Hallinkorva
Ylipäällikkö
Kyllä, kello kolmeahan se vilkkuu.
Väylä kulkee tosiaan itäpuolelta suhteessa tähän viittaan tai valopoijuun.
Uutisia Norjasta
- Viestiketjun aloittaja Tvälups
- Aloitus PVM
Kyllä, kello kolmeahan se vilkkuu.
Väylä kulkee tosiaan itäpuolelta suhteessa tähän viittaan tai valopoijuun.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Eli selvennykseksi, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Pohjoisesta tuleva (Helge Instad) menee mahdollisimman läheltä "väylän" äärimmäistä länsireunaa eli "kuvitellun itäpoijun" vierestä, Tässä tapauksessa kartassa näkyvä länsiranta on vasen puoli eli se, missä on satama aallonmurtajineen ja valopoijuineen. Näin etelästä tuleville (kuten Sola TS) jää reippaasti tilaa itään eli karttakuvassa oikealle. Vastaavasti etelästä tuleva jättää riittävästi tilaa pohjoisesta tulevalle, että se mahtuu "länsireunan" (kuviteltu itäpoiju) ja oman aluksen väliin vapaaseen veteen.
Tutkaheijastukset jättävät ison jäljen ja saavat laivat näyttämään koko vuonon täyttäviltä, mutta todellisuudessa laivat eivät ole kokoaan isompia. Vauhti on toki kova, ja styyraamalla tyyrpuuriin Helge Instad saisi todellakin hetkeksi suoraan keulan eteen parin kilometrin päässä olevat valot ja kuvassa näkyviä riuttoja, aallonmurtajia + valopoijut, mitä siellä nyt onkaan edessä. Mutta sillä jäisi silti aikaa uusiin manöövereihin ja väistön jälkeen se voi ottaa kurssin kaakkoon profiilin suuntaisesti, tilaa on silloin leveyssuunnassa laivaletkan ja "esteiden" välissä vieläkin satoja metrejä.
Kaiken tämän näkisi silmällä ikkunasta, pimeälläkin ja tavallisen merikartan avulla.
Toisaalta jo tavallisesta tutkasta Helge Instadin täytyy tajuta olevansa mahdollisella törmäyskurssilla, kun kerran sen etelästä tulevatkin huomaavat. Ei se tee mitään muuta kuin ajaa kokka kohisten. Tuossa vaiheessa se voisi väistää mihin vain, vaikka on hiukan paapuurin puolella mutta suunta hiukan kaakkoon kohti etelän suunnasta tulevan vastaantulijan (suunta pohjoinen) kylkeä. Ne ovat ketteriä aluksia modernit fregatit.
Nyt spekuloin hiukan. Mietitäänpäs... Tämä voi olla koulutuksellisesti hyvin kiinnostavaa.
Entäpä jos brykalla on "nykyaikaisia" ihmisiä, jotka tuijottavat tutkaa ja heijastuksia sekä lämpöjälkeä, jotka saavat vuonon näyttämään ahtaalta, vaikka fyysisesti se ei sitä tuossa kohden oikeastaan ole. Osaako diginatiivi katsoa ikkunasta ulos, ja onko se sotalaivassa aina niin tarpeellistakaan, kun on pelit ja vehkeet? No tietenkin on, kuten tässä huomattiin. Lisämuuttuja. Entäpä kun reitti on lyöty lukkoon gps-navigaattoriin ja matkavauhdin määrännyt Herra Upseeri? Päätöksentekokyky, jos upseeri on paskalla?
Hyvän merisuunnistajan pitää kyetä hahmottamaan ympäristö avaruudellisesti. Karttahan on aina karttapohjoinen ylös/eteen, vaikka olet itse sieltä tulossa. Se pitää aina opetella hahmottamaan niin, vaikka alus pyörisi miten. Joka hetki on tunnettava ilmansuunnat, kulkusuunta, vauhti, muut liikkuvat objektit ja niiden matkavauhti, syvyys, lähikehityksen vyöhyke myös päässä. Periaatteessa tekniikka nykyään tekee kaikenlaista puolestamme paitsi tarvittavat päätökset päässä äkillisessä tilanteessa. Silloin tarvitaan merimiestaitoa. Jos "elektroniikkaihminen" joutuu äkilliseen päätöksentekotilanteeseen ja katsoo sitä AIS-ja tutkamössöä, hänelle tulee perspektiiviharha eikä osaa tehdä päässään realistisia laskelmia, joista saa rohkeutta tehdä ja toimia oikein, ripeästi mutta hosumatta.
