Uutisia Venäjältä

Umkhonto

Kenraali
Puolustusvoimien komentaja paljastaa: ensimmäiset Sukhoi-hävittäjät jo Karjalassa
Lauantai 26.11.2016 klo 20.51
Venäjä on tuonut jo uusia Sukhoi Su-35-hävittäjiä Besovetsin tukikohtaan Karjalaan, kenraali Jarmo Lindberg paljastaa Iltalehdelle.


Voimme olla varmoja, että Naton ja Yhdysvaltain joukkoja tulee lisää Baltiaan, puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg sanoo. (JENNI GÄSTGIVAR)
Jos eduskunta hyväksyy vireillä olevan lakimuutoksen, Suomi saattaa olla mukana Nato-maiden kanssa puolustamassa Baltiaa tai jotain muuta Euroopan maata, jos sinne hyökätään.

- Nykylakien mukaan suomalaista sotilasta ei voi lähettää ulkomaille sotimaan, mutta jos vireillä oleva lakiesitys menee eduskunnassa läpi, niin se olisi mahdollista, kertoo puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

Kenraali Lindberg istuu virkeänä uutuuttaan hohtavassa työhuoneessa. Paikat ovat armeijan tyylin mukaisesti viimeisen päälle kunnossa ja kaikki paperit pedanttisen hyvässä järjestyksessä.

Minuuttiaikataululla työskentelevä Lindberg ehti tottua hektiseen menoon jo ollessaan Ilmavoimien komentaja. Nyt vastuu on - jos mahdollista - vieläkin suurempi.

Puolustusvoimia on pitänyt kiireisenä Venäjän sotilaallisesti aktiivinen toiminta lähialueillamme ja Itämerellä, johon muun muassa Nato on vastannut vahvistamalla läsnäoloaan.

Valmius korkealla

Puolustusvoimain valmiustilanne onkin korkealla tasolla.

- Me olemme säätäneet meidän tiedustelujärjestelmiemme valmiutta tarpeen mukaan, samoin olemme säätäneet valvontaamme ja päivystysyksiköidemme valmiutta, muotoilee kenraali Lindberg.

- Reaaliaikaista toimintaa on nyt ollut yli kaksi vuotta, sitä on riittänyt ja sitä me olemme tehneet.

Erityisesti Venäjän tekemät ilmatilaloukkaukset ovat puhuttaneet suomalaisia laajasti. Komentaja sanoo ymmärtävänsä asian hyvin.

Hän mainitsee esimerkkinä kaksi Venäjän viimeksi tekemää ilmatilaloukkausta.

- Kaksi ilmavoimiemme hävittäjää kävi kuvaamassa vieraat koneet. Eli olimme siellä, missä meidän piti olla silloin, kun piti olla, sanoo Lindberg.

Tällä hän tarkoittaa, että puolustusvoimat on täysin tehtäviensä tasolla ja kykenee erittäin nopeisiinkin reagointeihin mihin vuorokauden aikaan tahansa.


Näitä uusia venäläisiä Sukhoi Su-35 -hävittäjiä on Jarmo Lindbergin mukaan siirretty Besovetsin tukikohtaan Karjalaan. (TASS / BARCROFT IMAGES)
"Toiminta ei laske"

Tosiasia on se, että sotilaallinen aktiivisuus niin Suomen lähialueilla kuin Itämerelläkin on lisääntynyt.

- Venäjän ilmavoimien aktiivisuus Itämeren alueella on noussut vuodesta 2012 ja oli aktiivisinta kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen se on hieman laskenut.

Yksi syy Venäjän sotilaslentojen lievään laskuun Itämerellä saattaa olla Syyrian tilanne. Venäjä on jatkanut pommituksia Syyriassa jo yli vuoden.

Myös Venäjän maavoimien aktiivisuus on lisääntynyt. Se on muun muassa siirtänyt Iskander-ohjuksia Kaliningradiin.

- Besovetsin tukikohtaan Venäjä on tuonut uusia Sukhoi Su-35 -hävittäjiä. Kaliningradiin se on myös aktivoimassa Bastion-meritorjuntaohjusjärjestelmää.

Lindberg toteaakin, että Venäjän sotilaallinen aktiviteetti Länsi-Venäjän suunnalla on jatkunut, mutta merkittäviä joukkojen lisäyksiä ei Suomen lähellä ole tehty.

- On päivänselvää, ettei sotilaallinen aktiivisuus lähialueillamme lähiaikoina laske.

Viime kesän Varsovan kokouksessa Nato päätti lisätä läsnäoloaan Baltian maissa.

