Uutisia Natosta

Hitto kun asuis vähän etelämpänä (sellaiset 700km), niin vois ihan omin silmin käydä tarkastamassa noita paatteja, joita tuntuu lipuvan jatkuvana virtana Helsinkiin näin kesäisin, aina kiinalaisia ja kanadalaisia myöten.
 
Mittava ammusvarikko nousee Puolaan - "Naton lujitettava pelotettaan"
Verkkouutiset
3 tuntia ja 16 minuuttia sitten
Sotilaallisen varautumisen painopiste siirtyy kohti itää.

  • 6f4b062cc66058df1a89031dbf2086f73cbacfdc4911fa2902203c918aab42af

    Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Puolan pääministeri Beata Szydlo tapaamisessa.

    (Janek Skarzynski)
Läntisessä Keski-Puolassa sijaitsevan Powidzin lentotukikohdan yhteyteen nousee lähivuosina Yhdysvaltain asevoimien mittava sotatarvike- ja ammusvarikko. Mittaluokaltaan vastaavia varikoita ei Naton itäisissä jäsenmaissa ole aiemmin ollut.

Hankkeen etenemiseen kiinnitti huomiota muun muassa puolalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Justyna Gotkowska Twitter-päivityksessään.

Varikon rakentamista koskeva hankintamenettely on parhaillaan käynnissä Yhdysvalloissa.

Noin tuhannen asukkaan Powidzin kylän tuntumassa sijaitseva Puolan ilmavoimien 33. lentotukikohta on varikolle luonteva sijoituspaikka, sillä sen kiitorata on maan pisin ja soveltuu siten myös suurimmille kuljetuskoneille. Tukikohta on viime vuosina ehtinyt jo olla myös USA:n ilmavoimien aktiivisessa käytössä.

Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Ben Hodges sanoi aiemmin tänä vuonna haluavansa nähdä Powidzin kehittyvän keskeiseksi solmukohdaksi. Ensi vaiheessa sinne on hänen mukaansa määrä varastoida prikaatin vahvuinen määrä taisteluvalmiita panssarivaunuja ja tykistöä.

”Yhdysvaltain läsnäolo olennaista”
Kylmän sodan päättymisen jälkeen Yhdysvaltain asevoimien eurooppalaiset kalusto- ja ammusvarikot ovat keskittyneet Saksaan ja Alankomaihin. Uusien, mittakaavaltaan merkittävien varikoiden perustaminen itäisiin jäsenmaihin on tullut ajankohtaiseksi Venäjän aiempaa aggressiivisempana pidetyn sotilaallisen toiminnan myötä.

Jo aiemmin on kerrottu USA:n panssarivaunujen, tykistön ja huoltokaluston varastoinnista kylmän sodan aikana louhittuihin luoliin Norjassa.

– Puola on tehnyt vuosikausia töitä Naton sotilaallisen läsnäolon vahvistamiseksi alueellaan, riippumattoman OSW-tutkimuslaitoksen Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen tutkimusohjelmaa koordinoiva Justyna Gotkowska sanoo Verkkouutisille.

Viimevuotisen Naton Varsovan huippukokouksen jälkeen Puolaan sijoitettiin pääasiassa Yhdysvaltain ja Britannian muodostama noin tuhannen sotilaan taisteluosasto. Se ei Puolalle Gotkowskan mukaan riitä.

– Naton on muutettava tapaansa toimia lujittaakseen pelotteensa uskottavuutta. Se tarkoittaa varautumissuunnittelun päivittämistä, täydennysjoukkojen kehittämistä, komentorakenteiden täsmentämistä, ennakkovaroitusjärjestelmien parantamista sekä investointeja liittoutuneiden joukkojen sotilaalliseen infrastruktuuriin, jotta joukkoja voidaan konfliktitilanteessa siirtää Naton itäiselle sivustalle nykyistä nopeammin, Gotkowska sanoo.

Natolla ennaltaehkäisevä vaikutus
Yhteistyön tiivistymistä Yhdysvaltain kanssa hän pitää Puolan kannalta erityisen tervetulleena.

– Puola, kuten kaikki Naton itäisen sivustan maat, suhtautuu Washingtoniin keskeisenä liittolaisena, jolla on kyky ja tahto taata rauha ja vakaus alueella.

