Uusi tiedustelulaki
- Viestiketjun aloittaja John Hilly
- Aloitus PVM
Kantola pitää erityisen tärkeänä, että puhemiesneuvoston alkuperäisestä esityksestä tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi esitettävien laajoista turvallisuusselvityksistä luovutaan.
Suojelupolisiin turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, joka nojaa tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuden ja eduskunnan pääsihteerin, kansanedustajana ja tämän edustaman eduskuntaryhmän puheenjohtajan rajatun tiedonsaannin varaan.
https://demokraatti.fi/ratkaisu-siv...antolaa-valvojat-eivat-enaa-valvo-valvojiaan/
Suojelupolisiin turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, joka nojaa tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuden ja eduskunnan pääsihteerin, kansanedustajana ja tämän edustaman eduskuntaryhmän puheenjohtajan rajatun tiedonsaannin varaan.
https://demokraatti.fi/ratkaisu-siv...antolaa-valvojat-eivat-enaa-valvo-valvojiaan/
Perustuslakivaliokunta on saanut valmiiksi mietinnöt niin sanotusta tiedustelulakipaketista. Uuden tiedustelulakivaliokunnan kansanedustajista ei tehdäkään suojelupoliisin laajaa tuvallisuusselvitystä. Uusi tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoisi jatkossa myös koko suojelupoliisia.
Laaja turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, jossa tietosuojavaltuutettu tarkastaa kansanedustajan taustat suojelupoliisin rekisteristä.
”Tämä pieni muutos tähän tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenyyteen tyydyttää kaikkia ja se on hyvä”, sanoo perustuslakivaliokunnan jäsen Kaj Turunen (kok).
”Tietosuojavaltuutettu hakee tiedot suojelupoliisilta valiokuntaan hakeutuvan kansanedustajan aloitteesta. Jos merkintöjä on, tieto siitä, että on merkintä, tulee kansanedustajalle itselleen. Kansanedustaja voi sitten tehdä oman henkilökohtaisen ratkaisunsa siitä, jatkaako hän hakeutumista vielä valiokunnan jäseneksi”, Turunen jatkaa.
Aiemmin vasemmistoliitto vastusti julkisuudessa näkyvästi eduskunnan puhemiesneuvoston esitystä, että suojelupoliisi olisi tehnyt tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille laajan turvallisuusselvityksen. Kansanedustaja Markus Mustajärvi kritisoi järjestelyä siksi, että valiokunnan tehtäviin kuuluu suojelupoliisin valvominen.
”Nyt sitten halutaan päästää suojelupoliisi eduskuntatalon sisälle ja vieläpä mukaan prosessiin, jossa valitaan suojelupoliisia eli heitä itseään valvovat jäsenet valiokuntaan. Sekö on demokratiaa? Poliisivaltiota pukkaa”, Mustajärvi arvosteli Facebookissa.
Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen on puolestaan arvioinut Uuden Suomen haastattelussa, ettei hän välttämättä uskaltaisi luovuttaa kansanedustajille turvaluokiteltua tietoa, jos heille ei ole tehty henkilöturvallisuusselvitystä.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...sysattiin-nyt-eduskunnan-ulkopuolelle-nain-13
Laaja turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, jossa tietosuojavaltuutettu tarkastaa kansanedustajan taustat suojelupoliisin rekisteristä.
”Tämä pieni muutos tähän tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenyyteen tyydyttää kaikkia ja se on hyvä”, sanoo perustuslakivaliokunnan jäsen Kaj Turunen (kok).
”Tietosuojavaltuutettu hakee tiedot suojelupoliisilta valiokuntaan hakeutuvan kansanedustajan aloitteesta. Jos merkintöjä on, tieto siitä, että on merkintä, tulee kansanedustajalle itselleen. Kansanedustaja voi sitten tehdä oman henkilökohtaisen ratkaisunsa siitä, jatkaako hän hakeutumista vielä valiokunnan jäseneksi”, Turunen jatkaa.
Aiemmin vasemmistoliitto vastusti julkisuudessa näkyvästi eduskunnan puhemiesneuvoston esitystä, että suojelupoliisi olisi tehnyt tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille laajan turvallisuusselvityksen. Kansanedustaja Markus Mustajärvi kritisoi järjestelyä siksi, että valiokunnan tehtäviin kuuluu suojelupoliisin valvominen.
”Nyt sitten halutaan päästää suojelupoliisi eduskuntatalon sisälle ja vieläpä mukaan prosessiin, jossa valitaan suojelupoliisia eli heitä itseään valvovat jäsenet valiokuntaan. Sekö on demokratiaa? Poliisivaltiota pukkaa”, Mustajärvi arvosteli Facebookissa.
Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen on puolestaan arvioinut Uuden Suomen haastattelussa, ettei hän välttämättä uskaltaisi luovuttaa kansanedustajille turvaluokiteltua tietoa, jos heille ei ole tehty henkilöturvallisuusselvitystä.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...sysattiin-nyt-eduskunnan-ulkopuolelle-nain-13
Hianoo hei! Ne pahimmat tapaukset, eli kansanedustajat lobbareineen pääsevät spedeilyssään ohi kaikkien ja valvovat mitä haluavat. Lähemmäs 50 koodaria palkataan poliisille ja tammikuun alusta onkin helvetti irti. Sehän on sitten ihan kyttääjien intresseistä kiinni, ketä kytätään ja ketä ei. Poliisi saa taas aarnioida paljon vapaammin, kun kilpailijat saadaan helpommin kiinni, natomyönteiset porskuttaa ja muut painetaan väkivalloin hiljaiseksi, keltaliivit murskataan ja kaikki juhlii ringissä, kuinka nyt on hianoo. Tuli niin tarpeeseen että!
Ja sitten kuorma-auto ajaa väkijoukkoon, ahmed puukottaa kolmea ja käsiase laulaa. Tulee aika snadisti epäkiitollinen olo, voi olla, ettei tätä "punikkiterroristia" enää näy täälläkään, ja heihei fb myöskin.
Ja sitten kuorma-auto ajaa väkijoukkoon, ahmed puukottaa kolmea ja käsiase laulaa. Tulee aika snadisti epäkiitollinen olo, voi olla, ettei tätä "punikkiterroristia" enää näy täälläkään, ja heihei fb myöskin.
Mielestäni hyvä päätös kaiken kaikkiaan.
Valvottava ei pääse vaikuttamaan valvojiinsa. Samalla poistetaan mahdollisuus, että tiedusteluvaltuutetuksi tulisi joku poliisihallinnon/sisäministeriön/puolustusministeriön kansliapäällikkö joka veisi valvonnalta pohjan heti. Kuitenkin tehdään jonkinlainen taustaselvitys.
Tämä on hankalassa tilanteessa mielestäni hyvä ratkaisu.
Valvottava ei pääse vaikuttamaan valvojiinsa. Samalla poistetaan mahdollisuus, että tiedusteluvaltuutetuksi tulisi joku poliisihallinnon/sisäministeriön/puolustusministeriön kansliapäällikkö joka veisi valvonnalta pohjan heti. Kuitenkin tehdään jonkinlainen taustaselvitys.
Tämä on hankalassa tilanteessa mielestäni hyvä ratkaisu.
”Kyllä Puolustusvoimilla on kyky avata osa salauksista” – Näin Suomi tiedustelee tietoliikennettä sitten, kun lait saadaan voimaan
Tiedustelulait halutaan saada hyväksyttyä eduskunnassa ennen vaaleja. Vain perustuslain muutos, jota tiedustelu edellyttää, on toistaiseksi hyväksytty. HS kertoo nyt, mitä tiedustelu tietoliikennekaapelista tarkoittaa.
Tilaajille
Laura Halminen HS
Julkaistu: 14.12. 2:00 , Päivitetty: 14.12. 13:10
Suomi on eurooppalaisia arvoja tunnustava demokratia, joka elää Venäjän länsikyljessä. Nyt tuuli idästä on kylmennyt. Ensimmäinen islamistinen terrori-isku tapahtui Suomessa viime vuonna. Yhdysvallat ja Venäjä kiistelevät parhaillaan keskimatkan ydinohjukset kieltävän sopimuksen rikkomisesta.
https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005931379.html?share=796fa74b6e58f98513c048f63a45e570
Tiedustelulait halutaan saada hyväksyttyä eduskunnassa ennen vaaleja. Vain perustuslain muutos, jota tiedustelu edellyttää, on toistaiseksi hyväksytty. HS kertoo nyt, mitä tiedustelu tietoliikennekaapelista tarkoittaa.
