Uusi taistelijan ase

Lyhytiskuinen kaasumäntä. Kaasumäntä pitää enimmät palojätteet sylinterissä eikä tuo sitä lukon ja luistin väliin mutta toisaalta männän massa lisää rekyyliä. Kaasumäntäratkaisussa on myös se hyvä puoli että se ei siirrä niin paljon lämpöä lukolle ja lukon elinikä kasvaa varsinkin ammuttaessa sarjatulella paljon. Onko tämä sitten käytännössä ongelma että lukko hajoaa, no ei kovin suuri.
Lyhytiskuinen kaasumäntä ei vielä itsessään ole epäluotetta konstruktio. (Esim CZ-858) Mutta jenkeiltä homma ei mennyt ihan nappiin. Olisiko syynä sitten liian kapea mäntä ja liian pieni reikä kaasulle.
 
Kaiken minkä saat AR:ään kiini saat myös RK:hon kiinni. Keveysargumentti on totta ja sen olenkin myöntänyt, samoin rekyyli. Totta on myös että AR-15 on vaikeammin ylläpidettävä, vähemmän toimintavarma ja epätarkempi järjestelmä. Nimenomaan tarkkuudesta puhuen, ei rekyylistä tai lentoradan mataluudesta (jotka molemmat ovat ampujan kompensoitavissa, tarkkuus sen sijaan ei ole).

Se on aika p*ska AR-15 jos on epätarkempi kuin RK. Joku halpa Bushmasterkin tekee parempaa kasaa.
 
Tuo on itse asiassa ihan totta ja peruutan tuossa asiassa askeleen. Se vaikuttaa lähtönopeuteen ja lähtönopeus vaikuttaa tehokkaaseen kantamaan. M4 on kuitenkin edelleen spekseiltään epätarkempi ase kuin RK-95 ja kelvoton pitkän kantaman taisteluun, jenkkiarmeijan itsensäkin mielestä.

Niin kuin miltä "spekseiltä"? Et tiedä edes piipun pituuden vaikutuksesta tarkkuuteen ja väität vain RK:n paremmuudesta vailla mitään tietoa yksinkertaisesta ballistiikasta. Joko olet olet idiootti tai trolli. Veikkaan ensimmäistä ja kokemusta vain varusmiehenä aseista.

http://www.freerepublic.com/focus/f-news/2486131/posts
"Most infantrymen are equipped to fire the M855 round from their M4 carbine, M16 rifle, or the SAW (Squad Automatic Weapon), a light machine gun. When a firefight erupts in Afghanistan, they are unable to fire back accurately at more than 200 or 300 meters, leaving it to soldiers with heavier weapons -- the M240 machine gun, 60-mm mortars or snipers equipped with M14 rifles."

Kenttäolosuhteissa ei RK:llakaan normaalisti koulutetut miehet ammu juuri kauemmas. Kuten varmaan tiedät tai noh en kyllä löisi sen puolesta vetoa on suurin osa suomalaistenkin tuottamista paratiisissa neitsyitä puhkovista vainajista tehty tulitukiaseilla ja pääosin ajoneuvoasein ei millään 600 metrin "DMR-RK":lla... Muahhhh.

Itse asiassa ihan tavallisella hyvälaatuisella AK:llakin osuu hyvä ampuja 500 metriin:
Ja kunnossa oleva RK on mekaniikaltaan parempi kuin mikään AK.

Niin tarkoitat kai tuelta ampumaradalla ennalta tiedetylle matkalle erinomainen ampuja osuu. Kun todistetusti samainen kaveri on ampunut ihan oikeitakin ihmisiä 650 metrin päähän AR-15:lla (tosin 20"). Netti on täynnä videoita ja tarinoita miten 14,5":lla ammutaan pitkille matkoille. Se että AK:ssa on tähtäimet 800/1000 metriin ei tarkoita että sinne voisi ampua käytännössä.


En usko että tyypin joka kuvittelee lentoradan mataluuden olevan jotenkin yhteydessä tarkkuuteen kannattaisi saarnata muille ballistiikasta.

Tottakai se on yhteydessä käytännön tarkkuuteen, koska matkoja on vaikea arvioida käytännössä! Jokainen pitkälle matkalle ampunut sen tietää. Kannattaa käydä vaikka hirvenjuoksu ja -hiihtokisoissa niin huomaat matkan arvioinnin vaikeuden ja suosittelen vielä enemmän ta-kursseja niin ymmärrät että matkalla ja kaliiberin lentoradan kaarevuudella ja siten matkan arvioinnilla on suuri rooli.

