Uusi yhteispohjoismainen taisteluasu

Rannari

Ylipäällikkö
No ei tuo muistuta niitä lippiksiä joita omana palvelusaikana oli käytössä.

Kupu oli matalampi ja lippa oli suora vain käyttämättömissä lakeissa. Käytännössä kaikilla oli lippa taivutettu muotoon ja vain kertausharjoituksiin osallistuneet piti lippaa suorana. Lipan taivutteluun ei tarvinnut mitään kommervenkkejä vaan se taipui sormivoimin oikeaan muotoon. Vain reserviläiset käyttivät lippistä kypärän alla, muilta se oli ankarasti kielletty, aivan kuten kypärän käyttäminen ilman päällistä.

Lakkia ei tunnettu myöskään sorsalippiksenä, vaan sitä sanottiin vain lippikseksi. Muita päähineitä oli kenttälakki, lomalakki, pipo ja karvalakki.

Kun nykyään puhutaan lippalakeista tarkoitetaan käytännössä näitä baseballcap tyyppisiä lakkeja. Ne olivat vielä 80-luvun alkupuolella todellisia harvinaisuuksia joita tuotiin lähinnä ulkomaanmatkoilta ja joilla oli statusarvoa. Ne alkoivat yleistyä vasta 80-luvun lopussa, mutta alkuun ne olivat melko kalliita ja suomessa myynnissä olleet olivat ulkomaisten urheilujoukkueiden fanituotteita ja siten melko hintavia. 90-luvun alussa baseballcapit sitten alkoivat tulla katukuvaan ensiksi nuorisolle (hiphop yms. ilmiöt) ja sitten lakki otettiin poliisin käyttöön ja muuhun työpukeutumiseen. Vielä 80-luvulla esimerkiksi poliisit, valtion vahtimestarit ja vartijat käyttivät yleisesti suikkaa tai jopa koppalakkia. Tapoihin myös kuului se, että valtion vahtimestarit pitivät suikkaa tai koppalakkia päässä myös sisätiloissa.

Maastopukua ei myöskään kutsutt M62:si, vaan ihan yksinkertaisesti maastopuvuksi. M91:tä kutsuttiin yleisesti uudeksi maastopuvuksi tai M91:ksi. Käytännössä maastopuku oli varusmiesten suosikki koska se kevyenä löysänä suojapukuna mahdollisti sen, että alle sai laittaa vaatteita oman maun mukaan. Osa vanhan koulukunnan kouluttajista määräsi aina varsinkin oppitunneille asusteeksi palveluspuvun.

Nykyisestä poiketen kantahenkilökunta ei käyttänyt samoja vaatteita kuin varusmiehet, vaan kantahenkilökunta käytti ihan omia tekstiilejä. Talvella toimiupseerit pitivät yleisesti lyhyttä harmaata "ajotakkia" jossa oli tornitunnus. Myöskin lakit, hanskat yms. olivat ihan omia malleja joita varusmiehillä ei ollut käytössä.
Ei ole tarkkaa muistikuvaa millaisia nuo maastolippikset malliltaan tarkalleen olivat mutta jotain kuvassa olleen tapaisia on käytetty niin varusmiehenä kuuskakkosten kuin kertauksissa ysiykkösten kanssa.

Sekin on jäänyt mieleen että vartio-ohjeessa määritelty asu oli kuulemma jonkun toisen nimenomaisen ohjeen vastainen eli harmaa kenttälakki ei käynyt yhteen maastopuvun kanssa. Silti sitä piti käyttää ja sekös aiheutti kapiaisten kesken sarvien kalistelua.

Yhtä epäsotilaallisia kaikki maastolippikset joka tapauksessa :D
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Sekin on jäänyt mieleen että vartio-ohjeessa määritelty asu oli kuulemma jonkun toisen nimenomaisen ohjeen vastainen eli harmaa kenttälakki ei käynyt yhteen maastopuvun kanssa. Silti sitä piti käyttää ja sekös aiheutti kapiaisten kesken sarvien kalistelua.
Joukko-osastoissa yleensä eri komppanioilla, oli omat pukeutumismääräykset päivystäjille. Yhteistä oli oikeastaan vain se, että kaikki pitivät kenttälakkia sisätiloissa ja puolikuukilpeä kaulassa.