Tilaajille
Laura Halminen HS
Julkaistu: 14.12. 2:00 , Päivitetty: 14.12. 13:10
Suomi on eurooppalaisia arvoja tunnustava demokratia, joka elää Venäjän länsikyljessä. Nyt tuuli idästä on kylmennyt. Ensimmäinen islamistinen terrori-isku tapahtui Suomessa viime vuonna. Yhdysvallat ja Venäjä kiistelevät parhaillaan keskimatkan ydinohjukset kieltävän sopimuksen rikkomisesta.
https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005931379.html?share=796fa74b6e58f98513c048f63a45e570
ALUEET
HAE
LUETUIMMATUUSIMMATTOIMITUKSEN VALINNAT
Politiikka
Tiedusteluvalvontavaliokuntaan pohdittiin myös emerituskansanedustajia – näin kävi kansanedustajien läheisten turvallisuusselvityksille
14.12.2018 19:02 Päivitetty: 14.12.2018 19:02
LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Kansaedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Ilkka Kantola istuu myös tiedustelulakien valmistelua seuraavassa parlamentaarisessa ohjausryhmässä.
SÄHKÖPOSTI
JOHANNES IJÄS
LÄHETÄ JUTTUVINKKI →
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tänään mietintönsä tiedustelun valvonnasta. Perustuslakivaliokunnan jäsen, SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantolavastasi päivällä heti kokouksen jälkeen Demokraatinkysymyksiin.
Valiokunta oli päättänyt, että koko supo asetetaan parlamentaariseen valvontaan. Myös toinen SDP:n tärkeistä tavoitteista toteutui, kun suojelupoliisi ei tee perustuslakivaliokunnan mukaan omille valvojilleen turvallisuusselvitystä.
Sen sijaan tietosuojavaltuutettu saa oikeuden tarkastaa kansanedustajien taustat.
Lue lisää: Perustuslakivaliokunta esti supoa valvomasta valvojaansa
Saiko SDP omat tavoitteensa tiedustelulakien valvontaan läpi esimerkiksi turvallisuusselvitysten osalta?
– Meillä suurimmat epäilykset ehkä kohdistuivat siihen, että eduskunnan puhemies puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan pyytäisi supolta laajan turvallisuusselvityksen henkilöistä, jotka aikovat valiokuntaan. Laaja turvallisuus olisi jopa merkinnyt sitä, että heidän omaisistaan pyydetään turvallisuusselvitys. Tämä näytti meistä tarpeettomalta, huolestuttavalta ja mahdottomalta hyväksyä. Nyt sitä käytäntöä ei ole mukana. Se on ehkä tärkein saavutus, mikä tässä on.
– Toinen on se, että koko suojelupoliisi tulee nyt tiedusteluvalvontavaliokunnan valvontaan. Eli eduskunta valvoo nyt koko Ssupon toimintaa ja myös tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo supon toimintaa kokonaisuudessaan.
Kohdistuuko läheisiin nyt minkäänlaisia tarkastuksia?
– Ei. Valiokunnan jäsenen omaisiin ei kohdisteta minkäänlaista selvittelyä.
Luodaanko lainsäädännöllä tietosuojavaltuutetulle oikeus päästä supon rekistereihin?
– Tietosuojavaltuutetulla on jo nykyisen lain mukaan oikeus katsoa, ovatko supon rekisterissä olevat tiedot lainmukaisia. Sen takia tähän rakennettiin ikään kuin mutka, että supo ei ole suoraan se joka tekee arvion kansanedustajasta.
Eli supo ei operoi tässä asiassa, vaan tietosuojavaltuutettu tutkii itsenäisesti rekistereitä?
– Kyllä. Tietosuojavaltuutettu pyytää supolta ne tiedot ja käy katsomassa ne. Ehkä hän joutuu konsultoimaan supon kanssa selventääksensä jotain tietoa, joka siellä on, mutta tietosuojavaltuutettu tässä operoi normaaleilla toimivaltuuksillaan.
Saako valiokuntaan pyrkivä kansanedustaja tiedon rekisterien sisällöstä?
– Ei.
Mitkä tiedot hän saa?
– Hän saa vain tiedon, että onko siellä tietoja vai ei.
Valtioneuvosto nimittää tietosuojavaltuutetun. Onko minkäänlainen ongelma, että tietosuojavaltuutettu on valtioneuvoston eli käytännössä hallituksen nimittämä ja sitten hän operoi tässä keskeisesti?
– Tästä käytiin pitkä keskustelu valmisteluprosessissa pienemmissä ja suuremmissa ryhmissä, joissa eri näkemyksiä on sovitettu yhteen. Juuri siitä syystä, että tietosuojavaltuutettu on valtioneuvoston nimittämä, tähän kytketään mukaan myös eduskunnan puolelta virkamies. Eli eduskunnan pääsihteeri on mukana tarvittaessa siinä keskustelussa, jossa arvioidaan kansanedustajan lähtemistä valiokunnan jäseneksi.
Tuliko pääsihteerin rooli nimenomaan tästä syystä mukaan?
– Lähtökohta koko valmistelulle ja jatkovalmistelulle on ollut se puhemiesneuvoston ehdotus, jossa puhemies oli mukana keskeisessä roolissa eduskunnan puolelta pyytämässä supolta laajaa turvallisuusselvitystä kansanedustajilta. Nyt prosessissa ei ole eduskunnan puolelta puhemies eduskunnan pääsihteeri.
Arvioiko tietosuojavaltuutettu jotenkin valiokuntaan pyrkivän henkilön kyvykkyyttä tai nuhteettomuutta?
– Sanoisin niin, että arviointi tapahtuu tarvittaessa siinä keskustelussa, jota käyvät eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, eduskunnan pääsihteeri ja tietosuojavaltuutettu.
Käydäänkö tämä keskustelu aina?
– Kansanedustaja itse on aloitteellinen ja pyytää tietosuojavaltuutettua tutkimaan häntä koskevat tiedot. Jos tietosuojavaltuutetun antama informaatio siitä on, että jotakin tietoja on, kansanedustaja voi siinä vaiheessa vetäytyä, todeta, että enpäs haekaan valiokuntaan. Silloin prosessi päättyy siihen ja mitään keskustelua kenenkään muun kanssa ei käydä.
Voiko tulla oikeusmurhia? Kansanedustaja on esimerkiksi tietämättään tavannut väärän henkilön, vaikkapa vakoojan ja siitä jää jokin merkintä rekisteriin.
– Valiokunnan mietinnön perusteluissa ei käydä näin yksityiskohtaisesti tätä läpi. Varmasti käytäntö tulee osoittamaan sen, mikä on sen tyyppistä tiedusteluhavaintoa, jolla on merkitystä.
Onko tämä järjestelmä nyt sellainen, että kansanedustaja voi olla turvallisin mielin omasta oikeusturvastaan? Onko se sillä tavalla vedenpitävä, että mitään vahinkoja ei pääse tapahtumaan suuntaan tai toiseen eli että väärä henkilö pääsee valiokuntaan tai että ilmenee jotakin raskauttavaa tietoa, joka ei aidosti olisikaan raskauttavaa?
– Voi sanoa ensinnäkin niin, että kansanedustajalla ei ole mitään subjektiivista oikeutta valiokuntaan. Aina eduskuntaryhmä on se, joka esittää ja täysistunto päättää. Tämä on hyvä pitää mielessä. Kansanedustajalla voi jo nyt olla tilanteita, jossa hän kokee, että häntä kohdellaan väärin, kun hän ei johonkin valiokuntaan pääse. Tässä suhteessa ei tule muutoksia.
– Tässä on eräänlaisesta doping-testistä, siihen rinnastettavasta menettelystä kysymys siinä mielessä, että kuinka lopullisesti tämä kaiken ratkaisee. On tietysti selvää, että sen jälkeen, kun henkilö on puhtain paperein valittu ja asetettu tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi, voi ilmetä neljän vuoden aikana, että hänellä alkaakin olla jotakin sellaisia yhteyksiä, jotka tekevät hänestä valiokunnan toiminnan kannalta riskihenkilön. Täysin vedenpitävää ja riskitöntä järjestelmää ei tällä tavalla saada.
– Mutta nyt on lähdetty rakentamaan aivan uudenlainen valiokunta, jolla on hyvin laajat tiedonsaantioikeudet, jotta se voi valvoa tehokkaasti uutta tiedustelulainsäädännön toimeenpanoa viranomaisissa. Jotta tämä olisi uskottava, siihen on tehty jonkilainen ennakkoarviointimenettely, joka ei ole sitova. Eduskunnan täysistunto edelleenkin voi suvereenisti ratkaista, keitä valiokuntaan tulee. Uskon, että jatkossa kuten nytkin eduskuntaryhmien on mahdollista valiokuntien vaalia valmistellessaan arvioida ja käyttää ihan poliittista hoksnokkaa, keitä mihinkin valiokuntiin pistetään. Jos täällä ilmenee jokin tyyppi, joka ei nauti kansanedustajien luottamusta, tiedusteluvalvontavaliokuntaan ei varmasti sijoiteta.