Kauppalaivan brykalla todetaan vain, että käännä tyyrpuuriin hitto vie. Onhan siinä tilaa. Se riittäisikin. Mutta tämän olen todennut moneen kertaan. Mietin vain sitä psykologiaa, mikä tähän liittyy.
Voihan tässä tulla jotain sellaista tietoa, joka kumoaa kaiken, mutta lottoan jotain tällaista tapahtuneen.
Tutkaheijastukset jättävät ison jäljen ja saavat laivat näyttämään koko vuonon täyttäviltä, mutta todellisuudessa laivat eivät ole kokoaan isompia. Vauhti on toki kova, ja styyraamalla tyyrpuuriin Helge Instad saisi todellakin hetkeksi suoraan keulan eteen parin kilometrin päässä olevat valot ja kuvassa näkyviä riuttoja, aallonmurtajia + valopoijut, mitä siellä nyt onkaan edessä. Mutta sillä jäisi silti aikaa uusiin manöövereihin ja väistön jälkeen se voi ottaa kurssin kaakkoon profiilin suuntaisesti, tilaa on silloin leveyssuunnassa laivaletkan ja "esteiden" välissä vieläkin satoja metrejä.
Kaiken tämän näkisi silmällä ikkunasta, pimeälläkin ja tavallisen merikartan avulla.
Toisaalta jo tavallisesta tutkasta Helge Instadin täytyy tajuta olevansa mahdollisella törmäyskurssilla, kun kerran sen etelästä tulevatkin huomaavat. Ei se tee mitään muuta kuin ajaa kokka kohisten. Tuossa vaiheessa se voisi väistää mihin vain, vaikka on hiukan paapuurin puolella mutta suunta hiukan kaakkoon kohti etelän suunnasta tulevan vastaantulijan (suunta pohjoinen) kylkeä. Ne ovat ketteriä aluksia modernit fregatit.
Nyt spekuloin hiukan. Mietitäänpäs... Tämä voi olla koulutuksellisesti hyvin kiinnostavaa.
Entäpä jos brykalla on "nykyaikaisia" ihmisiä, jotka tuijottavat tutkaa ja heijastuksia sekä lämpöjälkeä, jotka saavat vuonon näyttämään ahtaalta, vaikka fyysisesti se ei sitä tuossa kohden oikeastaan ole. Osaako diginatiivi katsoa ikkunasta ulos, ja onko se sotalaivassa aina niin tarpeellistakaan, kun on pelit ja vehkeet? No tietenkin on, kuten tässä huomattiin. Lisämuuttuja. Entäpä kun reitti on lyöty lukkoon gps-navigaattoriin ja matkavauhdin määrännyt Herra Upseeri? Päätöksentekokyky, jos upseeri on paskalla?
Hyvän merisuunnistajan pitää kyetä hahmottamaan ympäristö avaruudellisesti. Karttahan on aina karttapohjoinen ylös/eteen, vaikka olet itse sieltä tulossa. Se pitää aina opetella hahmottamaan niin, vaikka alus pyörisi miten. Joka hetki on tunnettava ilmansuunnat, kulkusuunta, vauhti, muut liikkuvat objektit ja niiden matkavauhti, syvyys, lähikehityksen vyöhyke myös päässä. Periaatteessa tekniikka nykyään tekee kaikenlaista puolestamme paitsi tarvittavat päätökset päässä äkillisessä tilanteessa. Silloin tarvitaan merimiestaitoa. Jos "elektroniikkaihminen" joutuu äkilliseen päätöksentekotilanteeseen ja katsoo sitä AIS-ja tutkamössöä, hänelle tulee perspektiiviharha eikä osaa tehdä päässään realistisia laskelmia, joista saa rohkeutta tehdä ja toimia oikein, ripeästi mutta hosumatta.
Kauppalaivan brykalla todetaan vain, että käännä tyyrpuuriin hitto vie. Onhan siinä tilaa. Se riittäisikin. Mutta tämän olen todennut moneen kertaan. Mietin vain sitä psykologiaa, mikä tähän liittyy.
Voihan tässä tulla jotain sellaista tietoa, joka kumoaa kaiken, mutta lottoan jotain tällaista tapahtuneen.
