IL:n jättireportaasi: He ajoivat Kreikan kaaokseen
Tiistai 7.7.2015 klo 21.50
Kreikan taloussoppaa ovat olleet keittämässä vuosien varrella kymmenet poliitikot. Iltalehti esittelee keskeisimmät päätöksentekijät.
Georgios Papandreou
Papandreou toimi Kreikan pääministerinä vuosina 2009-2011.
Papandreou suunnitteli Kreikalle mittavaa talouden investointipakettia, verouudistusta ja korruptionvastaisia toimia. Hän halusi järjestää kansanäänestyksen lainaohjelmasta, joka olisi vaatinut tiukkoja talousleikkauksia. Kreikassa nähtiin laajoja leikkauksia vastustavia lakkoja ja protesteja Ateenan Syntagma-aukiolla.
Velkojat eivät kansanäänestyksestä ilahtuneet, ja se peruttiin. Pian tämän jälkeen Papandreoun hallitus ilmoitti eroavansa.
Papandreoun euroryhmän ja IMF:n kanssa neuvottelema 110 miljardin lainaohjelma kuitenkin hyväksyttiin. Kreikka pystyi sen avulla maksamaan merkittävän osan erääntyvistä veloistaan, mutta johti merkittäviin leikkauksiin, jotka vauhdittiviat Kreikan talouden supistumista..
Lainaohjelma loi tarpeen Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) perustamiselle vuonna 2011.
Georgios Papandreou on Andreas Papandreuon poika.
Konstantinos Simitis
Konstantinos Simitis. (EPA / AOP)
Simitis toimi Kreikan pääministerinä vuosina 1996-2004. Hänen vaikutuksestaan Kreikka hyväksyttiin euroalueeseen vuonna 2001. Kreikan julkinen velka oli jo tuolloin reilusti yli talous- ja rahaliitto Emun ohjeellisen rajan, mikä on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Jo euroon liittymisen yhteydessä epäiltiin, että Kreikan oli saanut budjettivajeensa ja inflaatioluvut Emun edellyttämälle tasolle laskelmilla, jotka eivät kestäisi pidemmän ajan tarkastelua. Myöhemmin varmistui, että Simitisiksen johtama hallitus oli kaunistellut maan talouslukuja, jotta Kreikka pääsisi mukaan euroon.
Kostas Karamanlis
Kostas Karamanlis. (EPA / AOP)
Karamanlis toimi Kreikan pääministerinä vuosina 2004-2009. Hän joutui epäkiitolliseen asemaan globaalin talouskriisin iskettyä koko Eurooppaan 2008-2009, jolloin Kreikankin budjettivaje nousi yli 10 prosentin.
Karamanlisin johdolla hallitus teki mittavia säästöleikkauksia ja yksityisti valtion omistamaa teollisuutta.Hän ei kuitenkaan pystynyt vastaamaan globaalin talouskriisin haasteisiin, vaan hänen uudistuksensa jäivät puolitiehen. Hän jatkoi edeltäjiensä etujenjakopolitiikkaa, ja hänen hallituskaudellaan palkattiin noin 60 000 uutta virkamiestä.
Karamanliksen setä on Konstantinos Karamanlis, joka toimi useina vuosina Kreikan pääministerinä ja presidenttinä useina kausina vuosien 1955-1995 välillä.
Giorgios Papakonstantinou
Papakonstantinou toimi Kreikan valtiovarainministerinä vuosina 2009-2011. Loppuvuodesta 2009 Papakonstantinou paljasti euroryhmän kokouksessa, että maalla on 300 miljardia euroa julkista velkaa. Se on suhteellisesti enemmän kuin yhdelläkään EU-valtiolla koskaan aiemmin.
Kreikan budjettivaje olikin 12,7 prosenttia, eikä 3,7 prosenttia, kuten aiemmin ilmoitettiin. Euromaiden vakaussopimuksen sallima määrä on kolme prosenttia.
Papakonstantinou oli keskeinen henkilö Kreikan ensimmäisen tukipaketin neuvottelussa. Hänet tuomittiin vuoden 2015 maaliskuussa vuoden ehdonalaiseen vankeuteen veronkiertotutkinnan sotkemisesta.
Loukas Papadimos
Loukas Papadimos. (EPA / AOP)
Papadimos toimi Kreikan pääministerinä 2011-2012. Hän on työskenteli Euroopan keskuspankin varajohtajana 2002-2010, eli juuri silloin, kun Kreikka hyväksyttiin euroalueeseen väärin perustein.
Antonis Samaras
Samaras vaikutti Kreikassa valtiovarainministerinä jo vuonna 1989, mutta oli maan pääministeri 2012-2015. Toimiessaan oppositiojohtajana hän kieltäytyi hyväksymästä EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston lainaehtoja, jolloin ensimmäisen yritys kriisipaketista kaatui. Noustuaan pääministeriksi vuonna 2012 hän kuitenkin hyväksyi tukipaketin.
Toukokuussa 2012 Kreikka ajautui poliittiseen umpikujaan, kun parlamenttivaalien jälkeen maan suurimmat puolueet eivät onnistuneet muodostamaan hallitusta.
Uusintavaalien jälkeen Samaras nousi pääministeriksi Nea Dimokratian ja Pasokin hallitukseen.
Nykyisin Samaras on Kreikan parlamentin oppositiojohtaja sekä Syriza-puolueen vaikutusvaltaisin kriitikko.
Andreas Papandreou
Sosiaalidemokraattisen PASOKiin kuuluva Papandreou toimi Kreikan pääministerinä vuosina 1981-1989. Papandreoun aikana julkisen sektorin koko paisui merkittävästi, ja virkamiesten etuuksiin tehtiin suuria korotuksia.
