Ulkomaat Eurooppa
Venäjällä pidätetty päätoimittaja: ”Putinin unelma kaatui – kostaa Ukrainalle”
Vallanpitäjät yrittävät raivata kaikki vaihtoehtoiset näkemykset mediasta, sanoo Aleksandr Ryklin.
”Presidentti
Vladimir Putin kostaa Ukrainalle, sillä hän vihaa Ukrainaa, koska ukrainalaiset kaatoivat Putinin suunnitelmat luoda jälkineuvostoliittolainen imperiumi, jossa Ukrainalle oli varattu tärkeä osa.”
Näin tulkitsee Ukrainan sotaa
Aleksandr Ryklin, poliittinen aktivisti ja Venäjän sulkeman kriittisen nettilehden
Ej.run päätoimittaja. Toiminta koetaan niin vaaralliseksi, että hänet pidätettiin toukokuun alussa kymmeneksi päiväksi.
Suuren suunnitelman kaaduttua Putin toimii Ryklinin mielestä Ukrainassa tilanteen mukaan.
”Hän ei itsekään tiedä tarkkaan, millaista politiikkaa Ukrainassa tullaan harjoittamaan. Luulen, että Putin oli vilpitön esimerkiksi silloin, kun sanoi, ettei Venäjä aio liittää Krimiä. Sitä ei valmisteltu etukäteen, se tapahtui viikoissa.”
Samassa hengessä operoidaan Itä-Ukrainassa, Ryklin uskoo.
Siellä yritettiin provosoida levottomuuksia, koska jotkut Kremlissä luulivat viime keväänä, että Venäjä voisi avata maayhteyden Krimille ja saada haltuunsa tai ainakin erottaa Ukrainasta laajempia alueita kuin nykyisin kapinallisten hallussa olevat osat Donetskin ja Luhanskin alueista.
Monet ennustavat, että tätä kesken jäänyttä aikomusta ryhdytään toteuttamaan uudestaan vielä tänä kesänä, mutta Ryklin toivoo, että sodan laajentumiselta vältyttäisiin.
Hän ei pane toivoa Putinin järkevyyteen vaan ulkoisiin tekijöihin kuten pakotteisiin. ”Ei pidä luulla, etteivät ne toimisi.”
Muuten Ryklin korostaa, että Putinin motiivit liittyvät vain yhteen päämäärään. ”Tavoitteena on Ukrainan heikentäminen ja Ukrainan valtion tuhoaminen. ”
Asenteen Ryklin selittää juuri sillä, että Ukraina esti Putinin suurten imperiumia koskeneiden haaveiden toteuttamisen.
”Ukrainan maanpakoon lähtenyt presidentti
Viktor Janukovytš oli Moskovalle erittäin tärkeä toimija tässä projektissa, mutta suunnitelma romahti, koska Ukrainan kansa mielenosoituksissa nousi hanketta vastaan ja nyt Putin syyttää tapahtuneesta Ukrainan kansaa.”
Aleksandr Ryklin ja toinen aktivisti pidätettiin toukokuun alussa kymmeneksi päiväksi.
”Pidätys ja kohtelu oli asiallista”, kuittaa Ryklin mutta korostaa kaiken olleen vastoin lakia.
Tapahtumaketju alkoi, kun Ryklin ja toinen aktivisti jättivät Moskovan kaupungille lupahakemuksen Bolotnajan aukiolla pidettävästä mielenosoituksesta. Kevään 2012 suuret Putinin vastaiset mielenosoitukset pidettiin juuri Bolotnajalla, lähellä Kremliä.
Viranomaiset eivät antaneet lupaa muuhun kuin protestiin kaupungin laidalla. Niinpä joukko ihmisiä meni 6. toukokuuta Bolotnajan aukiolle. Siellä Ryklin ja toinen aktivisti kantoivat vuorotellen julistetta.
”Tällaiseen ei vaadita lupaa eikä kyse ollut mielenosoituksesta, mutta meidät vietiin poliisilaitokselle ja sitten oikeus määräsi kymmenen päivän pidätykset.”
