Uutisia Norjasta

Miksi tuota paattia ei heti saatu vaikka proomuilla tjsp vakautettua, että olisi pysynyt pinnalla. Ja miksi ei heti alettu ihan tosissaan vaikka pumppaamaan vettä ulos ja tilkitsemään vuotoja vaikka sitten kuinka suurella porukalla tahansa? Jotenkin tuo "laitettiin vaijerit kallioon kiinni ja lähdettiin viikonlopun viettoon" tuntuu liian pieneltä reagoinnilta tilanteeseen.

Nyt jos tuo paatti valahtaa vuonon pohjaan, niin aika pirun vaikea tulee olemaan operaatio poistaa aseet ja öljy paatista ja hintalappu monikymmenkertainen siihen verrattuna, että olisi tehty viikonloppuna 200% tunteja?!?
 
Maakravun silmissä vaikuttaa, ettei Norjalla ollut suurta kiinnostusta pitää alusta pinnalla. Mitään kellukkeita ei ole asennettu mihinkään, mitään proomuja tai työn touhua ei näkynyt ympärillä. Ehkä alkuhetkien vaurion laajuus ja todennäköinen osastointi-luukkujen auki jääminen on aikaan saanut päätöksen, että mennyt mikä mennyt, kiirettä ei ole enää.
 
Kyllähän nuo "blokit" näkyvät tuossa tankkerin ja rannan välissä. Ei mene tankkeri väylän keskiosaa tai oikeaa puolta, olisihan tuolta toki mahtunut mutta ei Helge niitä omasta päästään keksinyt.file-1.pngfile-2.png
 
Maakravun silmissä vaikuttaa, ettei Norjalla ollut suurta kiinnostusta pitää alusta pinnalla. Mitään kellukkeita ei ole asennettu mihinkään, mitään proomuja tai työn touhua ei näkynyt ympärillä. Ehkä alkuhetkien vaurion laajuus ja todennäköinen osastointi-luukkujen auki jääminen on aikaan saanut päätöksen, että mennyt mikä mennyt, kiirettä ei ole enää.

Siltä kyllä vaikuttaa. Vaikuttaa myös siltä että ketään ei ole kiinnostanut ajaa alusta ihmismäisesti ennen törmäystä eikä yrittää tehdä mitään törmäyksen estämiseksi. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mikä tuon töhöilyn on saanut aikaan. Pitäisihän nyt sota-aluksen henkilöstölläkin olla merenkulun aakkoset hallussa. Olkoonkin että sota-aluksen päällystöllä ei välttämättä ole yhtä vahvaa rutiinia kuin pitkän kokemuksen omaavilla kauppamerenkulkijoilla, mutta siitä huolimatta tai juuri sen takia pitäisi ymmärtää noiden asioiden merkitys.
 
Maakravun silmissä vaikuttaa, ettei Norjalla ollut suurta kiinnostusta pitää alusta pinnalla. Mitään kellukkeita ei ole asennettu mihinkään, mitään proomuja tai työn touhua ei näkynyt ympärillä. Ehkä alkuhetkien vaurion laajuus ja todennäköinen osastointi-luukkujen auki jääminen on aikaan saanut päätöksen, että mennyt mikä mennyt, kiirettä ei ole enää.

Tuolla "the kyökin" puolella irvaillaan että nyt riittää henkilökuntaa paremmin jäljelle jääneisiin aluksiin... ilmeisesti pientä henkilöstöpulaa...

Samasta lähteestä luettuna että kapteeni oli nukkumassa ja vastuussa oli 26-vuotias upseeri jolla 12-kuukautta kokemusta... no, julkaistun äänitteen mukaan on pikkasen parennettavaa laivastolla.
 
Melko kertovia kuvia, fregatti olisi voinut väistää melkein rantaan asti, sen verran syvää näkyy olevan ihan rantaviivaassa.

