Uutisia Ruotsista
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Ruotsista ei puutu ohjusosaamista.
Taurukset ilmasta-maahan, Bolidet maasta-ilmaan, Meteor ilmasta-ilmaan, RBS merelle...
Tässä se pieni ero ja sen myötä oleellisin. Ruotsi sallii Naton jatkuvat lennot ilmatilassaan. Syy on Ukrainan kriisissä ja sen vaikutuksessa Euroopan turvallisuuteen. Olisikohan Ruotsi todellisuudessa hiukkasen lähempänä Natoa kuin Suomi. "Det svenska tillståndet kan ses som ett uttryck för att Sverige vill stödja våra närmaste grannar i öster som ju alla är med i EU. Det ligger också i svenskt intresse att kontrollen över luftrummet in över Ryssland förbättras genom Natos övervakning."
Unikt beslut om Natoflyg över Sverige
Regeringen tillåter försvarsalliansen Nato att flyga genom Sveriges luftrum med avancerade radar- och stridsledningsplan. Beslutet är det första i sitt slag. Orsaken är Rysslands militära angrepp på Ukraina och den ökade militära aktiviteten i vårt närområde.
30 april 2014 kl 18:18, uppdaterad: 30 april 2014 kl 18:23
Svenska regeringen fattade beslutet vid sitt sammanträde på onsdagen. Detta uppger för SvD militära och civila källor med insyn i ärendet.
Regeringens beslut,som ännu inte hunnit expedieras formellt, innebär i praktiken klartecken till Nato tre veckor framåt. Försvarsmakten instrueras att tillåta passager vartannat dygn under tiden 8-31 maj. Natos plan får då flyga mellan Norge och Polen genom svenskt luftrum.
Natos plan kallas AWACS, vilket står för Airborne Warning & Control System. AWACS-planen har system för att övervaka luft- och sjöterritoriet minst 400 km bort. Normalt cirklar planen i en oval bana under sin spaning och kan vara i luften i elva timmar, utan lufttankning. De stora fyrmotoriga flygplanen är lätta att känna igen genom en stor rund radarantenn monterad som en skiva ovanför flygkroppen.
Tillträde till svenskt territorium för luxemburgskt militärt statsluftfartyg.
Natos begäran uppsatt på regeringens ärendeförteckning inför onsdagens sammanträde
Natos flotta av AWACS-plan har efter Rysslands aggression mot Krim främst varit insatta över Rumänien och Svarta havet för att spana in över Ryssland.
SvD såg ett av dessa plan på andra sidan Östersjön på basen Siauliai i Litauen den 1 april. Då gick tio-talet flygstridsledare ombord för att genomföra en övning där planet cirklade över Rigabukten. Men nu är det uppenbarligen frågan om en mera reguljär patrullering öster om Skandinavien.
Den svenska regeringens beslut är ovanligt på flera sätt. På regeringens ärendeförteckning stod inför onsdagens sammanträde inget om Nato utan om ”tillträde till svenskt territorium för luxemburgskt militärt statsluftfartyg”. Natos plan är nämligen registrerade i Luxemburg, även om de är baserade i Geilenkirchen i Tyskland. Det är därför formellt en begäran från Luxemburg som regeringen sagt ja till.
Normalt ger regeringen bara tillstånd för passage för utländska militärplan för enstaka överflygningar. Eller också får ett utländskt militärplan flyga in och ut till en bestämd flygplats.
Detta är veterligen första gången som ett sådant här tillstånd för en hel rad passager. Än mindre har det getts sådana här tillstånd för AWACS. Inget hindrar att Natos stridsledningsplan vid passagerna kan spana även ifrån svenskt luftrum.
AWACS-planen är inte vilka plan som helst. De är en av de få militära resurser som Nato äger och driver gemensamt (normalt är förband i Nato nationella). Planen har alltså ett politiskt symbolvärde.
Sverige står utanför Nato och svenska besökare har tidigare inte fått besöka deras bas i Geilenkirchen. Men så sent som i mars besökte fyra svenska riksdagsledamöter från både regering och opposition basen och informerades där på plats om verksamheten.
Det svenska tillståndet kan ses som ett uttryck för att Sverige vill stödja våra närmaste grannar i öster som ju alla är med i EU. Det ligger också i svenskt intresse att kontrollen över luftrummet in över Ryssland förbättras genom Natos övervakning.
