Uutisia Norjasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tvälups
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Huhta kirjoitti:
Hyvä, torpedo tullee todennäköisimmin sivusta? :)Eivät kaikki kiihotu pinnanalaisesta toiminnasta...
Klikkaa laajentaaksesi...
Riippuu torpedon ohjausjärjestelmästä. Mm. Saksalaisten ääniohjautuvat torpedot iskivät useimmiten peräpuolelta. Toisen maailmansodan torpedot olivat melkein kaikki moniherätteisiä, eli yleisimmin kontakti ja magneettisytytyksellä. Magneettisytytys ja kala 1m kölin alta kohteen boilerin kohdalla oli U-boot perusresepti varmaan kaatoon.
 
yrjö kirjoitti:
Videossa tutkamaalit näkyvät selvästi (häivealus Helge Ingstad näkyy selvästi) ja samoin niiden lähimenneisyyttä edustava jälki eli "trail". Se on sitä pitempi mitä suuremmalla vauhdilla kohde liikkuu ja HI:n trail on aika pitkä, eli alus näyttäisi kulkevan sen 17 solmua. Muissa tutkamaaleissa on AIS-laitteen (=kuten ilmailun "toisiotutka") symboli, mikä näyttää aluksen nimen, nopeuden ja liiketietoja kuvaavan vektorin. "Seigrunn"iin ja "Vestbris"in välissä on myös kohde missä ei ole AIS-tietoja.

Kohdassa 00:52 VTS-operaattori ottaa ilmeisesti manuaalisesti Helge Ingstadin seurantaan, seuranta laskee hetken liiketekijöitä ja ne tarkentuvat pian vastaamaan totuutta. Aivan aluksi laite laskee väärin koska seuranta ollut vain hetken päällä mutta trail osoittaa, että suunta ja nopeus ovat pysyneet muuttumattomina.

Katsoin videota törmäykseen ja näyttää siltä, että:

- Helge Ingstadin olisi tietenkin pitänyt väistää oikealle (viime kädessä mihin tahansa, täyskäännös tai ympyrä). Miksi näin ei tapahtunut? Ehkä komentosilta oli täynnä porukkaa ja kukaan ei pitänyt ydintehtävää kirkkaana mielessä? Ehkä he eivät "uskaltaneet" ohjata laivaansa tankkerin ja maiden välistä, heistä vasemmalla eli idässä taas oli samaan suuntaan menijä ja oli tulossa muuta vastaantulevaa liikennettä. Arvailua.
- Toisaalta meriteiden sääntöjen mukaan alusten tulisi ahtaissa kulkuväylissä mennä kulkuväylän oikeaa laitaa, mutta kaikki pohjoiseen menevät tulivat mielestäni ehkä jopa "keskilinjan" vasenta laitaa, Sola TS eniten. Eli ne ovat "oikaisseet", ehkä nekään eivät olleet havainneet ajoissa lähestyvää Helge Ingstadia ajolinjojaan valitessaan, koska se ei ole näkynyt AIS-laitteen maalina.
- Sola TS on ollut tankkerina saattohinauksessa joten voidaan otaksua, että sen ohjailukyky on ollut rajoitettu.
- Helge Ingstadilla ei ollut AIS-laite päällä, mikä oli mahdollisesti kontribuoiva seikka vahinkoon. Tilannetietoisuus sekä Sola TS:n komentosillalla ja VTS-keskuksessa olisi ollut alusta lähtien parempi jos AIS-maali olisi osoittanut nimen. Mutta ymmärrettäväähän se on, että venäläisille ja koko muulle maailmalle ei kerrota missä omat fregatit liikkuvat.
- Siinä vaiheessa kun radiossa annetaan näitä törmäysvaroituksia tilanteessa ollaan jo todella pahasti myöhässä, vaikka tuolloin olisi tehty kaikki voitava ei ole mitenkään varmaa olisiko vahinkoa voitu välttää. Ylipäätään kaikki aika menee outoon passiviseen ihmettelyyn kriittisinä hetkinä, ilmeisesti siinä ainakin selvitetään tilannekuvaa eli käytännössä sitä, mikä alus Helge Ingstad oikein on. Tilannetta heikentää HI:n nopea vauhti, koska tilanne kehittyy nopeammin sen takia kuin se muuten olisi kehittynyt. Kaikki lähti aivan tavanomaisesta tilanteesta mikä sisälsi riskin mutta jo 3,5 minuutin töhöilyn kuluttua oli törmätty, luultavasti 30 viimeistä sekuntia oli tilannetta missä "point of no return" oli jo sivuutettu, eli estääkseen törmäyksen aikaa toimia oli n. 3 minuuttia.
- Jos ajatellaan, että aikaa oli 3 minuuttia, siitä kesti minuutti, että tutkaseuranta alkoi antaa tietoa VTS-keskuskeen (toki vaaran näki ilman sitäkin!) kultaiset pari minsaa on jo aika lyhyt aikaikkuna.
- Sola TS:n komentosillalla on ollut norjalainen luotsi, todennäköisesti hän puhuu norjaa radioon.