Viimeksi muokattu:
Näin voi hyvinkin olla tapahtunut. Silti se on jotenkin uskomatonta. Tuo kaikki edellä kuvattu on kuitenkin ihan perusasioita mitä merenkulkuun tulee. Jos ihminen on komentosillalla töissä hänen tulee ne asiat hallita. Tietysti jatkuvasti sattuu onnettomuuksia ihmisille joiden pitäisi hallita erinäisiä asioita. Eiväthän ihmiset robotteja ole. Lisäksi on otettava huomioon väsymys, joka on varsin yleinen osasyy meriliikenteen onnettomuuksissa. Ainakin kauppamerenkulun puolella ollaan usein vahdissa väsyneenä erinäisistä syistä johtuen ja voisi hyvin kuvitella sota- aluksella väsymystä esiintyneen univajeen ja harjoitusstressin seurauksena.
fulcrum
Greatest Leader
Yksi nauhoitteen kuullut sanoi että 'lennonjohto' eli VTS oli turhan passiivinen tilanteessa, olisi heti pitänyt ottaa Helge Ingstad 'käsittelyyn' ja tehdä tilanne selväksi kaikille. Nyt Solan luotsi joutui itse kyselemään kulkijan perään minkä tekikin kiitettävän valppaasti mutta fregatilla idlattiin.
Eli perinteinen merimiestaito ei kovin kummoisella tasolla olisikaan?
Onko muuten varmasti tiedossa, ettei fregatin -tyhjällä- puolella, minne piti väistää, ollut muita aluksia tai toimintaa? Oliko Helge täysin kunnossa saapuessaan harjoituksesta? Onko sen käyttämä nopeus tuikitavallinen lähestymisvauhti? Ja toisaalta, tuo vauhti olisi taannut käsittääkseni nopean perännäyttämisen tankkerille, kääntö olisi ollut nopea?
No, minä olen 4.6 metrisen sorsakorvetin kippari
ja en lähde arvailemaan vakavasti. Helgen komentoketju todennäköisesti kipparoi tulevaisuudessa korkeintaan baikalin sorsakorvetin kokoluokan aluksia. Ei sitä joka päivä puolen miljardin euron venettä upoteta. Ja miettikääs, jos jostain syystä tai tekijästä johtuen tuo raakaöljylastissa höyryävä alus olisi uponnut vuotavana vuonoon....olisi ollut ensi talveksi öljyntorjunnalla töitä ja ympäristövahingot vähintään mittavat.
Fremen
Greatest Leader
Hups ja ohhoh... täälläkin alkaa palaa päreet jatkuvaan spedeilyyn, selvisi syy vaijerien pettämiseen: asennettu idiootti-varmojen ohjeiden vastaisesti jostain käsittämättömästä syystä:
vs.
https://www.nrk.no/hordaland/ekspertar_-dette-var-feil-med-sikringa-av-fregatten-1.14291187
vs.
https://www.nrk.no/hordaland/ekspertar_-dette-var-feil-med-sikringa-av-fregatten-1.14291187
Kustaanmiekka
Kenraali
Onko Fremen Norjan mediassa jo arvailtu ketkä henkilöt joutuvat syytteeseen asiasta vai onko tutkimukset siltä osin vielä pahasti kesken?
Säästö 0 kruunua ja kustannuksia hippasen enemmän.
Toki erilaiset olosuhteet, mutta otetaas osviittaa Exxon Valdezista:
"the price tag from the 1989 Exxon Valdez spill in Alaska was at least $3.5B USD. price does not include losses from passive-use industries such as sport fishing and tourism,which were estimated at another $2.8B USD. "
https://livingoceans.org/sites/default/files/Who-Pays-factsheet.pdf
"The size of the spill is estimated to have been 40,900 to 120,000 m3"
https://en.wikipedia.org/wiki/Exxon_Valdez
fulcrum
Greatest Leader
Fregatilta kuitenkin ripeästi vastattiin kun Sola kyseli missä mennään, selvästi siellä oltiin hereillä päivystämässä radiota ja tuijotettiin tutkakuvaa. Kaikki hyvin tähän asti ja sitten ihan käsittämätöntä koomailua. Tuntuisi ettei yksi ihminen pysty sotkemaan asioita noin, kyllä siihen tarvitaan jonkunmoinen komitea. On huomautettu että radioliikenteessä on ollut käytössä kaksi kanavaa joista toisen nauhoitetta ei ole julkaistu. Onko siellä puhuttu mitään vai paljastuuko sieltä jotain uutta.
