Uusi taistelijan ase

Esim. Maxim oli Suomessa kehitetty huippuunsa (KK32-33 ja ITKK31-40) samoin Mosin-Nagant (M28-30, M/39 ja TAK85).

Myöhempi asekehittely, ilman Aimo Lahden vaikutusta on kieltämättä ollut heikompaa. Tosin RK62 ei ole huono ase, sen kehityksessä vain sai liikaa sijaa ampumatarkkuus (mutta toisaalta sen tarkkuuden avulla on opetettu satoja tuhansia suomalaisia ampumaan).

Eiköhän tuleva ase koota ulkomailta ostettavista komponenteista, joiden kasaaminen annetaan Patrian hoidettavaksi.
 
pstsika kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Kuten?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan ekana esimerkkinä RK-62 ja vertailuaseeksi AK-47. Lisäksi esim. Ahlberg pistoolit ja verrokiksi FN 10. Tai KVKK 62 ja Vz. 52. Viimeisin oli epäonnistunut kokeilu Tsekkoslovakiasta ja hekin siirtyivät pitkään kiväärinpatruunaan kevyessä konekiväärissä toisin kuin yhtenäiskaliiperiin pyrkineet suomalaiset. Tsekkoslovakiassa tuo virhe huomattiin muutamassa vuodessa, meillä muutamassa kymmenessä vuodessa.

Suomessa on tehty hyviäkin aseita, mutta kun kopiointitielle on lähdetty, on joko hinta moninkertaistunut alkuperäiseen nähden tai ase on ollut huonompi kuin kopion alkuperä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos kehitystyö pistettäisiin pystyyn uudestaan, niin miksi me ei voitaisi ottaa oppia muista projekteista kuten esim. kännyn ja tietoliikenneverkon kehittämisestä, ja soveltaa niitä oppeja sitten tuohon aseprojekteihin?

Ei kait meillä ole metalliteollisuuden kehitys ja tuotanto jossain viiskytluvun tasalla? Mut jos on, niin ehkä on parempi että ostetaan ulkomailta kuin yritetään väsätä ite.
 
ctg kirjoitti:
Ei kait meillä ole metalliteollisuuden kehitys ja tuotanto jossain viiskytluvun tasalla? Mut jos on, niin ehkä on parempi että ostetaan ulkomailta kuin yritetään väsätä ite.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jalkaväen taistelijan henkilökohtainen ase on kehitetty nykymuodossaan kohtuu valmiiksi, itse keksimällä ei saataisi aikaan mitään uutta.

Valmistuslinjan pystyttäminen ei kannata ~ 200 000 asetta varten, ei edes lisenssikiväärille. Kun SaIntin tarvitsemat aseet on valmistettu pitäisi löytää uusia markkinoita ja kyseinen ala kärsii ylitarjonnasta. Ei mennyt RK kaupaksi aikanaan vaikka piti olla niin hyvä ase.

Kuten sanottu, 5,56 NATO:lle pesitetyn AK:n valmistaminen koko Suomen armeijalle työllistää Izhmashin tehtaita 10 päivää. Länsikivääreille voi hinnan ja valmistusajan kertoa suunilleen kolmella. Ei mitään järkeä väsätä alusta alkaen laitetta jonka toimittajia on maailma pullollaaan.
 
Kyllä se pyssyn valmistaminen varmasti Suomessakin jonkinmoisen harjoittelun jälkeen onnistuisi, vaan mahtaako olla suurta järkeä siinä. Kuten tässä ovat monet todenneet, maailmalla tuota tehdaskapasiteettia on ihan liian kanssa, eikä kaikki kulut laskien sadan tai muutaman sadan miljoonan euron investointi omaan kivääritehtaaseen taitaisi paljon kannattaa.

Eikä se välttämättä ihan niin yksinkertaista puuhaa ole. Onko, meinaan, niissä huhuissa perää, että Rk:ssa ei olisi kovakromattua piippua siksi kun sitä ei Valmet/Sako yrityksistä huolimatta osannut järkevin kustannuksin tehdä?
 
Niihin PV:n laatuvaatimuksiin (tarkkuus) ei päästy niillä koneilla joita oli hankittu. Vähän sama juttu kuin peltilaatikko ei ollut riittävä PV:n tarkoituksiin koska varusmiehille ei oltu jaettu erillistä taktista istuinta. Kun RK:ta käyttää istuimena on hyvä käyttää aseen oikeaa puolta, latauskahva peräaukossa pitää asennon vakaana. Hyvinhän nuo tuntuvat toimivan ilman kovakromausta johtuen viidakon ilmankosteuden ja lämmön puutteesta, varusmiesten putsausrutiinista ja x39:n hylsyn muodon vuoksi. Myöskään suomalaisilla aseilla ei ole ammuttu korroosiota aiheuttavaa patruunaa. Ehkäpä sitten 5.56x45 naton kohdalla johtuen patruunan muodosta olisi parempi olla kovakromattu patruunapesä varmuuden vuoksi.
 
commando kirjoitti:
Vähän sama juttu kuin peltilaatikko ei ollut riittävä PV:n tarkoituksiin koska varusmiehille ei oltu jaettu erillistä taktista istuinta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Peltilaatikko kelpaa kaikkiin tarkoituksiin yhtä hyvin kuin jyrsitty laatikko. PV:n rapelit johtuivat siitä ettei niitä osattu valmistaa.