Finlexin mahdollisesti releventit pykälät, lisäksi norjalaisilla luultavasti on omia määryksiään tankkialuksien suhteen.

"OSA B
OHJAUS- JA KULKUSÄÄNNÖT
I osasto
Alusten toiminta kaikissa näkyvyysolosuhteissa

9 sääntö
Ahtaat kulkuväylät
a) Ahtaan kulkuväylän suuntaisesti kulkevan aluksen on pysyttävä niin lähellä kuin on turvallista ja käytännössä mahdollista sitä kulkuväylän ulkoreunaa, joka on aluksen oikealla puolella.

b) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä.

c) Alus, joka harjoittaa kalastusta, ei saa estää minkään itse ahtaassa kulkuväylässä navigoivan aluksen kulkua.

d) Alus ei saa ylittää ahdasta kulkuväylää, jos ylitys estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä. Jälkimmäinen alus voi antaa 34 säännön d kappaleessa määrätyn äänimerkin, jos se on epävarma ylittävän aluksen aikeista.

OSA B
OHJAUS- JA KULKUSÄÄNNÖT
II osasto
Toistensa näkyvissä olevien alusten toiminta

14 sääntö
Keulat vastakkain tilanne
a) Kun kaksi konealusta lähestyy toisiaan vastakkaisilta tai lähes vastakkaisilta suunnilta niin, että yhteentörmäämisen vaara saattaa syntyä, kummankin aluksen on muutettava suuntaansa oikealle niin, että ne sivuuttavat toisensa vasen sivu vasenta sivua vastaan.
b) Tällaisen tilanteen katsotaan olevan olemassa, kun alus näkee toisen aluksen suoraan edessään tai melkein suoraan edessään ja yöllä nähdessään toisen aluksen mastovalot linjassa tai melkein linjassa ja/tai molemmat sivuvalot sekä päivällä nähdessään toisen aluksen vastaavasta näkökulmasta.
c) Jos alus on epävarma siitä, onko tällainen tilanne olemassa, sen on pidettävä tilannetta sellaisena ja toimittava sen mukaisesti.

16 sääntö
Väistämisvelvollisen aluksen toimenpiteet
Jokaisen aluksen, joka on velvollinen väistämään toista alusta, on, mikäli mahdollista, hyvissä ajoin ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin selviytyäkseen toisesta aluksesta.

17 sääntö
Sen aluksen toimenpiteet, joka ei ole väistämisvelvollinen
a) 1) Milloin toinen kahdesta aluksesta on velvollinen väistämään, on toisen pidettävä suuntansa ja nopeutensa.

2) Jälkimmäinen alus voi kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämiseksi yksinomaan omalla ohjailutoimenpiteellä niin pian kuin on ilmeistä, että väistämisvelvollinen alus ei ryhdy näiden sääntöjen vaatimiin asianmukaisiin toimenpiteisiin.

b) Jos alus, joka on velvollinen pitämään suuntansa ja nopeutensa, huomaa jostakin syystä joutuneensa niin lähelle toista alusta, ettei yhteentörmäämistä voida yksistään väistämisvelvollisen aluksen toimenpiteillä välttää, on myös sen ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla yhteentörmääminen parhaiten voidaan estää.

c) Konealus, joka tilanteessa, jossa alusten suunnat leikkaavat toisensa, ryhtyy tämän säännön a kappaleen 2 kohdan mukaisiin toimenpiteisiin yhteentörmäämisen välttämiseksi toisen konealuksen kanssa, ei saa, mikäli olosuhteet sen sallivat, muuttaa suuntaansa vasemmalle itsestään vasemmalla Puolella olevan aluksen vuoksi.

d) Tämä sääntö ei vapauta väistämisvelvollista alusta sen väistämisvelvollisuudesta.

18 sääntö
Alusten keskinäiset velvollisuudet
Jollei 9, 10 ja 13 säännössä toisin määrätä:
a) Kulussa olevan konealuksen on väistettävä:
1) ohjailukyvytöntä alusta;
2) alusta, jonka ohjailukyky on rajoitettu;

...