Kenttälakkia pidettiin maastopuvun kanssa vain siinä tapauksessa, että oli lippiksensä kadottanut. Kenttälakki + maastopuku yhdistelmä aiheutti sen verran huutoa ja säätämistä, että aika harvalta se lakki katosi. Ja taas kantahenkilökuntaa ei mitkään määräykset koskenut, osa käytti sellaisia lakkeja tai muita vaatteita etten ole niitä koskaan kenenkään muun päällä nähnyt tai edes kuvista löytänyt. Esimerkiksi eräs toimari pukeutui talvella aina vihreisiin pussihousu mallisiin sarkahousuihin.

Ikinä en ole kuullut tai nähnyt, että "sorsalippistä" olisi käytetty M91:sen kanssa. Toki täytyyhän joukko-osastoissa aina olla omia erikoisuuksia.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Joukko-osastoissa yleensä eri komppanioilla, oli omat pukeutumismääräykset päivystäjille. Yhteistä oli oikeastaan vain se, että kaikki pitivät kenttälakkia sisätiloissa ja puolikuukilpeä kaulassa.

Kenttälakkia pidettiin maastopuvun kanssa vain siinä tapauksessa, että oli lippiksensä kadottanut. Kenttälakki + maastopuku yhdistelmä aiheutti sen verran huutoa ja säätämistä, että aika harvalta se lakki katosi. Ja taas kantahenkilökuntaa ei mitkään määräykset koskenut, osa käytti sellaisia lakkeja tai muita vaatteita etten ole niitä koskaan kenenkään muun päällä nähnyt tai edes kuvista löytänyt. Esimerkiksi eräs toimari pukeutui talvella aina vihreisiin pussihousu mallisiin sarkahousuihin.

Ikinä en ole kuullut tai nähnyt, että "sorsalippistä" olisi käytetty M91:sen kanssa. Toki täytyyhän joukko-osastoissa aina olla omia erikoisuuksia.
Muistelen 91+sorsalippis-yhdistelmän olleen ihan perussetti rannikolla 90/00-luvun kertauksissa. Upinniemessä ja Dragsvikissa varustettaessa ihan yhtälailla. Paitsi ne tietysti käytti barettia joilla sellainen sattui olemaan.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Muistelen 91+sorsalippis-yhdistelmän olleen ihan perussetti rannikolla 90/00-luvun kertauksissa. Upinniemessä ja Dragsvikissa varustettaessa ihan yhtälailla. Paitsi ne tietysti käytti barettia joilla sellainen sattui olemaan.
Arvelinkin, että kyseessä on joku tuollainen nöyryytysaspekti, jolla on pyritty jakamaan porukka vuohiin ja lampaisiin.

Tulee mieleen eräs kertausharjoitus, jossa eräs nuori vänrikki yritti pakottaa alaisensa pitämään pipoa päässä vaikka lämpömittari näytti 12+ astetta. Loppupeleissä miehet sai M91 lakit varusvarastolta ja vänrikkikin joutui lopettamaan naistenhatussa keekoilun ja laittamaan lippiksen päähänsä. Jostain syystä kyseistä herraa ei seuraavana itsenäisyyspäivänä ylennetty???
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
Arvelinkin, että kyseessä on joku tuollainen nöyryytysaspekti, jolla on pyritty jakamaan porukka vuohiin ja lampaisiin.

Tulee mieleen eräs kertausharjoitus, jossa eräs nuori vänrikki yritti pakottaa alaisensa pitämään pipoa päässä vaikka lämpömittari näytti 12+ astetta. Loppupeleissä miehet sai M91 lakit varusvarastolta ja vänrikkikin joutui lopettamaan naistenhatussa keekoilun ja laittamaan lippiksen päähänsä. Jostain syystä kyseistä herraa ei seuraavana itsenäisyyspäivänä ylennetty???
Olen ehkä jäävi lausumaan asiasta mitään mutta en ole huomannut päähineen aiheuttavan kiukkua tai kitkaa porukassa. Nöyryytys jäi havaitsematta.

Piti oikein kuukkeloida millainen on lippalakki m91. Ei ole muistikuvaa moisesta. Olenkohan edes nähnyt luonnossa?
 

J0h1F

Eversti
Olen ehkä jäävi lausumaan asiasta mitään mutta en ole huomannut päähineen aiheuttavan kiukkua tai kitkaa porukassa. Nöyryytys jäi havaitsematta.

