Uusi tiedustelulaki

Niin, Supolle jäisi tiedonhankintaoikeuksia rikosten ennaltaehkäisemiseen ja paljastamiseen. Toki kamalaa rikollisen oikeuksien kannalta.

Toisaalta Pöysi toteaa: ”Kansallisen turvallisuuden intressi tietyltä osin puoltaa tätä yhdistelmää pienessä maassa, koska meihin kohdistuu monenlaisia uhkia. Mutta palomuurien ja roolien selkeyden kannalta erillisyys on yleensä perustelluin ratkaisu.”

Lisäksi Supon esitutkintaoikeudet poistettaisiin.

Kommentti tuohon.

Näitä valtuuksia siis ei saa käyttää kuin laissa mainittuihin epäilyihin liittyen. Nämä valtuudet eivät ole rikostutkintaa varten, eikä niitä missään oikeusvaltiossa voida perustella sillä.

Rikostutkinta edellyttää aina rikosepäilyä. Tämä nykylaki on tiedustelua varten, joka ei edellytä rikosepäilyä. Syy, miksi näitä valtuuksia ei saa käyttää rikostutkinnassa on se, että ne kajoavat niin voimakkaasti yksilönvapauksien alueelle, ettei niiden käyttöä voi perustella tavallisen rikollisuuden selvittämisintressillä.

Ehkä huono analogia, mutta esimerkkinä. Poliisi voi pidättää esimerkiksi henkilön epäiltynä rattijuopumuksesta jos sillä on konkreettinen peruste epäilylle. Sen sijaan poliisi ei voi pidättää satunnaisesti 500 autoilijaa kadulta selvittääkseen onko joku heistä mahdollisesti rattijuoppo. Tässä on kyse hieman samasta asiasta.

Ja tämän takia Supon kaksoisrooli on ongelma perusoikeuksien kannalta. Jos normaali rikostutkinta on osa Supon toimintaa sille saattaa tulla kiusaus alkaa käyttää näitä uusia valtuuksia haravoimaan mahdollisia rikollisia ja tämä nyt vain ei ole minkään lain tai ihmisoikeuden mukainen toimintatapa. Tästä johtuu Pöysin kommentti.
 
Saamani tiedon mukaan Martin Scheinin lähetti kaikille opposition edustajille sähköpostia ja pyysi heitä kaatamaan tiedustelulait. On mahdollista, että Risikon aikalisä tuli taktisesti oikeaan kohtaan.

On käsittämätöntä, että media ei lainkaan huomaa, ettei Scheinin (tai hänen taustavoimansa) halua mitään tiedustelun helpottumista ylipäänsä. Media (erityisesti Tuomo Pietiläinen) kirjoittaa vain sen ja sen opin "professoreista" ja perustuslaillisista ongelmista kuin jostain järkevästä asiasta. :cool:

Joo, niin minäkin muistelen että viime vuoden puolella Scheinin olisi pommittanut nimenomaan oppositiossa istuvia kansanedustajia sähköpostein ja opastanut näitä mitenkä tiedustelulainsäädäntö saataisiin jumiin tai vielä parempaa kokonaan nurin. Ukon oman poliittisen taustan huomioiden ei kyllä yllätä yhtään.
 
Tiedustelulait takaisin valiokuntiin– puhemies Paula Risikko: Lait ehditään vielä käsitellä
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006001702.html

"Kun juttelin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kanssa, he tekevät koko ajan sotelainsäädäntöä. Voitaisiin ajatella, että jos se saataisiin ensi viikolla, he pystyisivät hyvin nopealla aikataululla ottamaan tämän (tiedustelulakien) lausunnon antamisen, Risikko totesi."


Ei taida onnistua.
 
Tiedustelulait takaisin valiokuntiin– puhemies Paula Risikko: Lait ehditään vielä käsitellä
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006001702.html

"Kun juttelin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kanssa, he tekevät koko ajan sotelainsäädäntöä. Voitaisiin ajatella, että jos se saataisiin ensi viikolla, he pystyisivät hyvin nopealla aikataululla ottamaan tämän (tiedustelulakien) lausunnon antamisen, Risikko totesi."


Ei taida onnistua.

Typerää touhua. Asia olisi voitu hoitaa normaalissa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Mutta piti yrittää hakea perustuslain vastaisia oikeuksia vielä viime hetkillä niin näin sitten käy.

Jos nyt tehtäisiin viisaasti, niin nuo lait jätettäisiin lepäämään ja uusi eduskunta käsittelisi ne. Hyvälle asialle oikein perustein löytyisi kyllä riittävä kannatus. Mutta kun haetaan täyttä urkintavapautta niin (toivottavasti) tulee hankaluuksia. Jännä nähdä miten käy. Nyt puhutaan isoista asioista.
 
Analyysi: Sotilaat leikkivät poliisia
Sotilastiedustelu on saamassa vaivihkaa poikkeuksellisen laajat tiedonhankintavaltuudet. Harmaat radiotiedustelumiehet ovat muuttumassa kertaheitolla salaisiksi agenteiksi, kirjoittaa Ylen toimittaja Jan Fredriksson.
Sotilastiedustelu
16.2.2019 klo 09:44
13-3-10644341.jpg

Martti Kainulainen / Lehtikuva
13-3-5292258.jpg

Jan Fredriksson

Siviilitiedustelua ja suojelupoliisin uusia toimivaltuuksia koskevan keskustelun varjoon on jäänyt aukko nimeltään: sotilastiedustelun salainen tiedonhankinta. Sotilastiedustelu on saamassa ennennäkemättömän laajat oikeudet vaivihkaa.

