Uutisia Norjasta

Maakrapuna pohdin, vaikuttiko vesivuotoihin se, että alus ei ollut taistelutilassa osumahetkellä, eli luukkuja oli auki ja vesi pääsi sitä kautta useampiin paikkoihin ?
 
Miten tällainen hölmön tölväys on edes mahdollinen nykypäivänä? Iso tankkeri on 2-6 solmun vauhdissaan ollut, no, iso ja hidas. On näkynyt kauas. Olisi varmasti ollut mahkuja kiertää reilusti kauempaa. Eikö noissa fregateissa oo törmäysvaroitinta? Oliko kapteeni humalassa tai nukuksissa tai oliko siellä joku ukrainalainen blondi komentosillalla, jolle piti näyttää, miten meikäpoika ei tankkereit väistele, tankkerit väistelee mua, kun on nii kova jätkä. Siis Costa Concordiaa mukaillen
 
Pari lähikuvaa vahingoista. Otettu lmeisesti ennen kuin hörppäsi kunnolla vettä tuosta repeämästä ja pukattiin kyljelleen rantaan.

hnoms-helge-1024x768.jpg

norwegian-frigate-collides-with-tanker-after-trident-juncture-1-1024x553.jpg
 
Pari lähikuvaa vahingoista. Otettu lmeisesti ennen kuin hörppäsi kunnolla vettä tuosta repeämästä ja pukattiin kyljelleen rantaan.

hnoms-helge-1024x768.jpg

norwegian-frigate-collides-with-tanker-after-trident-juncture-1-1024x553.jpg
En nyt saanut toimivaa linkkiä. Mutta siinä videossa missä hinaajat työntävät alusta, 40 sekunnin kohdalla näkyy kun alus kallistuu hyvin nopeasti, ja hinaajat lyövät mustaa putkesta täysillä taakse/irti fregatista. Siinä ilmeisesti otti hörpyn? Ja kohtalo oli selvä.
 
Miten tällainen hölmön tölväys on edes mahdollinen nykypäivänä? Iso tankkeri on 2-6 solmun vauhdissaan ollut, no, iso ja hidas. On näkynyt kauas. Olisi varmasti ollut mahkuja kiertää reilusti kauempaa. Eikö noissa fregateissa oo törmäysvaroitinta? Oliko kapteeni humalassa tai nukuksissa tai oliko siellä joku ukrainalainen blondi komentosillalla, jolle piti näyttää, miten meikäpoika ei tankkereit väistele, tankkerit väistelee mua, kun on nii kova jätkä. Siis Costa Concordiaa mukaillen
Ei siinä välttämättä ole tarvinnut hölmöillä pahemmin, jos on sattunut sähkökatko laitevikana ja ohjattavuus on kadonnut. Tankkeri ei pysähdy eikä käänny kovin nopeasti, ja tuolla ei edes ole pahemmin tilaa väistää. Turvallisesta ohituksesta jossa fregatti on ohittamassa tankkeria pitkältä edestä on saattanut syntyä panajaismainen tilanne kun fregatti on pysähtynyt tankerin eteen eikä tankkeri ehdi hidastaa eikä voi pahemmin väistää väylän kapeuden vuoksi.
Tässä vain yksi skenario. Saamme aikanaan tietää mitä tapahtui.
 
Minä en oikein ymmärrä miten ohjattavuus on voinut mennä niin totaalisesti? Kai noissa jonkunlainen varaohjausjärjestelmä on. Aluksessa on kaksi peräsintä ja vaikka molemmat menisivät epäkuntoon yhtä aikaa niin potkurikierroksia muuttamalla jonkunlaista ohjattavuutta on edelleen mahdollista saada. Ellei sitten ole jumittuneet johonkin ääriasentoon niin että alus on kiertänyt kehää tms.
 
En nyt saanut toimivaa linkkiä. Mutta siinä videossa missä hinaajat työntävät alusta, 40 sekunnin kohdalla näkyy kun alus kallistuu hyvin nopeasti, ja hinaajat lyövät mustaa putkesta täysillä taakse/irti fregatista. Siinä ilmeisesti otti hörpyn? Ja kohtalo oli selvä.
Tässä videossa tuo näkyy nopeutettuna ihan alkusekunneilla: https://www.vgtv.no/video/166921/her-faar-baaten-kraftig-slagside

Jos nuo hinaajat eivät olisi pukanneet sitä rantaan, niin se ei olisi ehkä keikahtanut niin nopeasti, mutta olisi ennen pitkää uponnut syvempään veteen hitaasti.
 
Tankkeri on kokonsa ja massana puolesta käytännössä vain suoraan ja vakionopeudella kulkeva valtava järkäle. Fregatin tulisi aina väistää sellaista turvallisen etäisyyden päästä.
Ystäväni muuten pääsi vierailemaan satamassa tuolla fregatilla 2,5 viikkoa sitten yleisöpäivänä. "Oli paremmassa kunnossa silloin."