Jos tietosuojavaltuutetun selvitys tiedusteluvalvontavaliokuntaan pyrkivästä ei ole sitova, onko valiokunnan jäsenen valinta lopulta eduskuntaryhmän poliittinen valinta?
– Viime kädessä tietysti täysistunnon valinta. Periaattessa on mahdollista sellainen tilanne, että jokin eduskuntaryhmä esittää sinne henkilöä, joka kaikkien muiden eduskuntaryhmien mielestä on soveltumaton valiokuntaan jonkin muun tiedon perusteella… Silloin on periaatteessa mahdollista, että täysistunto äänestää siitä, keitä pannaan joihinkin valiokuntiin.
Voidaanko kansanedustaja erottaa tiedusteluvalvontavaliokunnasta?
– Ei näiden uusien sääntöjen mukaan, ne eivät tuo siihen mitään uutta.
Voiko hän itse irtisanoutua?
– Kyllä.
Onko tämä parlamentarismin kannalta ongelmaton mietintö vai jäikö siihen kupruja suhteessa perustuslakiin?
– Perustuslakiasiantuntijat suhtautuivat alkuperäiseen esitykseen epäillen. Tästä uudesta ei ole perustuslakiasiantuntijoiden arviota, minkälaisena he sitä pitävät. Minusta tämä on huomattavasti parempi perustuslain kannalta. Korostan sitä, että mietinnön perusteluihin kirjoitimme vielä erikseen pariin paikkaankin, että täysistunto viime kädessä tekee ratkaisun siitä, keitä valiokuntaan nimitetään.
Olisko parlamentarismin kannalta ollut parempi, ettei olisi ollut ollenkaan tällaista valiokuntaan pyrkivien (tietosuojavaltuutetun) tarkastelua?
– Sitä mietimme siinä vaiheessa, kun tätä koko ideaa lähdettiin kehittämään parlamentaarisessa seurantaryhmässä, jossa itsekin olin mukana. Pohdimme myös sitä vaihtoehtoa, joka on aika monessa muussa maassa. Siellä on jokin tiedusteluvalvonnon valiokunta, parlamentaarinen elin, jonka jäsenet eivät ole istuvia kansanedustajia vaan esimerkiksi emerituskansanedustajia. Heidät valitaan sinne kokemuksensa ja osaamisensa ja integriteettinsä pohjalta. Silloin olisi vältetty se, että istuvat kansanedustajat joutuvat ikään kuin ennakkoarvioinnin piiriin.
Ovatko tiedusteluvalvontavaliokunnan asiakirjajulkisuuteen ja vaitiolovelvollisuuteen liittyvät säännökset nyt sellaisia, että kansanedustajien normaali keskustelu ja tiedonsaanti onnistuu ja julkinen sana saa asioista riittävästi tietoa?
– En usko, että tähän tuli muutoksia julkisen sanan osalta. Erikseen kirjattiin mietintöön huoli ja purettiin auki se, että tämä ei muuta sitä tilannetta, että kansanedustajilla on mahdollisuus eduskuntaryhmissään entiseen tapaan käydä keskustelua ja jakaa sisältöä. Mutta ei tietenkään tiedusteluvalvontavaliokunnan asioita, ne pysyvät siellä tiukasti.
https://demokraatti.fi/tiedusteluva...ustajien-laheisten-turvallisuusselvityksille/
HAE
LUETUIMMATUUSIMMATTOIMITUKSEN VALINNAT
Politiikka
Tiedusteluvalvontavaliokuntaan pohdittiin myös emerituskansanedustajia – näin kävi kansanedustajien läheisten turvallisuusselvityksille
14.12.2018 19:02 Päivitetty: 14.12.2018 19:02
LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Kansaedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Ilkka Kantola istuu myös tiedustelulakien valmistelua seuraavassa parlamentaarisessa ohjausryhmässä.
SÄHKÖPOSTI
JOHANNES IJÄS
LÄHETÄ JUTTUVINKKI →
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tänään mietintönsä tiedustelun valvonnasta. Perustuslakivaliokunnan jäsen, SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantolavastasi päivällä heti kokouksen jälkeen Demokraatinkysymyksiin.
Valiokunta oli päättänyt, että koko supo asetetaan parlamentaariseen valvontaan. Myös toinen SDP:n tärkeistä tavoitteista toteutui, kun suojelupoliisi ei tee perustuslakivaliokunnan mukaan omille valvojilleen turvallisuusselvitystä.
Sen sijaan tietosuojavaltuutettu saa oikeuden tarkastaa kansanedustajien taustat.
Lue lisää: Perustuslakivaliokunta esti supoa valvomasta valvojaansa
Saiko SDP omat tavoitteensa tiedustelulakien valvontaan läpi esimerkiksi turvallisuusselvitysten osalta?
– Meillä suurimmat epäilykset ehkä kohdistuivat siihen, että eduskunnan puhemies puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan pyytäisi supolta laajan turvallisuusselvityksen henkilöistä, jotka aikovat valiokuntaan. Laaja turvallisuus olisi jopa merkinnyt sitä, että heidän omaisistaan pyydetään turvallisuusselvitys. Tämä näytti meistä tarpeettomalta, huolestuttavalta ja mahdottomalta hyväksyä. Nyt sitä käytäntöä ei ole mukana. Se on ehkä tärkein saavutus, mikä tässä on.
– Toinen on se, että koko suojelupoliisi tulee nyt tiedusteluvalvontavaliokunnan valvontaan. Eli eduskunta valvoo nyt koko Ssupon toimintaa ja myös tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo supon toimintaa kokonaisuudessaan.
Kohdistuuko läheisiin nyt minkäänlaisia tarkastuksia?
– Ei. Valiokunnan jäsenen omaisiin ei kohdisteta minkäänlaista selvittelyä.
Luodaanko lainsäädännöllä tietosuojavaltuutetulle oikeus päästä supon rekistereihin?
– Tietosuojavaltuutetulla on jo nykyisen lain mukaan oikeus katsoa, ovatko supon rekisterissä olevat tiedot lainmukaisia. Sen takia tähän rakennettiin ikään kuin mutka, että supo ei ole suoraan se joka tekee arvion kansanedustajasta.
Eli supo ei operoi tässä asiassa, vaan tietosuojavaltuutettu tutkii itsenäisesti rekistereitä?
– Kyllä. Tietosuojavaltuutettu pyytää supolta ne tiedot ja käy katsomassa ne. Ehkä hän joutuu konsultoimaan supon kanssa selventääksensä jotain tietoa, joka siellä on, mutta tietosuojavaltuutettu tässä operoi normaaleilla toimivaltuuksillaan.
Saako valiokuntaan pyrkivä kansanedustaja tiedon rekisterien sisällöstä?
– Ei.
Mitkä tiedot hän saa?
– Hän saa vain tiedon, että onko siellä tietoja vai ei.
Valtioneuvosto nimittää tietosuojavaltuutetun. Onko minkäänlainen ongelma, että tietosuojavaltuutettu on valtioneuvoston eli käytännössä hallituksen nimittämä ja sitten hän operoi tässä keskeisesti?
– Tästä käytiin pitkä keskustelu valmisteluprosessissa pienemmissä ja suuremmissa ryhmissä, joissa eri näkemyksiä on sovitettu yhteen. Juuri siitä syystä, että tietosuojavaltuutettu on valtioneuvoston nimittämä, tähän kytketään mukaan myös eduskunnan puolelta virkamies. Eli eduskunnan pääsihteeri on mukana tarvittaessa siinä keskustelussa, jossa arvioidaan kansanedustajan lähtemistä valiokunnan jäseneksi.
Tuliko pääsihteerin rooli nimenomaan tästä syystä mukaan?
– Lähtökohta koko valmistelulle ja jatkovalmistelulle on ollut se puhemiesneuvoston ehdotus, jossa puhemies oli mukana keskeisessä roolissa eduskunnan puolelta pyytämässä supolta laajaa turvallisuusselvitystä kansanedustajilta. Nyt prosessissa ei ole eduskunnan puolelta puhemies eduskunnan pääsihteeri.
Arvioiko tietosuojavaltuutettu jotenkin valiokuntaan pyrkivän henkilön kyvykkyyttä tai nuhteettomuutta?
– Sanoisin niin, että arviointi tapahtuu tarvittaessa siinä keskustelussa, jota käyvät eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, eduskunnan pääsihteeri ja tietosuojavaltuutettu.