USA:n ja muiden Nato-liittolaisten läsnäololla Puolassa on Gotkowskan mukaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevä merkitys. Kyse on myös viestistä, jonka halutaan tulevan noteeratuksi Moskovassa.

– Tilanteessa, jossa Puolaan kohdistuisi Venäjän sotilaallinen aggressio, Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan maiden joukot tulisivat vedetyiksi taisteluihin. Se laukaisisi Naton sotilaallisen vastauksen ketjun ja toisi Naton kokonaisuudessaan mukaan Venäjän-vastaiseen konfliktiin, Gotkowska sanoo.

– USA:n läsnäolo nähdään olennaisena siinä epävarmassa turvallisuusympäristössä, jonka Puola ja alueen muut valtiot joutuvat tällä hetkellä kohtaamaan.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/puola_sotavarikko-69414
 
Ulkomaat
Nato-maa Turkki ostaa ohjuksia Venäjältä – Erdoğan: Ostamme keneltä haluamme
Ohjusostos on Turkin ensimmäinen suuri asekauppa Naton ulkopuolelta. Kauppa kuvastaa Turkin etääntymistä lännestä.
c605fe1a5a9242379cccb09170e9df3a.jpg

Edistyneitä S-400-ilmatorjuntaohjuksia rullasi Punaiselle torille Moskovassa Voiton päivän paraatissa toukokuussa 2015. (KUVA: RIA NOVOSTI / REUTERS)
Mikko Paakkanen HS
Julkaistu: 12.9. 11:19

TURKKI ja Venäjä ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla Turkki ostaa Venäjältä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, kertovat turkkilaiset ja venäläiset viestimet. Kyseessä on ensimmäinen suuri Turkin aseosto Venäjältä, kertoo uutistoimisto AFP.

Turkki on sotilasliitto Naton jäsen, mutta Venäjä ei ole. Kyseessä on Turkin tähän asti merkittävin asekauppa Naton ulkopuolisesta maasta.

Kauppa kuvastaa Turkin ja Venäjän välien lämpenemistä sekä yhä keskusjohtoisemmaksi käyvän Turkin henkistä etääntymistä Nato-kumppaneistaan ja Euroopan unionista.

Hintavan ja edistyneen asejärjestelmän ostaminen Venäjältä voidaan tulkita Turkin viestiksi Nato-kumppaneilleen etenkin, koska Naton ja Venäjän välit ovat jännittyneet sen jälkeen kun Ukrainan sota alkoi vuonna 2014.

ASEKAUPASTA kertoi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanturkkilaisen Hürriyet Daily News -sanomalehden mukaan. Turkki on jo maksanut käsirahan ohjuskaupasta, lehti kertoo.

Erdogan korostaa lehdelle sitä, että Turkki voi ostaa aseilta keneltä haluaa, vaikka onkin Naton jäsenmaa.

”Me teemme päätökset itsenäisyytemme suhteen. Vastaamme siitä, että ryhdymme toimiin maamme puolustamiseksi”, hän sanoi Hürriyet Daily Newsin mukaan.

Myös venäläisen uutistoimiston Tassin haastattelema Venäjän presidentin Vladimir Putinin sotilastekninen neuvonantaja, liikemies Vladimir Kožin vahvisti tiedon asekaupasta.

”Sopimus on allekirjoitettu ja sitä aletaan panna toimeen”, hän sanoi.

S-400 on kehittynyt, maasta ilmaan ammuttava ilmatorjunta- ja ohjustentorjuntaohjus, jonka kantama on jopa 400 kilometriä. Venäjällä on samoja ohjuksia esimerkiksi Suomen rajan tuntumassa ja Syyriassa.

Ohjustyyppi otettiin käyttöön vuonna 2007. Se perustuu 1990-luvulla kehitettyyn S-300-ohjukseen.
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005364275.html?ref=rss
 
Eikö näiden it-ohjusjärjestelmien ja varsinkin tutkien taistelumoodit ole aivan salaisimmasta päästä kamaa? Muistelin että esim. Suomea sitoi monenlaiset vaitiolovelvollisuudet BukM1 järjestelmästä vaikka se oli kohtalaisen vanhakin. Onko Natolla kiusausta syynätä S-400:a ja varmasti on mutta onko sen mahdollista saada siitä jotain konkreettista tietoa irti? Kreikallahan S-300 on käytössä, luulisi että Nato on siitäkin ollut kiinnostunut.