Piti oikein kuukkeloida millainen on lippalakki m91. Ei ole muistikuvaa moisesta. Olenkohan edes nähnyt luonnossa?
Lakit tässä.
Alkuperäinen "sorsa":
sorsa.jpg

Kenttälakki M/91:
kenttalakki_m91_muok.JPG

Lippalakki M/98 (myös "sorsa"):
m98sorsa.jpg
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Olen ehkä jäävi lausumaan asiasta mitään mutta en ole huomannut päähineen aiheuttavan kiukkua tai kitkaa porukassa. Nöyryytys jäi havaitsematta.

Piti oikein kuukkeloida millainen on lippalakki m91. Ei ole muistikuvaa moisesta. Olenkohan edes nähnyt luonnossa?
Suurin osa varusmiehistä käytti sitä lomalakkina 90-luvun puolivälistä, johonkin 2000-luvun alkuvuosiin.

Oheisesta kuvasta näkyy, sitten erilaisia päähineitä.

Suomalaiset alkaen vasemmalta.

MP-myymälän viking kankaasta valmistettu kenttälakki (taitettavilla korvaläpillä)

M91 kenttälakki (rutussa lippa taivuttamatta!) huomaa myös jalkineiden kunto

Naistenhattu punainen

Sorsalippis.

Sorsalippis malli "aerodynaaminen"

Sorsalippis

Sorsalippis malli "syvä kupu".





 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
Suurin osa varusmiehistä käytti sitä lomalakkina 90-luvun puolivälistä, johonkin 2000-luvun alkuvuosiin.

Oheisesta kuvasta näkyy, sitten erilaisia päähineitä.

Suomalaiset alkaen vasemmalta.

MP-myymälän viking kankaasta valmistettu kenttälakki (taitettavilla korvaläpillä)

M91 kenttälakki (rutussa lippa taivuttamatta!) huomaa myös jalkineiden kunto

Naistenhattu punainen

Sorsalippis.

Sorsalippis malli "aerodynaaminen"

Sorsalippis

Sorsalippis malli "syvä kupu".





Kiitän tästä. Varsin tyhjentävä esitys. :salut:

Varmaan tuo 91 on ollut katukuvassakin esillä joten syytämme muistin toimimattomuutta. Ei sillä että tuo erityisiä intohimoja herättäisi.
 

Kortexx

Korpraali
Joukko-osastoissa yleensä eri komppanioilla, oli omat pukeutumismääräykset päivystäjille. Yhteistä oli oikeastaan vain se, että kaikki pitivät kenttälakkia sisätiloissa ja puolikuukilpeä kaulassa.

Kenttälakkia pidettiin maastopuvun kanssa vain siinä tapauksessa, että oli lippiksensä kadottanut. Kenttälakki + maastopuku yhdistelmä aiheutti sen verran huutoa ja säätämistä, että aika harvalta se lakki katosi. Ja taas kantahenkilökuntaa ei mitkään määräykset koskenut, osa käytti sellaisia lakkeja tai muita vaatteita etten ole niitä koskaan kenenkään muun päällä nähnyt tai edes kuvista löytänyt. Esimerkiksi eräs toimari pukeutui talvella aina vihreisiin pussihousu mallisiin sarkahousuihin.

Ikinä en ole kuullut tai nähnyt, että "sorsalippistä" olisi käytetty M91:sen kanssa. Toki täytyyhän joukko-osastoissa aina olla omia erikoisuuksia.
Ainakin Rovajärvellä armon vuonna 2005 suuri osa pyöri sorsa päässä. Meillä oli 91 kenttälakki mutta sitä vitun sirpaleliiviä oli pakko pitää sotkussakin muiden porukoiden nähden kun niillä ei ollu...
 

proileri

Eversti
Kenttälakki m/91 tunnettiin Kajaanissa 2000-luvun vaihteessa gonalakkina. Muutamat 9-12kk palvelevat olivat tuurilla jostain sellaisen onnistuneet hankkimaan sorsan tilalle, ja sitä käytettiin vapaasti sorsan sijaan. Kun gonamiehillä alkoi olla päivälukema täynnä ja kamat palautusta vaille, niin palvelustaan jatkavat kiersivät ahkeraan tuvissa kyselemässä että olisiko arvon gonamiehen kenttälakin mahdollista jäädä yksikköön ja sen sijaan palautukseen meinisikin kyselijän ruttusorsa, jos vähän vaikka tarjoaisi sopivasti munkkikahvia välirahaksi...
 