Ryklin kiinnittää huomiota siihen, miten lakipykäliä on vastikään muutettu niin, että kaksi tällaista rangaistusta vuoden aikana voi johtaa jopa 300 000 ruplan sakkoon (lähes 6000 euroa, kun keskipalkka on noin 600 euroa) tai 30 vuorokauden pidätykseen. Sitten on mahdollista nostaa rikosjuttu.
Venäjän duuma tehtailee vastaavia pykälien muutoksia jatkuvasti tai säätää nopeasti uusia lakeja kuten tuoreen lain ei-toivotuista järjestöistä.
”On mahdotonta ennustaa, millaisia lakeja tulee seuraavaksi”, Ryklin sanoo. ”Nyt duumassa on väkeä, jotka eivät normaalissa terveessä yhteiskunnassa nousisi lainsäätäjiksi vaan olisivat harmaata massaa.”
”On sietämätöntä katsella, miten duumassa istuvat miettivät, mitä vielä keksittäisiin, jotta Kremlissä oltaisiin tyytyväisiä. Se on kansanedustajien ainoa päämäärä. He ymmärtävät, että Kremlissä pidetään lakien tiukentamisesta. Niinpä katsotaan, missä oikeuksia voidaan vähentää eikä se ole vaikeaa. Sakkorangaistuksen voi nostaa vaikka 100 miljoonaan ruplaan ja pidätysaikaa pidentää 130 vuorokauteen.”
Netin käyttöä valvova viranomainen sulki Venäjällä pääsyn
Ej.run sivuille viime vuoden maaliskuussa. Tämäkin päätös on Ryklinin mukaan laiton, mutta valitukset ovat kaatuneet kaikissa oikeusistuimissa.
Lehden nimi tarkoittaa jokapäiväistä lehteä. Se aloitti 1996 viikkolehti
Itogina, jonka lopettamisen jälkeen toimittajat perustivat 2001
Ezhenedelnyi zhurnalin. Se ilmestyi puolitoista vuotta. Nettiin siirtymisen myötä nimi vaihtui viikkolehdestä päivälehdeksi.
”Meitä seuraavat kaikki, joita kiinnostaa vaihtoehtoinen näkökulma tapahtumiin maassa ja maailmassa. Enemmistö Venäjän mediasta on ideologisesti yksisilmäistä eikä vain ideologisesti vaan myös moraalisesti.
Ej.rulla on toisenlainen näkökulma, meidän kanssamme tekevät yhteistyötä maan parhaat kirjoittajat”, kehuu päätoimittaja.
Venäläisillä on keinoja kiertää sivuille pääsyn esto, mutta julkaisun seuraaminen on vähentynyt ja kävijämäärän arviointi käynyt vaikeaksi.
Maailmalla kuten Yhdysvalloissa, Israelissa, Saksassa ja Ukrainassa
Ej.ru kerää päätoimittajan mukaan jopa 600 000 lukijaa kuukaudessa.
”Valtaapitävät yrittävät raivata kaikki vaihtoehtoiset näkemykset mediasta. Se on tietoista politiikkaa, jonka toteuttaminen ei suinkaan ole alkanut eilen tai
Ej.run sivujen sulkemisesta”, Ryklin sanoo.
”Sen toteuttaminen alkoi samalla hetkellä, kun Putin nousi valtaan 2000-luvun alussa. Se alkoi
Vladimir Gusinskin mediayhtiön tuhoamisesta, johon myös
Ej.run edeltäjä
Itogi kuului. Jo silloin oli selvää, että tavoitteena on tuhota vapaa, riippumaton media, joka ei suinkaan yritä tulkita omalla tavallaan tapahtumia vaan yrittää välittää objektiivisesti erilaisia näkökantoja tapahtumista.”
Aleksandr Ryklinin mukaan
Ej.run sivujen sulkemisen ja valtakunnallisten televisiokanavien sisällön tolkuton muutos ovat seurausta Ukrainasta. ”Keväällä 2014 propaganda ylitti kaikki entiset rajat ja siinä alkoi uusi vaihe.”