- Voimme olla varmoja, että Naton ja Yhdysvaltain joukkoja tulee lisää Baltiaan, kun he niin ovat juuri päättäneet Varsovan huippukokouksessa, sanoo Lindberg.

Suomi ja Baltia

Suomi ei ole Naton jäsen, eikä Naton kuuluisa artikla 5 eli avunanto hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Nato-maalle siksi koske Suomea.

Sen sijaan Suomi EU:n jäsenenä kuuluu Lissabonin sopimuksen 47.2 pykälän piiriin. Tätä Ranska käytti vuosi sitten jouduttuaan laajojen terrori-iskujen kohteeksi ja pyysi eri Euroopan mailta kahdenkeskisesti apua - myös Suomelta.

Komentaja Lindberg kertoo, että lainsäädäntöpaketissa, joka on parhaillaan parlamentaarisessa prosessissa, yksi asia on Suomen mahdollisuus antaa kansainvälistä sotilaallista apua toiselle maalle ja myös tarvittaessa vastaanottaa sitä.

- Jos laki menee läpi, se tarkoittaa, että jos joku EU-maa vedoten 47.2 pykälään pyytää meiltä sotilaallista apua, niin voimme sitten valtiojohdon päätöksen perusteella antaa sitä - toistaiseksihan siis laki sen kieltää, pohtii Lindberg.

Näin Suomi voisi mahdollisesti jatkossa lähettää sotilaallista apua esimerkiksi jollekin Baltian maalle, jos se sitä pyytää.

Kärkihankkeet

Puolustusvoimilla on valmisteilla kaksi merkittävää, suurta hanketta: Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajan valinta (noin 7-10 miljardia euroa) ja merivoimien alushankinta (noin 1,2 miljardia euroa).

Siksi puolustusvoimissa odotetaan kiihkeästi uuden puolustusselonteon linjauksia.

Erityisen tärkeitä armeijalle ovat tietysti kahden puolustushaaraan eli merivoimien ja ilmavoimien torjuntajärjestelmät.

- Jos näitä päätorjuntajärjestelmiä ja kykyjä ei jollain lailla korvata, se tarkoittaa meri- ja ilmapuolustuksen alasajoa 2020-luvulla, sanoo kenraali Lindberg.

Lindbergin mukaan näyttäisi kummalliselta, jos Suomi lähtisi ajamaan alas omaa toimintaansa, kun muut maat ovat sitä lisänneet.

- Se olisi kyllä kovin epäkiitollinen tilanne, sanoo kenraali Lindberg.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611252200032388_uu.shtml
 

Teräsmies

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Putin brings China's Great Firewall to Russia in cybersecurity pact
Russia has been working on incorporating elements of China’s Great Firewall into the “Red Web”, the country’s system of internet filtering and control, after unprecedented cyber collaboration between the countries.

A decision earlier this month to block the networking site LinkedIn in Russia is the most visible in a series of measures to bring the internet under greater state control.
https://www.theguardian.com/world/2016/nov/29/putin-china-internet-great-firewall-russia-cybersecurity-pact
 

YliKoo

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tää ny mikään uutinen oo. Suomen itsenäistyminen taitaa olla katkolla.

Putin: Vuoden 1917 tapahtumat Venäjällä tutkittava perusteellisesti

Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti vuotuisen linjapuheensa kehumalla kansalaisten yhtenäisyyttä.
Putinin mukaan kansalaiset ovat tulleet yhteen patrioottisten arvojen ympärille kaikista vaikeuksista huolimatta.

Linjapuheensa alussa Putin keskittyi puhumaan lähinnä sisäpolitiikasta ja kotimaan asioista. Huomiota sai erityisesti lääketiede, ja Putin antoi monta uutta tavoitetta venäläisen sairaalaverkoston ja terveydenhuollon kehittämiselle.

Putin kertoi myös, että koulujen korjauksia jatketaan, ja listasi nuorten tarpeita kulttuurista koulutukseen. Presidentin mukaan on myös tärkeää, että kaikki vapaaehtoistyön esteet poistetaan.