Viimeksi muokattu:

Ingsoc

Ylipäällikkö
Kenttälakki m/91 tunnettiin Kajaanissa 2000-luvun vaihteessa gonalakkina. Muutamat 9-12kk palvelevat olivat tuurilla jostain sellaisen onnistuneet hankkimaan sorsan tilalle, ja sitä käytettiin vapaasti sorsan sijaan. Kun gonamiehillä alkoi olla päivälukema täynnä ja kamat palautusta vaille, niin palvelustaan jatkavat kiersivät ahkeraan tuvissa kyselemässä että olisiko arvon gonamiehen kenttälakin mahdollista jäädä yksikköön ja sen sijaan palautukseen meinisikin kyselijän ruttusorsa, jos vähän vaikka tarjoaisi sopivasti munkkikahvia välirahaksi...
Mielenkiintoinen aikalaishavainto!

Ilmeisesti osaa kantahenkilökunnasta uudet pukeutumiseen liittyvät käytännöt kaihersivat oikein todella.

Osa kantahenkilökunnasta omaksui omana inttiaikanakin melko nopeasti M91:n käytön. Varusmiehet toki lahnustivat vielä vanhoissa maastopuvuissa ja harmaissa loma- ja palveluspuvuissa.

Toimiupseereista osa ei kuitenkaan halunnut käyttää M91 varusteita vaan pidettiin niitä ajotakkeja yms. kantahenkilökunnan omia vaatteita ja varsinkin niitä omia päähineitä. (M91 asukokonaisuudessahan ei ollut varsinaisia upseerilakkeja tms. vain kokardi eroitti varusmiehestä yms. rahvaasta).

Ehdoton raja meni kuitenkin kapteenin ja majurin välillä. Maastopuvussa liikkuva korkea-arvoinen upseeri oli harvinaisuus vielä noihin aikoihin. Muistan kuinka oikein hämmästyin kun näin everstin maastopuvussa. No oli silläkin oli sentään suikka ja rähinäremmi kertomassa asemasta.

Saattaa olla, että M91 kenttälakin käyttöä haluttiin rajoittaa, koska haluttiin selkeä eroittava pukine varusmiesten ja kantahenkilökunnan välille. (Koska virallisia rahvaasta erottavia pukineita ei ollut - sellainen kehitettiin itse.)

Itse asiassa sosiaaliseen distinktioon käytettävä esine saattaa olla arvoltaan melko mitätön. Esimerkiksi 80-luvun Afganistanissa rintataskusta pilkistävä kuulakärkikynä kertoi, että sen haltija kuului luku- ja kirjoitustaitoisten "eliittiin".
 

Atsomuti

Kersantti
Hyviä huomioita. Joku muuten valmisti (valmistutti?) maastokankaista suikkaakin, värit lähinnä M/91 tyyliä. Tällaisen näin reserviläiskerhon tilaisuuksissa, tuskin oli kertausharjoituskelpoinen. Itse kävin intin M/62 aikana, silloin käytettiin harmaata kenttälakkia puvun kanssa jos ei ollut kypärää. Kapiaisilla harmaa suikka. Ressukerhoissa hankittiin Pajusen tekemiä ysiykkösiä maastokenttälakilla (käännettävät korvasuojukset) ja se meni ainakin MPK:n touhuissa. Selvästi parempi kuin sorsalippis, muttei pitänyt ryhtiään niin hyvin kuin harmaa verikauha.
 

Falangi

Eversti
Pohjoismaiden asevoimien yhteisten taisteluasujen testaus alkaa syksyllä
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006053871.html
HANKE yhteispohjoismaisesta taisteluasusta on hyvää vauhtia tekemässä pohjoista puolustushistoriaa.

Taisteluasusta on tulossa ensimmäinen puolustusmateriaalihankinta, jonka Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska tekevät yhdessä. Hankinnan onnistuminen oli vielä pari vuotta sitten aivan kiikun kaakun.