Sotilastiedustelun tehtävä on tuottaa tietoa(siirryt toiseen palveluun) Suomen turvallisuusympäristöstä maan ylimmälle valtionjohdolle ja puolustusvoimien johdolle.

Sotilastiedustelu vastaa ennakkovaroituksen antamisesta, maalittamistuesta ja puolustusvoimien tarvitsemista paikka- ja olosuhdetiedoista. Käytännössä sotilastiedustelua on tehty pitkälti signaalitiedustelun eli entisen radiotiedustelun ja avointen lähteiden tiedustelun keinoin. Signaalitiedusteluun kuuluu sekä sähköisten viestien tiedustelu että mittaustiedustelu. Henkilötiedustelu eli henkilökohtaiseen suhteeseen ja kanssakäymiseen perustuva tiedustelu on ollut vähäisempää.

Sotilastiedusteluun kuuluu myös vastatiedustelu, jolla pyritään estämään puolustusvoimiin kohdistuva laiton vakoilu. Siinä puolustusvoimilla on oikeus käyttää rajoitetusti ihmisten tarkkailua ja teknistä seurantaa sekä peiteltyä tiedonhankintaa, kuten valeasussa liikkumista.

Nykyinen lainsäädäntö(siirryt toiseen palveluun) puhuu esimerkiksi kuljetusfirman haalareissa liikkumisesta tarkkailutehtävissä. Tekninen seuranta on esimerkiksi kulkuneuvon liikkumisen seurantaa radiolähettimen tai vastaavan laitteen avulla.

Sen sijaan peitetoiminta eli soluttautuminen, valeostot ja tietolähdetoiminta eivät ole kuuluneet tiedustelumiesten toimivaltuuksiin. Peitetoiminnassa tyypillisesti osallistutaan rikollisryhmän tai muun tutkinnan kohteena olevan joukon toimintaan aktiivisesti. Nyt nämä kovimmat salaiset tiedonhankintakeinot ovat tulossa sotilaiden henkilötiedustelun työkalupakkiin ilman julkista keskustelua. Esimerkiksi eduskunnassa eniten intohimoja on herättänyt suojelupoliisin tuleva valvonta.

Myös oikeuskansleri oli vastikään Helsingin Sanomien haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) huolissaan lähinnä suojelupoliisin valtuuksista.

Sotilastiedustelulakiehdotuksen(siirryt toiseen palveluun)mukaan jatkossa tiedustelumiehet voisivat käyttää laajasti salaisia tiedonhankintamenetelmiä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Esimerkiksi suomalainen tiedustelu-upseeri voisi soluttautua esimerkiksi vieraan valtion sotilasosastoon tai tehdä valeostoja, kuten hankkia normaalisti laitonta materiaalia osana tiedustelutoimintaa.

Sotilastiedustelun uusiin toimivaltuuksiin liittyviä ongelmia ovat nostaneet esille niin perustuslakivaliokunta kuin perustuslakiasiantuntijat, mutta puolustusvaliokunta ei mietinnössään antanut niille painoarvoa.

Perustuslakivaliokunta korosti lausunnossaan(siirryt toiseen palveluun), että koko tiedustelulakipaketin merkittävin toimivaltuuksien laajennus koskee sotilastiedustelua, koska suojelupoliisin osalta lähinnä tietoliikennetiedustelu olisi kokonaan uusi toimivaltuus. Salaiset tiedonhankintamenetelmät ovat jo suojelupoliisin käytössä terrorismi- ja maanpetosrikosten paljastamiseksi. Uuden lain mukaan niitä saisi käyttää turvallisuustiedustelussa eli kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjunnassa ilman selkeää rikosepäilyä. Laajennuksen vastapainoksi suojelupoliisi on menettämässä esitutkintaoikeutensa.

Valiokunnan mielestä mittava perusoikeuksiin syvästi kajoavien uusien toimivaltuuksienosoittaminen sotilastiedustelulle on hyvin poikkeuksellista. Esimerkiksi poliisille niitä on annettu vaiheittain pitkän ajan kuluessa, ei kertarysäyksellä.

Siksi merkittävä osa uusista toimivaltuuksista olisi pitänyt perustuslakivaliokunnan mukaan säätää lähinnä siviilitiedustelun eli suojelupoliisin tehtäväksi. Suojelupoliisi antaisi sitten virka-apua puolustusvoimille esimerkiksi peitetoiminnassa.

Puolustusvaliokunta tyrmäsi(siirryt toiseen palveluun)kuitenkin ajatuksen melko suoraan todeten, että operaatioturvallisuus ja sotilastiedustelun syvällinen ymmärtäminen edellyttävät laajojen uusien toimivaltuuksien antamista nimenomaan puolustusvoimille.

Suojelupoliisilla ei valiokunnan mukaan tätä osaamista ole, vaikka sen ydintehtäviin kuuluu laittoman tiedustelun torjunta kotimaassa. Puolustusvaliokunnan mukaan sotilastiedustelu tarvitsee kaikkia toimivaltuuksia, eikä niiden toteuttamista voida rakentaa poliisin virka-avun varaan.

Peitetoiminta ja valeostot ovat kokeneiden poliisien työsarkaa, joka vaatii niin kovaa kenttäkokemusta kuin alan koulutusta.

