HANKE yhteispohjoismaisesta taisteluasusta on hyvää vauhtia tekemässä pohjoista puolustushistoriaa.
Taisteluasusta on tulossa ensimmäinen puolustusmateriaalihankinta, jonka Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska tekevät yhdessä. Hankinnan onnistuminen oli vielä pari vuotta sitten aivan kiikun kaakun.
Tarjouskilpailu on nyt edennyt niin pitkälle, että on valittu kuusi asuvalmistajaa, jotka toimittavat tuotteensa kaikkien ostajamaiden puolustusvoimien testattavaksi. Jokainen valmistaja toimittaa testeihin 150 täydellistä taisteluasua.
Asuja testataan sekä laboratorioissa että joukko-osastoissa. Suomalaisten testaajien joukossa on myös varusmiehiä.
Aikataulun mukaan testaus alkaa elokuun lopulla ja kestää puolisen vuotta. Testaukset halutaan tehdä osin talvella.
Tarjouskilpailun voittaja valitaan ensi vuoden syyskuussa. Ensimmäisien uusien asujen arvellaan olevan joukko-osastoissa vuonna 2021.
AJATUS yhteisestä taisteluasusta (Nordic Combat Uniform System) syntyi Pohjoismaiden puolustusyhteistyöhanke Nordefcossa, jonka jäseniä kaikki Pohjoismaat ovat. Nordefcossa maat muun muassa jakavat tietoa tulevista materiaalihankinnoistaan.
Nordefcon puolustusmateriaaliryhmässä havaittiin, että Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla oli kaikilla jonkinlainen taisteluasuihin liittyvä hankinta käynnissä.
”Siellä huomattiin, että koetetaanpa ostaa tämä yhdessä”, kertoo Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja
Kari Renko.
Mikään Pohjoismaista ei ollut aiemmin ostanut kokonaista alusta asti suunniteltua taisteluasujärjestelmää. Järjestelmä sisältää kaiken muun paitsi jalkineet, käsineet ja päähineet.
Yhteiset puolustusmateriaalihankinnat ovat tunnetusti hankalia. Niinpä vaikeuksia aiheutti muun muassa se, että hankintaa piti suunnitella neljän eri maan lainsäädännön ja hankintamääräyksien mukaan.
Käytännössä hankinnan johtomaana toimii Norja, ja sopimukset tehdään Norjan lain mukaan.
VAATEVALMISTAJAT ovat suunnitelleet taisteluasujärjestelmänsä neljän maan asettamien yhteisten vaatimusten mukaan.
Valmistajilta on pyydetty kolme erilaista mutta yhteensopivaa versiota, joista yksi soveltuisi eurooppalaiseen ilmastoon ja kylmään, toinen kuivalle ja kuumalle aavikolle ja kolmas kuumaan ja kosteaan viidakkoon.
Valmistajille annettiin myös lista niistä muista varusteista, joita sotilaat kantavat mukanaan, kuten aseista, taisteluliiveistä, saappaista ja päähineistä. Taisteluasujen pitää olla toimivia niiden kanssa.
Ajatus yhteisestä maastokuvioinnista on kuitenkin hylätty, koska pohjolan maaston värisävyt vaihtelevat eri maissa. Suomen puolustusvoimien taisteluasuissa säilyy siis nykyinen maastokuviointi.
”Ainakaan tässä aikataulussa ei keksitty, miten tehtäisiin yleispätevä kuviointi. Se on kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi aavikkokuviointi olisi kaikilla samanlainen”, Renko sanoo.
”Tässä taisteluasukokonaisuudessa kankaiden värjäys ei ole suinkaan se iso asia, vaan esimerkiksi kankaan ominaisuudet.”
YHTEISPOHJOISMAISIA taisteluasuja ostetaan 290–425 miljoonalla eurolla. Siitä Suomen osuus on 50–65 miljoonaa euroa.
”Jos tämä onnistuu, niin voimme tehdä jatkohankintoja.”
Renko ei kilpailutilanteen vallitessa voi kertoa, mitkä yritykset ovat tässä vaiheessa kilpailutuksessa mukana. Hänen mukaansa hanke on kuitenkin niin suuri, että se on houkutellut mukaan isoja valmistajia ja yritysryhmiä.
”Jos tämä saadaan maaliin asti, silloin Pohjoismaat ovat tehneet ensimmäisen yhteisen puolustusmateriaalihankinnan neljän maan kesken”, Renko sanoo.
Hanke on ollut opettavainen myös Nordefcossa, jossa on sen myötä kirjattu sisäisiä ohjeita siitä, miten tällaisia laajoja hankkeita kannattaa tulevaisuudessa tehdä.
”Seuraavan pohjoismaista yhteishankintaa tekevän porukan tarvitsee keksiä itse aika paljon vähemmän. Tämä on se hanke, joka on hiihtänyt umpihankeen sen ensimmäisen ladun.”
