Eli selvennykseksi, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Pohjoisesta tuleva (Helge Instad) menee mahdollisimman läheltä "väylän" äärimmäistä länsireunaa eli "kuvitellun itäpoijun" vierestä, Tässä tapauksessa kartassa näkyvä länsiranta on vasen puoli eli se, missä on satama aallonmurtajineen ja valopoijuineen. Näin etelästä tuleville (kuten Sola TS) jää reippaasti tilaa itään eli karttakuvassa oikealle. Vastaavasti etelästä tuleva jättää riittävästi tilaa pohjoisesta tulevalle, että se mahtuu "länsireunan" (kuviteltu itäpoiju) ja oman aluksen väliin vapaaseen veteen.
Tutkaheijastukset jättävät ison jäljen ja saavat laivat näyttämään koko vuonon täyttäviltä, mutta todellisuudessa laivat eivät ole kokoaan isompia. Vauhti on toki kova, ja styyraamalla tyyrpuuriin Helge Instad saisi todellakin hetkeksi suoraan keulan eteen parin kilometrin päässä olevat valot ja kuvassa näkyviä riuttoja, aallonmurtajia + valopoijut, mitä siellä nyt onkaan edessä. Mutta sillä jäisi silti aikaa uusiin manöövereihin ja väistön jälkeen se voi ottaa kurssin kaakkoon profiilin suuntaisesti, tilaa on silloin leveyssuunnassa laivaletkan ja "esteiden" välissä vieläkin satoja metrejä.
Kaiken tämän näkisi silmällä ikkunasta, pimeälläkin ja tavallisen merikartan avulla.
Toisaalta jo tavallisesta tutkasta Helge Instadin täytyy tajuta olevansa mahdollisella törmäyskurssilla, kun kerran sen etelästä tulevatkin huomaavat. Ei se tee mitään muuta kuin ajaa kokka kohisten. Tuossa vaiheessa se voisi väistää mihin vain, vaikka on hiukan paapuurin puolella mutta suunta hiukan kaakkoon kohti etelän suunnasta tulevan vastaantulijan (suunta pohjoinen) kylkeä. Ne ovat ketteriä aluksia modernit fregatit.
Nyt spekuloin hiukan. Mietitäänpäs... Tämä voi olla koulutuksellisesti hyvin kiinnostavaa.
Entäpä jos brykalla on "nykyaikaisia" ihmisiä, jotka tuijottavat tutkaa ja heijastuksia sekä lämpöjälkeä, jotka saavat vuonon näyttämään ahtaalta, vaikka fyysisesti se ei sitä tuossa kohden oikeastaan ole. Osaako diginatiivi katsoa ikkunasta ulos, ja onko se sotalaivassa aina niin tarpeellistakaan, kun on pelit ja vehkeet? No tietenkin on, kuten tässä huomattiin. Lisämuuttuja. Entäpä kun reitti on lyöty lukkoon gps-navigaattoriin ja matkavauhdin määrännyt Herra Upseeri? Päätöksentekokyky, jos upseeri on paskalla?
Hyvän merisuunnistajan pitää kyetä hahmottamaan ympäristö avaruudellisesti. Karttahan on aina karttapohjoinen ylös/eteen, vaikka olet itse sieltä tulossa. Se pitää aina opetella hahmottamaan niin, vaikka alus pyörisi miten. Joka hetki on tunnettava ilmansuunnat, kulkusuunta, vauhti, muut liikkuvat objektit ja niiden matkavauhti, syvyys, lähikehityksen vyöhyke myös päässä. Periaatteessa tekniikka nykyään tekee kaikenlaista puolestamme paitsi tarvittavat päätökset päässä äkillisessä tilanteessa. Silloin tarvitaan merimiestaitoa. Jos "elektroniikkaihminen" joutuu äkilliseen päätöksentekotilanteeseen ja katsoo sitä AIS-ja tutkamössöä, hänelle tulee perspektiiviharha eikä osaa tehdä päässään realistisia laskelmia, joista saa rohkeutta tehdä ja toimia oikein, ripeästi mutta hosumatta.
Kauppalaivan brykalla todetaan vain, että käännä tyyrpuuriin hitto vie. Onhan siinä tilaa. Se riittäisikin. Mutta tämän olen todennut moneen kertaan. Mietin vain sitä psykologiaa, mikä tähän liittyy.
Voihan tässä tulla jotain sellaista tietoa, joka kumoaa kaiken, mutta lottoan jotain tällaista tapahtuneen.