Uusi taistelijan ase

Olisiko "tarpeeksitäydellisen" RK-20 suunnitteleminen ja valmistaminen muka niin vaikeaa? Mitään uutta ei ole pakko keksiä, sovelletaan parhaita osia M-16, Ak-47 ja AR-18 tekniikasta. Muovitekniikan Glock on kehittänyt jo aika hyväksi ja uskoisin että Suomessakin osataan, Picatinnykoristeltua alumiiniprofiilia saisi tilattua ihan kotimaasta kilometrikaupalla ja luultavasti alumiinin painevaluja myös. Luulisi että Magpul olisi valmis toimittamaan koeteltuja taitto- tai teleperiä ja muuta osaa.

Kumpi muuten on tärkeämpää, keveys vai pomminkestävyys? Ajattelisin että keveys nykypäivänä koska kaikki valonvahvistimet ynnä muut ovat yhä tärkeämmässä roolissa ja kuka haluaa 7kg rynkyn kantoon 5kg sijaan?

Ehkä armeijamme on niin pieni, että oman aseen tekeminen ei kannata. Luultavasti seuraava aseemme on joku AR-kehitelmä tai scar?

Ihan haasteena olisi mielenkiintoinen projekti.
Omaehdotelma olisi Ar-18 alumiinisellä upperilla, picatinnyt ylös ja sivulle, sekä M-16 tyylinen suojaläppä mutta kuitenkin kiinteä viritysvipu ja lukontoiminta kiinteällä kaasumännällä kuten AK. Ehkä uritettu piippu olisi hyvä lämmönkontrollointiin kevyessä piipussa.

Modernisoitu Howa 89?
 
Lähtökohtaisesti aika harvan välineen tai varusteen kehittäminen itse ei ole kannattavaa kun maailma on täynnä valmiita, hyviä ja toimiviksi todettuja tuotteita.
Jos joku yritys haluaa jotakin uutta kehitellä, niin se on tietenkin eri juttu. Tuotteen olisi kuitenkin syytä olla siinä vaiheessa valmis kun sitä tarjotaan asiakkaalle.
 
Todennäköinen konsepti on lisenssi aseeseen joka kuitenkin tilataan emotehtaalta enemmän tai vähemmän moduuleina, osin myös meille räätälöitynä ja kotimaahan perustetaan asepajavalmius aseen ylläpitoon.
 
Viimeksi muokattu:
Jos pitäisi nyt valita markkinoilla olevista, CZ 807 olisi varmaan paras vaihtoehto Suomen uudeksi pyssyksi - dual caliber, eli 5.56 ja 7.62x39 kummatkin kukkuu. Oletettavasti tulevaisuuden "joku uusi" 6,5mm kaliiperi tulee olemaan 5.56 mitoituksella, niin siihenkin vaihto tulevaisuudessa olisi helppoa. Lisäksi Tsekit maana turvallinen toimittaja, ei poliittisia jännitteitä.
 
Olisiko "tarpeeksitäydellisen" RK-20 suunnitteleminen ja valmistaminen muka niin vaikeaa? Mitään uutta ei ole pakko keksiä, sovelletaan parhaita osia M-16, Ak-47 ja AR-18 tekniikasta. Muovitekniikan Glock on kehittänyt jo aika hyväksi ja uskoisin että Suomessakin osataan, Picatinnykoristeltua alumiiniprofiilia saisi tilattua ihan kotimaasta kilometrikaupalla ja luultavasti alumiinin painevaluja myös. Luulisi että Magpul olisi valmis toimittamaan koeteltuja taitto- tai teleperiä ja muuta osaa.

Kumpi muuten on tärkeämpää, keveys vai pomminkestävyys? Ajattelisin että keveys nykypäivänä koska kaikki valonvahvistimet ynnä muut ovat yhä tärkeämmässä roolissa ja kuka haluaa 7kg rynkyn kantoon 5kg sijaan?

Ehkä armeijamme on niin pieni, että oman aseen tekeminen ei kannata. Luultavasti seuraava aseemme on joku AR-kehitelmä tai scar?

Ihan haasteena olisi mielenkiintoinen projekti.
Omaehdotelma olisi Ar-18 alumiinisellä upperilla, picatinnyt ylös ja sivulle, sekä M-16 tyylinen suojaläppä mutta kuitenkin kiinteä viritysvipu ja lukontoiminta kiinteällä kaasumännällä kuten AK. Ehkä uritettu piippu olisi hyvä lämmönkontrollointiin kevyessä piipussa.

