Fencer
Kenraali
Voitko referoida mitä noissa kerrotaan?
Uutisia Norjasta
- Viestiketjun aloittaja Tvälups
- Aloitus PVM
Voitko referoida mitä noissa kerrotaan?
Se riippuu siitä milloin ohjaus menetetään. Mikäli se menetetään vaikkapa minuuttia ennen voidaan alus ensin lähes pysäyttää ja sitten käyttää niitä keulapotkureita.
Mutta jos ohjaus katoaa alle 2 sekuntia ennen törmäystä 17 solmun vauhdissa ei keulapotkureilla ehdi saada käytännössä mitään aikaan. Virhe on toki tehty jo paljon aiemmin koska laiva on ajettu noin lähelle törmäyskurssilla tuollaisella vauhdilla ihan siitä riippumatta milloin ohjaus katosi.
Leaderwolf
Respected Leader
Huhujen mukaan olisi ollut blackout. Toisten mukaan vain ylimielisiä kusipäitä ja jääneet alle. Mutta sähköjen kadotessa tuo keulapotkuri ei ymmärtääkseni toimisi.
Edit. Ja tuollainen rungon sisään vedettävä malli... Luulen että kun rungon vastusta minimoitu, eli aluksen nopeutta on maksimoitu rakentamalla sisäänvedettävä keulapotkuripodi, niin sitä ei kovin isosta vauhdista voi dipata veteen. Lähinnä varmaan satamassa liikkumiseen.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Muraja Afganistan-kirjassaan arvosteli heidät aika lailla nakkisuojaan vetäytyviksi ja kädettömiksi. Itse olen ollut enemmän ruotsalaisten kanssa tekemisissä mutta pohjoisessa on reippaita. Ulkoilevaa kansaa.
Tähän laivaepisodiin syy on arvoitus mutta näköyhteys (valaistus) ja radioyhteys oli. Tutkakuva. Brykalla päivystys. Säiliöalus on hinauksessa, ei voi vaikuttaa, kysyy, miten aiotte ohittaa heidät. Vastaus: kaikki on hallinnassa.
Tästä ei taida tulla päänsilitystä.
Voi olla, että komentoketjun osia siirtyy osaamista vastaaviin tehtäviin.
Liitteet
En ole ajanut laivoja vaikka olen tottunut saariston veneisiin.
Ne ryssivät. Tankkeri varoittaa. Toinen rauhoittelee. Sitten menee poks.
Viimeksi muokattu:
Kansalaisuuksia arvioidessa jonkun konkreettisen tapauksen yhteydessä on hieman ongelmallista.
YliKoo
Greatest Leader
Maallikon ajatukset avat, että Helgellä ei vaan oltu ajan tasalla ja päätös väistämissuunnasta venyi liian pitkään.
Suuntaa ja nopeutta ilmaiseva vektori ilmestyi näkyviin vasta hetkeä ennen törmäystä, joten siellä on vasta silloin herätty miettimään aluksen omaa näkyvyyttä. Sitten on alettu todella miettimään, että kummalta puolen väistetään. Tyyrpuurissa on ranta lähellä mutta säiliöalus kehotti väistämään sinne. Paapuurin puolella on muitakin aluksia tulossa vastaan, on epäröity että mahtuuko sieltäkään.
Varsinkin näköhavaintojen perusteella on tilanne ollut epäselvä. Luultavasti hinaaja sotki vielä tilannekuvaa, suoraan vastaan tullessa on saattanut näkyä vihreää ja punaista sivuvaloa sekaisin ja paapuurin puolella muiden vastaan tulevien alusten punaista.
Tutkakuvaa on saatettu ihmetellä liian pitkään, kun hinaaja on luultavasti sekoittunut tankkerin heijasteeseen noin läheltä ja suoraan edestä katsottuna. Radioon ei oikein osattu vastata mitään kunnollista kun mietintä oli päällä.
Yleisfiiliksenä aluksella on harjoituksen päättymisen jälkeen saattanut olla ”sitten vaan kotiin” moodi, ajatukset jo laiturissa ja osittain vielä harjoitustapahtumissa.