IS:n mukaan pelkästään uppoamispaikassa on 35-40m vettä. (Heillä lähteenä Norjan media.) Joten luulisi olleen tilaa ettei tarvitse ihan keskellä ajaa...
 
Maalla ollaan aina viisaita kun merellä myrskyää...
Mutta joo, vajoaminen oli siis todellista, vissiin pohja on jyrkkä tuossa eikä vaijerit pystyneet pitämään alusta paikallaan. Nyt kaikesta tulee kalliimpaa ja hitaampaa kun aseistus ja ammukset pitää poistaa sukellustyönä. En millään usko enää että tuosta kalua tulee.
Omaan korvaan äänite kuulosti siltä ettei sillalla oikein seurattu mitä ulkona tapahtuu. Oliko siellä liian monta ihmistä puhumassa päällekäin vai plarasiko vahtiupseeri tinderiä.
Sinänsä onni onnettomuudessa että oli ranta ja apuhinaajat lähellä. Laiva jos olisi tehnyt kilpparit keskelle vuonoa, niin ilman kuolonuhreja ei oltaisi selvitty. Sellaisissa tapauksissa ei ole tavatonta että melkein koko miehistö siirtyy haamuviirikköön.
 
Vielä yksi vähän selkeämpi kuva. Keskilaiva on juuri jyrkimmässä kohdassa, kympin ja kahdenkympin käyrien väli on luokkaa kymmenen metriä eikä kolmeen kymppiinkään paljoa matkaa ole.
Helge.jpeg
 
Mikä oikaisureitti? Väylällä siinä kaikki ovat. Fregatin on asianmukaisesti väistettävä oikealle. Siinä on satoja metrejä (kilometri?) leveyttä vielä fregatin tulosuunnasta tyyrpuuriin (ja säiliöaluksesta paapuuriin) ja sata metriä syvää, matalimmissakin paikoissa kymmeniä metrejä syvyyttä, parikymmentä matalimmillaan.

Älkää hämääntykö kuvista, joissa se nököttää rannalla onnettomuuspaikalta hinattuna. Siihen olisi todennäköisesti mahtunut kymmenkunta tuollaista fregattia rinnakkain säiliölaivan ja matalan väliin. Asian voisi tarkastaa niinkin yksinkertaisesta wanhan ajan wälineestä kuin merikortista. @Museo otatko rannasta vaikka 0,8 mailia syvyyskartoitusta Stureterminaalista koilliseen? Sinulla on kortti kumminkin.

Katso liite: 25318
Kuten toivottavasti huomasit, vastasin @Yrjö postaukseen, jossa mainittiin näkökulma siitä, että tankkeri ja hinaaja olisivat mahdollisesti rikkoneet 9 sääntöä ennen törmäystä koska: Eivät ajaneet a) kohdan mukaisesti niin oikealla kuin olisi pitänyt, vaan vesialueen keskiviivan väärää puolta ja siten oikaisivat ko ajolinjalle ajamatta ensin kohtisuoraan liikenteen suhteen silloin kun se olisi ollut mahdollista muuta liikennettä estämättä d) kohdan mukaisesti. Käytin siis kyseistä ilmaisua: "oikaisureitti" samassa merkityksessä kuin yrjö asiaa esitti, koska hänelle vastasin. Se on lainausmerkeissä juuri siksi, etten ole vakuuttunut siitä onko 9 sääntö vesialueen syvyys ja leveys huomioonottaen Norjan oikeuskäytännön mukaan ylipäätään sovellettavissa tuohon tilanteeseen vai ei. Lisäksi postatessani kyseistä kitrjoitusta minulla ei ollut käytettävissä tarkkaa tietoa tai edes perusteltua luuloa siitä paljonko matkaa tankkerin käyttämän reitin ja matalan rajan väliin jäi. Kuvassa ei näy paljonko matka on hieman törmäyskohdasta etelään, jossa se olisi ollut pienimmillään (Stureterminaalin kohdalla) fregatin kannalta.
Pidän kuitenkin selvänä että 6 sääntö koskee nimenomaan tuota tilannetta, eli nopeus on sovitettava sellaiseksi että ehtii ja pystyy väistämään. Sitä sääntöä Fregatti selkeästi rikkoi, mutta jos väitteet black outista pitävät paikkansa ja se on syynä hidastamatta jättämiseen, ei tuon 6 säännön rikkomisesti silloin tule tuomiota. Minulla ei kuitenkaan ole tarkka tapahtumien aikataulu vieläkään tiedossa, joten en todellakaan ole tässä nyt tuomitsemassa mitään osapuolta.
 
