Sehän on selvä että liian moni kehuu jotain asetta (aja etenkin rk:ta) liian pienellä kokoemuksella tai jopa pelkällä netistä luetulla tiedolla jopa ihan henkilökohtaisen aseen kohdalla (saati sitten ohjusten, lentokoneiden ja vaunujen suhteen). Vastaavasti taas mollataan toisia varusteita koska halutaan jotain uutta hitecia. Köyhässä maassa (tai maassa joka lahjoittaa ehdoin tahdoin omaisuutensa muualle) on vain tultava toimeen sillä mitä on. Sitten kun saadaan jotain uutta niin sitten tullaan sillä toimeen. Parempi se on että on edes jotain, vaikka sitten sillä antaisi tasoitusta vastustajalla, kuin ettei ole mitään. Otetaan irti siitä mitä meillä on kaikki mahdollinen eikä tuhlata voimavaroja ruikuttamiseen.
Kun keskiverto ressu käyttää viikossa enemmän aikaa tositeeveen katselemiseen kuin vuodessa reserviläiskunnon ylläppitämiseen ja -taitojen kehittämiseen, niin on seuraavan aseen valinta ihan yhdentekevä kunhan jotain on käytössä koko ajan riittävästi ja poliitikot hoitavat tehtävänsä niin, ettei niitä aseita koskaan tarvita.
 
Niin, silloinhan tuolla periaatteella että mitäs me keskustelemaan kunhan on jotain kättä pitempää. Antaa politiikkojen ja kenraalien hoitaa keskustelu, vertailu ja allakointi. Eipä tällöin tälläkään laudalla olisi yhtään keskustelua mistään. Suun pieksemistähän tämä ajankuluksi on, ei kai kukaan kuvittele että kukaan joka päättäisi asioista lukisi jotain tälläistä lautaa.
 
Back
Top