Modernisoitu Howa 89?

Ei kai tuo ole vaikeaa, kysymys lienee hinnasta. Aseesta tulisi helposti kallis ja se ei menisi kaupaksi edes PV:lle.
Kustannustehokkuus vaatii isoja sarjoja ja meillä iso sarja on vaikeaa. Mitään ymmärtämättömänä sarjan tulisi olla vähintään 100 000 kappaletta.

Kotimaisuus toisi monia hyviä asioita, mutta asiakkaan (PV) kannalta niistä mikään tuskin olisi merkittävä.
 
Jos pitäisi nyt valita markkinoilla olevista, CZ 807 olisi varmaan paras vaihtoehto Suomen uudeksi pyssyksi - dual caliber, eli 5.56 ja 7.62x39 kummatkin kukkuu. Oletettavasti tulevaisuuden "joku uusi" 6,5mm kaliiperi tulee olemaan 5.56 mitoituksella, niin siihenkin vaihto tulevaisuudessa olisi helppoa. Lisäksi Tsekit maana turvallinen toimittaja, ei poliittisia jännitteitä.

Pieni tarkennus, BREN 2 löytyy kaliibereissa 5.56x45 NATO ja 7.62x39 laajemmalla skaalalla piipunpituuksia jne. CZ 807 on hiukan aiempi malli kaliiberissa 7.62x39 ja vain yhdellä piipunpituudella ("perusrynkky").

Noiden lisäksi löytyy sitten myös tuon aseperheen uusin jäsen eli BREN 2 BR (Battle Rifle) kaliiberissa 7.62x51 NATO. Tuo on tosin vasta tulossa saataville.

BREN 2 tuoteperheenä vaikuttaa kyllä aika helkkarin lupaavalta alustavien kommenttien ja speksien mukaan, kiinnostaisi tosin kuulla ihan oikean elämän kokemuksia noista.
 
Pieni tarkennus, BREN 2 löytyy kaliibereissa 5.56x45 NATO ja 7.62x39 laajemmalla skaalalla piipunpituuksia jne. CZ 807 on hiukan aiempi malli kaliiberissa 7.62x39 ja vain yhdellä piipunpituudella ("perusrynkky").

Noiden lisäksi löytyy sitten myös tuon aseperheen uusin jäsen eli BREN 2 BR (Battle Rifle) kaliiberissa 7.62x51 NATO. Tuo on tosin vasta tulossa saataville.

BREN 2 tuoteperheenä vaikuttaa kyllä aika helkkarin lupaavalta alustavien kommenttien ja speksien mukaan, kiinnostaisi tosin kuulla ihan oikean elämän kokemuksia noista.
Pieni lisätarkennus...Bren 2 mallinumero on 806, joten 807 on Bren 2 jatkokehitelmä jonka CZ teki Intian hankintakilpailuun. :) Sama perusase se kuitenkin on, varmasti jos hankittaisiin 200 000 kpl saataisiin ne omilla spekseillä ja se olisi sitten Bren 808 tai vastaava.

Rakenteeltaan nämä modernit rynkyt ovat pitkälti samoja. Niissä kaikissa on ekstruusiolla valmistettu alumiinirunko (=halpa ja kestävä), neliskanttinen teräksinen luisti (CNCllä helpoin ja halvin valmistaa), lyhytiskuinen mäntäkaasu (paras kompromissi liikkuvien massan ja käyntivarmuuden välillä), AR-tyyppinen upper/lower rakenne jossa liikkuvat ovat kaikki upperissa ml. palautinjousi (paitsi Tavor, koska bullpup mutta siinäkin liikkuvat ovat yhdessä paketissa joka tulee sellaisenaan aseesta ulos).
 
Kiitokset lisätarkennuksesta... Tutkailin asiaa hiukkasen lisää ja näköjään 807 on monikaliiberinen eli ase voidaan vaihtaa käyttämään joko 7.62x39 tai 5.56x45 NATO ns. lennosta käyttäjän toimesta kentällä osia vaihtamalla (hämäsi hiukan kun CZ kertoo omilla tuotesivuillaan 807:sta löytyvän vain 7.62x39 version). :D

Tuo kehityskaari ei kuitenkaan jostain syystä mene noiden mallinumeroiden mukaisessa järjestyksessä.

