Uutisia Norjasta

Paavo kirjoitti:
"According to the shipping site Marine Traffic, the Sola TS when carrying its full load of crude oil displaces about 113,000 tons more than a U.S. aircraft carrier, and even when empty displaces 10 times as much as Helge Ingstad. "

https://www.defensenews.com/naval/2...orwegian-frigate-disaster-heres-what-we-know/
Klikkaa laajentaaksesi...

Sola TS'n uppouma on IHS Sea-webin mukaan 133022 tonnia ja kuollutpaino 112939 tonnia eli se on kokoluokaltaan niin sanottu Aframax-tankkeri, jonka uppouma täydessä lastissa on noin 30% suurempi kuin Nimitz-luokan lentotukialuksella. Tyhjänä* Sola TS'n uppouma (= kevytpaino) on 20083 tonnia eli suurin piirtein neljä kertaa Helge Ingstadin "full load"-uppouma.

(* tankkeri ei kuitenkaan koskaan lähde merelle tyhjänä; painolastissa tankkerin uppouma on hieman reilu 60000 tonnia)
 
fyysikko kirjoitti:
Mikäli hinaaja ja tankkeri eivät voineet tietää vastaantulevasta fregatista vielä silloin kun valitsivat tuon "oikaisureitin" kohtisuoran ylittämisen sijasta (AIS järjestelmän tietoihin luottaen)
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä oikaisureitti? Väylällä siinä kaikki ovat. Fregatin on asianmukaisesti väistettävä oikealle. Siinä on satoja metrejä (kilometri?) leveyttä vielä fregatin tulosuunnasta tyyrpuuriin (ja säiliöaluksesta paapuuriin) ja sata metriä syvää, matalimmissakin paikoissa kymmeniä metrejä syvyyttä, parikymmentä matalimmillaan.

Älkää hämääntykö kuvista, joissa se nököttää rannalla onnettomuuspaikalta hinattuna. Siihen olisi todennäköisesti mahtunut kymmenkunta tuollaista fregattia rinnakkain säiliölaivan ja matalan väliin. Asian voisi tarkastaa niinkin yksinkertaisesta wanhan ajan wälineestä kuin merikortista. @Museo otatko rannasta vaikka 0,8 mailia syvyyskartoitusta Stureterminaalista koilliseen? Sinulla on kortti kumminkin.

1542051796398.png
 
Viimeksi muokattu:
Herman30 kirjoitti:
Ilmakuva alueesta.

https://binged.it/2RR6LDM

Eiköhän tuossa olisi ollut ihan tarpeeksi tilaa fregatille väistää vastaan tulevia vasemmalle, useamman kilometrin levyinen vuono.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan mihin hyvänsä, kunhan ei suoraan päin toista laivaa! Tuossa kohtaamistilanteessa se oli hiukan Sola TS:n paapuurin puolella, joten luontevaa olisi ollut vetää oikeaan, kun on tuollainen kohtaamisvauhti. Ei siellä tehty mitään. Human error.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Onko ollut mitään mainintaa, että miksi Norja olisi luopumassa uudehkoista fregateistaan? Haluaisin uskoa, että alukset todettu liian pieniksi eivätkä pystyisi vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Taitaa kuitekin olla kyseessä merivoimien kastrointi. Pärjätään ohjusveneillä, liian kalliita, blaa blaa...
Klikkaa laajentaaksesi...

Aikaisemmin todettiin että laivastossa on leikkauspaineita, alkuperäinen suunnitelma ei vissiin sitten kuitenkaan sisältänyt fregattien määrän vähentämistä. Itse asiassa laivasto olisi halunnut niitä kuusi. Mutta niissä on ollut huolto-ongelmia kun määrärahat on liian pienet, lisäksi Aegis on vanha järjestelmä ja varaosien löytäminen on ollut välistä tuskaista.
 
ak.tied kirjoitti:
Helge Ingstad makaa veden alla jo keulatykkiä myöden ja perä on käytännössä kokonaan pinnan alla. Taisi käydä Titanicit eli pitkä usean osaston mittainen repeämä vesirajassa. Näkyy perspektiivi tästä kuvakulmasta hyvin.

https://twitter.com/x/status/1060635114554703872
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko muuten laivan kylki tehty jonkinlaisesta komposiittimateriaalista? Miten se käyttäytyy, jos esim. tankkerin ankkuri pyyhkäisee kylkeä? Ei varmaankaan suosiollisesti verrattuna teräkseen?


Ja mitä muutenkin tulee tankkerin kanssa törmäämiseen, niin eikös tankkereissa ole kaksoisrunko, joka siis oletettavasti sallisi tuon kuvan kaltaisen vahingon kylkeen ja laiva olisi edelleen turvassa (puhumattakaan sen lastista).
 