Puolustusvoimien puolella henkilötiedustelu on ollut eri arvioiden mukaan lapsen kengissä, sillä sitä ovat harjoittaneet lähinnä puolustusasiamiehet asemamaissaan ja taktisella tasolla kriisinhallintajoukot.

Voidaankin kysyä, miten hyvin uusien salaisten tiedonhankintaoikeuksien myöntäminen sotilaille käytännössä onnistuu, kun tiettävästi puolustusvoimissa ei ole laadittu minkäänlaista virallista henkilötiedusteluopasta. Perustuslakivaliokunta on myös pitänyt huonona sitä, että jatkossa puolustusvoimien tiedustelupäällikkö voisi yksinään päättää peitetoiminnasta tai valeostosta.

Ihmisoikeusjuristi ja professori Martin Scheinin on epäillyt perustuslakiblogissaan(siirryt toiseen palveluun)puolustusvaliokunnan osaamista sotilastiedustelulain valmistelussa. Nyt vaikuttaakin siltä, että pääesikunnan tiedusteluosasto on ottanut selätysvoiton poliitikoista ja tiedustelumiesten märkä uni on muuttumassa todeksi. Puolustusvoimien voimakas lobbaus eduskunnassa on tuottanut tulosta. Puolustusvoimat saa omat James Bondinsa.

Kirjoittaja on Radiouutisten juontaja ja turva-alaan perehtynyt toimittaja

https://yle.fi/uutiset/3-10649805
 
Tiedustelulait takaisin valiokuntiin– puhemies Paula Risikko: Lait ehditään vielä käsitellä
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006001702.html

"Kun juttelin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kanssa, he tekevät koko ajan sotelainsäädäntöä. Voitaisiin ajatella, että jos se saataisiin ensi viikolla, he pystyisivät hyvin nopealla aikataululla ottamaan tämän (tiedustelulakien) lausunnon antamisen, Risikko totesi."


Ei taida onnistua.

Paula Risikko jää historiaan puhemiehenä, joka perui tiedustelulait yhden tweetin takia. Miten on mahdollista, että yksi viesti Twitterissä saa aikaan tällaisia järeitä toimenpiteitä? Johtaako Martin Scheinin Suomen Eduskuntaa Twitteristä käsin? Kuinka Paula Risikko voi olla näin heikko?
 
Analyysi: Sotilaat leikkivät poliisia
Sotilastiedustelu on saamassa vaivihkaa poikkeuksellisen laajat tiedonhankintavaltuudet. Harmaat radiotiedustelumiehet ovat muuttumassa kertaheitolla salaisiksi agenteiksi, kirjoittaa Ylen toimittaja Jan Fredriksson.
Sotilastiedustelu
16.2.2019 klo 09:44
13-3-10644341.jpg

Martti Kainulainen / Lehtikuva
13-3-5292258.jpg

Jan Fredriksson

Siviilitiedustelua ja suojelupoliisin uusia toimivaltuuksia koskevan keskustelun varjoon on jäänyt aukko nimeltään: sotilastiedustelun salainen tiedonhankinta. Sotilastiedustelu on saamassa ennennäkemättömän laajat oikeudet vaivihkaa.

Sotilastiedustelun tehtävä on tuottaa tietoa(siirryt toiseen palveluun) Suomen turvallisuusympäristöstä maan ylimmälle valtionjohdolle ja puolustusvoimien johdolle.

Sotilastiedustelu vastaa ennakkovaroituksen antamisesta, maalittamistuesta ja puolustusvoimien tarvitsemista paikka- ja olosuhdetiedoista. Käytännössä sotilastiedustelua on tehty pitkälti signaalitiedustelun eli entisen radiotiedustelun ja avointen lähteiden tiedustelun keinoin. Signaalitiedusteluun kuuluu sekä sähköisten viestien tiedustelu että mittaustiedustelu. Henkilötiedustelu eli henkilökohtaiseen suhteeseen ja kanssakäymiseen perustuva tiedustelu on ollut vähäisempää.

Sotilastiedusteluun kuuluu myös vastatiedustelu, jolla pyritään estämään puolustusvoimiin kohdistuva laiton vakoilu. Siinä puolustusvoimilla on oikeus käyttää rajoitetusti ihmisten tarkkailua ja teknistä seurantaa sekä peiteltyä tiedonhankintaa, kuten valeasussa liikkumista.

Nykyinen lainsäädäntö(siirryt toiseen palveluun) puhuu esimerkiksi kuljetusfirman haalareissa liikkumisesta tarkkailutehtävissä. Tekninen seuranta on esimerkiksi kulkuneuvon liikkumisen seurantaa radiolähettimen tai vastaavan laitteen avulla.

Sen sijaan peitetoiminta eli soluttautuminen, valeostot ja tietolähdetoiminta eivät ole kuuluneet tiedustelumiesten toimivaltuuksiin. Peitetoiminnassa tyypillisesti osallistutaan rikollisryhmän tai muun tutkinnan kohteena olevan joukon toimintaan aktiivisesti. Nyt nämä kovimmat salaiset tiedonhankintakeinot ovat tulossa sotilaiden henkilötiedustelun työkalupakkiin ilman julkista keskustelua. Esimerkiksi eduskunnassa eniten intohimoja on herättänyt suojelupoliisin tuleva valvonta.

Myös oikeuskansleri oli vastikään Helsingin Sanomien haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) huolissaan lähinnä suojelupoliisin valtuuksista.