Ensin oli siis Tsekkien puolustusvoimille kehitetty CZ 805 (BREN), josta on olemassa eri kaliiberin variantteja.

805:een kohdistuneiden palautteiden ja muutostarpeiden sekä Intian MCAR-ohjelman kriteerien pohjalta alkoi vientimallin eli monikaliiberisen 807:n kehitys (CZ julkisti 807:n jo vuonna 2013).

Miksi 806 skipattiin tässä välissä? Ei hajuakaan, ehkä jotain suunnitelmia oli jo tuolloin ja tuo mallinumero oli sisäisesti varattu CZ:lla tulevalle projektille?

No, suurimmat muutokset 805:een verrattuna:
- parannuksia toimintavarmuuteen,
- mahdollisuus vaihtaa kaliiberi lennosta kentällä käyttäjän toimesta osia vaihtamalla,
- aseen painoa viilattiin pois muokkaamalla rungon yläosaa reippaasti kevyemmäksi,
- ergonomiaa tuunattiin paremmaksi sekä uuden taittuvan ja pituudeltaan säädettävän tukin avulla että
- päivittämällä vaihtimen, lippaan vapauttimen jne. sijoittelua.

En ole ihan varma että ehtikö toi ei-mukana seuraava (non-reciprocating) viritin tähän, ainakin mitä oon nähnyt noita materiaalia 807:sta niin vaikuttaisi että ei?

No, paketti vaikuttaa jo aika hemmetin hyvältä jo tässä vaiheessa ainakin tämän testin pohjalta (12000 laukausta kummallakin A1 mallilla ilman merkittäviä häiriöitä):

806 eli BREN 2 julkistettiin lokakuussa 2015 (eli Intian MCAR-ohjelman keskeydyttyä). 806 on siis käytännössä 807 johon on toteutettu vielä muita 805:een kohdistuneita muutostarpeita (mm. ei-mukana seuraava viritin on tässä mallissa).

BREN 2 on sittemmin valikoitunut eri maiden joukkojen käyttöön Tsekeissä, Slovakiassa, Egyptissä ja mm. Ranskan GIGN:lle kaliiberissa 7.62x39 tarkoituksena korvata käytössä olevat HK416:t. Aika mielenkiintoista kaikkineen ja kertoo omaa tarinaansa BREN 2:sta.

EDIT: Typo (7.82 -> 7.62).
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: ctg
Jos pitäisi nyt valita markkinoilla olevista, CZ 807 olisi varmaan paras vaihtoehto Suomen uudeksi pyssyksi - dual caliber, eli 5.56 ja 7.62x39 kummatkin kukkuu. Oletettavasti tulevaisuuden "joku uusi" 6,5mm kaliiperi tulee olemaan 5.56 mitoituksella, niin siihenkin vaihto tulevaisuudessa olisi helppoa. Lisäksi Tsekit maana turvallinen toimittaja, ei poliittisia jännitteitä.

Itsekin pitäisin ajatuksesta tehdä yhteistyötä Tsekkien kanssa. Kylliksi iso toimija, että ei oletettavastikaan ole menossa mihinkään, mutta samalla liikkuu todella isojen kalojen keskellä, joten ei käyttäydy kuten isot toimijat. Epäilemättä tämä näkyisi palvelualttiutena, jos olisi tarvetta tehdä muutoksia tuotteeseen tai sitten jos haluaisimme tuotannon kotimaahan. Ja mitä tulee politiikkaan, niin siinä pelattaisiin samassa painoluokassa.
 
Kiitokset lisätarkennuksesta... Tutkailin asiaa hiukkasen lisää ja näköjään 807 on monikaliiberinen eli ase voidaan vaihtaa käyttämään joko 7.62x39 tai 5.56x45 NATO ns. lennosta käyttäjän toimesta kentällä osia vaihtamalla (hämäsi hiukan kun CZ kertoo omilla tuotesivuillaan 807:sta löytyvän vain 7.62x39 version). :D

Tuo kehityskaari ei kuitenkaan jostain syystä mene noiden mallinumeroiden mukaisessa järjestyksessä.

Ensin oli siis Tsekkien puolustusvoimille kehitetty CZ 805 (BREN), josta on olemassa eri kaliiberin variantteja.