Kun metallilevy taitellaan laatikoksi muuttuu levyn kiderakenne taivutusten kohdalla, voit kokeilla muutosta itse ottamalla pätkän rautalankaa ja taivuttelemalla sitä jokainen muodonmuutos jäykistää taivutuskohtaa kunnes lanka lopulta katkeaa. Jotta nuo muutokset saadaan päästettyä täytyy muotoiltu laatikko lämpökäsitellä ja ilmeisetikin tämä vaihe meni päin vihtua koska peltirynkyt hajoilivat käytössä.
 
Creidiki kirjoitti:
commando kirjoitti:
Vähän sama juttu kuin peltilaatikko ei ollut riittävä PV:n tarkoituksiin koska varusmiehille ei oltu jaettu erillistä taktista istuinta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Peltilaatikko kelpaa kaikkiin tarkoituksiin yhtä hyvin kuin jyrsitty laatikko. PV:n rapelit johtuivat siitä ettei niitä osattu valmistaa.

Kun metallilevy taitellaan laatikoksi muuttuu levyn kiderakenne taivutusten kohdalla, voit kokeilla muutosta itse ottamalla pätkän rautalankaa ja taivuttelemalla sitä jokainen muodonmuutos jäykistää taivutuskohtaa kunnes lanka lopulta katkeaa. Jotta nuo muutokset saadaan päästettyä täytyy muotoiltu laatikko lämpökäsitellä ja ilmeisetikin tämä vaihe meni päin vihtua koska peltirynkyt hajoilivat käytössä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta tätä mä juuri tarkoitan. Me ollaan tultu tieteessä ja tekniikassa niin paljon eteenpäin, että pellistä ei tarvitse vääntää enään juuri mitään kun kaikki voidaan jyrsiä taikka leikata tietokone avusteisesti. Jopa koko suunnittelu ennen mallin luomista voidaan väsätä ruudulla ennenkuin laitetaan yhtään palaa jyrsimen alle.
 
Oliko noin, että ne peltirynkyt hajoili käytössä? Vai oliko niin, että ne peltilaatikot piti tehdä jyrsittyjen toleranssilla ja siksi niistä tuli yhtä kalliita kuin jyrsityistäkin? Itse olen muutaman kymmenen laukausta ampunut peltisellä ja ainakin meillä kestivät ihan ok. Vuotta en tarkemmin muista, mutta saattoi olla 90-luvun lopussa.
 
Mielestäni commando lähinnä irvaili sille, että aseesta tehtiin tolkuttoman järeä. Tuo taktinenistuinjuttu oli suurinpiirtein samaa luokkaa kuin rk-teline mallia "taktinen rynkky viritintapista kiinni männyssä" -teline. Onhan se hyvä että työkalu kestää töhöilyn, mutta kyllä se peltinenkin olisi kestänyt sen mitä kunnolliselta työkalulta olisi vaadittu. Välillä tuntuu siltä että jyrsityn RK:n yksi vahvuus on se, että 155mm täysosuman jälkeen käydään kraaterista poimimassa RK ja lisätään siihen vaan uudet muoviosat. Tämän jälkeen se on taas kurantti työkalu seuraavalle tykinruualle.

(edit. Poistettu ohjeistus siitä, miten rynkky kiinnitetään mäntyyn viritintapista.)
 
Creidiki: Tiedän kyllä että peltilaatikko pitää lämpökäsitellä. Sehän ihmetyttääkin että miten peltiprässätty suomalainen runko ei kestänyt varusmieskäyttöä kun kiinalainen tai itäeurooppalainen peltilaatikko kestää afrikkalaista käyttöä. Lämpökäsittely ei mitään rakettitiedettä ole vaan onnistuu autotallissa samoin kuin koko rungon valmistaminen. Vai oliko kyseessä taas vain ylimääräisen kestävyyden ja toleranssitarkkuuden vaatiminen? Lämpökäsittelemätön laatikko kuitenkin kestää ihan normaalia ampumistakin ihan hyvin. Jenkkiaseharrastajillahan tästä on paljon kokemusta johtuen vuoden 1986 maaahantuontirajoituksista ja runkojen valmistuksesta puolivalmiista aihioista. Monissa kalashnikoveissa on eri paksuinen peltirunko ja runkoa on vielä jäykistetty joko pokkauksella lipaskuilun lähellä (ainoa missä tilaa oikeastaan), RPK:n (ja Saiga 12) tapaisilla vahvistuksilla etupäästä tai lipaskuilun sisällä olevilla kiskoilla, jotka samalla vähentävät lippaan heilumista.
 