Tarjouskilpailu on nyt edennyt niin pitkälle, että on valittu kuusi asuvalmistajaa, jotka toimittavat tuotteensa kaikkien ostajamaiden puolustusvoimien testattavaksi. Jokainen valmistaja toimittaa testeihin 150 täydellistä taisteluasua.

Asuja testataan sekä laboratorioissa että joukko-osastoissa. Suomalaisten testaajien joukossa on myös varusmiehiä.


Aikataulun mukaan testaus alkaa elokuun lopulla ja kestää puolisen vuotta. Testaukset halutaan tehdä osin talvella.

Tarjouskilpailun voittaja valitaan ensi vuoden syyskuussa. Ensimmäisien uusien asujen arvellaan olevan joukko-osastoissa vuonna 2021.

AJATUS yhteisestä taisteluasusta (Nordic Combat Uniform System) syntyi Pohjoismaiden puolustusyhteistyöhanke Nordefcossa, jonka jäseniä kaikki Pohjoismaat ovat. Nordefcossa maat muun muassa jakavat tietoa tulevista materiaalihankinnoistaan.

Nordefcon puolustusmateriaaliryhmässä havaittiin, että Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla oli kaikilla jonkinlainen taisteluasuihin liittyvä hankinta käynnissä.

”Siellä huomattiin, että koetetaanpa ostaa tämä yhdessä”, kertoo Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko.

Mikään Pohjoismaista ei ollut aiemmin ostanut kokonaista alusta asti suunniteltua taisteluasujärjestelmää. Järjestelmä sisältää kaiken muun paitsi jalkineet, käsineet ja päähineet.


Yhteiset puolustusmateriaalihankinnat ovat tunnetusti hankalia. Niinpä vaikeuksia aiheutti muun muassa se, että hankintaa piti suunnitella neljän eri maan lainsäädännön ja hankintamääräyksien mukaan.

Käytännössä hankinnan johtomaana toimii Norja, ja sopimukset tehdään Norjan lain mukaan.

VAATEVALMISTAJAT ovat suunnitelleet taisteluasujärjestelmänsä neljän maan asettamien yhteisten vaatimusten mukaan.

Valmistajilta on pyydetty kolme erilaista mutta yhteensopivaa versiota, joista yksi soveltuisi eurooppalaiseen ilmastoon ja kylmään, toinen kuivalle ja kuumalle aavikolle ja kolmas kuumaan ja kosteaan viidakkoon.

Valmistajille annettiin myös lista niistä muista varusteista, joita sotilaat kantavat mukanaan, kuten aseista, taisteluliiveistä, saappaista ja päähineistä. Taisteluasujen pitää olla toimivia niiden kanssa.

Ajatus yhteisestä maastokuvioinnista on kuitenkin hylätty, koska pohjolan maaston värisävyt vaihtelevat eri maissa. Suomen puolustusvoimien taisteluasuissa säilyy siis nykyinen maastokuviointi.

”Ainakaan tässä aikataulussa ei keksitty, miten tehtäisiin yleispätevä kuviointi. Se on kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi aavikkokuviointi olisi kaikilla samanlainen”, Renko sanoo.

”Tässä taisteluasukokonaisuudessa kankaiden värjäys ei ole suinkaan se iso asia, vaan esimerkiksi kankaan ominaisuudet.”

YHTEISPOHJOISMAISIA taisteluasuja ostetaan 290–425 miljoonalla eurolla. Siitä Suomen osuus on 50–65 miljoonaa euroa.

”Jos tämä onnistuu, niin voimme tehdä jatkohankintoja.”

Renko ei kilpailutilanteen vallitessa voi kertoa, mitkä yritykset ovat tässä vaiheessa kilpailutuksessa mukana. Hänen mukaansa hanke on kuitenkin niin suuri, että se on houkutellut mukaan isoja valmistajia ja yritysryhmiä.

”Jos tämä saadaan maaliin asti, silloin Pohjoismaat ovat tehneet ensimmäisen yhteisen puolustusmateriaalihankinnan neljän maan kesken”, Renko sanoo.

Hanke on ollut opettavainen myös Nordefcossa, jossa on sen myötä kirjattu sisäisiä ohjeita siitä, miten tällaisia laajoja hankkeita kannattaa tulevaisuudessa tehdä.