805:een kohdistuneiden palautteiden ja muutostarpeiden sekä Intian MCAR-ohjelman kriteerien pohjalta alkoi vientimallin eli monikaliiberisen 807:n kehitys (CZ julkisti 807:n jo vuonna 2013).

Miksi 806 skipattiin tässä välissä? Ei hajuakaan, ehkä jotain suunnitelmia oli jo tuolloin ja tuo mallinumero oli sisäisesti varattu CZ:lla tulevalle projektille?

No, suurimmat muutokset 805:een verrattuna:
- parannuksia toimintavarmuuteen,
- mahdollisuus vaihtaa kaliiberi lennosta kentällä käyttäjän toimesta osia vaihtamalla,
- aseen painoa viilattiin pois muokkaamalla rungon yläosaa reippaasti kevyemmäksi,
- ergonomiaa tuunattiin paremmaksi sekä uuden taittuvan ja pituudeltaan säädettävän tukin avulla että
- päivittämällä vaihtimen, lippaan vapauttimen jne. sijoittelua.

En ole ihan varma että ehtikö toi ei-mukana seuraava (non-reciprocating) viritin tähän, ainakin mitä oon nähnyt noita materiaalia 807:sta niin vaikuttaisi että ei?

No, paketti vaikuttaa jo aika hemmetin hyvältä jo tässä vaiheessa ainakin tämän testin pohjalta (12000 laukausta kummallakin A1 mallilla ilman merkittäviä häiriöitä):

806 eli BREN 2 julkistettiin lokakuussa 2015 (eli Intian MCAR-ohjelman keskeydyttyä). 806 on siis käytännössä 807 johon on toteutettu vielä muita 805:een kohdistuneita muutostarpeita (mm. ei-mukana seuraava viritin on tässä mallissa).

BREN 2 on sittemmin valikoitunut eri maiden joukkojen käyttöön Tsekeissä, Slovakiassa, Egyptissä ja mm. Ranskan GIGN:lle kaliiberissa 7.62x39 tarkoituksena korvata käytössä olevat HK416:t. Aika mielenkiintoista kaikkineen ja kertoo omaa tarinaansa BREN 2:sta.

EDIT: Typo (7.82 -> 7.62).
Oma näkemys on että 806 kehitys oli vielä kesken kun Intian kisaan piti saada torrakko lähtemään, jolloin syntyi tämä "outous" mallinumeroissa.

Jokatapauksessa, FinBren voisi olla kahta tai useampaa kaliiperia suvereenisti vain piipun ja lukon vaihdolla käyttävä n. 3kg tyhjänä painava moderni ase, jossa olisi valmiudet pultata AR-standardin (jalan korkeus) mukaiset tähtäimet ja valonvahvistimet päälle, sekä lisäkilkkeet kuten valo etutukkiin speksattuun kiinnitysjärjestelmään (M-lok?). Tsekkien kanssa voisi hyvinkin saada vielä lisenssidiilin jos sille olisi tarve, tai mukavaa vastakauppaa Patrian kautta. Kylkeen varmaan saisi P10Ct halvalla, jos niille olisi tarve.
 
Itse pelkään sitä, että suomen tuleva ase 10-15vuoden päästä on Sakon valmistama AR kopio, missä käytetään enimmäkseen kaupallisia osia, Osa on Sakon tekemää ja siihen isketään vielä PV Huonontamisosaston ™ osaaminen päälle, niin ase maksaa 2-3x mitä muut ja ergonomia on hanurista ja muut on jo vaihtanut muuhun kuin 556 kaliiberiin.
 
Itse pelkään sitä, että suomen tuleva ase 10-15vuoden päästä on Sakon valmistama AR kopio, missä käytetään enimmäkseen kaupallisia osia, Osa on Sakon tekemää ja siihen isketään vielä PV Huonontamisosaston ™ osaaminen päälle, niin ase maksaa 2-3x mitä muut ja ergonomia on hanurista ja muut on jo vaihtanut muuhun kuin 556 kaliiberiin.

Hyvinkin suurella todennäköisyydellä Sako liittyy seuraavaankin rynnäkkökivääriin - jos ei muuten, niin ihan poliittisista syistä. Saas nähdä sitten kun tulee ajankohtaiseksi...