Käydäänkö tämä keskustelu aina?
– Kansanedustaja itse on aloitteellinen ja pyytää tietosuojavaltuutettua tutkimaan häntä koskevat tiedot. Jos tietosuojavaltuutetun antama informaatio siitä on, että jotakin tietoja on, kansanedustaja voi siinä vaiheessa vetäytyä, todeta, että enpäs haekaan valiokuntaan. Silloin prosessi päättyy siihen ja mitään keskustelua kenenkään muun kanssa ei käydä.
Voiko tulla oikeusmurhia? Kansanedustaja on esimerkiksi tietämättään tavannut väärän henkilön, vaikkapa vakoojan ja siitä jää jokin merkintä rekisteriin.
– Valiokunnan mietinnön perusteluissa ei käydä näin yksityiskohtaisesti tätä läpi. Varmasti käytäntö tulee osoittamaan sen, mikä on sen tyyppistä tiedusteluhavaintoa, jolla on merkitystä.
Onko tämä järjestelmä nyt sellainen, että kansanedustaja voi olla turvallisin mielin omasta oikeusturvastaan? Onko se sillä tavalla vedenpitävä, että mitään vahinkoja ei pääse tapahtumaan suuntaan tai toiseen eli että väärä henkilö pääsee valiokuntaan tai että ilmenee jotakin raskauttavaa tietoa, joka ei aidosti olisikaan raskauttavaa?
– Voi sanoa ensinnäkin niin, että kansanedustajalla ei ole mitään subjektiivista oikeutta valiokuntaan. Aina eduskuntaryhmä on se, joka esittää ja täysistunto päättää. Tämä on hyvä pitää mielessä. Kansanedustajalla voi jo nyt olla tilanteita, jossa hän kokee, että häntä kohdellaan väärin, kun hän ei johonkin valiokuntaan pääse. Tässä suhteessa ei tule muutoksia.
– Tässä on eräänlaisesta doping-testistä, siihen rinnastettavasta menettelystä kysymys siinä mielessä, että kuinka lopullisesti tämä kaiken ratkaisee. On tietysti selvää, että sen jälkeen, kun henkilö on puhtain paperein valittu ja asetettu tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi, voi ilmetä neljän vuoden aikana, että hänellä alkaakin olla jotakin sellaisia yhteyksiä, jotka tekevät hänestä valiokunnan toiminnan kannalta riskihenkilön. Täysin vedenpitävää ja riskitöntä järjestelmää ei tällä tavalla saada.
– Mutta nyt on lähdetty rakentamaan aivan uudenlainen valiokunta, jolla on hyvin laajat tiedonsaantioikeudet, jotta se voi valvoa tehokkaasti uutta tiedustelulainsäädännön toimeenpanoa viranomaisissa. Jotta tämä olisi uskottava, siihen on tehty jonkilainen ennakkoarviointimenettely, joka ei ole sitova. Eduskunnan täysistunto edelleenkin voi suvereenisti ratkaista, keitä valiokuntaan tulee. Uskon, että jatkossa kuten nytkin eduskuntaryhmien on mahdollista valiokuntien vaalia valmistellessaan arvioida ja käyttää ihan poliittista hoksnokkaa, keitä mihinkin valiokuntiin pistetään. Jos täällä ilmenee jokin tyyppi, joka ei nauti kansanedustajien luottamusta, tiedusteluvalvontavaliokuntaan ei varmasti sijoiteta.
Jos tietosuojavaltuutetun selvitys tiedusteluvalvontavaliokuntaan pyrkivästä ei ole sitova, onko valiokunnan jäsenen valinta lopulta eduskuntaryhmän poliittinen valinta?
– Viime kädessä tietysti täysistunnon valinta. Periaattessa on mahdollista sellainen tilanne, että jokin eduskuntaryhmä esittää sinne henkilöä, joka kaikkien muiden eduskuntaryhmien mielestä on soveltumaton valiokuntaan jonkin muun tiedon perusteella… Silloin on periaatteessa mahdollista, että täysistunto äänestää siitä, keitä pannaan joihinkin valiokuntiin.
Voidaanko kansanedustaja erottaa tiedusteluvalvontavaliokunnasta?
– Ei näiden uusien sääntöjen mukaan, ne eivät tuo siihen mitään uutta.
Voiko hän itse irtisanoutua?
– Kyllä.
Onko tämä parlamentarismin kannalta ongelmaton mietintö vai jäikö siihen kupruja suhteessa perustuslakiin?
– Perustuslakiasiantuntijat suhtautuivat alkuperäiseen esitykseen epäillen. Tästä uudesta ei ole perustuslakiasiantuntijoiden arviota, minkälaisena he sitä pitävät. Minusta tämä on huomattavasti parempi perustuslain kannalta. Korostan sitä, että mietinnön perusteluihin kirjoitimme vielä erikseen pariin paikkaankin, että täysistunto viime kädessä tekee ratkaisun siitä, keitä valiokuntaan nimitetään.
Olisko parlamentarismin kannalta ollut parempi, ettei olisi ollut ollenkaan tällaista valiokuntaan pyrkivien (tietosuojavaltuutetun) tarkastelua?
– Sitä mietimme siinä vaiheessa, kun tätä koko ideaa lähdettiin kehittämään parlamentaarisessa seurantaryhmässä, jossa itsekin olin mukana. Pohdimme myös sitä vaihtoehtoa, joka on aika monessa muussa maassa. Siellä on jokin tiedusteluvalvonnon valiokunta, parlamentaarinen elin, jonka jäsenet eivät ole istuvia kansanedustajia vaan esimerkiksi emerituskansanedustajia. Heidät valitaan sinne kokemuksensa ja osaamisensa ja integriteettinsä pohjalta. Silloin olisi vältetty se, että istuvat kansanedustajat joutuvat ikään kuin ennakkoarvioinnin piiriin.
Ovatko tiedusteluvalvontavaliokunnan asiakirjajulkisuuteen ja vaitiolovelvollisuuteen liittyvät säännökset nyt sellaisia, että kansanedustajien normaali keskustelu ja tiedonsaanti onnistuu ja julkinen sana saa asioista riittävästi tietoa?
– En usko, että tähän tuli muutoksia julkisen sanan osalta. Erikseen kirjattiin mietintöön huoli ja purettiin auki se, että tämä ei muuta sitä tilannetta, että kansanedustajilla on mahdollisuus eduskuntaryhmissään entiseen tapaan käydä keskustelua ja jakaa sisältöä. Mutta ei tietenkään tiedusteluvalvontavaliokunnan asioita, ne pysyvät siellä tiukasti.
https://demokraatti.fi/tiedusteluva...ustajien-laheisten-turvallisuusselvityksille/
Oikeustieteilijät arvostelevat voimakkaasti salaista tiedustelua, josta ei koskaan kerrottaisi kansalaisille – eduskunta julkaisi tiedustelulakien asiantuntijalausunnot
Sisäministeriö ja Supo puolustavat edelleen uusia tiedusteluvaltuuksia, joista ei koskaan tarvitsisi kertoa niiden kohteeksi joutuneille. Katso HS:n hakukoneesta, millaisia täysin salaiseksi jääviä tiedonhankintakeinoja Supo ja sotilastiedustelu haluavat.
Oikeustieteen tohtori Markku Fredman (vas.), perustuslakiasiantuntija, professori Tuomas Ojanen ja eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Tuomo Pietiläinen HS
Julkaistu: 26.12. 18:13
HALLITUKSEN esitykset tiedustelulaeiksi saavat raskasta kritiikkiä oikeustieteilijöiltä, joiden antamat lausunnot eduskunnan valiokunnille ovat tulleet julki joulun alla.
Lakeja valmistelleet siviilivirkamiehet ja sotilaat taas puolustavat hallituksen lakiesityksiä, jotka antaisivat Supolle ja sotilastiedustelulle täysin salaiseksi jääviä keinoja puuttua kansalaisten yksityiseen ilman rikosepäilyä.
Eduskunnan sivuilla on julkaistu 262 asiantuntijalausuntoa, joissa oikeustieteilijät, etujärjestöt ja tiedustelulakien valmistelijat esittävät mielipiteensä yli tuhatsivuisesta lakipaketista. Siviilitiedustelulaista on julkaistu 148 asiantuntijalausuntoa ja sotilastiedustelulaista 114 asiatuntijalausuntoa, joita Helsingin Sanomat on käynyt lävitse.
Osa valiokuntien kuulemista asiantuntijoista, kuten tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho, on esittänyt asiansa suullisesti eikä ole jättänyt valiokunnille mitään julkaistavaa.
Oikeustieteilijät kritisoivat voimakkaasti erityisesti salaista tiedustelua, josta ei koskaan kerrottaisi kansalaisille.