Haarukoin uppoamispaikan vähän tarkemmin. Jyrkältä ja sileältä näyttää pohja. Alakulmassa on aluksen leveys 56 jalkaa mittakaavana.
Youtubessa englanniksi tekstitetty radiokeskustelu.

Katso liite: 25335

Videolta pari huomiota. Helgellä oli ensin hämmentynyt, jopa vähän väsyneen oloinen vastailu Solan väistämiskehotuksiin. Ihan kuin Helgellä ei oltaisi tiedetty missä ovat, mitä tapahtuu, ja mitä pitäisi tehdä. 5:14 kohdassa, kun Helgeen saadaan yhteys osuman jälkeen, on taustalla hälytykset, miehet huutavat ympäriinsä ja radiossa oleva kuulostaa olevan jopa paniikissa. Myöhemmin radiota käyttävän ääni on eri, paljon rauhallisempi ja kokeneemman oloinen henkilö ottanut haltuun.
 
IS:n mukaan pelkästään uppoamispaikassa on 35-40m vettä. (Heillä lähteenä Norjan media.) Joten luulisi olleen tilaa ettei tarvitse ihan keskellä ajaa...

Tietenkin.

Laivahommat eivät ole autohommia. Sorrumme välillä "maantieajatteluun", joksi merimiehet sanovat sitä, kun huviveneilijät kesällä ajavat gps:ää tuijottaen kuin maantiellä Helsingistä Inkooseen ja takaisin samalla kapealla väylällä kuin pienet rahtilaivat. Kun merikorttia katsoo, vieressä on vettä veneille riittävästi eikä mitään ruuhkaa, mutta siellä vapaissa vesissä kääntyilee vain jokin purjevene. Miksi? Siellä tietenkin pitää itse kortista katsoa kivet ja matalikot, silmällä luodot, mutta monissa kohtaa on vapaata vettä 80 km aina Baltian rannikolle asti. Silti mennään sinne väylälle sekaan.

Suomen saaristossa on karikkoista ja matalaa ja erilaiset luodot ja saaret tekevät liikkumisen erilaiseksi kuin monessa muussa paikassa. Tällaisissa paikoissa tarvitsemme kardinaali- ja lateraalijärjestelmän. Lisäksi käytössä on kolme muuta viittaa: kari- ja turvavesi- ja erikoismerkki. Samat kansainväliset merkit ovat Norjassa eli jos syvään ja leveään vuonoon tarvittaisiin joku "maantie" eli se mitä sanotaan laivaväyläksi, siellä olisi öiset valopoijut näyttämässä väylän paikan ja siinä kulku laitetaan keskilinjan oikealle puolelle.

Jos katsotte sitä norjalaissivuston AIS-kuvaa, näette, millaisesta paikasta peräkkäin tuleva liikenne kulkee ja miksi se on juuri siinä, missä on. Jos menette jonnekin palvelimeen katsomaan, miten siellä nyt kuljetaan tänäkin iltana, näette saman samoissa paikoissa mutta ette haveria. Katsokaa vaikka Itämeren mitä tahansa osaa ja näette, että avomerellä kuljetaan spatiaalisessa tilassa eikä missään maantiellä. Leveä vuono ei ole avomeri, mutta kun esim. perältä on noustu sinne leveään osaan, siellä on tilaa.