Toivottavasti meillä laivasto ottaa opiksi näistä muiden kolaroinneista ettei tarvi sitten hävetä kun LV2020 on Bengtskärin kupeessa kyljellään.
Kustaanmiekka
Kenraali
Itsekkin pähkäilin tätä. Varmaankin meidän merivoimissa tätä Norjan fregatin uppoamista seurattiin. Mietitään Laivue2020:een silmällä pitäen tuota osastojen/laivan vesitiiviyttä ja sen mahdollista parantamista jos kylkeen tuleekin tuollainen pitkänomainen repeämä. Luulisin nyt kuitenkin, että asiaa mietitään ja pohditaan ja jos parannettavaa meidän tukeviin korvetteihin löytyy, niin nythän se vielä olisi mahdollista ottaa suunnitelmissa huomioon. Ja tietenkin meidän merivoimia varmasti kiinnostaa lopullinen syy siihen mikä johti tähän onnettomuuteen ja kuinka alettiin toimimaan onnettomuuden jälkeen. Kyllä tästä tapauksesta voi ottaa oppia ja parannettavaa vaikka mihin.
Ei ole mitään järkeä suunnitella laivoja niin että niillä voi ajaa 17 solmun vauhtia kolarin toisen laivan kanssa. Laivan kuin laivan saa upotettua jos käyttäjät hölmöilee.
Norjan tapauksesta voi ottaa opiksi sen että miehistön pitää olla osaavaa, päätöksentekokykyistä ja tilannetietoista AINA.
Jos repeämä on riittävän pitkä, laiva joko uppoaa (liian monta osastoa täyttyy) tai kaatuu (riittävä epäsymmetrinen vuoto) ja uppoaa sen jälkeen (vettä pääsee vuotamaan sisään lujuuskannen yläpuolelta muihinkin tiloihin). Asevaikutus kohdistuu tavallisesti kahteen, korkeintaan kolmeen vierekkäiseen osastoon, joten riittää, että alus suunnitellaan kestämään tällainen vaurio.
Toisaalta voisimme kehittää asejärjestelmiä, joilla voisi synnyttää tuollaisen pitkänomaisen repeämän.
Samasta syystä ydinkäyttöisellä jäänmurtajalla ei kannata ajaa jäävuorta päin: se voi vaikka upota.
Viimeksi muokattu:
Kustaanmiekka
Kenraali
Lähinnä ajattelin, että jos tulee sellainen osuma laivaan joka vaikuttaa useampaan osastoon yhtäaikaa taikka saaristossa laiva osuu vahingossa vedenalaiseen luotoon. Niitähän meillä riittää vaikka muille jakaa.
PS. Pasin avatar-kuvasta päätellen sitä on tullut Putousta katsottua! Hiiohoi hauskuuksia horisontissa!
Kun tätä repeämäkuvaa katsoo, niin onko niin, että repeämän vaikutus on useammassa kuin kahdessa-kolmessa osastossa? Osaatko arvioida moneen on vaikuttanut?
krd
Ylipäällikkö
Täältä voi kuvitella mitä osastoja on hörppinyt:
https://thaimilitaryandasianregion....class-anti-submarine-warfare-frigates-norway/
(konehuone ainakin kokonaisuudessaan, joka on iso osasto)
(viimeinen kuva ao. linkin takaa ensimmäisen videon kohdasta 3:16)
https://thaimilitaryandasianregion....class-anti-submarine-warfare-frigates-norway/
https://thaimilitaryandasianregion....class-anti-submarine-warfare-frigates-norway/
(konehuone ainakin kokonaisuudessaan, joka on iso osasto)
(viimeinen kuva ao. linkin takaa ensimmäisen videon kohdasta 3:16)
https://thaimilitaryandasianregion....class-anti-submarine-warfare-frigates-norway/
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Nauha (Fremenin linkki tässä) osoittaa, että etelän puolelta tulee vastaan ensimmäisenä hinauksessa ollut säiliöalus, johon se törmäsi. Fregatin kunnosta en tiedä ja vuonon mahdollisia nopeusrajoituksia en tunne. Tilan puolesta tuossa ei varmaan tarvitse hissutella, kun vain menee siellä, missä on tilaa mennä eikä käy puskusille muiden kanssa. Kyllä se varmaan selviää, kuka teki mitä tai jätti tekemättä. Ei onneksi ole meidän päänsärkymme.