Katso Helsingin Sanomien hakukoneesta, millaisia täysin salaiseksi jääviä tiedonhankintakeinoja Supo ja Pääesikunnan tiedustelu ovat saamassa Suomen sisälle ja ulkopuolelle, jos hallituksen esitykset menevät lävitse.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNANkuulemat oikeustieteilijät ovat tehneet useita havaintoja, joita perustuslakivaliokunta on jo vaatinut korjattavaksilausunnossaan.
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin laski marraskuussa, että valiokunta totesi suoranaisia ristiriitoja perustuslain kanssa peräti 30 pykälässä.
Perustuslakivaliokunta päätti muun muassa edellyttää, että tiedustelun kohteelle on ilmoitettava pelkkien tunnistetietojen eli esimerkiksi viestin lähettäjän, vastaanottajan tai lähetysajan sekä internet-selailun läpikäynti. Hallituksen esityksen mukaan Supo ja sotilastiedustelu olisivat kertoneet vain sisällön katsomisesta.
OIKEUSTIETEILIJÄT esittävät vasta julkistetuissa lausunnoissa paljon kriittisiä huomiota, joihin perustuslakivaliokunta ei ole ottanut selkeää kantaa, vaan jättää asian hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan lähikuukausien pohdintaan.
Oikeustieteilijät arvostelevat muun mussa siitä, että kansalaisten oikeus jälkeenpäin tietää itseensä kohdistuneesta tiedustelusta ei ole voimassa ulkomailla. Oikeustieteilijät ovat lausunnoissaan ihmetelleet myös sitä, että virheellisesti tiedustelun kohteeksi joutuneille ei koskaan kerrottaisi asiasta.
Jos henkilön viesti on napattu virheellisesti, se pitää lakiesityksen mukaan tuhota välittömästi, mutta virheestä ei tarvitse kertoa kohteelle. Sisäministeriön valmistelijoiden mukaan viestin tuhoamien on riittävä oikeusturvakeino.
PERUSOIKEUKSIIN ja ihmisoikeuksiin erikoistunut tohtorikoulutettava Niklas Vainio katsoo lausunnossaan, että luottamuksellisen viestin suojassa ei ole kyse pelkästään siitä, onko viranomaisella kopio viestistä.
”Henkilöllä, jonka luottamuksellisen viestinnän suojaa on rajoitettu, on lähtökohtaisesti oikeus tietää, että viestin on lukenut kolmaskin osapuoli ja oikeus harkita oikeusturvakeinojen käyttämistä”, oikeustieteen ja filosofian maisteri Vainio lausuu.
Viesti pitää hävittää, jos se on lähetetty Suomen rajojen sisällä tai se kuuluu lääkärin, asianajajan tai papin vatiolovelvollisuuden tai toimittajan tietolähteen lähdesuojan piiriin.
Tiedustelulakien valmistelijoiden mielestä riittävästi oikeusturvaa antaa sekin, että kuka tahansa voi pyytää tiedusteluvaltuutettua tutkimaan häneen mahdollisesti kohdistuneen tiedustelumenetelmän käytön lainmukaisuuden. Vainion mielestä tutkiminen ei auta loukkauksen selvittämisessä.
”Pelkkään yleiseen epäilyyn perustuva tutkintapyyntö ei todennäköisesti edes voi johtaa mihinkään tulokseen, koska tiedot tapahtuneesta viestin avaamisesta on jo poistettu”, Vainio kirjoittaa perustuslakivaliokunnalle.
Vainio lienee oikeassa, sillä lainvalmistelijoiden tarkoitus on, että Supo ja sotilastiedustelu kirjaavat viestin hävittämisen lokitietoihin, mutta tuhoavat tiedot viestinnän osapuolista. Tällöin tiedusteluvaltuutettu ei voisi jälkikäteen teoriassakaan selvittää, kenen viestintää Supo ja sotilastiedustelu ovat vahingossa avanneet.
Vainio katsookin asiantuntijalausunnossaan, että myös virheellisesti napatuista ja hävitetyistä viesteistä pitää kertoa kansalaisille.
MYÖS Helsingin yliopiston professori, perustuslakiasiantuntija Tuomas Ojanen kritisoi kohtaa. Hänen mukaansa on perustelujen valossa epäselvää, miksi ilmoittamista ei olisi tehtävä, varsinkin kun otetaan huomioon ilmoittamista puoltavat näkökohdat.
”Selvänä pääsääntönä on kuitenkin sekä perustuslain että Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU-oikeuden kannalta se, että tiedustelumenetelmän käytöstä ilmoitetaan mahdollisimman pian asianosaiselle ja että poikkeukset tähän lähtökohtaan rajoittuvat vain laissa soveltamisedellytyksiltään hyvin tiukasti määriteltyihin tilanteisiin”, professori Ojanen kirjoittaa perustuslakivaliokunnalle.
Ojanen katsoo, että kaiken kaikkiaan ehdotettuja rajauksia ilmoittamisvelvollisuuteen ei ainakaan esityksessä esiin tuoduilla perusteluilla voida pitää hyväksyttävinä.
”Koska sen paremmin perustuslakivaliokunnan kuin asiantuntijan asiana ei ole kehitellä perusteluja perus- ja ihmisoikeuksien rajoituksille, ministeriöltä pitäisi vaatia painavampia perusteita ilmoittamisvelvollisuuden ehdotetuille rajauksille”, Ojanen muistuttaa.
OIKEUSTIETEEN tohtori Markku Fredman arvostelee lakiesitysten kohtaa, jonka mukaan Supolla ja sotilastiedustelulla ei olisi minkäänlaista ilmoitusvelvollisuutta ulkomailla olevalle kansalaiselle, joka on joutunut tiedustelun kohteeksi.
”Asuinpaikka on perustuslain neljännessä pykälässä tarkoitettu muu henkilöön liittyvän syy, jonka perusteella ei voida syrjiä. Mielestäni olisi syytä harkita jotain muuta perustetta ilmoituksen tekemättä jättämiselle, mikäli sellainen rajaus ylipäätään on tarpeen”, Fredman kirjoittaa perustuslakivaliokunnalle.
Lue lisää: Supo saa puuttua ulkomaille matkustaneiden kansalaisten yksityisyyteen salaisesti, jos hallituksen esitys tiedustelulaeiksi toteutuu.
MYÖS eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen nostaa esiin sen, ulkomailla oleskeleva suomalainen olisi tavallista heikommassa asemassa tiedonsaannin suhteen.
”Säännöksen mukaan esimerkiksi tilapäisesti ulkomailla olevalle suomalaiselle ei tarvitsisi ilmoitusta [tiedustelusta]tehdä. En pidä tätä hyväksyttävänä”, oikeusasiamies Jääskeläinen lausuu puolustusvaliokunnalle.
Jääskeläisen mukaan Suomen rajojen ulkopuolella tilapäisestikin vieraileva suomalainen olisi muutenkin täysin eri asemassa kuin Suomen sisällä oleskeleva. Salaisen tiedonhankinnan keinoista päättäisi suojelupoliisin päällikkö eikä esimerkiksi käräjäoikeus.
”Ehdotetun sääntelyn mukaan olisi mahdollista, että Suomen ulkopuolella vaikkapa lomalla olevaan suomalaiseen kohdennettaisiin suomalaisen tiedusteluviranomaisen toimesta esimerkiksi telekuuntelua ilman samaa päätöksentekomenettelyä ja oikeusturvatakeita kuin Suomessa olisi sovellettava”, Jääskeläinen kirjoittaa perustuslakivaliokunnalle.
OIKEUSASIAMIEHEN mielestä ulkomailla oleskelevan suomalaisen oikeusturvaa ei voida muotoilla niin, että Supo voi oman harkintansa mukaan antaa sitä tai olla antamatta.
Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että toimittaja saattaa menettää oikeutensa lähdesuojaan ulkomailla. Supo ja sotilastiedustelu saisivat nimittäin harkinnanvaraisesti päättää, kohdistavatko ne ulkomaantiedustelua suomalaisten lääkärien, asianajajien, pappien ja toimittajien tiedustelukiellon alaiseen viestintään, perustuslakivaliokunta tulkitsee.
”Perustuslakivaliokunnan mielestä virkamiehen perustuslakiin perustuva velvollisuus olla ulkomaillakaan ollessaan toimimatta tavalla, joka loukkaa perus- ja ihmisoikeuksia, ei voi perustua näin avoimella sääntelyllä määriteltyyn laajaan harkintavaltaan. Valiokunnan mielestä sääntelyä on täsmennettävä olennaisesti”, perustuslakivaliokunta vaatii.