Lopputuloksena enemmistö venäläisistä uskoo, että Kiovassa valtaa pitävät fasistit eivätkä nämä venäläiset usko Venäjän osallistuvan sotaan Itä-Ukrainassa.
”Kansan suhtautuminen on ollut yllätys. Kun järjetön hysteria Ukrainasta alkoi, ajattelin, ettei moinen typerä propaganda toimi. Se on kuitenkin tehonnut. Tarvitaan täsmällistä sosiologista tutkimusta, jotta voitaisiin ymmärtää tämä hämmästyttävä ilmiö.”
Päät on Ryklinin mukaan saatu sekaisin puhumalla maan nousemisesta polviltaan ja vetoamalla vulgaareihin niin tsaarinaikaisiin kuin neuvostoaikaisiin imperiumia koskeviin kunnianhimoihin, mutta ”näin saavutettu tulos ei voi olla pitkäaikainen”.
”Luulen, että Venäjää ja venäläistä yhteiskuntaa odottavat vakavat pettymykset koskien pyrkimyksiä luoda venäläinen maailma,
Russkij mir. Me näemme jo nyt, mitä on tapahtunut taloudessa ja valuutalle.”
Ej.run lisäksi Aleksandr Ryklin toimii aktiivisesti erityisesti mielenosoituksia järjestävässä komiteassa, joka on ollut suurten Moskovassa pidettyjen mielenosoitusten taustalla. Hänestä nykytilanteessa on mahdotonta arvioida luotettavasti opposition kannatuksen suuruutta.
”Koko kansaa propaganda ei ole huiputtanut, näemme miten kymmenet tuhannet tulevat Moskovassa mielenosoituksiin. He pitävät välttämättömänä osallistua, mikä merkitsee, etteivät he pelkää esittää mielipiteitään siitä, mitä maassa tapahtuu.”
Virallinen propaganda syyttää oppositiota riitaiseksi ja heikoksi, mutta Ryklin muistuttaa, ettei kriittisyydelle ole annettu tilaa vahvistua. Hänestä Kremlin vastustajien riveissä on näkemyseroja mutta ei erityisiä konflikteja.
”Tärkeintä olisi muotoilla vaihtoehtoinen toimintalinja. Opposition pitää lakata katsomasta Kremliin ja puhumasta siitä, mitä valta esittää. Sen sijaan pitää kehittää omia suunnitelmia.”
Aleksandr Ryklin oli perustamassa 2004 tämän vuoden helmikuussa murhatun
Boris Nemtsovin ja maanpakoon lähteneen
Garri Kasparovin kanssa demokraattisen rintaman, joka tunnettiin nimellä Komitea 2008. Sitten hän osallistui oppositiovoimia kokoavan Solidaarisuus-liikkeen perustamiseen.
Ryklin ei halua lähteä arvelemaan, kuinka ”vaarallisena” häntä Kremlissä pidetään, mutta vainotoimet puhuvat puolestaan.
”Tilanteeni ei ole ainutkertainen Venäjällä. Sama painostus koskee jokseenkin kaikkia toimittajia, jotka yrittävät säilyttää riippumattomuutensa ja objektiivisen lähestymisen tapahtumiin.”
Miksi Ryklin on sitten valmis riskeeraamaan oman turvallisuutensa osallistumalla kansalaistoimintaan, joka on muuttunut Venäjällä niin vaaralliseksi, että siitä voi joutua pidätetyksi?
”Tämä on vaikea kysymys. En halua kuulua siihen joukkoon, joka on valmis luopumaan omista kunniallisuutta, hyvää ja pahaa koskevista käsityksistään. Miksi ihmiset hoitavat rehellisesti työnsä ja säilyttävät ammattikunniansa? Siksi, että ovat juuri sellaisia ihmisiä, rehellisiä ja kunniallisia.”
Haastattelu on tehty Skypellä, ja siinä ovat avustaneet Vladislav Bykov ja Olga Derkach.