Ja taas vastaavasti toisinpäin; Turkin kaltainen poliittinen sekamelska pitää sisällään monenlaista toimijaa. Mitä jos vaikka ilmavoimien asevarikolta katoaisi AIM-120 ihan hetkeksi aikaa pientä palkkiota vastaan että tietyt asiamiehet voivat siihen tutustua? Onko yleensäkään itse ohjuksesta opeteltavissa yhtään mitään muuta kuin sen rakenne? eihän tutkajärjestelmää saa kai päälle ihan miten vain ja AIM-120 hakupää kai käytännössä palaa pilalle lopulta sen ollessa ilmassa..
 
Saattaa olla melkoisen mielenkiintoinen tilanne syntymässä...
Mulla on ollut sellainen käsitys, että jo jonkin aikaa Turkki on ollut paitsi Naton aivan sisempiä tietoja. Natossa muutenkin on aika vuotava tuo luottamuksellisten tietojen ulkokehä koska niin montaa on soutajaa paatissa. Näin ollen salaustasoakin on useampaa ja ihan ytimessä ei taida olla kuin jenkit ja vähän joitakin isojen maiden luotettuja. Ranskalaisetkin oli pannassa taannoin mutta ovat sen jälkeen kunnostautuneet.
 
Suomessa alkaa pian salainen harjoitus
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005386560.html


Suomi on mukana ensi viikolla alkavassa Naton Crisis Management Exercise 17 (CMX) -harjoituksessa.
CMX17 on Naton konsultaatio- ja päätöksentekoharjoitus, joka järjestetään 4.–11. lokakuuta.
Suomesta harjoitukseen osallistuvat muun muassa ulkoministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta ja Suomen Nato-edustusto Brysselissä.
"Nato omistaa tämän harjoituksen, luo sen skenaarion, päättää sen aineiston turvaluokituksesta ja päättää tiedottamisesta"
- Mikko Kinnunen ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksiköstä
 
Suomessa alkaa pian salainen harjoitus
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005386560.html


Suomi on mukana ensi viikolla alkavassa Naton Crisis Management Exercise 17 (CMX) -harjoituksessa.
CMX17 on Naton konsultaatio- ja päätöksentekoharjoitus, joka järjestetään 4.–11. lokakuuta.
Suomesta harjoitukseen osallistuvat muun muassa ulkoministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta ja Suomen Nato-edustusto Brysselissä.
"Nato omistaa tämän harjoituksen, luo sen skenaarion, päättää sen aineiston turvaluokituksesta ja päättää tiedottamisesta"
- Mikko Kinnunen ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksiköstä

Näitä lehdistön otsikkoja. Kyseessä on nähdäkseni simuloitu konfliktin päätöksenteko ja johto- sekä mahdollinen kuvitteellinen toimenpideharjoitus joita on aiemminkin tehty. Eivät tietenkään ole mitään avoimia lehdistötilaisuuksia mutta onhan niistä myöhemmin aina jotakin sisältötietoakin tihkunut. Selvää kuitenkin, että tapahtumaskenariot ovat valtiollisia ja salassapitopykälien alaisia eikä tapahtumaketjua levitellä julkisuuteen. Skenariot voivat olla aika hurjiakin - esim ydinisku tai laskeuma, Venäjän hajoaminen pakolaisineen tmv. Sitten testataan miten kunkin maan päätöksistä vastuulliset niihin reagoivat ja tapahtumaoletukset etenevät näiden päätösten mukaan.
 
Mietin kanssa että olipa otsikko. Tuli sellainen mielikuva, että Nato tulee bootsit maassa harjoittelemaan tänne.
 
Iltapäivälehtien otsikointi on yleensäkin jotain tällaista. Kaikki on jotenkin sensaatiomaista tms...
Pitää vain osata suodattaa varsinainen/mahdollinen asia sieltä seasta, kuten useimmat meistä tekevätkin.

Joo, kyllä CMX harjoituksia on ollut jo hyvän aikaa, en tosin ole varma kauanko Suomi on osallistunut.
 
Hyvä artikkeli.

Amerikkalaisarvio: Natoa haastetaan nyt toden teolla – pelotetta parannettava
Heikki Hakala | 30.09.2017 | 15:30- päivitetty 30.09.2017 | 15:36


Puolustusliiton seuraava huippukokous vuonna 2018 joutuu vaikeiden valintojen eteen.