Kyllä kilometrin tyyrpuuriin ja varmaan pari toiseen suuntaan pitäisi yhdelle fregatille riittää. Katsokaan ne leveysmitat sieltä kartasta.

Ja loppuun testi. Älkää luntatko mistään. On sysipimeää. Kun näet tämän valon, miltä puolelta? Sinulla on nyt tasan kaksi minuuttia aikaa. Se alkoi juuri. Vauhtisi on 17 solmua. Minne? Vastausvaihtoehdot ovat etelä, pohjoinen, länsi ja itä.

Cardinal_E_Q.gif

(Jos nyt hidastat ollessasi epävarma, saat lisäaikaa ja jos vedät koneet täysillä pakille, saat roimasti enemmän.)

Muoks. Älä päde ja vastaa kirjoittamalla, vaan lyö kahdessa minuutissa vastaus lukkoon mieleesi. Tai laita yv:llä. Laitan oikean vastauksen tänne klo 21.
 
Viimeksi muokattu:
Onkos toi etuvalo? En ole kippari.. mutta jos toi kohti tulee niin väistän sille puolelle missä tilaa on...

edit: se on majakka.
 
Onkos toi etuvalo? En ole kippari.. mutta jos toi kohti tulee niin väistän sille puolelle missä tilaa on...

edit: se on majakka.

Ja jos olisin huippumoderni sotalaiva jäisin satamaan jos mun pitäisi arvuutella valkoista vilkkuvaa pistettä ja sen sijaintia... noh. Ehkä asiat ei tosielämässä ole noin yksinkertaisia.
 
Nostotoimien näennäiseen hitauteen voi olla syynä se että aluksella on pamahtavaa aineistoa kyydissä. Epäilemättä sellaisiin tapauksiin on tiukat varomääräykset ja proseduurit joita ei kevyin perustein aleta kiiruhtamaan ja soveltamaan. Harva pelastustyöntekijä haluaa lentää ilmaan, sekään ei olisi mukavaa jos jotain laukeaisi ja lentäisi johonkin läheiseen kylään tai öljysatamaan.

edit. lisää kohua! Jotkut ulkopuoliset pelastusekspertit kritisoivat vaijerien käyttöä laivan ankkuroinnissa. Heidän mukaansa olisi pitänyt käyttää kettinkiä. Näin sanoo mm. Sotra Anchor & Chainin johtaja Vindenes. Hänen firmansa toimitti kettingit Costa Concordian nostoon. Nostourakan sai Boa Offshore, jonka tarjous oli ilmeisesti halvin.
 
Viimeksi muokattu:
Ja loppuun testi. Älkää luntatko mistään. On sysipimeää. Kun näet tämän valon, miltä puolelta? Sinulla on nyt tasan kaksi minuuttia aikaa. Se alkoi juuri. Vauhtisi on 17 solmua. Minne? Vastausvaihtoehdot ovat etelä, pohjoinen, länsi ja itä.

Katso liite: 25340

(Jos nyt hidastat ollessasi epävarma, saat lisäaikaa ja jos vedät koneet täysillä pakille, saat roimasti enemmän.)

Muoks. Älä päde ja vastaa kirjoittamalla, vaan lyö kahdessa minuutissa vastaus lukkoon mieleesi. Tai laita yv:llä. Laitan oikean vastauksen tänne klo 21.

Sehän on itämerkki joka ohitetaan XXX. Menikö pieleen ja vene viimein myyntiin? Tämä ei tietenkään paljon auta jos kaasu on pohjassa ja nukun tai olen keskittynyt seurustelemaan matkustajien kanssa. Ja kun havahdun asiaan luen epähuomiossa merikartan syvyyksiä huolimattomasti ja edessä loistavat sataman valot häiritsevät tulkintaa.

Edit: Otin kirjoitetun vastauksen pois ja korvasin äksillä kun käskettiin olla pätemättä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top