Minä kyllä näen kaikkein eniten vallalla sitä perinteistä suomalaista kansallista itseinhoa jossa kaikki mitä me teemme on automaattisesti paskaa ja kaikki ulkomainen on automaattisesti hienoa koska emmehän me nyt voi osata mitään ja täällä on ihan kamala sääkin sitäpaitsi. Tämä yhdistyy Hollywoodin, Tom Clancyn ja Call of Dutyn opettamaan maailmankuvaan jossa paras sotalelu on aina se uusin ja muovisin*, ja soppa on valmis.

Etköhän nyt puhu jotenkin käänteisesti itsestäsi ja siitä lapsenomaisesta uskosta että RK on paras ase ikinä ja AR-15 on huono ja jenkit tyhmiä.

*) Tämä usein pitää paikkansa kun puhutaan erikoistuneemmista järjestelmistä koska niissä on ensisijaisesti teknologia teknologiaa vastassa (Huom! Ei silloinkaan aina, vaan usein), mutta ihmiset eivät viimeisen 50 vuoden aikana ole oleellisesti muuttuneet vaikeammiksi tappaa eikä siten henkilökohtaisissa aseissa ole tapahtunut samanlaisia radikaaleja harppauksia.

No ihmisten tappaminen on saattanut kyllä lisääntyneen humanismin seurauksena vaikeutua ja sekä teknologia on myös tehnyt suojavarustein varustautuneen taistelijan hengiltä ottamisesta vaikeampaa ja tehnyt modenin sotilaan kykenevän toimimaan pimeässä.

5.56x45 on muokattu .223 Remington ja .223 Remington on suunniteltu pienriistan metsästykseen. Tästä tulee M16:n Vietnamin aikainen haukkumanimi "varmint gun". Käytännössä se riittää ihmisenkin tappamiseen, lyhyiltä matkoilta ainakin, mutta se on suunniteltu pieneläimille.

No 5.56x45 on pikemminkin muokattu .222 Remington pyynnöstä, siten nimetty .222 remington specialiksi ja siten myöhemmin kaupallisia siviilitarkoituksia varten nimetty .223 Remingtoniksi kun ensin oli standardoitu 5.56x45 NATO. Mitä sitten tulee kaliiberiin niin kyllähän sen voisi sanoa olevan ihmisten ampumiseen siis suunniteltu, koska mitään sovellutuksia aikaisemmin metsästyspuolella sille ei ollut. Käytännön lähtökohta .222 Remington on vain yksi tapa tehdä tarkka ja suoraan ampuva kaliberi, jota käytettiin penkkiammunnassa ja hirveä pienemmän riistan metsästyksessä. Kuten me kaikki tiedämme, ihminen on pienempi kuin hirvi. Myös paljon eroavat mitelipiteet siitä pitääkö sitä hirveä ampua 6.5x55:lla tai .9.62x62:lla. Käytännössä näihin keskusteluihin ei kannata mennä sillä tappavuuden aiheuttaa osumakohta ja luotien määrä, ei niinkään haavakanava. Todellisuudessa ihmisiä ampuessa voittaa se, joka kykenee tekemään osumaan ensin johon tarvitaan suora lentoratainen kaliiberi, vähärekyylinen ase ja tarkka. 7.62x39 ei käytännössä tarjoa mitään etua kuin hiukan paremman lävistyksen tietyn tyyppisiin esteisiin.

Kaiken minkä saat AR:ään kiini saat myös RK:hon kiinni. Keveysargumentti on totta ja sen olenkin myöntänyt, samoin rekyyli. Totta on myös että AR-15 on vaikeammin ylläpidettävä, vähemmän toimintavarma ja epätarkempi järjestelmä. Nimenomaan tarkkuudesta puhuen, ei rekyylistä tai lentoradan mataluudesta (jotka molemmat ovat ampujan kompensoitavissa, tarkkuus sen sijaan ei ole).

Puhut jatkuvasti epätarkkuudesta etkä suostu uskomaan muita tai mitään lähteitä tälle. Käyhän vaikka palvelusaseammunnoissa, sra- tai practical-kisoissa ja tule toki kertomaan meille miten epätarkkoja ar-15-kiväärit ovat ja miten ak/rk:lla ne pytyt hankitaan kotiin.... MuaahahhhhH!

Aika helvetisti luulopuheita ja videopeleistä opittua näkyy tulevan. Jos kuvittelee oikeasti että 5.56x45:ttä parempaa kaliiberia ei ole tai M4:ää parempaa kivääriä niin kyse on vain fanipoikuudesta, ei mistään muusta.