Det är ett drygt år sedan det svenska luftförsvaret överraskades av ryskt bombflyg på långfredagen. Så sent som i tisdags startade jaktplan från Sverige, Danmark och Polen mot ett ryskt signalspaningsplan över Östersjön.
Det kan därför finnas behov för Nato att mer effektivt på plats, och från luften, kunna leda sina flygstridskrafter. På begäran av de baltiska Nato-länderna och Polen har ju en rad förstärkningar tillförts till Östersjöområdet.
När Krim intogs av Ryssland hade Nato endast fyra jaktplan i Baltikum, och de förstärktes då av sex plan från USA. Dessa tio amerikanska F-15-plan i Baltikum blir den förste maj avlösta av 16 jaktplan från fyra andra Nato-länder.
Polen tar över ansvaret i Siauliai i Litauen med fyra Mig-29-plan, uppbackade av fyra brittiska jaktplan av typen Typhoon. Danmark har sänt fyra F-16-plan till Ämari i Estland där Nato tidigare inte haft flyg permanent stationerat. Frankrike har satt in fyra Rafale-plan i Malbork i norra Polen. Dessutom har Kanada sänt sex F-18-plan till Rumänien.
Utöver flygförbanden har amerikanska arméns 173:e flygburna brigad från Vicenza i Italien landat i Baltikum. 600 fallskärmsjägare är fördelade på ett kompani vardera i Estland, Lettland, Litauen och Polen.
Det är ingen stor styrka, men ett besked till balterna att Nato skyddar dem och deras demokratier. Samtidigt är det en signal till Ryssland att om de gör något aggressivt mot de nya Nato-medlemmarna så hamnar de i strid med supermakten USA.
Unikt beslut om Natoflyg över Sverige
Regeringen tillåter försvarsalliansen Nato att flyga genom Sveriges luftrum med avancerade radar- och stridsledningsplan. Beslutet är det första i sitt slag. Orsaken är Rysslands militära angrepp på Ukraina och den ökade militära aktiviteten i vårt närområde.
30 april 2014 kl 18:18, uppdaterad: 30 april 2014 kl 18:23
Svenska regeringen fattade beslutet vid sitt sammanträde på onsdagen. Detta uppger för SvD militära och civila källor med insyn i ärendet.
Regeringens beslut,som ännu inte hunnit expedieras formellt, innebär i praktiken klartecken till Nato tre veckor framåt. Försvarsmakten instrueras att tillåta passager vartannat dygn under tiden 8-31 maj. Natos plan får då flyga mellan Norge och Polen genom svenskt luftrum.
Natos plan kallas AWACS, vilket står för Airborne Warning & Control System. AWACS-planen har system för att övervaka luft- och sjöterritoriet minst 400 km bort. Normalt cirklar planen i en oval bana under sin spaning och kan vara i luften i elva timmar, utan lufttankning. De stora fyrmotoriga flygplanen är lätta att känna igen genom en stor rund radarantenn monterad som en skiva ovanför flygkroppen.
Tillträde till svenskt territorium för luxemburgskt militärt statsluftfartyg.
Natos begäran uppsatt på regeringens ärendeförteckning inför onsdagens sammanträde
Natos flotta av AWACS-plan har efter Rysslands aggression mot Krim främst varit insatta över Rumänien och Svarta havet för att spana in över Ryssland.
SvD såg ett av dessa plan på andra sidan Östersjön på basen Siauliai i Litauen den 1 april. Då gick tio-talet flygstridsledare ombord för att genomföra en övning där planet cirklade över Rigabukten. Men nu är det uppenbarligen frågan om en mera reguljär patrullering öster om Skandinavien.
Den svenska regeringens beslut är ovanligt på flera sätt. På regeringens ärendeförteckning stod inför onsdagens sammanträde inget om Nato utan om ”tillträde till svenskt territorium för luxemburgskt militärt statsluftfartyg”. Natos plan är nämligen registrerade i Luxemburg, även om de är baserade i Geilenkirchen i Tyskland. Det är därför formellt en begäran från Luxemburg som regeringen sagt ja till.
Normalt ger regeringen bara tillstånd för passage för utländska militärplan för enstaka överflygningar. Eller också får ett utländskt militärplan flyga in och ut till en bestämd flygplats.