Suuntaa ja nopeutta ilmaiseva vektori ilmestyi näkyviin vasta hetkeä ennen törmäystä, joten siellä on vasta silloin herätty miettimään aluksen omaa näkyvyyttä. Sitten on alettu todella miettimään, että kummalta puolen väistetään. Tyyrpuurissa on ranta lähellä mutta säiliöalus kehotti väistämään sinne. Paapuurin puolella on muitakin aluksia tulossa vastaan, on epäröity että mahtuuko sieltäkään.
Varsinkin näköhavaintojen perusteella on tilanne ollut epäselvä. Luultavasti hinaaja sotki vielä tilannekuvaa, suoraan vastaan tullessa on saattanut näkyä vihreää ja punaista sivuvaloa sekaisin ja paapuurin puolella muiden vastaan tulevien alusten punaista.
Tutkakuvaa on saatettu ihmetellä liian pitkään, kun hinaaja on luultavasti sekoittunut tankkerin heijasteeseen noin läheltä ja suoraan edestä katsottuna. Radioon ei oikein osattu vastata mitään kunnollista kun mietintä oli päällä.
Yleisfiiliksenä aluksella on harjoituksen päättymisen jälkeen saattanut olla ”sitten vaan kotiin” moodi, ajatukset jo laiturissa ja osittain vielä harjoitustapahtumissa.
yrjö
Ylipäällikkö
Videossa tutkamaalit näkyvät selvästi (häivealus Helge Ingstad näkyy selvästi) ja samoin niiden lähimenneisyyttä edustava jälki eli "trail". Se on sitä pitempi mitä suuremmalla vauhdilla kohde liikkuu ja HI:n trail on aika pitkä, eli alus näyttäisi kulkevan sen 17 solmua. Muissa tutkamaaleissa on AIS-laitteen (=kuten ilmailun "toisiotutka") symboli, mikä näyttää aluksen nimen, nopeuden ja liiketietoja kuvaavan vektorin. "Seigrunn"iin ja "Vestbris"in välissä on myös kohde missä ei ole AIS-tietoja.
Kohdassa 00:52 VTS-operaattori ottaa ilmeisesti manuaalisesti Helge Ingstadin seurantaan, seuranta laskee hetken liiketekijöitä ja ne tarkentuvat pian vastaamaan totuutta. Aivan aluksi laite laskee väärin koska seuranta ollut vain hetken päällä mutta trail osoittaa, että suunta ja nopeus ovat pysyneet muuttumattomina.
Katsoin videota törmäykseen ja näyttää siltä, että:
- Helge Ingstadin olisi tietenkin pitänyt väistää oikealle (viime kädessä mihin tahansa, täyskäännös tai ympyrä). Miksi näin ei tapahtunut? Ehkä komentosilta oli täynnä porukkaa ja kukaan ei pitänyt ydintehtävää kirkkaana mielessä? Ehkä he eivät "uskaltaneet" ohjata laivaansa tankkerin ja maiden välistä, heistä vasemmalla eli idässä taas oli samaan suuntaan menijä ja oli tulossa muuta vastaantulevaa liikennettä. Arvailua.
- Toisaalta meriteiden sääntöjen mukaan alusten tulisi ahtaissa kulkuväylissä mennä kulkuväylän oikeaa laitaa, mutta kaikki pohjoiseen menevät tulivat mielestäni ehkä jopa "keskilinjan" vasenta laitaa, Sola TS eniten. Eli ne ovat "oikaisseet", ehkä nekään eivät olleet havainneet ajoissa lähestyvää Helge Ingstadia ajolinjojaan valitessaan, koska se ei ole näkynyt AIS-laitteen maalina.
- Sola TS on ollut tankkerina saattohinauksessa joten voidaan otaksua, että sen ohjailukyky on ollut rajoitettu.