Fakta
Valiokunnilla aikaa helmikuuhun
Eduskunnan hallintovaliokunta ja puolustusvaliokunta muokkaavat tiedustelulakien pykäliä kiireellä, sillä valiokunnilla on aikaa tehdä mietintö helmikuun 14. päivään mennessä.
Valiokuntien tehtävänä on lisätä kansalaisten oikeutta jälkikäteen tietää heihin kohdistuneesta tiedustelusta.
Taustalla on sosiaalidemokraattien ja hallituksen eduskuntaryhmien välillä tehty sopimus. Sen mukaan sosiaalidemokraatit antoivat tuen perustuslain kiireelliselle muuttamiselle, kun kansalaiset saavat oikeuden aina tietää itseensä kohdistuneesta tiedustelusta oli se tapahtunut tarkoituksella tai vahingossa.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005947059.html
Sisäministeriö ja Supo puolustavat edelleen uusia tiedusteluvaltuuksia, joista ei koskaan tarvitsisi kertoa niiden kohteeksi joutuneille. Katso HS:n hakukoneesta, millaisia täysin salaiseksi jääviä tiedonhankintakeinoja Supo ja sotilastiedustelu haluavat.
Oikeustieteen tohtori Markku Fredman (vas.), perustuslakiasiantuntija, professori Tuomas Ojanen ja eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Tuomo Pietiläinen HS
Julkaistu: 26.12. 18:13
HALLITUKSEN esitykset tiedustelulaeiksi saavat raskasta kritiikkiä oikeustieteilijöiltä, joiden antamat lausunnot eduskunnan valiokunnille ovat tulleet julki joulun alla.
Lakeja valmistelleet siviilivirkamiehet ja sotilaat taas puolustavat hallituksen lakiesityksiä, jotka antaisivat Supolle ja sotilastiedustelulle täysin salaiseksi jääviä keinoja puuttua kansalaisten yksityiseen ilman rikosepäilyä.
Eduskunnan sivuilla on julkaistu 262 asiantuntijalausuntoa, joissa oikeustieteilijät, etujärjestöt ja tiedustelulakien valmistelijat esittävät mielipiteensä yli tuhatsivuisesta lakipaketista. Siviilitiedustelulaista on julkaistu 148 asiantuntijalausuntoa ja sotilastiedustelulaista 114 asiatuntijalausuntoa, joita Helsingin Sanomat on käynyt lävitse.
Osa valiokuntien kuulemista asiantuntijoista, kuten tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho, on esittänyt asiansa suullisesti eikä ole jättänyt valiokunnille mitään julkaistavaa.
Oikeustieteilijät kritisoivat voimakkaasti erityisesti salaista tiedustelua, josta ei koskaan kerrottaisi kansalaisille.
Katso Helsingin Sanomien hakukoneesta, millaisia täysin salaiseksi jääviä tiedonhankintakeinoja Supo ja Pääesikunnan tiedustelu ovat saamassa Suomen sisälle ja ulkopuolelle, jos hallituksen esitykset menevät lävitse.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNANkuulemat oikeustieteilijät ovat tehneet useita havaintoja, joita perustuslakivaliokunta on jo vaatinut korjattavaksilausunnossaan.
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin laski marraskuussa, että valiokunta totesi suoranaisia ristiriitoja perustuslain kanssa peräti 30 pykälässä.
Perustuslakivaliokunta päätti muun muassa edellyttää, että tiedustelun kohteelle on ilmoitettava pelkkien tunnistetietojen eli esimerkiksi viestin lähettäjän, vastaanottajan tai lähetysajan sekä internet-selailun läpikäynti. Hallituksen esityksen mukaan Supo ja sotilastiedustelu olisivat kertoneet vain sisällön katsomisesta.
OIKEUSTIETEILIJÄT esittävät vasta julkistetuissa lausunnoissa paljon kriittisiä huomiota, joihin perustuslakivaliokunta ei ole ottanut selkeää kantaa, vaan jättää asian hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan lähikuukausien pohdintaan.
Oikeustieteilijät arvostelevat muun mussa siitä, että kansalaisten oikeus jälkeenpäin tietää itseensä kohdistuneesta tiedustelusta ei ole voimassa ulkomailla. Oikeustieteilijät ovat lausunnoissaan ihmetelleet myös sitä, että virheellisesti tiedustelun kohteeksi joutuneille ei koskaan kerrottaisi asiasta.
Jos henkilön viesti on napattu virheellisesti, se pitää lakiesityksen mukaan tuhota välittömästi, mutta virheestä ei tarvitse kertoa kohteelle. Sisäministeriön valmistelijoiden mukaan viestin tuhoamien on riittävä oikeusturvakeino.
PERUSOIKEUKSIIN ja ihmisoikeuksiin erikoistunut tohtorikoulutettava Niklas Vainio katsoo lausunnossaan, että luottamuksellisen viestin suojassa ei ole kyse pelkästään siitä, onko viranomaisella kopio viestistä.
”Henkilöllä, jonka luottamuksellisen viestinnän suojaa on rajoitettu, on lähtökohtaisesti oikeus tietää, että viestin on lukenut kolmaskin osapuoli ja oikeus harkita oikeusturvakeinojen käyttämistä”, oikeustieteen ja filosofian maisteri Vainio lausuu.
Viesti pitää hävittää, jos se on lähetetty Suomen rajojen sisällä tai se kuuluu lääkärin, asianajajan tai papin vatiolovelvollisuuden tai toimittajan tietolähteen lähdesuojan piiriin.
Tiedustelulakien valmistelijoiden mielestä riittävästi oikeusturvaa antaa sekin, että kuka tahansa voi pyytää tiedusteluvaltuutettua tutkimaan häneen mahdollisesti kohdistuneen tiedustelumenetelmän käytön lainmukaisuuden. Vainion mielestä tutkiminen ei auta loukkauksen selvittämisessä.
”Pelkkään yleiseen epäilyyn perustuva tutkintapyyntö ei todennäköisesti edes voi johtaa mihinkään tulokseen, koska tiedot tapahtuneesta viestin avaamisesta on jo poistettu”, Vainio kirjoittaa perustuslakivaliokunnalle.
Vainio lienee oikeassa, sillä lainvalmistelijoiden tarkoitus on, että Supo ja sotilastiedustelu kirjaavat viestin hävittämisen lokitietoihin, mutta tuhoavat tiedot viestinnän osapuolista. Tällöin tiedusteluvaltuutettu ei voisi jälkikäteen teoriassakaan selvittää, kenen viestintää Supo ja sotilastiedustelu ovat vahingossa avanneet.
Vainio katsookin asiantuntijalausunnossaan, että myös virheellisesti napatuista ja hävitetyistä viesteistä pitää kertoa kansalaisille.
MYÖS Helsingin yliopiston professori, perustuslakiasiantuntija Tuomas Ojanen kritisoi kohtaa. Hänen mukaansa on perustelujen valossa epäselvää, miksi ilmoittamista ei olisi tehtävä, varsinkin kun otetaan huomioon ilmoittamista puoltavat näkökohdat.
”Selvänä pääsääntönä on kuitenkin sekä perustuslain että Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU-oikeuden kannalta se, että tiedustelumenetelmän käytöstä ilmoitetaan mahdollisimman pian asianosaiselle ja että poikkeukset tähän lähtökohtaan rajoittuvat vain laissa soveltamisedellytyksiltään hyvin tiukasti määriteltyihin tilanteisiin”, professori Ojanen kirjoittaa perustuslakivaliokunnalle.
Ojanen katsoo, että kaiken kaikkiaan ehdotettuja rajauksia ilmoittamisvelvollisuuteen ei ainakaan esityksessä esiin tuoduilla perusteluilla voida pitää hyväksyttävinä.
”Koska sen paremmin perustuslakivaliokunnan kuin asiantuntijan asiana ei ole kehitellä perusteluja perus- ja ihmisoikeuksien rajoituksille, ministeriöltä pitäisi vaatia painavampia perusteita ilmoittamisvelvollisuuden ehdotetuille rajauksille”, Ojanen muistuttaa.
OIKEUSTIETEEN tohtori Markku Fredman arvostelee lakiesitysten kohtaa, jonka mukaan Supolla ja sotilastiedustelulla ei olisi minkäänlaista ilmoitusvelvollisuutta ulkomailla olevalle kansalaiselle, joka on joutunut tiedustelun kohteeksi.
”Asuinpaikka on perustuslain neljännessä pykälässä tarkoitettu muu henkilöön liittyvän syy, jonka perusteella ei voida syrjiä. Mielestäni olisi syytä harkita jotain muuta perustetta ilmoituksen tekemättä jättämiselle, mikäli sellainen rajaus ylipäätään on tarpeen”, Fredman kirjoittaa perustuslakivaliokunnalle.