Detta är veterligen första gången som ett sådant här tillstånd för en hel rad passager. Än mindre har det getts sådana här tillstånd för AWACS. Inget hindrar att Natos stridsledningsplan vid passagerna kan spana även ifrån svenskt luftrum.
AWACS-planen är inte vilka plan som helst. De är en av de få militära resurser som Nato äger och driver gemensamt (normalt är förband i Nato nationella). Planen har alltså ett politiskt symbolvärde.
Sverige står utanför Nato och svenska besökare har tidigare inte fått besöka deras bas i Geilenkirchen. Men så sent som i mars besökte fyra svenska riksdagsledamöter från både regering och opposition basen och informerades där på plats om verksamheten.
Det svenska tillståndet kan ses som ett uttryck för att Sverige vill stödja våra närmaste grannar i öster som ju alla är med i EU. Det ligger också i svenskt intresse att kontrollen över luftrummet in över Ryssland förbättras genom Natos övervakning.
Det är ett drygt år sedan det svenska luftförsvaret överraskades av ryskt bombflyg på långfredagen. Så sent som i tisdags startade jaktplan från Sverige, Danmark och Polen mot ett ryskt signalspaningsplan över Östersjön.
Det kan därför finnas behov för Nato att mer effektivt på plats, och från luften, kunna leda sina flygstridskrafter. På begäran av de baltiska Nato-länderna och Polen har ju en rad förstärkningar tillförts till Östersjöområdet.
När Krim intogs av Ryssland hade Nato endast fyra jaktplan i Baltikum, och de förstärktes då av sex plan från USA. Dessa tio amerikanska F-15-plan i Baltikum blir den förste maj avlösta av 16 jaktplan från fyra andra Nato-länder.
Polen tar över ansvaret i Siauliai i Litauen med fyra Mig-29-plan, uppbackade av fyra brittiska jaktplan av typen Typhoon. Danmark har sänt fyra F-16-plan till Ämari i Estland där Nato tidigare inte haft flyg permanent stationerat. Frankrike har satt in fyra Rafale-plan i Malbork i norra Polen. Dessutom har Kanada sänt sex F-18-plan till Rumänien.
Utöver flygförbanden har amerikanska arméns 173:e flygburna brigad från Vicenza i Italien landat i Baltikum. 600 fallskärmsjägare är fördelade på ett kompani vardera i Estland, Lettland, Litauen och Polen.
Det är ingen stor styrka, men ett besked till balterna att Nato skyddar dem och deras demokratier. Samtidigt är det en signal till Ryssland att om de gör något aggressivt mot de nya Nato-medlemmarna så hamnar de i strid med supermakten USA.
- Rekommendera
- Tweeta
- Rekommendera
- Tweeta
Last edited by a moderator:
On varmasti. Myös Georgia ja Ukraina oli. Hyvin toimi.
Tvälups
Ylipäällikkö
Ruotsi sallii Nato-koneiden ylilennot
Naton AWACS-kone Saksan ja Hollannin rajan läheisyydessä huhtikuussa 2014.
FRANCOIS LENOIR
is: 1.5.2014 1:46
NATO Ruotsissa on tehty harvinaislaatuinen päätös sallia Naton lentokoneiden ylilennot toukokuussa.
Ruotsin hallitus päätti keskiviikkona pidetyssä kokouksessa, että se sallii puolustusliitto Naton lentokoneiden lentävän maan ilmatilassa toukokuun 8.-31. päivien välisenä aikana, kertoo Svenska Dagbladet.
Maan puolustusvoimia on ohjeistettu, että Naton AWACS-lentokoneet (Airborne Warning and Control System) lentävät joka toinen päivä maan ilmatilassa, kun koneet kulkevat Norjan ja Puolan välillä.
Syynä ainutlaatuiseen ja harvinaiseen päätökseen on sotilaallisen toiminnan lisääntyminen Ruotsin naapurimaissa Ukrainan levottomuuksien vuoksi. Aiemmin Ruotsi on hyväksynyt vain satunnaisia Nato-koneiden ylilentoja.
AWACS-koneet ovat saman tyyppisiä, kuin 1980-luvulta lähtien käytetyt Boeing E-3A-Sentry-koneet. AWACS-koneet on suunniteltu merellä ja ilmassa suoritettaviin valvontatehtäviin ja niissä on normaalisti 16 hengen miehistö.