Kyllä se on luisunut syvemmälle. Vaikka kuvat ovat eri suunnista, ja vuorovesi olisi 1,8m. Niin ero kuvien välillä on paljon enemmän, alus on myös eri asennossa nyt, kuin rantaan ajettaessa.
IMG_20181113_022320.jpg
IMG_20181113_022423.jpg
 
SJ kirjoitti:
Onko muuten laivan kylki tehty jonkinlaisesta komposiittimateriaalista? Miten se käyttäytyy, jos esim. tankkerin ankkuri pyyhkäisee kylkeä? Ei varmaankaan suosiollisesti verrattuna teräkseen?

Ja mitä muutenkin tulee tankkerin kanssa törmäämiseen, niin eikös tankkereissa ole kaksoisrunko, joka siis oletettavasti sallisi tuon kuvan kaltaisen vahingon kylkeen ja laiva olisi edelleen turvassa (puhumattakaan sen lastista).
Klikkaa laajentaaksesi...

Ohuelta teräkseltä tuo minusta näyttää.

Ja kyllä, tankkerissa on kaksoisrunko (jossa on tavallisesti painolastitankit). Sotalaivoissa harvemmin on. Toki riittävän pitkä (kylki)vaurio on riski tankkerillekin.
 
Herman30 kirjoitti:
Melko kertovia kuvia, fregatti olisi voinut väistää melkein rantaan asti, sen verran syvää näkyy olevan ihan rantaviivaassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin! Väylillä on aina tilaa väistää ja jos ei ole, niistä tehdään yksisuuntaisia. Tällainen yksisuuntainen väylä oli valmistuessaan Helsingin Vuosaaren satamaan johtava ruopattu väylä. Jossain vaiheessa oli puhetta rahoituksesta väylän leventämiseksi, en tiedä onko jo toteutettu.
 
Tästä Helge Ingstadin sekoilusta vielä.

Radiokeskustelussa Sola ilmoitti lähestyvästä aluksesta hieman sen styyrpuurin (vasen) puolella ja pyysi sitä väistämään paapuurin (oikea). Sola siis käski tulijaa tekemään tilaa alustan väliin.

Kuitenkin Helge Ingstadin vaurio on oikean kyljen takaosassa eli se on ollut törmäyshetkellä Solan oikella puolella.

Tästä tulee mielikuva, että lopulta Helge Ingstad olisi kääntänyt vasemmalle suoraan Solan eteen.

Vai enkö nyt vain ymmärrä jotain?
 
fulcrum kirjoitti:
Aikaisemmin todettiin että laivastossa on leikkauspaineita, alkuperäinen suunnitelma ei vissiin sitten kuitenkaan sisältänyt fregattien määrän vähentämistä. Itse asiassa laivasto olisi halunnut niitä kuusi. Mutta niissä on ollut huolto-ongelmia kun määrärahat on liian pienet, lisäksi Aegis on vanha järjestelmä ja varaosien löytäminen on ollut välistä tuskaista.
Klikkaa laajentaaksesi...

No nyt jää yksi paatti varaosiksi siltä osin kun siinä jotain käytettävää on.
 
Onhan tuolla voinut jäädä osastoja kuivaksikin jos luukut on pistetty kiinni ennenkuin alus on jätetty. Tosin hiukan epäilen auttaako pitemmän päälle, ei noita ole nyt suunniteltu olemaan pinnan alla päiväkausia.
Jos taistelukeskus on veden vallassa niin korjauslasku on melkoinen.
 
Ja pelkkä vesi ei tee tuhojaan vaan myös vedessä oleva suola.
Vaikka laiva nostettaisiin ylös ja vesi saataisiin pois, niin suolaa löytyy kaikkialta sieltä missä merivettäkin on ollut.
Suolakerros taas aiheuttaa hidasta korroosiota pikkuhiljaa ja ongelmia saattaa sen takia ilmetä vasta vuosien päästä.
Vaatisi kyllä todella huolellista ja tarkkaa kunnostamista.
 
Tups kirjoitti:
Uponnut lähes kokonaan:

https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/11/latest-frigate-helge-ingstad-sinks
Klikkaa laajentaaksesi...

Sanoisin, että kyllä se on nyt uponnut kokonaan.

ingstad_under_water_kystverket-1000x673.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ei tuossa niin toivottoman syvää näyttäisi olevan, joten tuskin vuonon pohjalle lipsahtaa.

Siitähän saataisiin sitten hyvä sukelluskohde sitten aikanaan, kun ylimääräinen rompe on poistettu.

1542107303601.png
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top