- Helge Ingstadilla ei ollut AIS-laite päällä, mikä oli mahdollisesti kontribuoiva seikka vahinkoon. Tilannetietoisuus sekä Sola TS:n komentosillalla ja VTS-keskuksessa olisi ollut alusta lähtien parempi jos AIS-maali olisi osoittanut nimen. Mutta ymmärrettäväähän se on, että venäläisille ja koko muulle maailmalle ei kerrota missä omat fregatit liikkuvat.
- Siinä vaiheessa kun radiossa annetaan näitä törmäysvaroituksia tilanteessa ollaan jo todella pahasti myöhässä, vaikka tuolloin olisi tehty kaikki voitava ei ole mitenkään varmaa olisiko vahinkoa voitu välttää. Ylipäätään kaikki aika menee outoon passiviseen ihmettelyyn kriittisinä hetkinä, ilmeisesti siinä ainakin selvitetään tilannekuvaa eli käytännössä sitä, mikä alus Helge Ingstad oikein on. Tilannetta heikentää HI:n nopea vauhti, koska tilanne kehittyy nopeammin sen takia kuin se muuten olisi kehittynyt. Kaikki lähti aivan tavanomaisesta tilanteesta mikä sisälsi riskin mutta jo 3,5 minuutin töhöilyn kuluttua oli törmätty, luultavasti 30 viimeistä sekuntia oli tilannetta missä "point of no return" oli jo sivuutettu, eli estääkseen törmäyksen aikaa toimia oli n. 3 minuuttia.
- Jos ajatellaan, että aikaa oli 3 minuuttia, siitä kesti minuutti, että tutkaseuranta alkoi antaa tietoa VTS-keskuskeen (toki vaaran näki ilman sitäkin!) kultaiset pari minsaa on jo aika lyhyt aikaikkuna.
- Sola TS:n komentosillalla on ollut norjalainen luotsi, todennäköisesti hän puhuu norjaa radioon.
Finlexin mahdollisesti releventit pykälät, lisäksi norjalaisilla luultavasti on omia määryksiään tankkialuksien suhteen.
"OSA B
OHJAUS- JA KULKUSÄÄNNÖT
I osasto
Alusten toiminta kaikissa näkyvyysolosuhteissa
9 sääntö
Ahtaat kulkuväylät
a) Ahtaan kulkuväylän suuntaisesti kulkevan aluksen on pysyttävä niin lähellä kuin on turvallista ja käytännössä mahdollista sitä kulkuväylän ulkoreunaa, joka on aluksen oikealla puolella.
b) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä.
c) Alus, joka harjoittaa kalastusta, ei saa estää minkään itse ahtaassa kulkuväylässä navigoivan aluksen kulkua.
d) Alus ei saa ylittää ahdasta kulkuväylää, jos ylitys estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä. Jälkimmäinen alus voi antaa 34 säännön d kappaleessa määrätyn äänimerkin, jos se on epävarma ylittävän aluksen aikeista.
OSA B
OHJAUS- JA KULKUSÄÄNNÖT
II osasto
Toistensa näkyvissä olevien alusten toiminta
14 sääntö
Keulat vastakkain tilanne
a) Kun kaksi konealusta lähestyy toisiaan vastakkaisilta tai lähes vastakkaisilta suunnilta niin, että yhteentörmäämisen vaara saattaa syntyä, kummankin aluksen on muutettava suuntaansa oikealle niin, että ne sivuuttavat toisensa vasen sivu vasenta sivua vastaan.
b) Tällaisen tilanteen katsotaan olevan olemassa, kun alus näkee toisen aluksen suoraan edessään tai melkein suoraan edessään ja yöllä nähdessään toisen aluksen mastovalot linjassa tai melkein linjassa ja/tai molemmat sivuvalot sekä päivällä nähdessään toisen aluksen vastaavasta näkökulmasta.
c) Jos alus on epävarma siitä, onko tällainen tilanne olemassa, sen on pidettävä tilannetta sellaisena ja toimittava sen mukaisesti.