Heh, etköhän taas kerro itsestäsi käänteisesti. Kun kapiainen sanoi niin että RK on maailman luotettavin ja tarkin ase... :D Me täällä tiedämme että kaikki asiat ovat kompromisseja.

6.5 Grendel ja 6.8 Remington ovat molemmat kaikilta ballistisilta ominaisuuksiltaan parempia kuin 5.56x45, debatti niiden ympärillä on koko ajan ollut lähinnä keskinäisestä paremmuusjärjestyksestä. Oikea syy miksi ne eivät ole syrjäyttäneet 5.56:tta tai yleistyneet ylipäätään on taas se painavin syy maailmassa eli raha, raha, raha. Uutukaisuutensa vuoksi nämä kaliiberit ovat törkeän kalliita, 5.56 taas on sikahalpa koska yleisyys. Vain tyhmä luulee että yleisyys on todiste ylivertaisesta laadusta, yleensä yleisimmäksi päätyy ensimmäinen "riittävän hyvä" vaihtoehto ja se silkan massansa avulla säilyttää paikkansa.

Ja nämä ominaisuudet eivät tule ilmaiseksi esim. rekyylin suhteen. Ihan perusfysiikkaa että kun yhtä muuttajaa muutetaan niin muut eivät pysy samoina.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten varmaan tiedät tai noh en kyllä löisi sen puolesta vetoa on suurin osa suomalaistenkin tuottamista paratiisissa neitsyitä puhkovista vainajista tehty tulitukiaseilla ja pääosin ajoneuvoasein ei millään 600 metrin "DMR-RK":lla....

I can vouch for this.

Noin ylipäätään acogillakin se osumatodennäköisyys alkaa olemaan aika pieni noille matkoille, mistä talkkarit yleensä avaavat tulen. Joku henkilökohtaisen aseen absoluuttinen tarkkuus tai lentoradan suoruus on vähän toissijaista noinkin paljon ajoneuvoihin ja FOB:eihin pohjaavassa toiminnassa.

Onkohan toi Afganistan jotenkin vääristänyt yleistä kuvaa käsiasein käytävästä taistelusta tässä kymmenen vuoden aikana? Jos afgoissa sotilas ei pysty ampumaan 200-300m pidemmälle tarkasti, niin meidän oloissa ei edes pääse ampumaan moisille matkoille kovinkaan usein. Afganistania käytetään argumenttina täysin tarkoituksessaan toimivan asetyypin huonouteen, kun tosiasiassa olosuhteet ja vastustajan toiminta poikkeavat aika radikaalisti normaalista sodankäynnistä. Ei se talkkari muuten AK:lla ole yhtään länsimaista tarkempi ampuja, päinvastoin.

Toisaalta sitten afgoissa on tehty melkoisia temppuja TA- aseilla viime vuosina, mutta jenkkivoimien alkuvuodesta teettämän tutkimuksen mukaan silti suurin osa TA- tulitoiminnasta tapahtuu noin 400m matkoille.
 
xvir.jpg
 
Kun asetta ei alun perin ole tehty alustaksi oikeastaan millekään lisäosalle, niin eihän sitä hirmu virtaviivaisesti siihen sitten kyllä voida ympätä mitään kyytiin. Suhtaudun hieman skeptisesti siihen, että kovin massamaisesti alettaisiin kotimaan rk:ta modaamaan.
 
Mitenköhän jos siittä Rk:sta vaan sahaisi tähtäimet pois ja tekisi kokonaan uudet. Ampumaradalle toki sopii jos saa rauhassa maata. Onko Rk:n väitetty tarkkuus silmälumetta ja perustuu pieniin ampumatataa varten tehtyyn tihrutähtäimiin.

Mitä tulee tuohon M4:ään,niin vaikka en mitään rynkyistä tiedä, niin mielikuva sen tehottomuudesta vähänkin pidemmällä matkalla on kyllä vahva.. Se tulee siittä että lukenut paljon Amerikan poikien taistelu ja sotakokemuksia aina Vietnamista tähän päivään. Joka konfliktissa on yksi yhdistävä tekijä ja se on heidän aseen tehottomuus verrattuna vastapuoleen. Missään ja kenenkään muun armeijan sotakokemuksissa ei toistu jatkuva ihmettely oman aseen tehoihin. Tosin sitä myös selitellään kaikenmaailman jutuilla. yleisin selitys on tämä että vastapuoli on jonkun aineen vaikutuksen alaisena ja sen takia se tulee vaan vaikka siihen muutaman luodin upottaa. Vietnamilaiset oli vodka päissään, Somalit olivat Khat päissään ja Irakilaiset adrenaliini päissään ja kaikki on jossain päissään. Ensiksi taistellaan ja ihmetellään kun ei tehoa. Sitten taistelun jälkeen löydetään vihollisen asemista Adrenaliini, endorfiini, amfetamiini ja ties mitä muita juttuja ja ihmettelylle löytyi muka syy. Kuitenkin M14 asetta käyttänyt kaveri ei valitellut yhtään.
 