Nato on parhaillaan ennennäkemättömän monimutkaisten haasteiden edessä, Hans Binnendijk toteaa.

Binnendijk, joka nykyisin toimii tutkijana John Hopkins -yliopistossa, lukeutuu Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan tuntijoiden raskaaseen sarjaan. Hän on aiemmin työskennellyt keskeisissä tehtävissä muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeriössä, senaatin ulkoasiainvaliokunnassa ja kansallisessa turvallisuuskomiteassa.

Läntinen puolustusliitto perustettiin vuonna 1949 vastaamaan Neuvostoliiton johtaman blokin muodostamaan sotilaalliseen uhkaan. Kylmän sodan päätyttyä alkoi Binnendijkin mukaan Naton toinen, noin vuosikymmenen mittainen vaihe, jota leimasi yhteistyön henki. Syyskuun 2001 terrori-iskut USA:ta vastaan käynnistivät kolmannen jakson, jonka painopiste oli kansainvälisessä kriisinhallinnassa Euroopan rajojen ulkopuolella.

Krimin miehitys ja laiton liittäminen Venäjään siirsivät puolustusliiton vaiheeseen 4.0.

– Asetelma, jonka Nato joutuu nyt kohtaamaan, on äärimmäisen monimutkainen, Binnendijk sanoo.

Idässä vastassa on hänen mukaansa odottamattoman ketteräksi osoittautunut toimija. Etelän suunnalla haasteena on siirtolaisuus, jonka voimaa oli aiemmin sorruttu aliarvioimaan. Pohjoisessa arktinen alue on vaikeasti ennustettavassa murroksessa, ja länteenkin – siis Pohjois-Amerikkaan – kohdistuu todellinen ydiniskun uhka.

Erityisen ongelmallinen nykytilanne on Binnendijkin mukaan siksi, että Nato on poliittisesti aiempaa hajanaisempi. Menneinä vuosikymmeninä sisäisiä erimielisyyksiä on liittynyt esimerkiksi USA:n sotaan Vietnamissa ja Irakin diktaattorin Saddam Husseinin kukistamiseen sotilaallisin keinoin.

– Uutta on se, että erimielisyys ulottuu nyt myös arvoihin. Nationalismin nousu – minun maani etusijalla -ajattelu – on potentiaalisesti hyvin vaarallista kehitystä, hän sanoo.

Neljä kohtalonkysymystä
Kun Nato-maiden johtajat kokoontuvat ensi vuoden puolivälissä seuraavaan huippukokoukseensa Brysseliin, heillä on Binnendijkin mukaan asialistallaan neljä poikkeuksellisen painavaa tehtävää.

– Ensimmäinen niistä koskee pelotetta. En puhu nyt esimerkiksi kyberuhkiin vastaamisesta, vaan haluan nyt painottaa nimenomaan pelotteen kovinta puolta, hän sanoo.

Esimerkkeinä Binnendijk mainitsee etenemisen torjuntakyvystä eristämiskykyyn, nopeamman joukkojensiirron mahdollistavat toimet ja komentojärjestelmän uudistamisen nykyisiä olosuhteita paremmin vastaavaksi.

– Toisin kuin edellisen vuosikymmenen kriisinhallintaoperaatioissa, nyt meitä haastetaan toden teolla.

Toiseksi Nato tarvitsee Binnendijkin mukaan uuden eteläisen strategian. Aiemmatkin operaatiot tuottivat haasteita, eikä Syyrian tilanteen haltuunottoon ole ollut riittäviä edellytyksiä.

Kolmas painopiste liittyy hänen mukaansa sotilaallisten kyvykkyyksien kehittämiseen. Hän uskoo Naton kaikkien jäsenmaiden aidosti sitoutuneen puolustusmenojensa nostamiseen vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä. Tämä koskee hänen mukaansa myös Saksaa, jota on yleensä pidetty tavoitteen suhteen vastahakoisena.

– Etenemistä tähän tavoitteeseen olisi paikallaan hieman jouduttaa. Vastineeksi USA voisi kenties sijoittaa Eurooppaan lisäjoukkoja – esimerkiksi yhden uuden taisteluprikaatin.

Kahden prosentin bkt-tason saavuttaminen merkitsisi kymmenien miljardien eurojen vuosittaista lisäpanostusta puolustukseen. Vaikka summa on massiivinen, ponnistus ei Binnendijkin mielestä voi olla ylivoimainen.