commando kirjoitti:
Creidiki: Tiedän kyllä että peltilaatikko pitää lämpökäsitellä. Sehän ihmetyttääkin että miten peltiprässätty suomalainen runko ei kestänyt varusmieskäyttöä kun kiinalainen tai itäeurooppalainen peltilaatikko kestää afrikkalaista käyttöä. Lämpökäsittely ei mitään rakettitiedettä ole vaan onnistuu autotallissa samoin kuin koko rungon valmistaminen. Vai oliko kyseessä taas vain ylimääräisen kestävyyden ja toleranssitarkkuuden vaatiminen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaan vähän että kyse oli valmistuslinjan ongelmista, yhden laatikon valmistus onnistuu autotallissa, sarjatuotannossa lämpökäsittelyn ongelmat nousevat potenssiin n. Samasta syystä neukut siirtyivät ensin levyrungosta jyrsittyyn ja sitten kun valmistusprosessin ongelmat oli saatu ratkaistua niin takaisin levyrunkoon. Niillä valmistusmäärillä se kannatti ja valmista olisi varmasti voitu ostaa silloinkin, mutta mehän tehtiin rynyt ite perkele.
 
Creidiki kirjoitti:
commando kirjoitti:
Creidiki: Tiedän kyllä että peltilaatikko pitää lämpökäsitellä. Sehän ihmetyttääkin että miten peltiprässätty suomalainen runko ei kestänyt varusmieskäyttöä kun kiinalainen tai itäeurooppalainen peltilaatikko kestää afrikkalaista käyttöä. Lämpökäsittely ei mitään rakettitiedettä ole vaan onnistuu autotallissa samoin kuin koko rungon valmistaminen. Vai oliko kyseessä taas vain ylimääräisen kestävyyden ja toleranssitarkkuuden vaatiminen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaan vähän että kyse oli valmistuslinjan ongelmista, yhden laatikon valmistus onnistuu autotallissa, sarjatuotannossa lämpökäsittelyn ongelmat nousevat potenssiin n. Samasta syystä neukut siirtyivät ensin levyrungosta jyrsittyyn ja sitten kun valmistusprosessin ongelmat oli saatu ratkaistua niin takaisin levyrunkoon. Niillä valmistusmäärillä se kannatti ja valmista olisi varmasti voitu ostaa silloinkin, mutta mehän tehtiin rynyt ite perkele.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuuleman mukaan niistä peltimalleista olisi tullut ihan yhtä kalliita, kuin jyrsityistä, jos siis haluttiin täyttää PV:n korkeat vaatimukset.
 
Tässä on ainakin moddattu PKM

BC7iSXNCcAA8aHd.jpg:large


New piston, Picatinny rails, new barrel with flash suppressor and vertical front grip. Squad Try going
 
SJ kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
commando kirjoitti:
Creidiki: Tiedän kyllä että peltilaatikko pitää lämpökäsitellä. Sehän ihmetyttääkin että miten peltiprässätty suomalainen runko ei kestänyt varusmieskäyttöä kun kiinalainen tai itäeurooppalainen peltilaatikko kestää afrikkalaista käyttöä. Lämpökäsittely ei mitään rakettitiedettä ole vaan onnistuu autotallissa samoin kuin koko rungon valmistaminen. Vai oliko kyseessä taas vain ylimääräisen kestävyyden ja toleranssitarkkuuden vaatiminen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaan vähän että kyse oli valmistuslinjan ongelmista, yhden laatikon valmistus onnistuu autotallissa, sarjatuotannossa lämpökäsittelyn ongelmat nousevat potenssiin n. Samasta syystä neukut siirtyivät ensin levyrungosta jyrsittyyn ja sitten kun valmistusprosessin ongelmat oli saatu ratkaistua niin takaisin levyrunkoon. Niillä valmistusmäärillä se kannatti ja valmista olisi varmasti voitu ostaa silloinkin, mutta mehän tehtiin rynyt ite perkele.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuuleman mukaan niistä peltimalleista olisi tullut ihan yhtä kalliita, kuin jyrsityistä, jos siis haluttiin täyttää PV:n korkeat vaatimukset.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olet kuullut oikein. Peltirunkoiselta vaadittiin samat ominaisuudet kuin jyrsityiltä.
 
This is the first video in a series discussing bullpup rifles. In this video I discuss the concept behind the bullpup design and talk about some of the positive attributes and some of the negative attributes. Over the course of the next few months I will review various bullpup rifles that are currently available on the US market. The videos won't be shot back to back but will be spread out over several months with other content in between.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Last edited by a moderator:
http://www.timoheinonen.fi/index.php?page=blogi

Maanantai, 11.03.13
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön kanssa Sakon koeampumaradalla kokeilemassa uutta rynnäkkökivääriä.
 
Näyttävät esittelevän "varmana tietona", että PV:n uusi henkilökohtainen ase olisi Berettan ARX-160 nykyisessä kaliberissamme.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top