RK:n "tarkkuus" verrattuna muihin perustuu siihen, että ammutaan lipastuelta makuulta ja siihen etteivät suomalaiset ole mitään kiväärimiehiä vaan tosiasiassa lähes kaikille kosketus aseisiin on ensimmäinen ja viimeinen, varsinkin mitä tulee kivääreihin. Paremmasta ei tiedetä eikä tulla tietämään. No AR-15 on ollut monenmoisissa rähinöissä mukana ja olisi ihme ettei siitä olisi sekä pahaa että hyvää sanottavana. Luoti on tärkeässä roolissa kun aseella ammutaan ihmisiä, se siihen ihmiseen osuu tietyllä nopeudella, ei ase! Pitkäpiippuiseen aseeseen suunniteltu patruuna ei vain toimi lyhytpiippuisessa, sen lisäksi luodin lävistävyyteen ja repivyyteen eli kääntymiseen kohteessa vaikuttavaa myös rihlaus että itse luodin omat ominaisuudet, pituus, painopiste, rakenne, paino jne. Jos säästää ja ampuu väärää patruunaa ei metsälläkään se lintu tipu alas puusta ja hirvenmetsästäjät itkevät samaa asiaa kun hirvi juoksee osuman saatuaan pitkän matkan. Khat ei ole mikään tehohuume, väärä luoti vain meni suoraan laihasta somalista lävitse kääntymättä, vietnamissa epävakaa luoti ei taas lävistänyt kasvillisuutta muuttamatta suuntaa mutta osuessaan se kyllä pisti sisuskalut uuteen uskoon. Ja mitä sitten tulee lopulta "kuolemattomiin vihollisiin" Irakissa niin taitaa ohiampuminen omissa adrenaliineissa olla se oikea syy. Ihminen on sitkeä eläin. M14:lla ei muuten ole taittu pistää kovin montaa vihollista hautaan, joten siitä ei varmaan huonoja kokemuksia taida olla kuin kantamisesta viidakossa. Sittemminhän se on kyllä saanut uuden elämän tulitukikiväärinä.
 
Mitä tulee tuohon M4:ään,niin vaikka en mitään rynkyistä tiedä, niin mielikuva sen tehottomuudesta vähänkin pidemmällä matkalla on kyllä vahva.. Se tulee siittä että lukenut paljon Amerikan poikien taistelu ja sotakokemuksia aina Vietnamista tähän päivään. Joka konfliktissa on yksi yhdistävä tekijä ja se on heidän aseen tehottomuus verrattuna vastapuoleen. Missään ja kenenkään muun armeijan sotakokemuksissa ei toistu jatkuva ihmettely oman aseen tehoihin. Tosin sitä myös selitellään kaikenmaailman jutuilla. yleisin selitys on tämä että vastapuoli on jonkun aineen vaikutuksen alaisena ja sen takia se tulee vaan vaikka siihen muutaman luodin upottaa. Vietnamilaiset oli vodka päissään, Somalit olivat Khat päissään ja Irakilaiset adrenaliini päissään ja kaikki on jossain päissään. Ensiksi taistellaan ja ihmetellään kun ei tehoa. Sitten taistelun jälkeen löydetään vihollisen asemista Adrenaliini, endorfiini, amfetamiini ja ties mitä muita juttuja ja ihmettelylle löytyi muka syy. Kuitenkin M14 asetta käyttänyt kaveri ei valitellut yhtään.