”Seuraavan pohjoismaista yhteishankintaa tekevän porukan tarvitsee keksiä itse aika paljon vähemmän. Tämä on se hanke, joka on hiihtänyt umpihankeen sen ensimmäisen ladun.”
 

Yhteispohjoismainen taisteluasu on satojen miljoonien eurojen hankinta, mutta suomalainen vaateteollisuus on ulkona kilpailusta

Suomalainen vaatetusteollisuus ihmettelee, miksi huoltovarmuus ja kotimaisuus on unohdettu.


Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan suunnitteleman yhteispohjoismaisen taisteluasun valmistus on menossa kokonaan ulkomaille.
Tarjouskilpailussa on esikarsinnan jälkeen mukana kuusi valmistajaa, eikä Puolustusvoimat suostu kertomaan niiden nimiä.
Jäljellä olevat tarjoajat lienevät merkittäviä ulkomaisia valmistajia.

Hankinnan johtomaana toimii Norja, ja sopimukset tehdään Norjan lainsäädännön mukaan.
Suomen vaatetusteollisuudessa onkin nyt ihmetelty, mihin on tarjouskilpailussa unohtunut huoltovarmuus ja kotimaisuuden merkitys.

”Meidän tietojemme mukaan suomalaiset eivät ole enää mukana ollenkaan.
Mikä tässä huolettaa huoltovarmuuden näkökulmasta on se, että tietynlainen osaaminen taisteluasujen korjaamisessa ja tekemisessä hiipuu pikku hiljaa”, sanoo toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Auvinen johtaa Suomen vaatealan yritysten edunvalvontajärjestöä Suomen tekstiili & muotia.


Suomalaiset vaatevalmistajat ovat siirtäneet valmistustaan Suomesta pois esimerkiksi Baltiaan.
Auvinen muistuttaa kuitenkin, että monilla valmistajista on ompelumahdollisuudet myös Suomessa.

”Se liittyy kriisitilanteisiin, että tietynlaista kapasiteettia on myös Suomessa koko ajan.”

Auvinen kummastelee, että tarjouskilpailusta on karsittu pois suomalaiset yritykset, vaikka ne ”ovat vaatettaneet pohjoismaiden suurinta armeijaa monia vuosia”.

Tarjouskilpailun voittaja valitaan ensi vuoden syyskuussa.

Uusia taisteluasuja hankitaan eri maihin yhteensä 290–425 miljoonalla eurolla.
Siitä Suomen osuus on 50–65 miljoonaa euroa. Tarvittaessa tehdään sitten jatkohankintoja.

Varsinainen tarjouskilpailu aloitettiin viime vuonna esikarsinnalla, jossa osallistuvilta yrityksiltä vaadittiin tiettyjä minimivaatimuksia ja referenssinäyttöjä.

Niiden mukaan esimerkiksi tarjoajan liikevaihdon piti olla yli 40 miljoonaa euroa ja että tietynlaisia asuja piti olla asiakkaalle toimitettuna tiettyjä minimimääriä.


Pohjoismainen taisteluasu on kansainvälisestikin niin iso hanke, että yritykset joutuivat muodostamaan väliaikaisia yhteenliittymiä eli konsortioita pystyäkseen osallistumaan tarjouskilpailuun.

Suomesta mukana oli tamperelaisten vaatevalmistajien Image Wearin ja Domino Workwearin sekä forssalaisen kangasvalmistaja Foxan muodostama konsortio.

”Löimme kilpailijoina hynttyyt yhteen, koska tiesimme, etteivät kenenkään yksittäisen yrityksen rahkeet riitä”, sanoo Image Wearin liiketoimintajohtaja Kati Tukiainen.

Suomalainen yhteenliittymä ei kuitenkaan päässyt esikarsintaa pidemmälle.
Tukiaisen mukaan missään vaiheessa karsintaa ei ollut puhetta huoltovarmuuden tai kotimaisuuden merkityksestä.

”Muuten olemme huoltovarmuusasioissa kemian poolin tekstiiliosuudessa yrityksenä.”


Image Wear valmistaa tällä hetkellä esimerkiksi kaikki Puolustusvoimien kantahenkilökunnan virkavaatteet.
Viimeksi yritys toimitti Puolustusvoimille verryttelyasuja.

”Vaikka tuotanto on Suomesta liukunut aika paljon pois, niin loppujen lopuksi meillä on aika paljon ompelijoita täällä”, Tukiainen sanoo.