Mutta hyvänä puolena voidaan todeta, että nykyään asekaluston osalta kehitystyötä on jalkautettu kentälle, eli kaikkia vaatimuksia ei kirjoiteta "PVn huonontamisosaston" toimistossa, ja kentän palautteellakin on merkitystä lopputuotteeseen. Tästä jäi itselleni ainakin positiivinen kuva RK M-projektiin liittyen.
 
Itse pelkään sitä, että suomen tuleva ase 10-15vuoden päästä on Sakon valmistama AR kopio, missä käytetään enimmäkseen kaupallisia osia, Osa on Sakon tekemää ja siihen isketään vielä PV Huonontamisosaston ™ osaaminen päälle, niin ase maksaa 2-3x mitä muut ja ergonomia on hanurista ja muut on jo vaihtanut muuhun kuin 556 kaliiberiin.
Ööö - miksi Sakon lisenssillä valmistama AR olisi huono AR??
Sako nyt kuitenkin on melko pitkän linjan asevalmistaja ja on tehnyt ja tekee laadukasta rautaa edelleen.
En oikein keksi selkeätä syytä miksi Sako yhtäkkiä alkaisi tekemään huonoa rautaa, jos se tekee sitä Puolustusvoimille lisenssillä?
Toisekseen, jos kuvitellaan että Sako alkaisi tekemään lisenssillä AR:ää sotilaskäyttöön, se tekisi siitä todennäköisesti myös siviiliversion puolarina. Päämarkkina olisi todennäköisesti USA, johon Sakon arskaa myytäisiin todennäköisesti suurehkoja määriä. USA on ylipäätään Sakon siviiliaseille jo nyt elintärkeä markkina. Miksi Sako alkaisi yhtäkkiä tuottamaan kuraa ja vaarantaisi sillä itselleen hyvin tärkeitä juttuja??
 
Täällä kun on eri aikoina palvellutta ja paljon/vähän/ei koskaan -kerrannutta, niin joku asiantuntija voisi nyt ranskalaisilla viivoilla todeta, kuinka rynkky nykyisin ohjeistetaan puhdistamaan.

Vieläkään ei päästy Kevytasekäsikirjan tekstissä sellaiseen selvään ohjeistukseen kuin olisi pitänyt... Ehkä seuraavaan kirjaan päästään maaliin kaikkien käyttäjälle liittyvien toimenpiteiden osalta. Hieman ottaa silti päähän, olisi tämänkin voinut viedä maaliin ihan täydellä teholla. Tässä pari pitkää lainausta, lopussa ne ranskalaiset viivat.

Kevytasekäsikirja 2019:

5.1.1 Puhdistaminen ennen ammuntaa
Ennen ampumista tulee piippu puhdistaa silla- tai kangastupolla öljystä ja lopuksi tarkastaa, ettei piippuun ole jäänyt roskia, puhdistuskangasta tai muita tukkeita.

5.1.2 Puhdistaminen ammunnan jälkeen

Ruudin palamisjätteet sisältävät korroosiota edistäviä aineita, jotka syövyttävät terästä ja ase ruostuu nopeasti. Ammunnan jälkeen pitää tehdä aseen perusteellinen puhdistus ja öljyäminen. Puhdistus öljyyn kostutetulla sillalla tai rätillä poistaa jätteet ja kosteuden metallipinnalta. Viimeisenä laitettu puhdas aseöljy menee huokosiin tunkeutuneiden korroosiota aiheuttavien aineiden ja metallin väliin, suojaten syöpymiseltä. Jos puhdistus tehdään esim. ampumaradalla käynnin jälkeen kasarmilla, kannattaa aseeseen laittaa öljyä piippuun jo ampumaradalla. Tällöin öljy ehtii vaikuttamaan piipussa ja aseen muissa osissa ennen puhdistusta. Piippu puhdistetaan öljyyn kastetulla rihlavilla- tai kangastupolla sekä vielä tämän jälkeen työnnetään muutama kuiva tuppo piipun lävitse, jolloin lopussa ei tule enää likaa tupon mukana. Tämän jälkeen piippu öljytään huolellisesti aseöljyllä kostutetulla öljyharjalla. Öljyn annetaan vaikuttaa muutamia tunteja, jolloin öljy liuottaa ruutijätteet irti. Sen jälkeen tehdään perusteellinen uudelleen puhdistus piipulle, koneistoille ja kaasunvirtauksen alaisille pinnoille. Lopuksi piippu öljytään öljyharjalla ja kaikki metallipinnat pyyhitään kevyesti öljyyn kostutetulla kangastilkulla. Vääntynyttä, vioittunutta tai väärin koottua puhdistuspuikkoa ei saa käyttää aseen puhdistamiseen. Rynnäkkökiväärin piippu puhdistetaan aina piipunsuusta päin, ettei puhdistuspuikko hankaa patruunapesää ja laatikon reunoja.