Itseasiassa ensimmäiset taisteluraportit Vietnamista nimenomaan korostivat 5.56 millisen kiväärin hirmuista tappotehoa. Ja kuinka se melkein irroittaa raajaosumissa koko raajan irti jne. Ja olihan se perinteiseen M14 kiväärin M80-patruunaan nähden poikkeava siinä että siinä kun vanha kokovaippaluoti vain kääntyi ja meni kohteen läpi, niin uusi 5.56 millinen hajosi kappaleiksi aiheuttaen massiivisen pysyvän haavakanavan. Kyseinen raportti on jossain netissäkin ladattavana mutten onnistunut googlettamaan sitä mistään, olen sen kuitenkin lukenut. Lueskelin itse asiassa eilen yhdellä nettifoorumilla kuinka eräs kaveri ampuu villejä sikoja (ikäviä tuhoeläimiä eteläisemmissä USA:n osavaltioissa, villintyneitä kesysikoja, jotka saattavat painaa saman verran kuin ihminenkin) 5.56mm M193 patruunalla ja että sen pysäytysvoima on todella huomattava, toki tämä alle 200 metrin matkalla.

Pidemmällä matkalla M193 ei ehkä hajoa mutta pyörähtää ja läpäisee kohteen, kuten muutkin normaalit FMJ-luodit. M855 joskus menee vain suoraan läpi pyörähtämättä ja silloin vaikutus kohteeseen on pienempi.

Uusi jo palveluskäytössä oleva M855A1 on selvästi parempi pidemmälle ammuttaessa kuin vanha M855, niin pehmeitä kuin kovia maalejakin kohtaan.
http://www.aschq.army.mil/ac/aais/ioc/LCAAP/Industry_Day/634272332137343750.pdf

Ko. dokkarista:

- Dramatically improves hard target performance
- Provides improved, consistent effects against soft targets and CQB performance
- Significantly increases range of consistent effects against soft targets
- "Match" like accuracy – VERY ACCURATE
- No weight increase, improved propellant, reduced flash
- Trajectory Match—no Soldier training transfer difference
- Significant performance improvements in a 5.56mm
- Surpassed 7.62mm ball against soft targets
- Hard target performance (steel) far better than 7.62mm ball
- Extremely effective against ALL target sets (a true, general purpose round)
- Lead free projectile

Patruuna on tarkka, 95% laukauksista osuu 20cmX20cm nippuun 600 jaardin (n. 550m) etäsyydeltä. Pehmeitä maaleja vastaan parempi kuin 7.62x51 M80, kuten myös teräksen läpäisyltään.

--------------------------------------

Eikä solttujen valitukset aseiden tehottomuudesta muuten mitään uutta ole; kun britit siirtyivät .45 kaliipereisista Martini-Henry kivääreistä 1890-luvulla uusiin .303 kaliiperin Lee-Enfieldeihin oli suurena valituksen aiheena aseiden tehottomuus, samoin Filippiienien itsenäistymistohinoiden aikana (1899->) amerikkalaiset sotilaat valittelivat .38 kaliiperisten revolveriensa tehottomuutta päihdyttäviä aineita käyttäneisiin kapinallisiin ja .45 kaliiperiset Coltit kaivettiinkin naftaliinista ainakin väliaikaisesti. Korean sodan aikana jenkit valittelivat kuinka M1 karbiinin patruuna oli tehoton eikä pysäyttänyt paksuilla talvitakeilla varustettuja kiiinalaisia, ja Suomessakin jotkut väittivät että 9mm konepistoolin patruuna ei tehoa talviasuisiin venäläisiin. Tuon M1 karbiinin patruunassa on kuitenkin piipunsuulla yli 1300J energiaa ja se menee heittämällä paksustakin puusta läpi, joten tuskin se kiinalainen talvipalttoo sitä pysäyttää...

Eli tosiasiassa ihminen ei useinkaan kuole osumasta heti niinkuin elokuvissa tai kirjallisuudessa tapahtuu. Vain keskushermostoon osuva laukaus pysäyttää heti, ja sydämen, keuhkojen ja suurten verisuonten tuhoava osuma pysäyttää suhteellisen nopeasti (parissa kymmenessä sekunnissa kun aivot eivät enää saa tarpeeksi happirikasta verta). Tässä jälkimmäisessä juuri hajoavalla luodilla varustettu 5.56mm patruuna on hyvä, se aiheuttaa rintaosumassa helpommin riittävän verenvuodon kohteen nopeaan lamauttamiseen.

Muualle kuin noihin edellä mainittuihin paikkoihin osuvat luodit eivät välttämättä riitä nopeaan kohteen vaarattomaksi saattamiseen, mm. toisen maailmansodan aikana sotilaat saivat jopa useita osumia täysitehoisista kivääreistä tai konekivääreistä ja säilyivät hengissä, eli ns "shot placement" on ensiarvoisen tärkeä jos haluaa kohteen pysäyttää heti/nopeasti vaarattomaksi. Ja todennäköisesti jokatapauksessa suurin osa noista "osumista" jotka eivät tehoa vihollisiin ovat olleet ihan rehellisiä ohilaukauksia...
 