Lue lisää: Supo saa puuttua ulkomaille matkustaneiden kansalaisten yksityisyyteen salaisesti, jos hallituksen esitys tiedustelulaeiksi toteutuu.
MYÖS eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen nostaa esiin sen, ulkomailla oleskeleva suomalainen olisi tavallista heikommassa asemassa tiedonsaannin suhteen.
”Säännöksen mukaan esimerkiksi tilapäisesti ulkomailla olevalle suomalaiselle ei tarvitsisi ilmoitusta [tiedustelusta]tehdä. En pidä tätä hyväksyttävänä”, oikeusasiamies Jääskeläinen lausuu puolustusvaliokunnalle.
Jääskeläisen mukaan Suomen rajojen ulkopuolella tilapäisestikin vieraileva suomalainen olisi muutenkin täysin eri asemassa kuin Suomen sisällä oleskeleva. Salaisen tiedonhankinnan keinoista päättäisi suojelupoliisin päällikkö eikä esimerkiksi käräjäoikeus.
”Ehdotetun sääntelyn mukaan olisi mahdollista, että Suomen ulkopuolella vaikkapa lomalla olevaan suomalaiseen kohdennettaisiin suomalaisen tiedusteluviranomaisen toimesta esimerkiksi telekuuntelua ilman samaa päätöksentekomenettelyä ja oikeusturvatakeita kuin Suomessa olisi sovellettava”, Jääskeläinen kirjoittaa perustuslakivaliokunnalle.
OIKEUSASIAMIEHEN mielestä ulkomailla oleskelevan suomalaisen oikeusturvaa ei voida muotoilla niin, että Supo voi oman harkintansa mukaan antaa sitä tai olla antamatta.
Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että toimittaja saattaa menettää oikeutensa lähdesuojaan ulkomailla. Supo ja sotilastiedustelu saisivat nimittäin harkinnanvaraisesti päättää, kohdistavatko ne ulkomaantiedustelua suomalaisten lääkärien, asianajajien, pappien ja toimittajien tiedustelukiellon alaiseen viestintään, perustuslakivaliokunta tulkitsee.
”Perustuslakivaliokunnan mielestä virkamiehen perustuslakiin perustuva velvollisuus olla ulkomaillakaan ollessaan toimimatta tavalla, joka loukkaa perus- ja ihmisoikeuksia, ei voi perustua näin avoimella sääntelyllä määriteltyyn laajaan harkintavaltaan. Valiokunnan mielestä sääntelyä on täsmennettävä olennaisesti”, perustuslakivaliokunta vaatii.
Fakta
Valiokunnilla aikaa helmikuuhun
Eduskunnan hallintovaliokunta ja puolustusvaliokunta muokkaavat tiedustelulakien pykäliä kiireellä, sillä valiokunnilla on aikaa tehdä mietintö helmikuun 14. päivään mennessä.
Valiokuntien tehtävänä on lisätä kansalaisten oikeutta jälkikäteen tietää heihin kohdistuneesta tiedustelusta.
Taustalla on sosiaalidemokraattien ja hallituksen eduskuntaryhmien välillä tehty sopimus. Sen mukaan sosiaalidemokraatit antoivat tuen perustuslain kiireelliselle muuttamiselle, kun kansalaiset saavat oikeuden aina tietää itseensä kohdistuneesta tiedustelusta oli se tapahtunut tarkoituksella tai vahingossa.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005947059.html
Uutisessa on valintatehtävä..
Mistä tilanteesta on kyse?
Supo tai puolustusvoimat epäilee sinun vakavasti uhkaavan kansallista turvallisuutta (ei suoranaista rikosepäilyä)
Tällaisia tiedusteluoikeuksia hallituksen esitys antaa viranomaisille eikä niistä tarvitse kertoa jälkikäteen:
Viestisi ylittää Suomen rajat ja viranomainen saa jotain näistä selville: sähköpostin tai muun viestinnän osapuolet*, sähköpostin tai muun viestinnän kellonaika*, sähköpostin tai muun viestinnän koko tai kesto*, sähköpostin tai muun viestinnän reititystiedot*, tekstiviestien ja mms-viestien pituus ja käytetty merkistö*, internet-selalun osoitetiedot*:
Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Sinua tarkkailaan suunnitelmallisesti ja salaa: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Sinua puhutellaan väärällä henkilöllisyydellä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Työpaikallasi käydään vaivihkaisesti penkomassa asioita ja monistamassa niitä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
* Perustuslakivaliokunta on vaatinut lausunnossaan muutoksia näihin kohtiin.
Lähde: Lähde: Hallituksen esitykset siviili- ja sotilastiedustelulaeiksi ja perustuslakivaliokunnan lausunto niistä
Mistä tilanteesta on kyse?
Supo tai puolustusvoimat epäilee sinun vakavasti uhkaavan kansallista turvallisuutta (ei suoranaista rikosepäilyä)
Tällaisia tiedusteluoikeuksia hallituksen esitys antaa viranomaisille eikä niistä tarvitse kertoa jälkikäteen:
Viestisi ylittää Suomen rajat ja viranomainen saa jotain näistä selville: sähköpostin tai muun viestinnän osapuolet*, sähköpostin tai muun viestinnän kellonaika*, sähköpostin tai muun viestinnän koko tai kesto*, sähköpostin tai muun viestinnän reititystiedot*, tekstiviestien ja mms-viestien pituus ja käytetty merkistö*, internet-selalun osoitetiedot*:
Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Sinua tarkkailaan suunnitelmallisesti ja salaa: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Sinua puhutellaan väärällä henkilöllisyydellä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Työpaikallasi käydään vaivihkaisesti penkomassa asioita ja monistamassa niitä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
* Perustuslakivaliokunta on vaatinut lausunnossaan muutoksia näihin kohtiin.
Lähde: Lähde: Hallituksen esitykset siviili- ja sotilastiedustelulaeiksi ja perustuslakivaliokunnan lausunto niistä
Supolla tai puolustusvoimilla ei ole mitään epäilyjä sinua kohtaan, mutta viestisi on napattu erehdyksessä
Tällaisia tiedusteluoikeuksia hallituksen esitys antaa viranomaisille eikä niistä tarvitse kertoa jälkikäteen:
Viranomainen on saanut selville jotain näistä erehdyksessä ja hävittänyt tiedon: puhelun koko sisältö, sähköpostin tai muun viestinnän koko sisältö, matkapuhelimen tai muun laitteen käyttäjän sijaintitiedot, puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän osapuolet, puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän kellonaika , puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän koko tai kesto , puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän reititystiedot, tekstiviestien ja mms-viestien pituus ja käytetty merkistö, sähköpostin aihekenttä, internet-selalun osoitetiedot: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Olet lääkäri ja viestit potilastietoja:Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet pappi ja viestit rippisalaisuuksia: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet asianajaja ja viestit asianajosalaisuuksia: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet toimittaja ja olet yhteydessä tietolähteeseen: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
* Perustuslakivaliokunta on vaatinut lausunnossaan muutoksia näihin kohtiin.
Lähde: Lähde: Hallituksen esitykset siviili- ja sotilastiedustelulaeiksi ja perustuslakivaliokunnan lausunto niistä
Tällaisia tiedusteluoikeuksia hallituksen esitys antaa viranomaisille eikä niistä tarvitse kertoa jälkikäteen:
Viranomainen on saanut selville jotain näistä erehdyksessä ja hävittänyt tiedon: puhelun koko sisältö, sähköpostin tai muun viestinnän koko sisältö, matkapuhelimen tai muun laitteen käyttäjän sijaintitiedot, puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän osapuolet, puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän kellonaika , puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän koko tai kesto , puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän reititystiedot, tekstiviestien ja mms-viestien pituus ja käytetty merkistö, sähköpostin aihekenttä, internet-selalun osoitetiedot: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Olet lääkäri ja viestit potilastietoja:Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet pappi ja viestit rippisalaisuuksia: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet asianajaja ja viestit asianajosalaisuuksia: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet toimittaja ja olet yhteydessä tietolähteeseen: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
* Perustuslakivaliokunta on vaatinut lausunnossaan muutoksia näihin kohtiin.