Sotilastiedustelulakiehdotuksen(siirryt toiseen palveluun)mukaan jatkossa tiedustelumiehet voisivat käyttää laajasti salaisia tiedonhankintamenetelmiä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Esimerkiksi suomalainen tiedustelu-upseeri voisi soluttautua esimerkiksi vieraan valtion sotilasosastoon tai tehdä valeostoja, kuten hankkia normaalisti laitonta materiaalia osana tiedustelutoimintaa.

Sotilastiedustelun uusiin toimivaltuuksiin liittyviä ongelmia ovat nostaneet esille niin perustuslakivaliokunta kuin perustuslakiasiantuntijat, mutta puolustusvaliokunta ei mietinnössään antanut niille painoarvoa.

Perustuslakivaliokunta korosti lausunnossaan(siirryt toiseen palveluun), että koko tiedustelulakipaketin merkittävin toimivaltuuksien laajennus koskee sotilastiedustelua, koska suojelupoliisin osalta lähinnä tietoliikennetiedustelu olisi kokonaan uusi toimivaltuus. Salaiset tiedonhankintamenetelmät ovat jo suojelupoliisin käytössä terrorismi- ja maanpetosrikosten paljastamiseksi. Uuden lain mukaan niitä saisi käyttää turvallisuustiedustelussa eli kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjunnassa ilman selkeää rikosepäilyä. Laajennuksen vastapainoksi suojelupoliisi on menettämässä esitutkintaoikeutensa.

Valiokunnan mielestä mittava perusoikeuksiin syvästi kajoavien uusien toimivaltuuksienosoittaminen sotilastiedustelulle on hyvin poikkeuksellista. Esimerkiksi poliisille niitä on annettu vaiheittain pitkän ajan kuluessa, ei kertarysäyksellä.

Siksi merkittävä osa uusista toimivaltuuksista olisi pitänyt perustuslakivaliokunnan mukaan säätää lähinnä siviilitiedustelun eli suojelupoliisin tehtäväksi. Suojelupoliisi antaisi sitten virka-apua puolustusvoimille esimerkiksi peitetoiminnassa.

Puolustusvaliokunta tyrmäsi(siirryt toiseen palveluun)kuitenkin ajatuksen melko suoraan todeten, että operaatioturvallisuus ja sotilastiedustelun syvällinen ymmärtäminen edellyttävät laajojen uusien toimivaltuuksien antamista nimenomaan puolustusvoimille.

Suojelupoliisilla ei valiokunnan mukaan tätä osaamista ole, vaikka sen ydintehtäviin kuuluu laittoman tiedustelun torjunta kotimaassa. Puolustusvaliokunnan mukaan sotilastiedustelu tarvitsee kaikkia toimivaltuuksia, eikä niiden toteuttamista voida rakentaa poliisin virka-avun varaan.

Peitetoiminta ja valeostot ovat kokeneiden poliisien työsarkaa, joka vaatii niin kovaa kenttäkokemusta kuin alan koulutusta.

Puolustusvoimien puolella henkilötiedustelu on ollut eri arvioiden mukaan lapsen kengissä, sillä sitä ovat harjoittaneet lähinnä puolustusasiamiehet asemamaissaan ja taktisella tasolla kriisinhallintajoukot.

Voidaankin kysyä, miten hyvin uusien salaisten tiedonhankintaoikeuksien myöntäminen sotilaille käytännössä onnistuu, kun tiettävästi puolustusvoimissa ei ole laadittu minkäänlaista virallista henkilötiedusteluopasta. Perustuslakivaliokunta on myös pitänyt huonona sitä, että jatkossa puolustusvoimien tiedustelupäällikkö voisi yksinään päättää peitetoiminnasta tai valeostosta.

Ihmisoikeusjuristi ja professori Martin Scheinin on epäillyt perustuslakiblogissaan(siirryt toiseen palveluun)puolustusvaliokunnan osaamista sotilastiedustelulain valmistelussa. Nyt vaikuttaakin siltä, että pääesikunnan tiedusteluosasto on ottanut selätysvoiton poliitikoista ja tiedustelumiesten märkä uni on muuttumassa todeksi. Puolustusvoimien voimakas lobbaus eduskunnassa on tuottanut tulosta. Puolustusvoimat saa omat James Bondinsa.

Kirjoittaja on Radiouutisten juontaja ja turva-alaan perehtynyt toimittaja

https://yle.fi/uutiset/3-10649805
ULLATUUS Schein nimi mainittu.... Tässä taas huomaa kuinka kujalla tai jokun muun äänitorvena eräät toimittajat toimii.
 
Mistäs tämä Kremlin juoksupoika AINA pullahtaa esiin?

Nokun Risikko oli kysynyt, että pitääkö asiantuntijoiden aina kommentoida somessa näistä kysymyksistä...tulisivat kahveelle edaritaloon. Ja kas, somettaja oli Martin. Tuleehan se Martin aina esille, kun oikein manataan.:cool:
 
Ihan kuin "lerppahatut" eivät aikaisemmin olisi harjoittaneet mitään kivaa. Kannattaa nyt lukea esim. Kumeniuksen kirja Vastavakoilija.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Kumenius

No kuule, minä olen alun alkaen olettanut, että muodosteilla oleva tiedustelulaki VAIN TEKEE käytännöistä ns. laillisia. Mikä on oikeusvaltiossa ihan ookoo, ei siinä mitään. Mitään tiedusteluväen umpiperää emme tarvitse, ei tarvita mitään sellaista, mikä ei kestä parlamentaarista valvontaa. Mutta joku järkihän pitää olla siinä, ketä edarista huolitaan valvomaan näitä kysymyksiä....henkilön tarkistus ja VASTUUT vaan määritellään kohilleen. Se ei tainnut sopia edarille kyllä.....
 