Toinen asia mistä voisin kirjoitella on tuo AR-15 tyyppiseten aseiden "legendaarinen" epäluotettavuus, jolle ei kyllä oikeasti ole perusteita. Maine perustuu siihen, että kun noita ensimmäisiä M-16 kiväärejä otettiin käyttöön Vietnamin sodan alkuvaiheessa, niin koko käyttöönotto oli erittäin huonosti toteutettu.

Nykyään sen sijaan mosureilla ei ole moitteita aseen suhteen, vuonna 2010 kaksi New York Timesin reportteria kiersi Afganistanissa kyselemässä sotilailta mielipiteitä aiheesta, ja sotilaat olivat sitä mieltä että aseet ovat hyvin hyvin luotettavia:
http://atwar.blogs.nytimes.com/2010/07/07/examining-the-complaints-about-american-rifle-reliability/


Noh, kuinka tuo aseen käyttöönotto aikoinaan sitten ryssittiin? Seuraavasti:

- Aseet oli suunniteltu toimimaan DuPontin IMR 4475 ruudilla, mutta sitä ei ollut sodan laajetessa tarpeeksi saatavilla, joten patruunat ladattiin Olinin pallojyväruudilla. Tämä ruuti taas likasi aseita enemmän, ja lisäksi sen painekäyrä oli erilainen. Suorakaasysteemissä tuo painekäyrä on tärkeä, AR ei lataa kunnolla vaikkapa eräillä Sakon tekemillä metsästyspatruunoilla, jossa on käyetty Vihtavuoren N120 ruutia. Painekäyrä ei vaan sovi ko. aseelle.

- Aseiden mukana ei jaettu puhdistusvälineitä (ainakaan riittävästi, omaiset sitten niitä ostivat ja lähettivät kotoa) koska ase oli suunniteltu toimimaan puhtaasti (siis sillä alkuperäisellä ruudilla). Armeija olisi halunnut puhdistusvälineet jakaa, ja ohjeet puhdistamiseen, mutta Robert MacNamaran johtaman puolustusministeriön mukaan niitä ei tarvittu...

- Alkup. aseiden patruunapesät eivät olleet kovakromattuja, joka kahden edellisen kohdan vaikutuksesta aiheutti niihin korroosiota, joka taas aiheutti lisää epäluotettavaa toimintaa.

Nopeasti kuitenkin asiat korjattiin, kovakromaus lisättiin myös patruunapesään, rekyylibufferia ja rekyylimekanismia muutettiin sopimaan tuolle armeijan ampumatarvikkeelle ja sen ruudille, jakamalla puhdistusvälineet ja se kuuluisa sarjakuvamainen* puhdistusopas, sitä pallojyväruutia kehitettiin puhtaammaksi jne. Luotettavuus parani, mutta epäuotettava maine jäi, varsinkin henkilöille jotka ei noiden aseiden kanssa olleet päivittäin tekemisissä.


* Se puhdistusopas: http://www.ep.tc/problems/25/index.html
 
Itseasiassa ensimmäiset taisteluraportit Vietnamista nimenomaan korostivat 5.56 millisen kiväärin hirmuista tappotehoa. Ja kuinka se melkein irroittaa raajaosumissa koko raajan irti jne. Ja olihan se perinteiseen M14 kiväärin M80-patruunaan nähden poikkeava siinä että siinä kun vanha kokovaippaluoti vain kääntyi ja meni kohteen läpi, niin uusi 5.56 millinen hajosi kappaleiksi aiheuttaen massiivisen pysyvän haavakanavan. Kyseinen raportti on jossain netissäkin ladattavana mutten onnistunut googlettamaan sitä mistään, olen sen kuitenkin lukenut.

"Oikean" M193:n legendaarinen tappoteho (joka myöhemmin olisi pilattu väärällä luodilla) lienee sekin jonkunmoista legendaa. Vietnamin sodan jälkeen tehdyissä testeissä ei saatu toistettua tarinoiden kertomia raajojen räjäytysefektejä. Todennäköisesti kyseessä on muutamasta yksittäistapauksesta liikkeelle lähtenyt myytti, jota on ehkä voimistanut yllätys etukäteen näennäisen "heikon" kalipeerin odotettua paremmasta tehokkuudesta.