5.1.3 Likaantuneen, kastuneen tai jäätyneen aseen puhdistaminen
Aseen pinnoille kertyy nopeasti pölyä ja muuta likaa sekä käytössä että säilytyksessä. Aseöljy suojaa metallipintaa, mutta likakerros sitoo itseensä kosteutta ja edistää ruostumista. Lian tunkeutuminen liikkuvien osien väliin aiheuttaa toimintahäiriöitä ja esimerkiksi terävät hiekkajyväset saattavat naarmuttaa metallipintoja mahdollistaen syöpymisen. Siksi likaantunut ase on riittävän usein puhdistettava ja öljyttävä, vaikka ase ei olisi ollut käytössä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää kerran viikossa tapahtuvaa puhdistamista ja öljyämistä. Veteen joutunut tai kostunut ase on ensi tilassa kuivattava, sillä kosteus aiheuttaa nopeasti metallipinnan vioittumisen ja altistumisen ruosteelle. Kuivaamisen jälkeen on ase puhdistettava ja öljyttävä. Merivedessä kastunut ase on huuhdeltava suolattomalla vedellä ennen kuivaamista, puhdistusta ja öljyämistä. Huurtunut tai jäätynyt ase tuodaan huonelämpötilaan. Lämpenemisen jälkeen ase kuivataan, puhdistetaan ja öljytään edellisten kohtien ohjeiden mukaan.

Taistelijan opas 2013

2.2.8 Aseen huoltaminen
Aseeseen on voitava luottaa. Aseen kuntoa on tarkkailtava jatkuvasti, jotta voidaan varmistua, että ase toimii moitteettomasti kaikissa tilanteissa. Mikään osa ei saa olla rikkoutunut, vääntynyt tai kadonnut. Piippu on pidettävä puhtaana öljystä, roskista ja muista tukkeista. Taistelija ei saa korjata asettaan itse muuten kuin pakottavissa tilanteissa taistelukentällä.

Taistelutilanteen salliessa aseelle tehdään perusteellinen puhdistus ja öljyäminen. Ennen aseen puhdistamista on aina tarkastettava, että aseessa ei ole patruunoita. Ruudin palamisjätteet sisältävät korroosiota aiheuttavia aineita, jotka syövyttävät terästä, ja ase ruostuu nopeasti. Puhdistus poistaa jätteet ja kosteuden metallipinnoilta. Aseöljy menee huokosiin tunkeutuneiden korroosiota aiheuttavien aineiden ja metallin väliin suojaten sitä syöpymiseltä.

Ennen puhdistusta aseen annetaan jäähtyä, jonka jälkeen öljytään puhdistettavat pinnat. Öljyämisen jälkeen piippu puhdistetaan kuivalla rihlavillalla tai kangastupolla piipun suun suunnasta. Piippua puhdistettaessa varotaan hankaamasta puhdistuspuikolla piipun suuaukkoa. Hankaaminen laajentaa piipun suuaukkoa, mikä heikentää aseen osumatarkkuutta. Laukaisukoneistosta sekä lataus- ja sulkukoneistosta puhdistetaan palamisjätteet kangasliinalla. Puhdistamisen jälkeen kaikki metalliosat, laukaisukoneisto sekä lataus- ja sulkukoneisto öljytään kevyesti käyttöä varten. Vääntynyttä, vioittunutta tai väärin koottua puhdistuspuikkoa ei saa käyttää aseen puhdistuksessa.

Aseen pinnoille kertyy nopeasti pölyä ja muuta likaa, jotka sitovat itseensä kosteutta ja edistävät ruostumista. Lian tunkeutuminen liikkuvien osien väliin aiheuttaa toimintahäiriöitä, minkä vuoksi likaantunut ase on puhdistettava säännöllisesti. Maasto-olosuhteissa nyrkkisääntönä voidaan pitää kerran vuorokaudessa tapahtuvaa puhdistamista ja öljyämistä. Veteen joutunut tai kastunut ase on ensitilassa kuivattava. Kuivaamisen jälkeen ase on puhdistettava ja öljyttävä. Merivedessä kastunut ase on huuhdeltava suolattomalla vedellä ennen sen kuivaamista, puhdistamista ja öljyämistä. Huurtunut tai jäätynyt ase tuodaan huoneenlämpötilaan. Lämpenemisen jälkeen ase huolletaan edellisten kohtien ohjeiden mukaan. Erittäin kylmissä olosuhteissa (alle -30 °C) aseen puhdistamiseen ja voiteluun voi käyttää valopetrolia.