2) Aluksen, jonka liikkuminen on sen syväyksen rajoittama, on navigoitava erityisellä varovaisuudella ottaen huomioon erikoistilanteensa."
Klikkaa laajentaaksesi...
Lisätään listaasi pykälistä:
6 sääntö Turvallinen nopeus
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#idp447161152
Ja kysytään onko näyttöä siitä että Norjassa oikeusistuimet pitävät tuollaisia kulkuvesiä ahtaina?
Sillä on tässä tapauksessa aika paljon merkitystä oikeuden päätökseen sovelletaanko 9 sääntöä tässä tapauksessa vai ei, enkä pidä kumpaakaan vaihtoehtoa mitenkään itsestäänselvänä. Mikäli hinaaja ja tankkeri eivät voineet tietää vastaantulevasta fregatista vielä silloin kun valitsivat tuon "oikaisureitin" kohtisuoran ylittämisen sijasta (AIS järjestelmän tietoihin luottaen), vaan tilanne tuli heille tutkakuvassa yllätyksenä silloin kun he eivät enää voineet minnekään väistää ajoissa, saattaa myös 9 säännön soveltaminen (vaikka se olisikin sovellettavissa) tässä tuottaa yllätyksiä heille jotka juuri sen perusteella mahdollisesti pitävät hinaajaa ja/tai tankkeria syyllisinä.
 
Ei tainnut olla meidän takapajuisten finnskien ymmärtävällä kielellä vielä?



Nauhoite alkaa siitä, kun säiliölaiva Sola TS ottaa yhteyttä alusliikennepalveluun (VTS eli vessel traffic service) Fejden saarella.

– Fejde, tämä on Sola TS.

– Kuulen, Sola TS.

– Joo, en kuullut nimeä. Tiedätkö, mikä vene tulee meitä vastaan? Se on hieman paapuuriin minusta.


Kymmenen sekunnin hiljaisuus.

– Ei, se on..öö..En ole saanut mitään tietoja siitä. Se ei ole raportoinut minulle. Näen vain, että se ilmestyy ruudulle.

– Ei mitään tietoja siitä, ei. Ei. Ei, okei.

– Ei (epäselvää).

Tämän jälkeen on 43 sekunnin hiljaisuus, jonka jälkeen säiliöalus ottaa jälleen yhteyttä VTS:ään.

– Sola VTS:lle.

– Joo.

– On mahdollista, että se on Helge Ingstad. Se tuli pohjoisesta hetki sitten. On mahdollista, että se on se, joka tässä tulee.

Tämän jälkeen Sola TS ottaa suoraan yhteyttä sota-alukseen.

– Helge Ingstad, kuuletko Sola TS:ää?

– Helge Ingstad.

– Oletko se sinä, joka tässä tulee?

– Kyllä se pitää paikkansa.

– Käännä tyyrpuuriin heti.

– Silloin menemme liian lähelle blokkeja.

– Käännä tyyrpuuriin, jos se olet sinä, joka on tulossa. Siis sinulla on...

Seitsemän sekunnin hiljaisuuden jälkeen sota-alukselta kerrotaan, että fregatti väistää hieman hetken kuluttua.

– Otan pari astetta tyyrpuuriin, kun olemme ohittaneet...ööö... (epäselvää) ohittaneet...(epäselvää)...tyyrpuuriin.

– Helge Ingstad sinun pitää tehdä jotain. Alat todella lähestyä. Käänny!

– Tässä tulee sitten törmäys.


15 sekunnin tauon jälkeen säiliöalus ilmoittaa törmäyksestä VTS:ään.

– Se saattaa olla sota-alus. Osuin siihen.

– Vastaanotettu.
 
Norwegian-coast-guard-helge-ingstad-aground.7c538f.png
td571b10
5911536.jpg
406fa845-4ab8-4ae6-a6d6-9cda06c18670


d066e629-74d4-469f-aefe-e23e284bcf51



https://yle.fi/uutiset/3-10501713

BBC: Säiliöalus varoitti norjalaista sotalaivaa törmäyskurssista ennen onnettomuutta
Norjalaistietojen mukaan tankkeri ja sotalaiva olivat näköyhteydessä ennen törmäystä.



Norjalaisen sotalaivan ja maltalaisen säiliöaluksen eilisestä yhteentörmäyksestä on selvinnyt uusia tietoja.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n (siirryt toiseen palveluun)mukaan Norjan laivaston KNM Helge Ingstad –fregattia varoitettiin siitä, että se on törmäyskurssilla maltalaisen säiliöalus Sola TS:n kanssa.