Ja M16 ON epäluotettava verrattuna melkein mihin tahansa muuhun palveluskäytössä olevaan kivääriin. Sekä aktio että hallintalaitteet on tehty mahdollisimman köykäisiksi, joten verraten pieni määrä karstaa tai jäätä jumittaa ne. Lipas on hentorakenteinen ja vaurioituu helposti, ja sen lukitus on epäluotettava. Kyllä aseen saa toimimaan oikealla lippaalla, huollolla, luodilla ja patruunalla, mutta miksi vaivautua kun parempiakin konstruktioita on olemassa?
 
Onkohan toi Afganistan jotenkin vääristänyt yleistä kuvaa käsiasein käytävästä taistelusta tässä kymmenen vuoden aikana? Jos afgoissa sotilas ei pysty ampumaan 200-300m pidemmälle tarkasti, niin meidän oloissa ei edes pääse ampumaan moisille matkoille kovinkaan usein. Afganistania käytetään argumenttina täysin tarkoituksessaan toimivan asetyypin huonouteen, kun tosiasiassa olosuhteet ja vastustajan toiminta poikkeavat aika radikaalisti normaalista sodankäynnistä. Ei se talkkari muuten AK:lla ole yhtään länsimaista tarkempi ampuja, päinvastoin.

Minä olen käsittänyt että talibaanit harrastavat Afganistanissa set-piece-taisteluita joihin he roudaavat parahultaisen kasan PKM:iä. Kun vastassa on vakiovarusteissa oleva liittokunnan partio jolla on rynkyt ja pikakiväärit, niin se on yleensä alakynnessä pitkän matkan tulivoiman suhteen, eikä lähemmäksikään saata mennä. Eikä sekään onnistu että joka jamppa kantaisi partiomatkalla konekivääriä. Niinpä ammuskellaan kaukaa vastaan tehottomasti ja odotellaan ilmatuen saapumista.
 
Ja M16 ON epäluotettava verrattuna melkein mihin tahansa muuhun palveluskäytössä olevaan kivääriin. Sekä aktio että hallintalaitteet on tehty mahdollisimman köykäisiksi, joten verraten pieni määrä karstaa tai jäätä jumittaa ne. Lipas on hentorakenteinen ja vaurioituu helposti, ja sen lukitus on epäluotettava. Kyllä aseen saa toimimaan oikealla lippaalla, huollolla, luodilla ja patruunalla, mutta miksi vaivautua kun parempiakin konstruktioita on olemassa?

Niin M16 on. Montako M16 on jenkkiarmeijassa palveluskäytössä vielä? Ei yhtään! Pieni määrä karstaa? Mikä on mielestäsi pieni määrä karstaa ja millä patruunamäärällä tämä mielestäsi syntyy? Ei ne tanskalaisetkaan kun ne valitsee tällä hetkellä konekivääriä mitään M60:ta testaa vaan M60A6:sta!

Minä olen käsittänyt että talibaanit harrastavat Afganistanissa set-piece-taisteluita joihin he roudaavat parahultaisen kasan PKM:iä. Kun vastassa on vakiovarusteissa oleva liittokunnan partio jolla on rynkyt ja pikakiväärit, niin se on yleensä alakynnessä pitkän matkan tulivoiman suhteen, eikä lähemmäksikään saata mennä. Eikä sekään onnistu että joka jamppa kantaisi partiomatkalla konekivääriä. Niinpä ammuskellaan kaukaa vastaan tehottomasti ja odotellaan ilmatuen saapumista.

Niin, mikähän "liittokunta" ja mikä "pikakivääri"? Pikakivääri on muuten kaiketi suomalainen termi käsittäen lähinnä lipassyöttöiset konekiväärit. Eipä paljon Breniä, Lahti-Salorantaa ja BARia ole näkynyt länsimaalaisilla. Ilmatuen lisäksi on mahdollista esim. pyytää kranaatinheittimistön tukea, joka on paljon edullisempaa ja jota voidaan antaa ajoneuvoista käsin jotka tulevat hieman takana itse etujoukosta. Lisäksi ajoneuvoissa on raskaita konekivääreitä, jolla kiistetään hyvin nopeasti kevyiden konekivääreiden tuli. Väijyttäjä on aina ylivoimainen mutta todellisuudessa näin ei ole koska taleban on kuin suomalainen maanpuolustaja, varustettu kalashnikov-pohjaisilla aseilla ja pkm:llä, optiikkaa ei ole päivään eikä yöhön, koulutus on lyhyt ja usko omaan asiaan on kova kunnes tulta alkaa tulemaan kohti. Joka jamppa ei tarvitse konekivääriä eikä niitä partiomatkoilla juuri kanneta, koska siirtymiset tapahtuvat ajoneuvoin. Uudistetussa taistelutavassa suomalaisetkin ovat huomanneet koulutuksensa ja resurssiensa rajoitukset ja ovat ottaneet mallia talebaneilta hankkien heidänkin käyttämiään konekivääreitä, PKM:iä lisää.
 