No kuule, minä olen alun alkaen olettanut, että muodosteilla oleva tiedustelulaki VAIN TEKEE käytännöistä ns. laillisia. Mikä on oikeusvaltiossa ihan ookoo, ei siinä mitään. Mitään tiedusteluväen umpiperää emme tarvitse, ei tarvita mitään sellaista, mikä ei kestä parlamentaarista valvontaa. Mutta joku järkihän pitää olla siinä, ketä edarista huolitaan valvomaan näitä kysymyksiä....henkilön tarkistus ja VASTUUT vaan määritellään kohilleen. Se ei tainnut sopia edarille kyllä.....

Sanon vaan, että pimeässä on liikkunut muitakin kuin joulupukki...asiaan liittyen :D
 
Typerää touhua. Asia olisi voitu hoitaa normaalissa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Mutta piti yrittää hakea perustuslain vastaisia oikeuksia vielä viime hetkillä niin näin sitten käy.

Tämä on ihan totta. Hallituksella ei ollut munaa viedä näitä läpi perustuslainsäätämisjärjestyksessä, perustuslakivaliokunta on vasemmistolaisten hallussa ja eräät virkamiehet yrittivät ujutusta ohi valiokuntien. Aika alhaista ja suorastaan naisvihamielistä syyttää Risikkoa koko sopasta.
 
Linkki: https://www.verkkouutiset.fi/jukka-...elun-aseita-tylsytetaan-etukateen/?ref=rns_tw

Jukka Tarkka varoittaa: Tiedustelun aseita tylsytetään etukäteen

Valtiotieteilijän mukaan pahoja aikeita ei torjuta pelkällä kirkasotsaisuudella.

– Fundamentalistit vaativat perustuslaillista kirkasotsaisuuta lainsäädännöltä, jonka pitäisi antaa Suomen tiedustelulle siltä tähän asti puuttuneet työkalut, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa blogissaan.

Tarkan mukaan ”pelkkä perustuslaillinen oikeaoppisuus ei riitä pahojen aikeiden torjumiseen”. Olisi huomioitava myös tiedustelun kentällä vallitseva toimintakulttuuri.

Jukka Tarkan mielestä kannattaa varoa, ettei ”perustuslaillinen puhdasoppisuus jo etukäteen tylsistä niitä aseita, joilla Suomen tiedustelu saa puolustautua maan turvallisuutta uhkaavia epäystävällisiä toimijoita vastaan”.

Tilanne tuo Jukka Tarkalle mieleen sotasyyllisyysoikeudenkäynnit. Niissä loukattiin perustuslain keskeisimpiä säädöksiä, jotta Suomi pelastuisi vielä pahemmalta tilanteelta kuin mihin se oli jo joutunut.

– Jos nyt vireillä olevan lakiuudistuksen jotkut tiedustelun kannalta tarpeelliset yksityiskohdat voisivat ehkä uhata joitakin perusoikeuksia, kysymys on luultavasti varsin pienistä oikeudenloukkauksista siihen verrattuna, mitä kaikkia menetelmiä kriisitilanteissa on jouduttu käyttämään, Tarkka arvioi.

Eduskunnan puhemiesneuvosto on päättänyt ehdottaa täysistunnolle, että siviili- ja tiedustelulakeja koskevat asiat lähetetään takaisin hallinto- ja puolustusvaliokuntiin, joille perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Mietintöjen perustuslainmukaisuutta tutkitaan uudelleen sen vuoksi, että perustuslakiasiantuntijat Juha Lavapuro ja Martin Scheinin ovat kyseenalaistaneet siviilitiedustelulain mietinnön perustuslainmukaisuuden sosiaalisessa mediassa.
 
Ihmisoikeusjuristi ja professori Martin Scheinin on epäillyt perustuslakiblogissaan(siirryt toiseen palveluun)puolustusvaliokunnan osaamista sotilastiedustelulain valmistelussa.

Mistäs tämä Kremlin juoksupoika AINA pullahtaa esiin?

Ihmisoikeusjuristi ja professori? Miksi ei rehellisyyden nimissä mainita herra Scheinin CV:stä myös sellaista luottamustehtävää kuin Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsen. Kumma kyllä tämä tuppaa unohtumaan, kun Martin Risikkoa hypyyttää
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ihmisoikeusjuristi ja professori? Miksi ei rehellisyyden nimissä mainita herra Scheinin CV:stä myös sellaista luottamustehtävää kuin Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsen. Kumma kyllä tämä tuppaa unohtumaan, kun Martin Risikkoa hypyyttää

