”Venäjä varustautuu suursotaan maailman luonnonvaroista”
Putin ei luovu koskaan Ukrainasta, sanoo venäläinen turvallisuuspolitiikan asiantuntija.
Teppo Tiilikainen
10.11.2015 15:05
Venäjän ilmaiskut Syyrian kapinallisia vastaan jatkuvat. Niiden uskotaan kiihtyvän entisestään, jos tutkimukset osoittavat, että ääri-islamilainen
Isis todella pudotti Egyptistä Pietariin matkalla olleen venäläisen matkustajakoneen lokakuun lopussa. Kaikki koneessa olleet 224 matkustajaa ja miehistön jäsentä saivat surmansa.
Isisin riveissä on jopa 7000 Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta tullutta taistelijaa. Tunnettu venäläinen turvallisuuspolitiikan asiantuntija
Pavel Felgenhauerpelkää, että Siinain isku oli vasta alkua laajemmille terrori-iskuille Venäjää vastaan.
”Tilanne on jännittynyt”, hän sanoi tiistaina 10. marraskuuta Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Helsingissä. ”Venäjä on keskeyttänyt lennot Egyptiin ja Moskovasta kuuluu viestejä, että ne saatetaan keskeyttää myös useisiin muihin maihin.”
Venäjä on sijoittanut kymmeniä taistelukoneita Syyrian rannikolla sijaitsevaan Latakian tukikohtaan ja tehnyt sieltä yli 1600 taistelulentoa presidentti
Bašar al-Assadin joukkoja vastaan taistelevien kapinallisten kohteisiin. Yhdysvallat ja muut Nato-maat ovat arvostelleet Venäjän toimia. Niiden mukaan suurin osa
iskuista on tehty muiden kapinallisryhmien kuin Isisin kohteisiin.
Felgenhauerin mukaan Venäjän iskujen taustalla ovat samat suurvaltapyrkimykset kuin Ukrainassa. Venäjä pyrkii pelastamaan presidentti Assadin ja luomaan uudelleen suhteet länteen. Tarkoituksena on houkutella länsimaat samanlaiseen konferenssiin kuin helmikuussa 1945 Jaltalla, jossa Yhdysvaltain presidentti
Franklin D. Roosevelt, Britannian pääministeri
Winston Churchill ja neuvostojohtaja
Josif Stalin jakoivat Euroopan omiin etupiireihinsä.
”Venäjä haluaa uuden Jaltan konferenssin”, Felgenhauer sanoi. ”Moskovassa on puhuttu jo jonkin aikaa, että suurvallat voisivat kokoontua uudelleen Krimille.”
Päinvastoin kuin lännessä, Jaltan konferenssia pidetään Venäjällä esimerkkinä onnistuneesta diplomatiasta. Muun muassa duuman puhemies
Sergei Naryškin on ylistänyt sen saavutuksia.
Putinin haaveilemassa Jalta II -konferenssissa sovittaisiin Syyrian sodan lisäksi Ukrainan kohtalosta. Putinin strategisena tavoitteena on uusi maailmanjärjestys, jossa Venäjä esiintyy tasavertaisena suurvaltana Yhdysvaltain ja Kiinan rinnalla.
”Venäjän toiveena on, että YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet sopisivat keskenään maailman tulevaisuudesta”, Felgenhauer sanoi. ”Sen jälkeen vallankumouksia ei enää sallittaisi. Diktaattorit saisivat jatkaa kaikessa rauhassa.”
Felgenhauer varoittaa länsimaita kuvittelemasta, että Venäjä olisi luopunut Ukrainasta keskittyessään täysillä Syyrian sotaan.
Itä-Ukrainan taistelut ovat laantuneet, mutta Kreml jatkaa Ukrainan taloudellista ja poliittista painostamista. Venäjä toivoo, että Ukrainan länsimyönteinen hallitus
kaatuu talousvaikeuksiintai sisäpoliittiseen kriisiin. Samalla se pitää yllä sotilaallista valmiutta voidakseen toimia tarvittaessa nopeasti.
”Ukrainan konflikti ei ole jäätymässä, vaikka tilanne saattaa näyttää siltä”, Felgenhauer sanoo. ”Venäjä ei päästä Ukrainaa milloinkaan käsistään. Se on Venäjän strateginen päämäärä, tulitauot ovat pelkkää taktiikkaa.”
Felgenhauerin mukaan Venäjä pelaa ulkopolitiikassaan nollasummapeliä, jossa toisen voitto on aina toisen tappio.
Venäjän silmissä Ukrainan irtautuminen ”Russkij Miristä” (venäläisestä maailmasta) merkitsi vääjäämättömästi sitä, että se siirtyisi osaksi Yhdysvaltain johtamaa transatlanttista liittoumaa. Se taas tarkoittaisi, että Yhdysvaltain ja Naton joukot ilmaantuisivat ennen pitkää Harkovaan ja muualle Itä-Ukrainaan.
Felgenhauer on analysoinut tarkasti Venäjän armeijan johdon viimeaikaisia esiintymisiä. Hänen mukaansa ne osoittavat, että Venäjä on valmistautumassa uuteen suursotaan.
Hän viittaa erityisesti asevoimien komentajan, kenraali
Valeri Gerasimovin viime helmikuiseen puheeseen, jossa tämä ennusti, että suursota syttyy 2020-luvun loppupuolella, kun muu maailma ryhtyy vakavan energia- ja luonnonvarakriisin vuoksi tavoittelemaan Venäjän luonnonvaroja.
Kyseessä olisi kolmas maailmansota tai sarja laajoja alueellisia sotia. Sodassa käytettäisiin mahdollisesti myös ydinaseita. Näkemys on varsin yleinen Venäjän sotilasjohdossa. Muun muassa maan turvallisuusneuvoston pääsihteeri
Nikolai Patrušev on puhunut samasta asiasta.
”Tämä doktriini on johtanut tärkeisiin strategisiin päätöksiin”, Felgenhauer sanoi.
”Venäjä aloitti viisi vuotta sitten kunnianhimoisen ja massiivisen varusteluohjelman, joka on maksanut triljoonia dollareita. Venäjä varustautuu vuoden 2020 jälkeen alkavaan sotaan luonnonvaroista.”