Sota-alus oli palaamassa torstaiaamuna Naton harjoituksista, kun se törmäsi Bergenin pohjoispuolella vuonossa säilöalukseen. Yhteentörmäyksessä loukkaantui lievästi kahdeksan ihmistä.

Kahden aluksen ja meriliikennekeskuksen välinen kommunikointi tallentui nauhalle ennen alusten yhteentörmäystä.

Norjan turvallisuus- ja puolustusasioita käsittelevän Aldrimer.no-verkkosivuston(siirryt toiseen palveluun)mukaan molemmilla aluksilla näköyhteys toisiinsa.

Pohjoisen suuntaan matkanneesta säiliöaluksesta otettiin etelään matkanneeseen fregattiin yhteyttä ja tiedusteltiin, miten fregatti on suunnitellut ohittavansa säiliöaluksen turvallisesti. Aldrimer.no-sivuston mukaan fregatista vastattiin: ”Meillä on kaikki hallinnassa”.

Koska säiliöalus on hidas, painava ja huomattavasti fregattia suurempi, on väistämissääntöjä tulkittu niin, että oli nimenomaan fregatin velvollisuus väistää maltalaisalus.

Fregatin kylkeen tuli törmäyksessä reikä ja alus kallistui pahasti. Se on sittemmin hinattu rantaan.

Onnettomuutta tutkivat sekä poliisi että Norjan onnettomuustutkintakeskus.
 
Jos ei olisi paatti rannassa niin tuota ei olisi enää pelastanut mikään. Valtaosa laivasta jo veden alla.

https://twitter.com/x/status/1061898946262560768

Mittavia tuohoja tuokin vesimäärä on ehtinyt aiheuttaa taistelujärjestelmille, aluksen sähköille ja yleisesti varustukselle jne. Lähes täysi jälleenrakennus edessä ellei jopa romutus, riippuen nyt siitä miten osastointi on vesivahinkoja onnistunut rajaamaan.

Hieman joutuu heittämään kysymysmerkkiä aluksen taistelukestävyydelle. Ei sillä, ettei tankkerin kolhaisussa olisi järkyttävää määrää voimaa, mutta TS Sola purjehtii tällä hetkellä Englannin Kanaalissa ja sota-alus on käytännössä tuhoutunut.
 
Vuodon torjunta on jotenkin epäonnistunut tuossa. USS Cole sai pahemman osuman muttei uponnut.
 
ak.tied kirjoitti:
Hieman joutuu heittämään kysymysmerkkiä aluksen taistelukestävyydelle. Ei sillä, ettei tankkerin kolhaisussa olisi järkyttävää määrää voimaa, mutta TS Sola purjehtii tällä hetkellä Englannin Kanaalissa ja sota-alus on käytännössä tuhoutunut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa vertailussa ei nyt taida olla oikein järkeä. Sama kuin rekka ja auto ottaisivat yhteen niin, että rekka tuuppaa autosta syylärin rikki. Rekka tosiaan jatkaa matkaa, mutta se ei kerro auton kestävyydestä sinänsä oikein mitään. Jokaisella ihmisen tekemällä vehkeellä on sellainen rakenteellinen kohta, joka oikeanlaisesta kolhusta saa koko höskän pois pelistä.
 
Fencer kirjoitti:
USS Colen osuma taisi kastella vähemmän osastoja kuin norskeilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Helge Ingstad makaa veden alla jo keulatykkiä myöden ja perä on käytännössä kokonaan pinnan alla. Taisi käydä Titanicit eli pitkä usean osaston mittainen repeämä vesirajassa. Näkyy perspektiivi tästä kuvakulmasta hyvin.

https://twitter.com/x/status/1060635114554703872

Lienee on jo pohjassa, mutta matalikon ansiosta osia pinnalla. Tämän twiitin mukaan olisi stabiloitu ankkuroimalla rantakallioon.

https://twitter.com/x/status/1061240119569645574
 
Fencer kirjoitti:
USS Colen osuma taisi kastella vähemmän osastoja kuin norskeilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tällä hetkellä ehkä näin mutta Colen vuodontorjunta kesti 96 tuntia ja joutuivat myös sammuttamaan tulipalon.

bbd5c0ee88.jpg
 
Colessa ei ollut kuin yksi reikä. Tossa Norskien paatissa on revitty puolikylkeä auki. Veikkaan, että toi näkyvä vaurio on vain osa. Oma veikkaus on että tosta lähtökohdasta ihan perään saakka on koko kylki auki.
Huonompi paatti olisi imassut niin paljon vettä, että olisi pyörähtänyt alle minuutissa jo ympäri.
Ei tosta ole enää kuin runko ja jotain yksittäis oia pelastettavaksi.
 