Martin Scheinin: Avoin kirje Sosialidemokraattiselle eduskuntaryhmälle, Vihreälle eduskuntaryhmälle, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle ja Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle
ee6e4e388eeca9acdd314c1a481a17b0
Blogin toimitus
1 vuosi sitten
mscheinin-cropped-175x185.jpg
Hyvät 72 kansanedustajaa,
Kirjoitan teille, koska hallitus on pitkään valmistellut ehdotuksia uudeksi tiedustelulainsäädännöksi ja hakee nyt tukeanne hankkeen läpiviemiseksi hallituksen ja opposition yhteisvoimin. Hallituksen pyrkimyksenä on muuttaa perustuslain 10 §:n säännöstä yksityiselämän suojasta, jotta tuo perusoikeus nykyistä laajemmin väistyisi kansallisen turvallisuuden hyväksi. Lisäksi säädettäisiin joukko lakeja sotilastiedustelusta, siviilitiedustelusta, poliisin valtuuksista ja tiedustelutoiminnan valvonnasta.
Asianomaisia hallituksen esityksiä on valmisteltu useissa työryhmissä, ja luonnoksista on hankittu lausuntoja. Vaikka hallitus ei ole antanut asiassa esitystä tai esityksiä eduskunnalle, se on toistuvasti korostanut asian kiireellistä luonnetta, jonka vuoksi uudet lait haluttaisiin saada voimaan jo ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja. Vaatimus kiireellisestä hyväksymisestä on saanut uutta pontta Turussa 18.8. tapahtuneista traagisista puukotuksista, olkoonkin ettei julkisuudessa ole esitetty tietoja siitä, miten kaavaillut uudet tiedusteluvaltuudet olisivat auttaneet kyseisten törkeiden rikosten estämiseksi.
Kun kaavaillut tiedusteluvaltuudet kajoaisivat merkittävässä määrin perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin, hankkeen läpivienti yhden eduskunnan aikana edellyttää viiden kuudenneksen määräenemmistöä (167 kansanedustajaa). Samaan aikaan hallituksen parlamentaarinen pohja eduskunnassa on kaventunut 106 kansanedustajaan. Kun hallituksen suunnitelmien toteuttaminen siten vaatii laajapohjaista tukea, hallitus on ilmaissut valmiutensa neuvotella ryhmienne kanssa tiedustelulakihankkeen toteuttamisesta. Ryhmienne yhteenlaskettu edustajamäärä on riittävä turvaamaan viiden kuudenneksen enemmistön saavuttamisen, olettaen että hallituspuolueet ovat yhtenäisinä hankkeen takana.
Tämä kirjoitus ei ensi sijassa koske tiedustelulainsäädännön sisältöä vaan niitä reunaehtoja ja vaihtoehtoja, joita Suomen valtiosääntö tarjoaa edessä oleville neuvotteluillenne hallituksen kanssa. Olen aikaisemmin kirjoittanut neljä lyhyttä asiantuntijalausuntoa kaavailtujen säädösehdotusten sisällöstä. Ne koskevat perustuslain 10 §:n muutosta, siviilitiedustelua, sotilastiedustelua ja tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa. Olen jatkossakin käytettävissä, jos minun toivotaan arvioivan säädösehdotuksia suhteessa perustuslain perusoikeussäännöksiin, kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin taikka EU:n perusoikeuskirjaan. Mutta tällä kertaa kirjoitan menettelyvaihtoehdoista.
Eduskuntaryhmienne käytettävissä olevat vaihtoehdot voidaan tiivistää viiteen:
  • Perustuslain kiireellinen muuttaminen.
Yksityisyyden perustuslainsuoja puretaan kiireellisessä menettelyssä (5/6) ja muu tiedustelulakipaketti hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä. Suosittelisin varomaan tätä vaihtoehtoa, jota pidän kaikkein huonoimpana. Suomi purkaisi perustuslain yksityisyydensuojan aikana, jolloin muualla yhä laajemmin ymmärretään, että yksityisyydestä on tullut yksi tärkeimmistä perusoikeuksista, ja hälyttävän usein juuri suhteessa kansallisen turvallisuuden nimissä toteutettuihin kajoamisiin. Tässä vaihtoehdossa oppositioryhmät paitsi avaisivat portit nykyhallituksen valmistelemalle tiedustelulakipaketille, myös antaisivat avoimen valtakirjan kaikille tuleville enemmistöhallituksille viedä niukallakin enemmistöllä läpi uusia tiedusteluvaltuuksia. Kun perustuslain suojamuuri olisi poistettu suhteessa kansalliseen turvallisuuteen, tiedusteluvaltuuksia voidaan jatkossa laajentaa yhä uudelleen, ja ilman tarvetta enää uudelleen neuvotella opposition kanssa. Kokemukset poliisin pakkokeinovaltuuksista ja tiedustelutoiminnasta Suomessa ja muualla osoittavat valitettavan selkeästi, että ”nälkä kasvaa syödessä” – on erittäin todennäköistä, että vaatimuksia laajemmista toimivaltuuksista kuultaisiin heti kun lakipaketti on saatu satamaan.
  • Määräaikainen poikkeuslaki.
Näen paljon parempana vaihtoehtona, että ryhmänne suostuisivat tiedustelulakipaketin hyväksymiseen kiireellisessä järjestyksessä (5/6 enemmistöllä) määräaikaisena poikkeuksena perustuslaista. Kun kyseessä olisi poikkeuslaki eikä perustuslain muutos, perustuslain yksityisyydensuojasäännöksen kanssa ristiriidassa olevat myöhemmät ehdotukset vaatisivat aina uudelleen eduskunnan määräenemmistöpäätöksen. Ja kun kyseessä olisi määräaikainen poikkeuslaki – esimerkiksi neljäksi vuodeksi säädettynä – tällä varmistettaisiin, että mahdolliset ylilyönnit eivät jäisi pysyviksi vaan lakien voimassaolon jatkaminen vaatisi sekin eduskunnan määräenemmistön tuen. Omasta mielestäni tämä vaihtoehto olisi toiseksi paras, arvioituna siitä näkökulmasta miten ryhmänne parhaiten voisivat huolehtia siitä, ettei yksityisyyden suojaa kokonaan romuteta Suomessa.
  • Tiedustelulakien korjaaminen perustuslain mukaisiksi.
Parhaana vaihtoehtona pidän kuitenkin hallituksen kaavaileman tiedustelulakipaketin siivoamista perustuslain 10 §:n kanssa ristiriidassa olevista säännöksistä. Suojelupoliisista tehtäisiin nykyaikainen tiedusteluviranomainen, eri viranomaisten mahdollisuuksia toimia ennalta estävästi ilman konkreettisen rikoksen epäilyä laajennettaisiin (perustuslain 10 §:n sallimissa määrin) ja tiedustelutoiminnan valvontaa parannettaisiin. Tietoliikenteen kohdennettua valvontaa laajennettaisiin siinä määrin kuin se on perustuslain ja kansainvälisten yksityisyydensuojanormien kannalta hyväksyttävissä. Perustuslain 10 §:n muuttamisesta ja tietoliikenteen massavalvonnasta luovuttaisiin. Tällöin lakipaketti voitaisiin – eduskunnan perustuslakivaliokunnan tarkastuksen jälkeen – säätää yksinkertaisella enemmistöllä, mutta käytännössä myös teidän ryhmienne myötävaikutuksella. Miksi hallitus olisi kiinnostunut neuvottelemaan sellaisesta lakipaketista, jonka se saisi ominkin voimin viedyksi läpi? Koska se olisi paras tapa varmistaa, että terrorismin torjunnan kannalta tehokkaimmat keinot saadaan nopeasti voimaan. Toinen tärkeä syy, miksi tämä vaihtoehto on paras, liittyy yksityisyyden suojaan kansainvälisenä ihmisoikeutena ja EU-oikeuden perusoikeutena: kun perustuslain 10 §:n muuttaminen ei kuitenkaan oikeuta poikkeamaan kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja EU:n perusoikeuskirjasta, olisi viisasta siirtää keskustelu sisällöllisten korjausten tekemiseen.
  • Lopullisten päätösten lykkääminen vaalien yli.
On tietenkin myös mahdollista, että pyritte neuvottelemaan tiedustelulakipaketin sisällöstä siten, että se korjattuna voitaisiin käsitellä perustuslakia muuttavien tai siitä poikkeavien hankkeiden normaalissa aikataulussa ja lopullisesti hyväksyä kahden kolmanneksen enemmistöllä (134 kansanedustajaa) seuraavassa eduskunnassa, vaikka jo piankin kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Kuten julkisuudessa on todettu, tämä marssijärjestys vaatisi noin vuoden enemmän aikaa kuin hallituksen toivoma kiireellinen hyväksyminen nykyisessä eduskunnassa (keväällä 2018). En pidä tätä vaihtoehtoa hyvänä, koska se poistaisi menettelyllisen kauneusvirheen, mutta pienellä viiveellä johtaisi asiallisesti samaan lopputulokseen kuin edellä esitetty ensimmäinen ja huonoin vaihtoehto.
  • Tiedustelulakihankkeen torjuminen.
Viimeiseksi pitää vielä mainita, että tietenkin voitte myös asettua vastustamaan hallituksen tiedustelulakipakettia ja käyttää määrävähemmistöasemaanne kaikkien perustuslaista poikkeavien ratkaisujen torjumiseen. Tällöin Suomi jäisi toistaiseksi ilman hallituksen, suojelupoliisin ja puolustusvoimien kaipaamia tiedustelulakeja. Vuoden 2019 eduskuntavaalien edellä tätä todennäköisesti käytettäisiin ryhmiänne vastaan, väittäen teidän olleen ”pehmeitä” terrorismin uhan edessä. Huomionarvoista on, ettei tämä argumentti ole rehellisesti esitettävissä, jos valitsette edellä hahmotellun toisen tai kolmannen vaihtoehdon. Jos hallitus on aidosti kiinnostunut turvallisuudesta ja terrorismin torjunnasta, sen pitää olla valmis neuvottelemaan kanssanne noiden kahden vaihtoehdon pohjalta.