”Jos ajatellaan huoltovarmuusasiaa, niin me pystymme polkaisemaan pystyyn kuitenkin tuotantoa tarvittaessa.
Jos tulisi kriisitilanne, niin sitten priorisoitaisiin, ja ompelijat eivät tekisi muuta kuin sitten näitä tuotteita.”


Se, mitä Puolustusvoimat katsoo tarpeelliseksi huoltovarmuuden vuoksi ostaa Suomesta, on usein veteen piirretty viiva.

Tuoreena esimerkkinä ovat valmistelussa olevat neljä uutta sotalaivaa, jotka on päätetty valmistaa Suomessa.
Sitä on perusteltu juuri kriisitilanteen vaatimalla huoltovarmuudella.

Kuitenkin Suomen edellisten uusien sotalaivojen eli Katanpää-luokan miinantorjunta-alusten osalta huoltovarmuus ei ollut niin tärkeää.
Ne ostettiin Italiasta.


Kansanedustaja Arto Satonen (kok) teki viime vuonna kirjallisen kysymyksen siitä, miten pohjoismaisen taisteluasun kilpailutuksessa on otettu huomioon huoltovarmuuteen vaikuttavat asiat ja mikä tulee olemaan taisteluasun kotimaisuusaste.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) vastasi, ettei hankintoja voi ohjata kotimaahan ”esimerkiksi työllisyyspoliittisin syin eikä muullakaan hankinnan kohteen välittömästä arvioinnista erillään olevalla perusteella”.

Niinistön vastauksen mukaan huoltovarmuudelliset näkökohdat olivat esillä tarjouspyyntöasiakirjoissa, sillä ne sisältävät vaatimuksia, joissa toimittaja muun muassa sitoutuu toimittamaan taisteluasujärjestelmän lisäksi siinä käytettäviä materiaaleja ja tarvikkeita koko seitsemän vuoden sopimuskauden ajan.

Kotimaisuusastetta Niinistö ei arvioinut, koska kilpailutus oli kesken.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Jaa-a..sanonpahan vaan että maailmalla on useita, erittäin hyviksi ja toimiviksi todettuja taisteluasuja jo olemassa.
Mutta varmaan on hyvä keksiä jo ikävän tutuksi tulleella tavalla pyörä uudelleen ja kalliilla hinnalla.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Niin ja ei se uusi taisteluasu kaikille tule, suuri osa reservistä saa tyytyä M05;seen tai vielä vanhempaan. Joten kyllä kotimaan ompeluteollisuudella on vielä tekemistä Puolustusvoimille.
 

peelo

Ylipäällikkö
En tiedä missä vaiheessa kilpailutusta ollaan, mutta kotimaisen teollisuuden itkut tuntuvat erikoisilta. Nyt ollaan hankkimassa kokonaista taisteluasujärjestelmää, jolle on asetettu tietyt suorituskyky vaatimukset ja tarjoajat tarjoavat itse suunnittelemiaan tuotteita. Suomalaisen teollisuuden toimijat ovat sopimusvalmistajia joilla on tuotantoon liittyvää osaamista, mutta eivät ole itse suunnitelleet taktisia asusteita. Eli ehkä niiden tarjoukset eivät ole olleet vain riittävän hyviä.

Jos tuotteille halutaan kotimainen sopimusvalmistaja niin ei kai sekään mahdotonta ole, mutta mikä on se hyöty.

Itse en usko että enää meneillään olevien M05 hankkeiden jälkeen vastaavia kauheasti ostellaan, eli pikkuhiljaa taisteluvaatetus vaihtuu tähän uuteen. Hintaeroa ei juurikaan olisi (ollenkaan) ja nykyiset on varmasti paskempia
 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
Jaa-a..sanonpahan vaan että maailmalla on useita, erittäin hyviksi ja toimiviksi todettuja taisteluasuja jo olemassa.
Mutta varmaan on hyvä keksiä jo ikävän tutuksi tulleella tavalla pyörä uudelleen ja kalliilla hinnalla.
Niinpä. Ja epäilen kyllä kovasti sitä, että mallikappaleita enempää ei varusteita suomessa ommeltaisi. Taitaa olla valmistus visusti Virossa.
 
Top