KUVA: INA FASSBENDER
Tea Manninen
Naton AWACS-kone Saksan ja Hollannin rajan läheisyydessä huhtikuussa 2014.
FRANCOIS LENOIR
is: 1.5.2014 1:46
NATO Ruotsissa on tehty harvinaislaatuinen päätös sallia Naton lentokoneiden ylilennot toukokuussa.
Ruotsin hallitus päätti keskiviikkona pidetyssä kokouksessa, että se sallii puolustusliitto Naton lentokoneiden lentävän maan ilmatilassa toukokuun 8.-31. päivien välisenä aikana, kertoo Svenska Dagbladet.
Maan puolustusvoimia on ohjeistettu, että Naton AWACS-lentokoneet (Airborne Warning and Control System) lentävät joka toinen päivä maan ilmatilassa, kun koneet kulkevat Norjan ja Puolan välillä.
Syynä ainutlaatuiseen ja harvinaiseen päätökseen on sotilaallisen toiminnan lisääntyminen Ruotsin naapurimaissa Ukrainan levottomuuksien vuoksi. Aiemmin Ruotsi on hyväksynyt vain satunnaisia Nato-koneiden ylilentoja.
AWACS-koneet ovat saman tyyppisiä, kuin 1980-luvulta lähtien käytetyt Boeing E-3A-Sentry-koneet. AWACS-koneet on suunniteltu merellä ja ilmassa suoritettaviin valvontatehtäviin ja niissä on normaalisti 16 hengen miehistö.
KUVA: INA FASSBENDER
Tea Manninen
Vonka
Supreme Leader
Kyllä. Ja jos Kremlistä kuuluu ärjäisy, Suomen on turha kurkkia sinne päin ainakaan noin niin kuin vakavasti otettavassa mielessä. Tämä asia on painettava koteloon ja syvälle.
Jos tuo kommentti jotain osoittaa, niin ainakin täydellistä todellisuudentajun puutetta. Saksan osalta päätös tehtiin, jotta maa ei hyökkäisi Ruotsiin, Naton osalta, jotta maa saisi tukea siltä. Mitä taas Saksaan tulee, Ruotsin kautta saadut täydennykset auttoivat myös Suomea Venäjää vastaan. Ruotsin osalta voi puolestaan todeta, ettei maata ole voitettu sodassa yli 200 vuoteen, sen ei ole edes tarvinnut sotia. Tästä maa saa kiittää taitavaa diplomatiaansa ja sotavoimiaan ja Ruotsi ei todellakaan ole taistellut viimeiseen suomalaiseen viimeisen 200 vuoden aikana.
Nimimerkin olisi syytä muistaa, että kyseisten Nato-koneiden partiointi on myös Suomen edun mukaista, vai sekö tässä harmittaakin?
Pillereistä en tiedä, mutta sympatiani ovat kuitenkin eri ilmansuunnalla kuin "tvällärillä".
Ruotsalaiset valmiita kasvattamaan puolustusmenoja
1.5.2014 9:30 0
STT–TT
Puolustusmenojen kasvattaminen saa laajaa kannatusta Ruotsissa, ilmenee Dagens Nyheter -lehden teettämässä kyselyssä. Kyselyn mukaan 45 prosenttia haluaa kasvattaa puolustusmäärärahoja ja 36 prosenttia pitää tason entisellään.
Vain joka kymmenes säästäisi lisää. Ruotsi on 1990-luvun alun jälkeen luopunut yleisestä asevelvollisuudesta ja puolittanut puolustusmenonsa suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Ukrainan kriisi on antanut pontta vaatimuksille menojen kasvattamisesta.
Vasemmiston ja ympäristöpuolueen kannattajat ovat kannattaneet leikkauksia puolustusmenoihin. Uudessa kyselyssä myös näiden puolueiden enemmistö haluaa säilyttää nykytason tai kasvattaa sitä.
Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto laskee, että puolustukseen tarvittaisiin 30–50 miljardia kruunua (3–5 miljardia euroa) lisää.
Vonka
Supreme Leader
Ruotsin ilmatila on vähän ollutkin tapetilla.. Itämeren sotilaallinen tasapaino alkaa palata.