Lähde: Lähde: Hallituksen esitykset siviili- ja sotilastiedustelulaeiksi ja perustuslakivaliokunnan lausunto niistä
Supolla tai puolustusvoimilla ei ole mitään epäilyjä sinua kohtaan, mutta olet ollut jostain syystä yhteydessä epäillyn kanssa
Tällaisia tiedusteluoikeuksia hallituksen esitys antaa viranomaisille eikä niistä tarvitse kertoa jälkikäteen:
Viranomainen saa jotain näistä selville: puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän koko sisältö, matkapuhelimen tai muun laitteen käyttäjän sijaintitiedot, puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän osapuolet, puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän kellonaika , puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän koko tai kesto , puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän reititystiedot, tekstiviestien ja mms-viestien pituus ja käytetty merkistö, sähköpostin aihekenttä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Olet lääkäri ja viestit potilastietoja:Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet pappi ja viestit rippisalaisuuksia: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet asianajaja ja viestit asianajosalaisuuksia: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet toimittaja ja olet yhteydessä tietolähteeseen: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet paikalla, kun toista henkilö tarkkailaan suunnitelmallisesti ja salaa: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Sinua puhutellaan väärällä henkilöllisyydellä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Kollegasi (tiedustelun kohteen) työpaikalla käydään vaivihkaisesti penkomassa asioita ja monistamassa niitä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
* Perustuslakivaliokunta on vaatinut lausunnossaan muutoksia näihin kohtiin.
Lähde: Lähde: Hallituksen esitykset siviili- ja sotilastiedustelulaeiksi ja perustuslakivaliokunnan lausunto niistä
Tällaisia tiedusteluoikeuksia hallituksen esitys antaa viranomaisille eikä niistä tarvitse kertoa jälkikäteen:
Viranomainen saa jotain näistä selville: puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän koko sisältö, matkapuhelimen tai muun laitteen käyttäjän sijaintitiedot, puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän osapuolet, puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän kellonaika , puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän koko tai kesto , puhelun, sähköpostin tai muun viestinnän reititystiedot, tekstiviestien ja mms-viestien pituus ja käytetty merkistö, sähköpostin aihekenttä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Olet lääkäri ja viestit potilastietoja:Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet pappi ja viestit rippisalaisuuksia: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet asianajaja ja viestit asianajosalaisuuksia: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet toimittaja ja olet yhteydessä tietolähteeseen: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle, jos viesti hävitetty välittömästi (lokitietomerkintä hävittämisestä säilyy)
Olet paikalla, kun toista henkilö tarkkailaan suunnitelmallisesti ja salaa: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Sinua puhutellaan väärällä henkilöllisyydellä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
Kollegasi (tiedustelun kohteen) työpaikalla käydään vaivihkaisesti penkomassa asioita ja monistamassa niitä: Supon tai sotilastiedustelun ei tarvitse koskaan ilmoittaa sinulle
* Perustuslakivaliokunta on vaatinut lausunnossaan muutoksia näihin kohtiin.
Lähde: Lähde: Hallituksen esitykset siviili- ja sotilastiedustelulaeiksi ja perustuslakivaliokunnan lausunto niistä
Minustahan tuo on ihan hyvää settiä
Epäilemättä. Sinähän et ole Suomessa... Ai niin...
.
Mahtaa parivaljakkoa Scheinin & Pietiläinen harmittaa peijakkaasti:
Valiokunnat: Hävitetyistä viesteistä ei koskaan kerrota kansalaisille – Vaatimukset kansalaisten oikeudesta aina jälkeenpäin tietää tiedustelusta eivät toteudu
”Valiokunta kritiikittömästi toistaa puolustusministeriön sille antaman paikkansa pitämättömän tiedon Suomen lainsäädännön sisällöstä”, perustuslakiasiantuntija Martin Scheinin ihmettelee.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005990955.html
Valiokunnat: Hävitetyistä viesteistä ei koskaan kerrota kansalaisille – Vaatimukset kansalaisten oikeudesta aina jälkeenpäin tietää tiedustelusta eivät toteudu
”Valiokunta kritiikittömästi toistaa puolustusministeriön sille antaman paikkansa pitämättömän tiedon Suomen lainsäädännön sisällöstä”, perustuslakiasiantuntija Martin Scheinin ihmettelee.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005990955.html
Oikeustoimittajat ovat syvästi huolissaan:
http://www.oikeustoimittajat.fi/Lausunto_Toimittajat.php
http://www.oikeustoimittajat.fi/Lausunto_Toimittajat.php
Lukekaas tuo toimittajien kannanotto - vaaditaanko siinä teidän mielestänne jo lähtökohtaisesti toimittajien jättämistä tiedustelulakien valtuuttamien toimien ulkopuolella?
Jos lähtökohtana pidetään, että toimittajien viestintä heidän käyttämiensä lähteitten kanssa nauttii lähdesuojaa, niin silloin toimittajan ammatillinen viestintä (ja osin siviili) voitaisiin kokonaisuudessaan nähdä lähdesuojan suojaamaksi.
Makes no sense; jos tamperelainen ihmisoikeustoimittajar on vaikka tiedustelun kohteena olevan salarakas-panopuu ja heidän käymänsä viestintä aktiivista. Miksi tiedustelun tulisi jättää nimenomaan pelkän lähdesuojaoletuksen vuoksi tämän toimittajan viestintä avaamatta tai ilmoittaa tälle tiedustelun kohteeksi joutumisesta?
Jos lähtökohtana pidetään, että toimittajien viestintä heidän käyttämiensä lähteitten kanssa nauttii lähdesuojaa, niin silloin toimittajan ammatillinen viestintä (ja osin siviili) voitaisiin kokonaisuudessaan nähdä lähdesuojan suojaamaksi.
Makes no sense; jos tamperelainen ihmisoikeustoimittajar on vaikka tiedustelun kohteena olevan salarakas-panopuu ja heidän käymänsä viestintä aktiivista. Miksi tiedustelun tulisi jättää nimenomaan pelkän lähdesuojaoletuksen vuoksi tämän toimittajan viestintä avaamatta tai ilmoittaa tälle tiedustelun kohteeksi joutumisesta?
Osasto 31
Kapteeni
Itse ymmärsin niin, että työtehtävissä olevan toimittajan tiedonhankinta (ja siis viestit yleensä) pitäisi olla lähtökohtaisesti lähdesuojan alaisia. Elikkä tuo ehdottamasi skenaario ei juuri olisi lähdesuojan alaista.
Ei siinä muuten mitään, tämän takiahan toimittajat pystyvät esim. haastattelemaan vaikka huumekartelleja tai Palestiinalais militantteja ilman että heiltä lähdetään onkimaan tietoja näitten toimintatavoista. Tosin yleensä viranomaiset ovatkin tietoisia tästä ja paikkoihin mennään luvan kanssa.
Ei siinä muuten mitään, tämän takiahan toimittajat pystyvät esim. haastattelemaan vaikka huumekartelleja tai Palestiinalais militantteja ilman että heiltä lähdetään onkimaan tietoja näitten toimintatavoista. Tosin yleensä viranomaiset ovatkin tietoisia tästä ja paikkoihin mennään luvan kanssa.
Kyllä ja ei. Toimittajan ja lähteen välinen keskustelu on tosiaan suojattua sen sisällöstä riippumatta. Mutta mistä tiedetään kuka on lähde, ennen kuin viesti luetaan? Ongelma lähdesuojan kannalta on se, että tärkein suojattava asia on lähteen henkilöllisyys joka tuossa paljastuu automaattisesti. Toisaalta vain tylsämielinen toimittaja käyttää esimerkiksi työsähköpostia arkaluonteisen tietolähteen kanssa kommunikoimiseen. Jokainen tietää että niitä valvotaan ja saadaan vaikka jälkikäteen selville. Minkä myös tietolähteet joilla on oikeasti jotain merkittävää tietoa hyvin ymmärtävät. Panopuut eivät siis keskustele varmasti sähköisesti salaisuuksista
.Minkä lisäksi jokainen järkevä mediatalo ohjeistaa tuon lain jälkeen toimittajansa tietosuojan osalta. Kaikki tietävät että toimittajia jotka kirjoittavat politiikasta tai muista aroista aiheista tullaan seuraamaan koko ajan. Kannattaa muistaa, että Supo ja PV ottavat lain mukaan tehtävät hallitukselta joten on selvää että poliittisia vuotoja tullaan metsästämään.
Ongelma tuossa valiokunnan lausunnossa on se, että siinä selkeästi pyritään kiertämään lain rajoitukset koska tuo käytännössä mahdollistaa minkä tahansa viestin lukemisen "vahingossa" ja sitten vain toteamisen että hups. Kun viesti on luettu, sen hävittäminen ei merkitse yhtään mitään koska tieto sisällöstä on jo Supolla. Meneekö tuo läpi on sitten toinen asia. EIT on jo todennut aiemmin, että tiedonhankintakeinojen käyttö vaatii lähtökohtaisesti tuomioistuimen luvan. Minkä lisäksi käsittääkseni on poliittisesti sovittu että ilmoitus pitää antaa ja oikeuden pitää antaa luvat.
Jännä nähdä miten käy.