Viimeksi muokattu:
"Oikean" M193:n legendaarinen tappoteho (joka myöhemmin olisi pilattu väärällä luodilla) lienee sekin jonkunmoista legendaa. Vietnamin sodan jälkeen tehdyissä testeissä ei saatu toistettua tarinoiden kertomia raajojen räjäytysefektejä. Todennäköisesti kyseessä on muutamasta yksittäistapauksesta liikkeelle lähtenyt myytti, jota on ehkä voimistanut yllätys etukäteen näennäisen "heikon" kalipeerin odotettua paremmasta tehokkuudesta.

Näinkin varmasti on, mutta gelatiinitestien mukaan on myös ihan selvää että verrattuna 7.62x51 M80 kuulaan aiheuttaa tuo M193 (ja myös M855) paljon suuremman pysyvän haavakanavan. Sitten kun ampumaetäisyyden kasvaessa M193/M855 luoti ei enää luotettavasti fragmentoidu niin etu kääntyy M80 kuulan eduksi.

Ja M16 ON epäluotettava verrattuna melkein mihin tahansa muuhun palveluskäytössä olevaan kivääriin. Sekä aktio että hallintalaitteet on tehty mahdollisimman köykäisiksi, joten verraten pieni määrä karstaa tai jäätä jumittaa ne. Lipas on hentorakenteinen ja vaurioituu helposti, ja sen lukitus on epäluotettava. Kyllä aseen saa toimimaan oikealla lippaalla, huollolla, luodilla ja patruunalla, mutta miksi vaivautua kun parempiakin konstruktioita on olemassa?

Noh, jostain syystä tuo ase on kuitenkin ollut kivääriaseista pisimpään USA:n asevoimen ensilinjan käytössä, samoin se on käytössä monilla muilla mailla. Lisäksi se on vielä käytössä erikoisjoukoilla sellaisissakin maissa jossa perusmosureilla on jotkut muut (yleensä kotimaiset) aseet käytössään. Olen aika paljon katsellut noita tacticoolien kavereiden videoita, joista isolla osalla on ihan oikeaa taistelukokemusta, ja kyllä heillä on videoissaan kalustona AR-15, ei SCAR, ei F2000 jne. Eli se on ammattimiehille selvästi mieluisin työkalu nykyisistä pyssyistä, joten mitähän ne paremmat aseet on?

USA:n armeijallahan oli "Individual Carbine"-niminen ohjelma jolla haettiin mahdollista seuraajaa M4-karbiinille, osa kilpailijoista oli muita AR-15 kiväärejä mutta eivät toki kaikki. Muut puolustushaarat jättäytyivät pois kisasta jo heti alkuunsa, he kokivat että M16/M4 ovat heille sopivaa kalustoa eikä heillä ole tarvetta uudelle aseelle. Projekti lopetettiin viime kesänä kesken kun kävi selväksi että selkeästi nykyistä M4 karbiinia parempaa asetta ei joukosta löydy. Eikä varmaan myöskään edullisempaa, ovat nimittäin melko edullisia aseita puolustusministeriölle nuo nykyiset pyssyt.

Armeijan erikoisjoukoillahan (US SOCOM) oli oma projektinsa FN:n kanssa jonka yhteistyön hedelmänä syntyi FN SCAR, mutta sen 5.56 millistä versiota ei oteta käyttöön vaan jo olemassa olevat poistetaan tämän vuoden aikana inventaariosta. 7.62NATO kaliiperinen SCAR-H sen sijaan tulee erikoisemmille joukoille rajoitettuun palveluskäyttöön.
 
RK:n "tarkkuus" verrattuna muihin perustuu siihen, että ammutaan lipastuelta makuulta ja siihen etteivät suomalaiset ole mitään kiväärimiehiä vaan tosiasiassa lähes kaikille kosketus aseisiin on ensimmäinen ja viimeinen, varsinkin mitä tulee kivääreihin.
Eiköhän tuo perustu ihan jaster/jantter peltien kokoon. RK jota varusmiehet eivät ole päässeet telomaan on ihan riittävän tarkka pudottamaan tuon kokoisia maaleja 400 metristä.
 
Back
Top