Edit autocorrect
 
Viimeksi muokattu:
Vasta naureskeltiin kun venäläiset upotti kelluvan telakan. Nyt öljytankkeri joka ajoi maksimissaan 6.5 solmua satamasta lähdön jälkeen upotti modernin fregatin.

Venäläisten kosto / salajuoni? :eek:
 
https://www.newsinenglish.no/2018/11/08/dramatic-end-to-nato-exercises/

Built to be unsinkable
The Helge Ingstad is one of five “Nansen-class” frigates built at the Spanish shipyard Navantia in Ferrol and delivered from 2006 to 2011 after some serious delays. The F313 KNM Helge Ingstad was delivered in 2009 and built with features to prevent any sinking.

Norway’s own defense department’s website claims they were built in “zones” designed to keep the vessel “intact” and operable even if it was damaged. The vessel was said to have three water-tight zones and four so-called NBCD zones with ventilation, filter and pressurization. Two of the zones were also said to be “independent” with their own electrical power supplies.

The vessel is also supposed to be able “to see everything that moves” in its vicinity, according to an article in Maritimt Magasin that described its sonar and radar systems.

Toivottavasti meidän Laivue2020 ostajat ei osta uppoamattomia aluksia jotka näkevät kaiken.
Parempi kouluttaa hyvä miehistö joka pitää vähän huonommankin purkin pinnalla ja visuaalisesti valvoo laivan ympäristöä.
 
Onko kukaan nähnyt missään ainuttakaan kuvaa sen tankkerin vahingoista?
Että näkis mihin kohtaan sitä on osunut, esim keulaan, perään, keskelle oikeaa kylkeä vai keskelle vasenta kylkeä, jne, jne.
Pakkohan tankkerillekin sentään jotain näkyvää vauriota on syntyä (vähintäänkin maalipintaan), vaikka siinä oliskin paksummat teräslevyt.

Oliko tankkeri vielä hinauksessa osuman sattuessa vai joko hinaus oli päättynyt? Se tosiseikka että AIS-trackissä molemmat (tankkeri ja hinaaja) kulkee vielä samalla nopeudella samaan suuntaan ei vielä tuota kerro.
 
Onko kukaan nähnyt missään ainuttakaan kuvaa sen tankkerin vahingoista?
Että näkis mihin kohtaan sitä on osunut, esim keulaan, perään, keskelle oikeaa kylkeä vai keskelle vasenta kylkeä, jne, jne.
Pakkohan tankkerillekin sentään jotain näkyvää vauriota on syntyä (vähintäänkin maalipintaan), vaikka siinä oliskin paksummat teräslevyt.

Oliko tankkeri vielä hinauksessa osuman sattuessa vai joko hinaus oli päättynyt? Se tosiseikka että AIS-trackissä molemmat (tankkeri ja hinaaja) kulkee vielä samalla nopeudella samaan suuntaan ei vielä tuota kerro.

Ankkuriin osui varsin todennäköisesti, katso pari sivua taakse päin.
 
https://www.newsinenglish.no/2018/11/08/dramatic-end-to-nato-exercises/



Toivottavasti meidän Laivue2020 ostajat ei osta uppoamattomia aluksia jotka näkevät kaiken.
Parempi kouluttaa hyvä miehistö joka pitää vähän huonommankin purkin pinnalla ja visuaalisesti valvoo laivan ympäristöä.
Useat törmäysyönä paikalla ollleet alukset vahvistavat ettei KNM "Helge Ingstad" näkynyt heillä tutkassa lainkaan, eli jonkinlainen "stealth" -moodi oli harjoituksesta päällä...
https://www.nrk.no/hordaland/usikkert-om-knm-_helge-ingstad_-var-synlig-pa-radaren-1.14285739

Lisäksi sekä tankkeri ja merivalvontakeskus ovat olleet radiolla yhteydessä alukseen toistuvasti (ennen törmäystä), ja varoittaneet sen olevan törmäyskurssilla, vastauksesksi tullut joo-joota eli "Vi har kontroll"... 5 miestä/ naista sillalla yövahdissa, kaksi upseeria, ruorimies ja kaksi tähystäjää. Lokeista kaikki löytyy ja osapuolet ovat onneksi hengissä, joten eiköhän tässä tapahtumaketju selviä kokonaisuudessaan aika pian.

https://www.aldrimer.no/fregatten-anropt-og-advart-gjentatte-ganger/

"The frigate KNM "Helge Ingstad" was repeatedly called, both from the tanker "Sola TS" and from the Coastal Maritime Traffic Center Fedje VTS. The operator of Fedje VTS warned that the frigate was on a collision course with the tanker "Sola TS". However, the ship management on the frigate responded that they had control. Shortly after, the frigate drove into the tanker with great force."
 