Mutta siihen tulee sitten myös selkeä linja. Toivottavasti meillä on sitten joku muu kuin se korkkiruuvilinja. Nuorallatanssijalla ei ole hauskaa, jos tuulee ja narua vedetään joka päästä mutkille kaiken aikaa.
Mutta siihen tulee sitten myös selkeä linja. Toivottavasti meillä on sitten joku muu kuin se korkkiruuvilinja. Nuorallatanssijalla ei ole hauskaa, jos tuulee ja narua vedetään joka päästä mutkille kaiken aikaa.
Tvälups
Ylipäällikkö
Jätä nuo henkilökohtaisuuksiin menot nyt ja tähän. Älä arvioi minun sympatioitani tahi motiiveja, siihen Sinulla ei riitä tieto saati taitokaan.
Koulutukseni ja kokemukseni perusteella olen aika hyvä lukemaan myös piilomerkityksiä, mutta ennen kaikkea minua kismittää asioiden vääristely, etenkin kun se tehdään niin tökerösti, että siitä jää välittömästi kiinni. Se on myötäkeskustelijoiden vähättelyä. Näitä "puolitotuuksia" alkaa esiintyä näilläkin palstoilla turhan usein, menetemänä on usein kertoa jostain uutisesta vain osa ja jos se osa on haettu venäläisestä mediasta tai sen suomalaisesta peesaajista, lopputulema on aika ilmeinen.
Tvälups
Ylipäällikkö
Malka omassa silmässä: syyllistyt juuri tuohon mistä paasaat.
setämies
Kenraali
15.5.2014 klo 11:14 | päivitetty 15.5.2014 klo 11:24
Ruotsilta lisämiljardeja puolustukseen: "Lähialueellamme on maa, jolla on suuruuden himoa"
Ruotsin puolustusvoimat ostaa 70 uutta Gripen-hävittäjää, aiemmin suunnitellun 60:n sijaan. Lisäksi ilmavoimiin perustetaan kokonaan uusi ilmapuolustuksen pataljoona.
Ruotsin ilmavoimien käyttämä JAS 39 Gripen -hävittäjälentokone nousemassa Kallingen lentokentältä Etelä-Ruotsissa huhtikuussa 2011. Kuva: Patric Söderström / EPA
Ruotsi syytää lisämiljardeja maanpuolustukseen. Määrärahojen lisäämistä perustellaan Venäjän toiminnalla Ukrainassa ja turvattomuuden lisääntymisellä Euroopassa.
– Venäjän toiminta Ukrainassa ei ole hyväksyttävissä. Eurooppa on herännyt uuteen turvallisuustilanteeseen, ja sillä on merkitystä Ruotsille, työryhmän puheenjohtaja Cecilia Widegren sanoi tiedotustilaisuudessa.
– On tosiasia, että lähialueellamme on maa, jolla on suuruuden himoa. Venäjän politiikka on arvaamatonta.
Puolustusselvitysryhmä haluaa säilyttää Ruotsin liittoutumattomana maana. Se esittää kuitenkin yhteistyön syventämistä puolustusliitto Naton, Euroopan unionin ja Pohjoismaiden kanssa. Se haluaa selvittää mahdollisten yhteispohjoismaisten joukkojen ja yhteisen ruotsalais-suomalaisen laivueen perustamista.
– Puolustuskyvyn kotona, lähialueellamme ja lähialueemme ulkopuolella pitää olla tasapainossa, Cecilia Widegren huomautti.
Puolustusselvityksessä kiinnitetään erityisesti huomiota puolustusvoimien operatiivisen kyvyn parantamiseen. Selvityksessä esitetään, että puolustuksen määrärahoja lisätään 5,5 miljardilla kruunulla eli reilulla 660 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2017 lähtien. Rahoilla ostetaan muun muassa Jas Gripen -hävittäjiä ja sukellusveneitä.
Puolustusvoimat ostaa 70 uutta Gripen-hävittäjää, aiemmin suunnitellun 60:n sijaan. Lisäksi ilmavoimiin perustetaan kokonaan uusi ilmapuolustuksen pataljoona.
Puolustusministeri Karin Enström on halunnut vahvistaa ilmavoimia, sillä venäläiset lentokoneet harjoittelivat viime keväänä Ruotsin lähellä iskua ruotsalaisiin sotilaskohteisiin. Ruotsi ei saanut tuolloin hävittäjiään ilmaan.