Martin Scheinin
Professori
https://www.google.com/amp/s/perust...vihrealle-eduskuntaryhmalle-vasemmistoliiton-
eduskuntaryhmalle-ja-ruotsalaiselle-eduskuntaryhmalle/amp/

 
Kenraali vastaa Ylelle: Puolustusvoimat ei leiki mitään

Kasperi Summanen | 18.02.2019 | 10:39- päivitetty 18.02.2019 | 14:35

Yle kirjoitti harmaiden tiedustelumiesten muuttuvan uuden lain myötä salaisiksi agenteiksi.

– Puolustusvoimat ei leiki mitään. Puolustusvoimat toteuttaa lakisääteisiä tehtäviä niillä resursseilla ja toimivaltuuksilla mitkä eduskunta sille antaa, prikaatikenraali Pekka Toveri tviittaa.
Tammikuussa pääesikunnan tulevaksi tiedustelupäälliköksi nimitetty Toveri kommentoi tästä löytyvää Ylen analyysiä. Sen otsikossa todetaan, että ”sotilaat leikkivät poliisia”.
”Sotilastiedustelu on saamassa vaivihkaa poikkeuksellisen laajat tiedonhankintavaltuudet. Harmaat radiotiedustelumiehet ovat muuttumassa kertaheitolla salaisiksi agenteiksi”, jutussa todetaan.