– Vastaavaan on kyetty aikaisemminkin. Samantasoinen puolustusmenojen lisäys tapahtui 1960- ja 70-luvuilla. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää siihen, että varat käytetään harkitusti ja että joukkojen yhteensopivuus kyetään edelleen varmistamaan.

Naton neljänneksi keskeiseksi haasteeksi saattaa Binnendijkin mukaan nousta puolustusliiton yhtenäisyyden säilyttäminen. Se saattaa viime kädessä edellyttää jopa Naton strategisen konseptin uudelleenmäärittelyä, hän arvioi.

Hans Binnendijk puhui perjantaina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvässä The Riga Conference -tapahtumassa Riiassa.

https://www.verkkouutiset.fi/amerik...taan-nyt-toden-teolla-pelotetta-parannettava/
 
Iltapäivälehtien otsikointi on yleensäkin jotain tällaista. Kaikki on jotenkin sensaatiomaista tms...
Pitää vain osata suodattaa varsinainen/mahdollinen asia sieltä seasta, kuten useimmat meistä tekevätkin.

Joo, kyllä CMX harjoituksia on ollut jo hyvän aikaa, en tosin ole varma kauanko Suomi on osallistunut.
Artikkelissa mainittiin kyllä että Suomi osallistuu yhdeksättä kertaa.

Viime vuodestahan on väitetty että harjoituksessa Naton pyytäessä Ruotsi olisi heti myöntynyt ilmatilan ja lentokenttien käyttöön Baltian tueksi mutta Suomi olisi jäänyt pohtimaan... En mene takuuseen huhun oikeellisuudesta.
 
Nato julkaisi Suomi-videon pommisuojista – ”jos kriisi iskisi”
JUHA-PEKKA TIKKA | 03.10.2017 | 10:41- päivitetty 03.10.2017 | 10:55


Puolustusliitto on innostunut Helsingin nykyaikaisista pommisuojista.

Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato julkisti twitterissä videon Suomesta Helsingissä maanantaina pidettyjen hybridikeskuksen avajaisten kunniaksi. Alta näkyvällä videolla on pituutta vajaat neljä minuuttia.

– Jos kriisi iskisi #Suomeen, kansakunta on valmistautunut. Lähde mukaan maan alle #Helsingissä, nykyaikaisen pommisuojan (air raid shelter) sisälle, saatesanoissa todetaan.

Suomi – valmiina kriisin varalle -videota markkinoidaan myös näin:

– Maanalaisista suojista yli 1 200 neliömetrin taloissa aina poliisin, palokunnan ja terveysalan harjoituksiin, Suomi on valmistautunut jokaisen kriisin iskemisen varalle.

Video:
https://www.verkkouutiset.fi/nato-julkaisi-suomi-videon-pommisuojista-jos-kriisi-iskisi/

https://mobile.twitter.com/NATO/status/914885941415809025/video/1
 
Sata vuotta Venäjän vieressä – tästä kokemuksesta Nato kehui Suomea
0f192993c98a41a58ac18ed1d6f0226b.jpg

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (vas), Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Euroopan unionin ulkoministeri Federica Mogherini ja Suomen pääministeri Juha Sipilä. (KUVA: Joonas Salo / IS)
Julkaistu: 3.10. 8:30
ULKOPOLITIIKKA

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg painotti Suomen merkitystä sotilasliiton Venäjä-suhteen kehittämisessä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg painotti Helsingissä Suomen kumppanuuden merkitystä sotilasliitolle. Yhtenä osa-alueena esiin nousi Suomen kyvykkyys Venäjä-suhteiden hoidossa. Stoltenberg kiitti Suomea sen Venäjään liittyvän tiedon, kokemusten ja analyysien jakamisesta.

– Teillä on erityinen taito tai rooli pelattavana siinä, mitä tulee Naton suhteen kehittämiseen Venäjän kanssa, Stoltenberg sanoi.

Hän huomautti, että Suomella ja sen itänaapurilla on pidempi yhteinen raja kuin kaikilla Venäjän naapurina olevilla Nato-mailla yhteensä. Esiin nousivat myös Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlat.