https://www.newsinenglish.no/2018/11/08/dramatic-end-to-nato-exercises/



Toivottavasti meidän Laivue2020 ostajat ei osta uppoamattomia aluksia jotka näkevät kaiken.
Parempi kouluttaa hyvä miehistö joka pitää vähän huonommankin purkin pinnalla ja visuaalisesti valvoo laivan ympäristöä.
Linkkisi väite:
The vessel was said to have three water-tight zones
on todella epäuskottava, eihän noin vähäinen osastojen määrä riitä edes kaupallisiin aluksiin, ja sota aluksissa osastojen määrä pitäisi olla selvästi suurempi koska vaurioriskikin on suurempi sota-ajan oloissa kuin kauppalaivojen rauhan ajan oloissa joihin ne taas suunnitellaan. Toki sekin teoreettinen mahdollisuus lienee olemassa ettei kauppalaivojen vaatimukset koske sotalaivoja ja sotalaivojen speksit ovat idioottien suunnittelemia ja sallivat noin vähäisen osastoinnin, mikä saattaa ehkä pitää aluksen pinnalla, muttei taatusti mahdollista pysymistä oikein päin syvässä vedessä edes silloin kun vuoto on vain yhdessä osastossa.
 
Viimeksi muokattu:
Useat törmäysyönä paikalla ollleet alukset vahvistavat ettei KNM "Helge Ingstad" näkynyt heillä tutkassa lainkaan, eli jonkinlainen "stealth" -moodi oli harjoituksesta päällä...
https://www.nrk.no/hordaland/usikkert-om-knm-_helge-ingstad_-var-synlig-pa-radaren-1.14285739

Lisäksi sekä tankkeri ja merivalvontakeskus ovat olleet radiolla yhteydessä alukseen toistuvasti (ennen törmäystä), ja varoittaneet sen olevan törmäyskurssilla, vastauksesksi tullut joo-joota eli "Vi har kontroll"... 5 miestä/ naista sillalla yövahdissa, kaksi upseeria, ruorimies ja kaksi tähystäjää. Lokeista kaikki löytyy ja osapuolet ovat onneksi hengissä, joten eiköhän tässä tapahtumaketju selviä kokonaisuudessaan aika pian.

https://www.aldrimer.no/fregatten-anropt-og-advart-gjentatte-ganger/

"The frigate KNM "Helge Ingstad" was repeatedly called, both from the tanker "Sola TS" and from the Coastal Maritime Traffic Center Fedje VTS. The operator of Fedje VTS warned that the frigate was on a collision course with the tanker "Sola TS". However, the ship management on the frigate responded that they had control. Shortly after, the frigate drove into the tanker with great force."
Jos alus ei näy tutkassa niin mistä VTS tietää että se on törmäyskurssilla?
Vaikka jossain saaressa olisikin valvontakamera ei sen kuvasta helposti määritellä ajoissa törmäysriskin olemassaoloa, kun kamerakuvasta ei näe etäisyyksiä kohteisiin.
 
Linkkisi väite: on todella epäuskottava, eihän non vähäinen osastojen määrä riitä edes kaupallisiin aluksiin, ja sota aluksissa osastojen määrä pitäisi olla selvästi suurempi koska vaurioriskikin on suurempi sota-ajan oloissa kuin kauppalaivojen rauhan ajan oloissa joihin ne taas suunnitellaan. Toki sekin teoreettinen mahdollisuus lienee olemassa ettei kauppalaivojen vaatimukset koske sotalaivoja ja sotalaivojen speksit ovat idioottien suunnittelemia ja sallivat noin vähäisen osastoinnin, mikä saattaa ehkä pitää aluksen pinnalla, muttei taatusti mahdollista pysymistä oikein päin syvässä vedessä edes silloin kun vuoto on vain yhdessä osastossa.
Jep, ja täällä Norjassa muuta olekaan kuin syvää vettä... nyrkkisääntönä pidetään että vuonon syvyys on vähintään sama kuin ympäröivien tuntureiden korkeus merenpinnasta, tuolla alueella vuonoissa on helposti vettä 1400m vaikka saariston "suojissa" operoidaankin. Toivotttavasti täällä aletaan nyt vähän perata miksi laivastolla on 100 amiraalia jne. eikä edes 14 vuotta sitten tilattuja NH-90 -ASW-helikoptereita operatiivisena tällä alusluokalla ennen vuotta 2021, aikaisintaan.
Aluksen runko oli speksaus-vaiheessa suunniteltu nopeutta, stealthia ja liikehtimiskykyä silmälläpitäen, mutta kyllä kelluminen törmäyksen jälkeen pitäisi voida ottaa ihan annettuna. Toisaalta täällä ei ole merijäitä ollenkaan ja kareja hyvin vähän, joten vahvistukset ovat olleet ehkä vähäisempiä niiden osalta.
Mutta keskelle vuonoa jos tollanen uppoaa niin sitä ei nosta sieltä enää James Cameronkaan.
 
Back
Top