Juttu on kirvoittanut runsaasti kommentteja muiltakin upseereilta.
– Jostain syystä tietyissä eritasoisten asiantuntijoiden analyyseissa ja twitter-kannanotoissa taannutaan vuosien takaisiin asioihin, joita on käsitelty yksityiskohtaisesti eri foorumeilla samaisia asiantuntijoita kuullen #tiedustelulaki, pääesikunnan nykyinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho toteaa.

Kaartin jääkärirykmentin apulaiskomentaja, eversti Rainer Kuosmanen huomauttaa, että vastuu tiedustelun onnistumisesta on vain ja ainoastaan viranomaisilla.
– Prosessia voi mutkistaa monella tapaa ilman vastuuta – ilman vastuuta mistään, hän jatkaa.
Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja, eversti Harri Suni on samoilla linjoilla.
– Valitettavasti juuri näin. Ja tältä osin vanhentunut rikoslakikaan ei ikävä kyllä tunnista maanpetoksellista toimintaa kuin vain poikkeusoloissa… ”Maanpetos on kyseessä silloin, kun ……sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa”, Suni kirjoittaa.

Ylen mukaan suomalainen tiedustelu-upseeri voisi myös jatkossa soluttautua vieraan valtion sotilasosastoon tai tehdä valeostoja, kuten hankkia normaalisti laitonta materiaalia osana tiedustelutoimintaa.
”Sotilastiedustelun uusiin toimivaltuuksiin liittyviä ongelmia ovat nostaneet esille niin perustuslakivaliokunta kuin perustuslakiasiantuntijat, mutta puolustusvaliokunta ei mietinnössään antanut niille painoarvoa”, Yle kertoo.

Jutussa herätetään myös huoli siitä, ”miten hyvin uusien salaisten tiedonhankintaoikeuksien myöntäminen sotilaille käytännössä onnistuu, kun tiettävästi puolustusvoimissa ei ole laadittu minkäänlaista virallista henkilötiedusteluopasta”.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu ihmetteli kommenttia oppaasta.
– ”Soluttautua vieraan valtion sotilasosastoon”. Kun ei käytössä ole toimittajan mainitsemaa henkilötiedusteluopasta, yrittäisin tehdä tämän soluttautumisen liittymällä vaivihkaa Punaisen torin paraatiosaston häntäpäähän. Hanhenmarssin harjoittelu aloitettu, hän tviittasi sarkastisesti.
Lalun mukaan tulevat toimivaltuudet on perusteltu hallituksen esityksessä laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä esitystä seuraavassa prosessissa.

Tiedustelulait ja perustuslain tulkinnat ovat nousseet jälleen keskusteluun, kun eduskunnan puhemiesneuvosto päätti siviili- ja sotilastiedustelulakien lähettämisestä takaisin hallinto- ja puolustusvaliokuntiin, joille perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Mietintöjen perustuslainmukaisuutta tutkitaan uudelleen sen vuoksi, että perustuslakiasiantuntijat Juha Lavapuro ja Martin Scheinin ovat kyseenalaistaneet siviilitiedustelulain mietinnön perustuslainmukaisuuden sosiaalisessa mediassa.
Kenraalimajuri Harri Ohra-ahon mukaan puolustusvoimien tehtäviin kuuluu suomalaisten perusoikeuksien puolustaminen.
– On älyllisesti epärehellistä haastaa tätä tosiseikkaa. Tämän puolustamiseksi #tiedustelulait on pitkäkestoisesti ja huolellisesti valmisteltu. #tiedustelulaki #sotilasetiikka, hän kirjoitti.

Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu suomalaisten perusoikeuksien puolustaminen. On älyllisesti epärehellistä haastaa tätä tosiseikkaa. Tämän puolustamiseksi #tiedustelulait on pitkäkestoisesti ja huolellisesti valmisteltu. #tiedustelulaki #sotilasetiikka https://t.co/qRiu0oPvRu
— Harri Ohra-aho (@Ohra_aho) February 16, 2019
Puolustusvoimat ei leiki mitään. Puolustusvoimat toteuttaa lakisääteisiä tehtäviä niillä resursseilla ja toimivaltuuksilla mitkä eduskunta sille antaa. https://t.co/SDfzarzrls
— Pekka Toveri (@PToveri) February 16, 2019
Jostain syystä tietyissä eritasoisten asiantuntijoiden analyyseissa ja twitter-kannanotoissa taannutaan vuosien takaisiin asioihin, joita on käsitelty yksityiskohtaisesti eri foorumeilla samaisia asiantuntijoita kuullen #tiedustelulaki
— Harri Ohra-aho (@Ohra_aho) February 16, 2019
"soluttautua vieraan valtion sotilasosastoon". Kun ei käytössä ole toimittajan mainitsemaa henkilötiedusteluopasta, yrittäisin tehdä tämän soluttautumisen liittymällä vaivihkaa Punaisen torin paraatiosaston häntäpäähän. Hanhenmarssin harjoittelu aloitettu.https://t.co/QgY71M5BvO
— Petteri Lalu (@gtnhjc) February 16, 2019
https://www.verkkouutiset.fi/kenraali-vastaa-ylelle-puolustusvoimat-ei-leiki-mitaan/
 
Back
Top