16 sääntö
Väistämisvelvollisen aluksen toimenpiteet
Jokaisen aluksen, joka on velvollinen väistämään toista alusta, on, mikäli mahdollista, hyvissä ajoin ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin selviytyäkseen toisesta aluksesta.
17 sääntö
Sen aluksen toimenpiteet, joka ei ole väistämisvelvollinen
a) 1) Milloin toinen kahdesta aluksesta on velvollinen väistämään, on toisen pidettävä suuntansa ja nopeutensa.
2) Jälkimmäinen alus voi kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämiseksi yksinomaan omalla ohjailutoimenpiteellä niin pian kuin on ilmeistä, että väistämisvelvollinen alus ei ryhdy näiden sääntöjen vaatimiin asianmukaisiin toimenpiteisiin.
b) Jos alus, joka on velvollinen pitämään suuntansa ja nopeutensa, huomaa jostakin syystä joutuneensa niin lähelle toista alusta, ettei yhteentörmäämistä voida yksistään väistämisvelvollisen aluksen toimenpiteillä välttää, on myös sen ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla yhteentörmääminen parhaiten voidaan estää.
c) Konealus, joka tilanteessa, jossa alusten suunnat leikkaavat toisensa, ryhtyy tämän säännön a kappaleen 2 kohdan mukaisiin toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen konealuksen kanssa, ei saa, mikäli olosuhteet sen sallivat, muuttaa suuntaansa vasemmalle itsestään vasemmalla Puolella olevan aluksen vuoksi.
d) Tämä sääntö ei vapauta väistämisvelvollista alusta sen väistämisvelvollisuudesta.
18 sääntö
Alusten keskinäiset velvollisuudet
Jollei 9, 10 ja 13 säännössä toisin määrätä:
a) Kulussa olevan konealuksen on väistettävä:
1) ohjailukyvytöntä alusta;
2) alusta, jonka ohjailukyky on rajoitettu;
...
2) Aluksen, jonka liikkuminen on sen syväyksen rajoittama, on navigoitava erityisellä varovaisuudella ottaen huomioon erikoistilanteensa."
Kohdassa 00:52 VTS-operaattori ottaa ilmeisesti manuaalisesti Helge Ingstadin seurantaan, seuranta laskee hetken liiketekijöitä ja ne tarkentuvat pian vastaamaan totuutta. Aivan aluksi laite laskee väärin koska seuranta ollut vain hetken päällä mutta trail osoittaa, että suunta ja nopeus ovat pysyneet muuttumattomina.
Katsoin videota törmäykseen ja näyttää siltä, että:
- Helge Ingstadin olisi tietenkin pitänyt väistää oikealle (viime kädessä mihin tahansa, täyskäännös tai ympyrä). Miksi näin ei tapahtunut? Ehkä komentosilta oli täynnä porukkaa ja kukaan ei pitänyt ydintehtävää kirkkaana mielessä? Ehkä he eivät "uskaltaneet" ohjata laivaansa tankkerin ja maiden välistä, heistä vasemmalla eli idässä taas oli samaan suuntaan menijä ja oli tulossa muuta vastaantulevaa liikennettä. Arvailua.
- Toisaalta meriteiden sääntöjen mukaan alusten tulisi ahtaissa kulkuväylissä mennä kulkuväylän oikeaa laitaa, mutta kaikki pohjoiseen menevät tulivat mielestäni ehkä jopa "keskilinjan" vasenta laitaa, Sola TS eniten. Eli ne ovat "oikaisseet", ehkä nekään eivät olleet havainneet ajoissa lähestyvää Helge Ingstadia ajolinjojaan valitessaan, koska se ei ole näkynyt AIS-laitteen maalina.
- Sola TS on ollut tankkerina saattohinauksessa joten voidaan otaksua, että sen ohjailukyky on ollut rajoitettu.
- Helge Ingstadilla ei ollut AIS-laite päällä, mikä oli mahdollisesti kontribuoiva seikka vahinkoon. Tilannetietoisuus sekä Sola TS:n komentosillalla ja VTS-keskuksessa olisi ollut alusta lähtien parempi jos AIS-maali olisi osoittanut nimen. Mutta ymmärrettäväähän se on, että venäläisille ja koko muulle maailmalle ei kerrota missä omat fregatit liikkuvat.