– Tiedätte minua paremmin, että ne sata vuotta kertovat paljon Suomen ja Venäjän suhteesta niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Suomi on ”avainpeluri”
Suomen erityinen suhde Venäjään nousi esille toistamiseen Stoltenbergin luetellessa, mitä Nato on tekemässä oman hybridiuhkiin liittyvän kestävyytensä parantamiseksi. Stoltenbergin mukaan Nato on voinut oppia Suomelta paljon sitkeydestä.

– Te olette keskittyneet niin monia vuosia kestävyyteen. Siihen, kuinka suojata omaa yhteiskuntaanne ja sen infrastruktuuria. Tämä on toinen esimerkki, jossa näemme kumppanuuden hyödyntävän sekä Suomea ja Natoa.

Stolternberg muisti myös mainita Itämeren lentoturvallisuuden parantamiseen tähtäävän hankkeen, jossa hän katsoi Suomen olevan ”avainpelurin” roolissa.

Stoltenberg sinutteli Niinistöä
Stoltenberg osallistui Helsingissä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen avajaisiin yhdessä Euroopan EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Frederica Mogherinin kanssa.

Molemmat painottivat keskuksen avaamisen olevan malliesimerkki EU:n ja Naton yhteistyön etenemisestä. Stoltenberg painotti keskuksen olevan esimerkki myös Naton ja sen kumppanuusmaiden välisen yhteistyön tiivistymisestä.

Stoltenberg ja Mogherini esiintyivät tilaisuudessa välittömästi. Stoltenberg jopa sinutteli omassa avajaispuheenvuorossaan presidentti Sauli Niinistöä.

– Sauli, muistat, että viime marraskuussa vierailit luonani Naton päämajassa. En silloin tiennyt ennen kuin kerroit, että se oli ensimmäinen kerta, kun Suomen presidentti vieraili Naton päämajassa.

Suomi sai keskuksen pystyyn ripeästi
Mogherini puolestaan muisteli ensitapaamistaan Stoltenbergin kanssa ja painotti EU:n ja Naton yhteistyön syventyneen mittavasti kuluneen kolmen vuoden aikana.

– Olemme tuoneet EU:n ja Naton yhteistyön tasolle, jota ei ole aiemmin nähty. Tämän keskuksen avaaminen tänään on yksi erinomainen esimerkki siitä.

Mogherinin mukaan yhteistyöstä kertoo paljon myös se, että keskus avataan maahan, joka ei ole Naton jäsenmaa.

Suomi sai Mogherinilta kiitosta siitä, että keskus on saatu toimintaan reilussa vuodessa. Hän piti sitä tärkeänä askeleena kohti vahvempaa Euroopan unionia.

– Tämä näyttää, että kun meillä on vahvaa poliittista tahtoa, me voimme puskea mahdollisuuksien rajoja unionissa, Mogherini sanoi.

Niinistö: Venäjän pelkoa ei pidä lietsoa turhaan
Tilaisuuden avauspuheen piti presidentti Niinistö. Hän katsoi Mogherinin ja Stoltenbergin läsnäolon olevan selkeä merkki EU:n ja Naton sitoutumisesta yhteisten uhkien torjuntaan. Niinistö peräänkuulutti tarkkaavaisuutta hybridiuhkiin varautumisessa, jotta vastapuolen aikeet ymmärretään oikein ja ajoissa. Samalla hän painotti maltin tärkeyttä.

– Joskus uhka voi olla myös vähäisempi miltä se näyttää. Olen ajoittain ollut hämmentynyt venäläisten uhkaa koskevien debattien pelkoa lietsovasta sävystä. Venäjä pitää ilman muuta ottaa hyvin vakavasti. Samaan aikaan meidän pitää välttää paisuttelemasta uhkia, Niinistö sanoi.

Presidentin mukaan muunlainen toiminta voisi vain edistää toisen osapuolen tarkoitusta.

– Joskus on vaikea välttää vaikutelmaa, että me käymme informaatiosotaa niiden puolesta, jotka ovat meidät haastaneet
 
Naton pääsihteerin mukaan Suomen pitkä Venäjän-raja ei olisi ongelma Naton jäsenyydelle
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoo ottamasta kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. "Itsenäinen valtio päättää itse."

Ulkomaat
2.10.2017 klo 22:28

Suomessa vieraillut Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä puolustusliitton vai ei.