Ruotsin porvarihallitus ja suurin oppositiopuolue sosialidemokraatit olivat eri mieltä puolutusselvityksestä. Selvityksessä puolustusvoimille luvataan kaikkiaan 27 miljardia kruunua eli reilut kolme miljardia euroa lisärahoitusta. Sosialidemokraatit olisi halunnut myöntää 900 miljoonaa kruunua eli noin 100 miljoonaa euroa enemmän rahaa. Koko selvityksen voi lukea ruotsiksi hallituksen kotisivulta.
Ruotsilta lisämiljardeja puolustukseen: "Lähialueellamme on maa, jolla on suuruuden himoa"
Ruotsin puolustusvoimat ostaa 70 uutta Gripen-hävittäjää, aiemmin suunnitellun 60:n sijaan. Lisäksi ilmavoimiin perustetaan kokonaan uusi ilmapuolustuksen pataljoona.
Ruotsin ilmavoimien käyttämä JAS 39 Gripen -hävittäjälentokone nousemassa Kallingen lentokentältä Etelä-Ruotsissa huhtikuussa 2011. Kuva: Patric Söderström / EPA
Ruotsi syytää lisämiljardeja maanpuolustukseen. Määrärahojen lisäämistä perustellaan Venäjän toiminnalla Ukrainassa ja turvattomuuden lisääntymisellä Euroopassa.
– Venäjän toiminta Ukrainassa ei ole hyväksyttävissä. Eurooppa on herännyt uuteen turvallisuustilanteeseen, ja sillä on merkitystä Ruotsille, työryhmän puheenjohtaja Cecilia Widegren sanoi tiedotustilaisuudessa.
– On tosiasia, että lähialueellamme on maa, jolla on suuruuden himoa. Venäjän politiikka on arvaamatonta.
Puolustusselvitysryhmä haluaa säilyttää Ruotsin liittoutumattomana maana. Se esittää kuitenkin yhteistyön syventämistä puolustusliitto Naton, Euroopan unionin ja Pohjoismaiden kanssa. Se haluaa selvittää mahdollisten yhteispohjoismaisten joukkojen ja yhteisen ruotsalais-suomalaisen laivueen perustamista.
– Puolustuskyvyn kotona, lähialueellamme ja lähialueemme ulkopuolella pitää olla tasapainossa, Cecilia Widegren huomautti.
Puolustusselvityksessä kiinnitetään erityisesti huomiota puolustusvoimien operatiivisen kyvyn parantamiseen. Selvityksessä esitetään, että puolustuksen määrärahoja lisätään 5,5 miljardilla kruunulla eli reilulla 660 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2017 lähtien. Rahoilla ostetaan muun muassa Jas Gripen -hävittäjiä ja sukellusveneitä.
Puolustusvoimat ostaa 70 uutta Gripen-hävittäjää, aiemmin suunnitellun 60:n sijaan. Lisäksi ilmavoimiin perustetaan kokonaan uusi ilmapuolustuksen pataljoona.
Puolustusministeri Karin Enström on halunnut vahvistaa ilmavoimia, sillä venäläiset lentokoneet harjoittelivat viime keväänä Ruotsin lähellä iskua ruotsalaisiin sotilaskohteisiin. Ruotsi ei saanut tuolloin hävittäjiään ilmaan.
Ruotsin porvarihallitus ja suurin oppositiopuolue sosialidemokraatit olivat eri mieltä puolutusselvityksestä. Selvityksessä puolustusvoimille luvataan kaikkiaan 27 miljardia kruunua eli reilut kolme miljardia euroa lisärahoitusta. Sosialidemokraatit olisi halunnut myöntää 900 miljoonaa kruunua eli noin 100 miljoonaa euroa enemmän rahaa. Koko selvityksen voi lukea ruotsiksi hallituksen kotisivulta.
Eräässä jutussa pari-kolme vuotta sitten eräs ranskalainen tyyppi luuli että Ruotsi kuuluu Natoon. Ja tämä tyyppi oli sotahistorian tuntija. Voin laittaa sen tänne jos kiinnostaa.
Tämmöiset asiat usein unohtuu. Suuren ulkomaisen yleisön käsitys voi olla aivan mitä sattuu, moni voi luulla että Suomi on Naton jäsen, tai vaikka että ollaan Varsovan liitossa.