- Siinä vaiheessa kun radiossa annetaan näitä törmäysvaroituksia tilanteessa ollaan jo todella pahasti myöhässä, vaikka tuolloin olisi tehty kaikki voitava ei ole mitenkään varmaa olisiko vahinkoa voitu välttää. Ylipäätään kaikki aika menee outoon passiviseen ihmettelyyn kriittisinä hetkinä, ilmeisesti siinä ainakin selvitetään tilannekuvaa eli käytännössä sitä, mikä alus Helge Ingstad oikein on. Tilannetta heikentää HI:n nopea vauhti, koska tilanne kehittyy nopeammin sen takia kuin se muuten olisi kehittynyt. Kaikki lähti aivan tavanomaisesta tilanteesta mikä sisälsi riskin mutta jo 3,5 minuutin töhöilyn kuluttua oli törmätty, luultavasti 30 viimeistä sekuntia oli tilannetta missä "point of no return" oli jo sivuutettu, eli estääkseen törmäyksen aikaa toimia oli n. 3 minuuttia.
- Jos ajatellaan, että aikaa oli 3 minuuttia, siitä kesti minuutti, että tutkaseuranta alkoi antaa tietoa VTS-keskuskeen (toki vaaran näki ilman sitäkin!) kultaiset pari minsaa on jo aika lyhyt aikaikkuna.
- Sola TS:n komentosillalla on ollut norjalainen luotsi, todennäköisesti hän puhuu norjaa radioon.
Finlexin mahdollisesti releventit pykälät, lisäksi norjalaisilla luultavasti on omia määryksiään tankkialuksien suhteen.
"OSA B
OHJAUS- JA KULKUSÄÄNNÖT
I osasto
Alusten toiminta kaikissa näkyvyysolosuhteissa
9 sääntö
Ahtaat kulkuväylät
a) Ahtaan kulkuväylän suuntaisesti kulkevan aluksen on pysyttävä niin lähellä kuin on turvallista ja käytännössä mahdollista sitä kulkuväylän ulkoreunaa, joka on aluksen oikealla puolella.
b) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä.
c) Alus, joka harjoittaa kalastusta, ei saa estää minkään itse ahtaassa kulkuväylässä navigoivan aluksen kulkua.
d) Alus ei saa ylittää ahdasta kulkuväylää, jos ylitys estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä. Jälkimmäinen alus voi antaa 34 säännön d kappaleessa määrätyn äänimerkin, jos se on epävarma ylittävän aluksen aikeista.
OSA B
OHJAUS- JA KULKUSÄÄNNÖT
II osasto
Toistensa näkyvissä olevien alusten toiminta
14 sääntö
Keulat vastakkain tilanne
a) Kun kaksi konealusta lähestyy toisiaan vastakkaisilta tai lähes vastakkaisilta suunnilta niin, että yhteentörmäämisen vaara saattaa syntyä, kummankin aluksen on muutettava suuntaansa oikealle niin, että ne sivuuttavat toisensa vasen sivu vasenta sivua vastaan.
b) Tällaisen tilanteen katsotaan olevan olemassa, kun alus näkee toisen aluksen suoraan edessään tai melkein suoraan edessään ja yöllä nähdessään toisen aluksen mastovalot linjassa tai melkein linjassa ja/tai molemmat sivuvalot sekä päivällä nähdessään toisen aluksen vastaavasta näkökulmasta.
c) Jos alus on epävarma siitä, onko tällainen tilanne olemassa, sen on pidettävä tilannetta sellaisena ja toimittava sen mukaisesti.
16 sääntö
Väistämisvelvollisen aluksen toimenpiteet
Jokaisen aluksen, joka on velvollinen väistämään toista alusta, on, mikäli mahdollista, hyvissä ajoin ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin selviytyäkseen toisesta aluksesta.