Papandreoun ajama säästöpolitiikka johti rahoitusskandaaliin ja levottomuuksiin. Häntä syytettiin korruptiosta ja hän joutui lopulta eroamaan syytteiden takia. Papandreou todettiin kuitenkin syyttömäksi vuonna 1992.
Andreas Papandreoun poika on Kreikan pääministerinä toiminut Georgios Papandreou.
Konstantinos Mitsotakis
Mitsotakis oli Kreikan pääministeri 1990-1993 ja Andreas Papandreoun verivihollinen. Hän pyrki vähentämään valtion menoja, uudistamaan virkamiehistöä ja yksityistämään valtionyrityksiä eli toimimaan täysin Papandreoun noudattaa politiikkaa vastaan.
Hänen tyttärensä Dora Bakoyannis oli Kreikan ulkoministerinä 2006-2009. Myös hänen poikansa Kyriakos Mitsotakis on toiminut ministerinä Antonis Samarasin hallituksessa 2011-2015.
Evangelos Venizelos
Evangelos Venizelos. (EPA / AOP)
Venizelos toimi Kreikan valtionvarainministerinä 2011-2012. Hän neuvotteli Kreikan toisen lainaohjelman toteuttamisesta. Venizelos tuli tunnetuksi ristiriitaisena hahmona, sillä hän syytti lainoittajia kreikkalaisten nöyryyttämisestä. Hän korotti kiinteistöveroa, joka ei kuitenkaan ulottunut täysimääräisesti kaikkein suurimpiin kiinteistöihin. Venizeloksella on omistuksessaan 23 kiinteistöä. Venizelos valmisteli myös lakiesityksen, joka toi syytesuojan hallituksen korruptiosta syytetyille ministereille.
Alexis Tsipras
Eurokriittinen Tsipras nousi Kreikan pääministeri tammikuun lopussa järjestetyissä parlamenttivaaleissa. Hän nosti äärivasemmistolaisen Syriza-puolueen valtaan vastustamalla talouden tiukkaa säästökuria ja leikkauksia.
Tsipras epäonnistui yrityksessään saada Kreikan velkojat luopumaan monista aiemmin sovituista leikkauksista ja uudistuksista, jotka olivat ehtona toisen hätäohjelman viimeisen 7,6 miljardin lainaerän suorittamiselle.
Vastalauseena pääministeri julisti kansanäänestyksen velkojien viimeisen sopimusesityksen hyväksymisestä
"Rosvoja kaikki"
Suomen Ateenan suurlähettiläänä toimineen Ole Norrbackin mukaan Kreikan ajautuminen talouskatastrofiin johtuu koko yhteiskunnan rakenteesta, eikä yksittäisistä ihmisistä.
- Korruptio on maan tapa. Kun uusi päättäjä pääsee valtaan ja saa hyvät edut, on käytäntöjä vaikea lähteä muuttamaan. Tietysti Kreikassa on isompia ja pienempiä rosvoja, mutta näin länsimaisesti ajateltuna rosvoja yhtä kaikki, Norrback toteaa.
Myös RKP:n puheenjohtajana ja ministerinä vuosia toimineen Norrbackin mukaan Kreikassa kymmeniä vuosia vallassa vuorotelleet puolueet Nea Dimokratia ja Pasok ovat hoitaneet taloutta aivan yhtä epämoraalisesti. Korruption lisäksi maan suurin ongelma on, ettei olemassa olevia lakeja noudateta.
- Julkinen hallinto on ylisuuri, pankki- ja oikeusjärjestelmään ei voi luottaa, tiedotusvälineet myötäilevät valtaa pitäviä. Miksi kukaan haluaisi maksaisi veroja, kun tiedetään, että ne menevät väärään pussiin, Norrback kysyy.
Ei vain Kreikan syy
Taloustilastojen väärentäminen ei ollut Norrbackin mukaan ainoastaan kreikkalaisten syytä.
- Kreikalla ei ollut järjestelmällisiä tilastotietoja, joten ne tekivät tiedot EU:n pyynnöstä. Jo euroon liittymisen yhteydessä tiedettiin, etteivät tilastot ole luotettavia.
Norrbackin mielestä troikka (EU, IMF ja EKP) arvioivat Kreikkaa liian kapeasti finanssipolitiikan näkökulmasta, kun maan eurojäsenyydestä päätettiin.
- Varsinaista maan ongelmien syytä eli koko yhteiskunnan rakenneongelmaa ei huomioitu riittävästi. Olisi tarvittu laajempaa ymmärrystä Kreikan yhteiskunnan toiminnasta, jotta aitoihin ongelmiin olisi osattu puuttua.
Sukujen ja puolueiden vuorottelua
Kreikkaa on hallinnut everstijuntan kaatumisen (1974) jälkeen kolme dynastiaa, konservatiivista Nea Dimokratiaa edustaneet Karamanlisin ja Mitsotakisin suvut sekä sosialistista Pasokia edustanut Papandreoun suku.
Suvut ja puolueet vuorottelivat hallituksessa Kreikan kaksipuoluejärjestelmässä, ja pyrkivät pysymään vallassa jakamalla avokätisesti etuja saadakseen kannattajia.
Kun hallituspuolueet vaihtuivat usein, jouduttiin aloittamaan aina alusta, koska uuden hallituksen politiikka oli suuressa määrin vastakkainen edeltäjäänsä nähden.
Tämä on vaikuttanut merkittävänä syynä Kreikan kriisiin, vaikka dynastiat ovatkin 2010-luvulla hiipuneet.
Juttua varten on haastateltu Suomen Ateenan-instituutin varapääjohtaja Erkki Huittista, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Timo Miettistä ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttosta.
HANNA GRÅSTEN