Tähystäjä kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Kaukovittuilija kirjoitti:
Mitäs tuossa muka on niin ihmeellistä? Ruotsihan on koko projektin yksi suurimmista rahoittajista 18 % osuudellaan, eli se on käytännössä sitoutunut ostamaan tuotteen jo silloin kun koko projekti käynnistettiin vuonna 1995.
Olisi kyllä aika kummallista uhrata toistakymmentävuotta ja miljoonia ohjuksen kehittämiseen ja sen jälkeen jättää oma ohjus ostamatta, mikäli itse sitä kehittää omiin tarpeisiinsa. Mitä alkuperämaahan tulee, niin Saksa on projektissa lähinnä pää-yhteistyökumppani 46% rahoitusosuudellaan. Muita rahoittajia ovat: Italia 19%, Kreikka 13% ja pohjalla 4% osuuden jakavat Kanada ja Norja.
Sen sijaan ITO-05 järjestelmää ei olla uhraamassa tuon vuoksi, joka on tosiaankin ihan erityyppiseen tehtävään suunniteltu järjestelmä (ja paljon halvempi), vaikka ohjuksen ohjaustapa olisikin vastaavaan teknologiaan perustuva. IRIS-T on järjestelmänä paljon kalliimpi, jonka vuoksi kapasiteetti jäänee suppeaksi. Lähi-ilmatorjunta on aika laaja ja alati muuttuva käsite ja tuo IRIS-T edustaa käytännössä jo keskipitkänmatkan ilmatorjuntajärjestelmää, joiden kantama on myös 20+ kilometriä (Tosin IRIS-T soveltuu myös lyhyemmälle kantamalle). ITO-05 sen sijaan erittäin lyhyen kantaman ohjusta, jonka käyttämän Bolide-ohjuksen maksimi kantama lienee nykyään jotain 6 kilsaa vaakaan ja 10 kilsaa pystyyn.
Juu, meinasin justiinsa sanoa, että nuo on ihan eri kokoluokan systeemejä, ja tuo "korvaavuus" väite pätee ehkä juuri tuossa lentokenttien suojaamisessa. Ei siis koko armeijan laajuudessa.
Menikö muuten pysty/vaaka ulottuvuudet poikittain? Vai onko uudesta mallista uutta tietoa?
Asetetaan vastakysymys: Mitä sellaista ITO-05:sella pystytään tekemään, jota ei esim. (halvemmalla) Stingerillä tai Iglalla pystytä tekemään yhtä hyvin tai paremmin?
Eli näen kyllä tarpeen IRIS-T:tä kokoluokkaa pienemmille järjestelmille, mutta mikseivät ne voisi saman tien olla yhden miehen kannettavia järjestelmiä. Mitä merkittävää etua saavutetaan ITO-05:lla verrattuna muihin kevyempiin järjestelmiin?
ITO-05:n ja -05M:n on seuraavat edut verrattuna Stingeriin tai Iglaan:
- pidempi kantama (8 km vs. 5-6 km)
- selvästi pidempi kantama kohti tulevia maaleja vastaan. Igla ja Stinger lukittuvat etusektorista vasta noin 1,5-2,5 km etäisyydellä maalista riippuen kun taas laserhakeutuvalla ohjuksella kantama ei heikkene eli etusektorista ampumaetäisyys voi olla monta kertaa pidempi
- suurempi korkeusulottuvuus (5 km vs 3-3,5 km)
- häirintätoimet vaikuttavat vielä paljon vähemmän kuin kehittyneimpiinkin olkapääohjuksiin
- suurempi tuhovaikutus koska taistelulataus on paljon suurempi (noin kolminkertainen) sisältäen ontelolatauksen
- voidaan ampua tehokkaasti myös maamaaleja ja hyvin kylmiäkin maaleja vastaan (oheishyöty ohjausmenetelmästä)
- herätesytytin. Igla-S:ssä on myös herätesytytin mutta se toimii vain hyvin läheltä verrattuna Boliden herätesytyttimeen (1,5 m vs. 4 m)
- voidaan pitää paljon pidempään ampumavalmiina kun ohjusta ei tarvitse kannatella olkapään varassa seisaaltaan ja ohjus ei tarvitse jäähdytystä
Huonoja puolia on tietysti sitten
- koko ja paino
- vaatii selvästi enemmän harjoitusta ampujalta
- monimaalitilanteet kun ohjuksen joutuu ohjaamaan perille asti ennen seuraavan ampumista. Tätä tosin auttaa suurempi kantama ja se että uuden ohjuksen käyttöönotto on vähän nopeampi kuin olkapääohjuksilla