17 sääntö
Sen aluksen toimenpiteet, joka ei ole väistämisvelvollinen
a) 1) Milloin toinen kahdesta aluksesta on velvollinen väistämään, on toisen pidettävä suuntansa ja nopeutensa.
2) Jälkimmäinen alus voi kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämiseksi yksinomaan omalla ohjailutoimenpiteellä niin pian kuin on ilmeistä, että väistämisvelvollinen alus ei ryhdy näiden sääntöjen vaatimiin asianmukaisiin toimenpiteisiin.
b) Jos alus, joka on velvollinen pitämään suuntansa ja nopeutensa, huomaa jostakin syystä joutuneensa niin lähelle toista alusta, ettei yhteentörmäämistä voida yksistään väistämisvelvollisen aluksen toimenpiteillä välttää, on myös sen ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla yhteentörmääminen parhaiten voidaan estää.
c) Konealus, joka tilanteessa, jossa alusten suunnat leikkaavat toisensa, ryhtyy tämän säännön a kappaleen 2 kohdan mukaisiin toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen konealuksen kanssa, ei saa, mikäli olosuhteet sen sallivat, muuttaa suuntaansa vasemmalle itsestään vasemmalla Puolella olevan aluksen vuoksi.
d) Tämä sääntö ei vapauta väistämisvelvollista alusta sen väistämisvelvollisuudesta.
18 sääntö
Alusten keskinäiset velvollisuudet
Jollei 9, 10 ja 13 säännössä toisin määrätä:
a) Kulussa olevan konealuksen on väistettävä:
1) ohjailukyvytöntä alusta;
2) alusta, jonka ohjailukyky on rajoitettu;
...
2) Aluksen, jonka liikkuminen on sen syväyksen rajoittama, on navigoitava erityisellä varovaisuudella ottaen huomioon erikoistilanteensa."
fulcrum
Greatest Leader
Artikkelin alussa sanottiin sensuuntaista että fregatti oli 'merenkulkuharjoituksissa'. En tiedä liittyykö tämä jotenkin asiaan vai viitattiinko sillä vain Nato-harjoitukseen.
Kun TS Sola ensimmäisen kerran sanoo että Helge Ingstadin pitäisi väistää niin fregatilta vastataan että he joutuisivat liian lähelle rantaa. Liittyisikö tämä siihen että Sola on turhan vasemmassa laidassa reittiä? Sen jälkeen ei muuta järkevää vastatakaan vaikka tankkerilta sanotaan että väistäkää jo jumaliste. Mistään ohjailukyvyttömyydestä ei näytetä puhuvan ainakaan tuossa.
Merenkulusta en mitään ymmärrä mutta 17 solmun nopeus ahtaissa vesissä kuulostaa hivenen kovalta, jos tulee tilanne niin aikaa reagoida ei ole paljon niinkuin ei sitten ollutkaan. Ohjailukyvyltään rajoitetut alukset tulee merkitä niin asiaankuuluvilla valoilla ja lipuilla jotta vastaantulevat osaavat vetää omat johtopäätöksensä siitä kuka väistää. Oletuksena on että valot ja liput ovat sekä kohdallaan ja että muut alukset niitä tarkkailevat.
Artikkelin lopussa radioliikenteen kuullut merenkulkija luuli pitäneensä sitä harjoituksena 'koska se kuulosti niin tolkuttomalta'.
Kun TS Sola ensimmäisen kerran sanoo että Helge Ingstadin pitäisi väistää niin fregatilta vastataan että he joutuisivat liian lähelle rantaa. Liittyisikö tämä siihen että Sola on turhan vasemmassa laidassa reittiä? Sen jälkeen ei muuta järkevää vastatakaan vaikka tankkerilta sanotaan että väistäkää jo jumaliste. Mistään ohjailukyvyttömyydestä ei näytetä puhuvan ainakaan tuossa.