Fencer kirjoitti:
Tuossa vertailussa ei nyt taida olla oikein järkeä. Sama kuin rekka ja auto ottaisivat yhteen niin, että rekka tuuppaa autosta syylärin rikki. Rekka tosiaan jatkaa matkaa, mutta se ei kerro auton kestävyydestä sinänsä oikein mitään. Jokaisella ihmisen tekemällä vehkeellä on sellainen rakenteellinen kohta, joka oikeanlaisesta kolhusta saa koko höskän pois pelistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, mikä tahansa lentotukialusta köykäisempi sota-alus on vain ötökkä tuulilasissa supertankkerille.
Toisessa maailmansodassa Queen Mary katkaisi kevyen risteilijän kahtia kun sellainen sattui tielle osumaan. Queen Mary jatkoi matkaa kotisatamaan pahemmin hidastelematta, vanavedestä pelastettiin muutama hassu henkiinjäänyt. Alusten keskinäinen uppoumasuhde oli pienempi kuin tässä norskien kolaroinnissa.

edit. viimeisimpien kuvien perusteella vajoaminen on jatkunut, tai sitten tuossa on nousuvesi maksimissa.
1.jpg


2.jpg
 
Viimeksi muokattu:
fulcrum kirjoitti:
Toisessa maailmansodassa Queen Mary katkaisi kevyen risteilijän kahtia kun sellainen sattui tielle osumaan
Klikkaa laajentaaksesi...
Laiva oli jo ikääntynyt it-risteilijäksi muutettu HMS Curacao, joka tykkiristeilijänä toimiessaan oli tuttu näky Suomenlahdella. Amiraali Cowanin lippulaiva 1919 ja kävi yli 5 kertaa vierailulla Suomessa 1920-luvulla. Oheisena kohtuullisen lyhyt video "incidentistä" Queen Maryn kanssa.
https://www.google.com/url?sa=t&rct...=hvfOpm2gwno&usg=AOvVaw3Mr0O09iBiuS5Q-bZZy1ZE
 
fulcrum kirjoitti:
edit. viimeisimpien kuvien perusteella vajoaminen on jatkunut, tai sitten tuossa on nousuvesi maksimissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eilen oli keulatykki vielä pinnalla mutta nyt sekin on jo lähes kokonaan veden alla. Merivesi sekä sähkölaitteet ja elektroniikka eivät tunnetusti ole hyvä yhdistelmä. Käytännössä kaikki kastunut pitää korvata uudella jos sitä aiotaan korjata. Kun runkokin on kärsinyt todella pahoja vaurioita jotka vielä pahenevat kun laivaa hinkkaa itseään vasten kalliota niin veikkaan että korjaaminen ei enää kannata.
 
Runkomuodoltaan tankkeri on sillee aika pullea ja täyteläinen, tuokin tankkeri oli 44m leveä. Sen keula on siis aika ”tylppä”, eli se ei ihan veitsimäisesti leikkaa mitään. Pikemmin iskee moukarimaisesti?
 
HotShot kirjoitti:
Eilen oli keulatykki vielä pinnalla mutta nyt sekin on jo lähes kokonaan veden alla. Merivesi sekä sähkölaitteet ja elektroniikka eivät tunnetusti ole hyvä yhdistelmä. Käytännössä kaikki kastunut pitää korvata uudella jos sitä aiotaan korjata. Kun runkokin on kärsinyt todella pahoja vaurioita jotka vielä pahenevat kun laivaa hinkkaa itseään vasten kalliota niin veikkaan että korjaaminen ei enää kannata.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tänään iltapäivällä suunnitellusta kymmenestä teräskaapelista oli seitsemän kiinnitetty rannasta laivaan, ja oletettavasti kiristetty... saattaa vetää laivaa myös vähän enemmän sivulleen - enemmän se on upoksissa kuin eilen, se on kuvista selvää, nousuvesi huomioidenkin.
 
Onko ollut mitään mainintaa, että miksi Norja olisi luopumassa uudehkoista fregateistaan? Haluaisin uskoa, että alukset todettu liian pieniksi eivätkä pystyisi vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Taitaa kuitekin olla kyseessä merivoimien kastrointi. Pärjätään ohjusveneillä, liian kalliita, blaa blaa...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top