Lipas tulee purkaa ajoittain huoltoa varten, erityisesti toimittaessa pölyisissä olosuhteissa. Lippaan osat puhdistetaan kangasliinalla pyyhkien. Muovilippaan kuori voidaan pestä vedellä, minkä jälkeen se kuivataan ennen kokoamista. Muovilippaasta voidellaan aseöljyllä huollon yhteydessä vain lippaan jousi, muita osia ei voidella. Peltilippaan kaikki osat, mukaan lukien lippaankuoren sisäpuoli, voidellaan ohuesti aseöljyllä.

Ja siis lyhyt ohje perushuollosta:
- ammunnan jälkeen piipusta karkea palojäte pois silla/kuituliinatupolla
- piippuun öljyt (ei mielellään kuumaan piippuun öljyn tehon hyödyntämiseksi (kuuma = ei voi sormin käsitellä))
- annetaan öljyn tehdä työtä muutama tunti
- puhdistetaan piippu, eli poistetaan öljy sillalla/kuituliinalla/vast
- puhdistetaan aseen muut osat rätillä/vast pyyhkimällä, tavoitteena saada palojätteet, lika ja kosteus pois pinnoilta
- uudet öljyt piippuun
- annetaan öljyn tehdä työtä muutamia päiviä
- puhdistetaan piippu, eli poistetaan öljy sillalla/kuituliinalla/vast
- uudet öljyt piippuun

Huomioita:
- piippua huollettaessa patruunapesä pitää myös muistaa --> paksumpi tuppo
- aseen piippu huolletaan aina patruunapesän suunnalta jos mahdollista - RK:n osalta ei ole, siksi RK huolletaan piipun suun suunnalta
- silla/kuituliinatuppo pitää olla napakka piippuun, mutta kuitenkin sormivoimin työnnettävissä - ei hauisharjoituksia tai hartiatreenejä aseen huollossa
- PV:n öljyistä YLEISöljy-nimikkeellä varustetut öljyt tarkoitettu aseiden käyttöhuoltoon, SUOJAöljyt taas pitkäaikaisvarastointiin
 
Ööö - miksi Sakon lisenssillä valmistama AR olisi huono AR??
Sako nyt kuitenkin on melko pitkän linjan asevalmistaja ja on tehnyt ja tekee laadukasta rautaa edelleen.
En oikein keksi selkeätä syytä miksi Sako yhtäkkiä alkaisi tekemään huonoa rautaa, jos se tekee sitä Puolustusvoimille lisenssillä?
Toisekseen, jos kuvitellaan että Sako alkaisi tekemään lisenssillä AR:ää sotilaskäyttöön, se tekisi siitä todennäköisesti myös siviiliversion puolarina. Päämarkkina olisi todennäköisesti USA, johon Sakon arskaa myytäisiin todennäköisesti suurehkoja määriä. USA on ylipäätään Sakon siviiliaseille jo nyt elintärkeä markkina. Miksi Sako alkaisi yhtäkkiä tuottamaan kuraa ja vaarantaisi sillä itselleen hyvin tärkeitä juttuja??

Itse pidän Sakon kohdalla suurimpana riskinä hinnan kohoamista. Tämän seurauksena hankinta jää hyvin pieneksi.
Laadullisesti Sako on se pienin riskitekijä, tunnettu laatubrändi tuskin haluaa tulla yhdistetyksi juonoon laatuun. Jos joku on laadullinen riski, se on tilaaja, eli PV itse. Toisaalta mainittu RK:n modernisointi projekti antaa uskoa, ettei tässäkään olla varmuudella suossa.
Pidetään peukkuja.

Optimaalista olisi saada tuotanto, edes kokoonpano kotimaahan ja ase joka on riittävän laadukas, mutta hinnaltaan sellainen, että sitä voidaan hankkia massamaisesti.
 
Back
Top