– Norjalaisena Suomen naapurina ja Naton pääsihteerinä aion pidättäytyä antamasta Suomelle neuvoja Nato-jäsenyydestä, Stoltenberg sanoo Ylen haastattelussa.

Jens Stoltenberg osallistui Suomessa maanantaina Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen avajaisiin.

Jos Suomi liittyisi Natoon, Nato saisi 1 300 kilometriä pitkän maarajan Venäjän kanssa. Mitä jäsenmaat siitä ajattelisivat?

Stoltenbergin mukaan Suomen ja Venäjän välinen raja on kyllä pitkä, mutta Natolla on nytkin Venäjän vastaisia rajoja kuten pohjoisessa Norjan kanssa sekä Baltian maiden ja Puolan kanssa.

– Nato on osoittanut vuosikymeniä löytävänsä tasapainon.

Stoltenberg korostaa, että Naton tehtävänä on säilyttää rauha eikä provoisoida konflikteihin. Hän sanoo arvostavansa Suomen Nato-kumppanuutta.

– Jos Suomi päättää joskus hakea jäseneksi, lupaan, että Nato-maat suhtautuvat siihen asiallisesti.

Asiasta päättäisivät Naton 29 jäsentä.

Itämerellä ei ole aseellisen konfliktin uhkaa
Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustaminen liittyy jännitteiden kasvuun muun muassa Itämeren alueella. Keskuksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta hybridiuhista sekä yhteiskuntien haavoittuvuuksista liittyen internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Mukana on 12 maata muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Ruotsi, Norja ja Baltian maat. Nato ja EU tekevät keskuksessa yhteistyötä.

Stoltenbergin mukaan Nato-liittolaiset ovat raportoineet varsikin kyberuhkia ja demokraattisten vaalien häirintäpyrkimyksiä. Usein takana on ollut Venäjä.

Stoltenberg ei näe Itämeren alueella välittömiä uhkia Nato-liittolaisia vastaan tai aseellisen konfliktin vaaraa.

– Toisaalta Venäjä on entistä jämerämpi otteissaan. Se on lisännyt merkittävästi sotilaallista läsnäoloaan alueella, etenkin Kaliningradissa.

Rauhoittaakseen jännittyneisyyttä Baltian maissa ja Puolassa Nato sijoitti niihin kesällä joukkoja. Stoltenbergin mukaan myös yhteistyötä kumppanimaiden kuten Suomen ja Ruotsin kanssa on lisätty.
 
Suomessa alkaa pian salainen harjoitus
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005386560.html


Suomi on mukana ensi viikolla alkavassa Naton Crisis Management Exercise 17 (CMX) -harjoituksessa.
CMX17 on Naton konsultaatio- ja päätöksentekoharjoitus, joka järjestetään 4.–11. lokakuuta.
Suomesta harjoitukseen osallistuvat muun muassa ulkoministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta ja Suomen Nato-edustusto Brysselissä.
"Nato omistaa tämän harjoituksen, luo sen skenaarion, päättää sen aineiston turvaluokituksesta ja päättää tiedottamisesta"
- Mikko Kinnunen ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksiköstä

Nyt testaaan, että mitä Suomi tekee, jos Itämeren alueella syttyy sotilaallinen kriisi ja selkkaus. Hyvä, että harjoitellaan, jotta NATOn pyyntö Suomen alueen käytöstä sotilaalliseen toimintaan ei tule poliittisille päättäjille täysin yllätyksenä tosi tilanteessa, vaan on etukäteen mietitty, miten toimitaan ja mitä vaihtoehtoja on olemassa.

Osallistuvatko presidentti ja pääministeri tähän harjoitukseen? Tämä olisi mielestäni tärkeätä, koska virkamiestyönä tai ulkoministerin päätöksellä ei voida Suomen aluetta luovuttaa käyttöön.

Oma veikkaukseni on, että jos Suomea vastaan ei suoraan hyökätä, niin Suomi ei luovuta aluettaan edes kauttakulkuun, vaan tyytyy tiedustelutiedon vaihtoon sekä sitoutumaan oman tonttinsa puhtaana pitämiseen eli estämään Natoa vastaan suunnatun sotilaallisen toiminnan Suomen kautta. Ehkä myös voisi tarjota kenttiä varalaskupikoiksi, mutta ei operatiivisiksi tukikohdiksi. Kaikki spekulaatiota - mitään tietoa mistään ei minulla ole
 
Back
Top