Mahdollisesti on ollut vähän huono tuuri ja sitten on perseilty juuri kriittisissä kohdissa. Pitää oikein sulatella tätä hommaa. Nyt se siis upposikin. Johan nyt. Tuollainen pelastusoperaatio on tekniikaltaan minulle niin vieras, joten en ota lainkaan kantaa. Vesialuksen liikkumisesta ja siihen liittyvistä normeista minulla on edes jonkinlainen käsitys, vaikka meillä ei ilmeisesti ole edelleenkään kaikkea tietoa. Mediahan kyllä revittelee.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Näin olen ymmärtänyt. Väitetään, että Titanic ei olisi uponnut, jos se olisi laittanut pelkästään koneet täysillä taakse ja ottanut jäävuoren suoraan vasten keulaa. Nyt viilto kylkeen tuli muutaman metrin liian pitkäksi eli vesitiiviiden erillisten laipioiden yli. Oliko niitä nyt kaikkiaan seitsemän osastoa.
Höyrylaiva Kuru upposi Näsijärvellä, koska se oli umpikaiteinen. Isot aallot toivat kannelle kaiken aikaa vettä, joka ei siis poistunut vaan valui jokikisestä raosta laivaan ja syntyi epävakaus. Silminnäkijät näkivät sen kulun pysähtyneen Siilinkarin luona isoon aaltoon, toinen horjutti alusta vakavasti ja kolmannen kohdalla se jo kaatui.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Tämäkin on totta. Vaikka mikään lennonjohto alusliikennepalvelu ei ole, sillä on tilannekuvatehtävä. Norjalaisten työnkuvasta en tiedä, mutta tässä on meidän puolen ammattikuvaus. Nostan muutaman asian:
Alusliikennepalvelussa työskentelevä alusliikenneohjaaja seuraa rannikkoalueiden alusliikennettä, ylläpitää reaaliaikaista liikennetilannekuvaa sekä välittää aluksille tietoa liikennöintiin vaikuttavista tekijöistä. Alusliikenneohjaaja työskentelee VTS-keskuksessa. Työ edellyttää rutiinin sietokykyä, nopeaa reagointikykyä yllättävissä tilanteissa sekä kielitaitoa ja kykyä selkeään viestintään.
Alusliikenneohjaaja työskentelee VTS-keskuksessa, joka on alusliikennepalvelu. Hänen tehtävänään on seurata ja valvoa vastuualueensa alusliikennettä. VTS-keskusten valvonta-alueet kattavat kaikki rannikon kauppamerenkulun väylät sekä Saimaan syväväylän.
Alusliikenneohjaaja ylläpitää reaaliaikaista liikennetilannekuvaa tutkajärjestelmien, alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän, kameroiden sekä VHF-radiolla annettujen ilmoitusten avulla.
Työn vaatimukset
Alusliikenneohjaajan työ on päivystysluonteista ja edellyttää rutiinin sietokykyä, mutta toisaalta myös valmiutta reagoida yllättäviin tilanteisiin nopeasti ja tehokkaasti.
Alusliikenneohjaajalta edellytetään hyvää simultaanikapasiteettia eli kykyä käsitellä ja yhdistää eri lähteistä tulevaa informaatiota. Lisäksi on kyettävä suorittamaan useita tehtäviä samanaikaisesti.
Alusliikenneohjaajan tulee pystyä hahmottamaan tutka- ja automaattisen alusten tunnistusjärjestelmän tuottamasta tilannekuvasta alusten liike sekä sijainnit muihin aluksiin ja väylään nähden.
Alusliikenneohjaajalta edellytetään kykyä kommunikoida suomen, ruotsin ja englannin kielellä.
Ammatissa on sopeuduttava kolmivuorotyöhön.
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/436_ammatti
Fremen
Greatest Leader
Täällä ollaan kirjaimellisesti (noh luen lähinnä tota Norjan Yleä koska muut maksumuurin takana enkä ole vielä saanut aikaiseksi, vaikka Aftenposten pitäisi kyllä/ olis jo pitänyt maksaa ihan kielenhuollon takia) huolissaan lähinnä onnettomuusaluksen miehistön jaksamisesta!!!
Kökitty saatana jo päivätolkulla maissa, mitäs ihmeen jaksamista siinä on merenkävijöille..?