Merenkulusta en mitään ymmärrä mutta 17 solmun nopeus ahtaissa vesissä kuulostaa hivenen kovalta, jos tulee tilanne niin aikaa reagoida ei ole paljon niinkuin ei sitten ollutkaan. Ohjailukyvyltään rajoitetut alukset tulee merkitä niin asiaankuuluvilla valoilla ja lipuilla jotta vastaantulevat osaavat vetää omat johtopäätöksensä siitä kuka väistää. Oletuksena on että valot ja liput ovat sekä kohdallaan ja että muut alukset niitä tarkkailevat.
Artikkelin lopussa radioliikenteen kuullut merenkulkija luuli pitäneensä sitä harjoituksena 'koska se kuulosti niin tolkuttomalta'.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Minusta aika hyvin olet purkanut niillä tiedoilla, mitä on.
Oikominen on vähän hassu sana. Meillä ei ole tietoa siitä väylästä. Vesialue, mikä näkyy tutkassa, ei ole sama asia kuin väylä. Koko laivaletka tulee kapeasta paikasta samansuuntaisesti, joten tuohon pitää tulla vähän varovammin vastaan. Tutkajälki on iso heijastus ja luonnollisesti Helge Instad seuraa myös tutkaa. Heitä ei tunnu mikään huolettavan. Tuosta asiasta onnettomuustutkinta toki selvittää detaljit.
Vertailun vuoksi voi seurata Seigrunnia, joka tulee letkan viimeisenä. Se ohjaa jyrkästi oikealle heti, kun törmäys tapahtuu.
Aikaa on. Muuten siinäkin kolaroitaisiin joka yö. Helge Instad: 17 solmua, ei edes vauhtia oteta pois, kun vuono on täynnä laivan valoja, ja tutkassakin näkyy suora kurssi kohti. Muutenhan vastaantulijatkaan eivät huolestuisi. Käännökseen ei viimeisessäkään vaiheessa ryhdytä. Emmitään rantaa. Kyllä minusta tässä haiskahtaa inhimillinen tekijä: pelko ja vastuun oton vaikeus. Brykalla on yöllä joku vahtiupseeri mutta nyt ei ollut parhaasta päästä.
Kyllä nyt taitaa tuo fregatin ohjauskyvyttömyys olla samaa sarjaa kuin Kuopion turmabussin jarrujen pettäminen. Olisi aika epätodennäköinen yhteensattuma, että samaan aikaan liian kovan vauhdin kanssa sattuisi tekninen häiriö. Mahdollista se toki on. Kiistatta kuitenkin vauhti on ollut liian kova tuohon paikkaan ja muuhun liikenteeseen nähden. Ellei kova vauhti sitten ole johtunut itsessään jostain teknisestä häiriöstä. Luulisi tuollaisen olevan kuitenkin mahdotonta. Liekö ollut aluksi vähän sellainen " ollaan liikkeellä nopealla ja ketterällä aluksella joka kyllä kääntyy ja taipuu" -meininki päällä ja sitten onkin mennyt pitkäksi ja on jäädytty tilanteessa. Mene ja tiedä. Ehkä selviää aikanaan.
Onhan se ohjauskyvyttämyyttä fregatin päällystön reagointikyvyttömyyskin.
Ylimieliseltä toiminnalta tuo näyttää.
Ollaan ollut oikeen NATO sotaharjoituksissa näyttämässä venäläisille, niin eihän sitä nyt ruveta jotain tannkkeria väistelemään. Ne on muut jotka meitä väistelee.
Museo
Kenraali
Eiköhän se ala olemaan selvää että onnettomuuden pääsyy oli tilannetietoisuuden menetys norjalaisfregatin komentosillalla. Merkittävänä edesauttavana tekijänä oli fregatin liian suuri tilannenopeus. Onnettomuustutkijat ja oikeusistuimet voivat arvioida syitä ja seurauksia tarkemmin. Kokeneempi kaveri olisi tietenkin voinut pelastaa tilanteen nopeammalla reagoinnilla mutta se nyt on vähän jossittelua. Tämä olkoon opetuksena myös kaikille huviveneilijöille.