Venäjän vallankumouksesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Puheessaan Putin sanoi edellyttävänsä tutkijoilta vallankumousvuoden 1917 objektiivista tutkimista. BBC:n Venäjän-kirjeenvaihtajan mukaan Putin puhui ”perusteellisesta analyysista” vallankumousten syistä Venäjällä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000004889378.html?utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&utm_medium=social&utm_content=android.iltasanomat.fi
 
Itse taas - toiveikkaasti - oletan kohdan
BBC:n Venäjän-kirjeenvaihtajan mukaan Putin puhui ”perusteellisesta analyysista” vallankumousten syistä Venäjällä.
viittaavan lähinnä Kremlissä tunnettavaan värivallankumousfobiaan ja siitä johtuvaan mahdollisimman tehokkaaseen tapaan ikävä, äkillinen kansalähtöinenanteeksiCIA:n instrumentoima vallanvaihdos Venäjällä.
 

Jukkis

Eversti
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Kappas. Se Kuznetsovin hävittäjähaveri johtui ilmeisesti siitä, että edellinen rikkoi jarrutusvaijerin ja ilmaan odottamaan jääneeltä loppui polttoaine.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/mattis-58444
Taisi tulla väärä linkki. Mutta asiasta: Miksi ihmeessä se odottamaan jäänyt ei lähtenyt heti kohti Latakiaa? Eikö sillä ollut tarpeeksi polttoainetta sinnekään asti? Onko venäläisillä tukialuslentotoiminnan perusasiatkaan hallussa?
 

krd

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ

krd

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Se vaijeri on aika paksu. Kun se katkeaa jännityksen takia, siinä on melkoinen piiska kyseessä. Siellä kannella lienee ollut vähän hässäkkää sen johdosta.

Mutta joo, ei hyvää kuvaa anna, jos löpö loppui muutaman minuutin kuluttua..
Juuh, sitä valmiuspuolta juuri hain. Vaijerin katkeaminen näinollen aiheutti koneen tippumisen, kun ei oltu valmiina siihen että se voi katketa. Voihan olla niinkin, että jos se laskeutunut kone jäi jumiin siihen vioittuneeseen vaijeriin ja hässäkkä tuli siitä. Silloin tuo polttoainevarautuminen oli taas riittämätön (mm. siksi, ettei tuolta oikein voi täydessä polttoainekuormassa lähteä jos haluaa kantaa muuta kuormaa). Ihme touhua :)
 

John Hilly

Kenraali
Mitäs tästä tykkäätte?

Vladimir Putinin uuden opin mukaan Venäjän on tuhottava "jännitepesäkkeet naapurimaissa"
Kasperi Summanen
7 tuntia ja 53 minuuttia sitten (päivitetty 5 tuntia ja 23 minuuttia sitten)
Kreml on päivittänyt Venäjän ulkopoliittista doktriinia.


  • Venäjän tunnuksettomia joukkoja Ukrainan Krimillä maaliskuussa 2014.

    (AFP/Lehtikuva)
Venäjän ulkoministeriön sivuilla on julkistettu päivitetty versio Kremlin ulkopoliittisesta doktriinista. Siinä muun muassa todetaan, että ”ydinsodan tai laajamittaisen konfliktin todennäköisyys johtavien valtioiden välillä on pieni”.

Naapurimaita käsitellään muun muassa asiakirjan kohdassa, jossa listataan avaintehtäviä, "joihin Venäjän federaation ulkopolitiikka keskittyy sen kansallisten intressien ja strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi”.

Sen mukaan Venäjän on ”edistettäviä hyviä naapurussuhteita naapurimaiden kanssa”.

Samassa kohdassa todetaan kuitenkin myös, että Venäjän tulee edistää "olemassa olevien jännitteiden ja konfliktien pesäkkeiden tuhoamista niiden (naapurimaiden) alueilla sekä estettävä tällaisten pesäkkeiden ja konfliktien syntyminen”.

Asiasta uutisoivan Newsweekin mukaan presidentti Vladimir Putinin hallinnon linjasta kertovaa asiakirjaa on päivitetty viimeksi vuonna 2013, eli ennen Ukrainan sotaa. Kreml antoi torstaina virallisen määräyksen, jossa hyväksyttiin ulkopoliittisen doktriinin muutokset. Niitä kuvattiin ”tärkeiden osa-alueiden päivitykseksi”.

Asiakirja kuvastaa nyt entistä enemmän voimapolitiikan merkitystä. Vuoden 2013 jälkeen Venäjä on ryhtynyt sotatoimiin niin Ukrainassa kuin Syyriassakin. Doktriinissa todetaankin, että voimasta on tullut merkittävä tekijä kansainvälisissä suhteissa.

Vaikka ydinsodan tai suuren konfliktin riskiä pidetäänkin pienenä, kuvataan riskiä suuremmaksi silloin kun on kyse ”osallistumisesta alueellisiin konflikteihin ja kriisien eskaloitumisesta”.

Venäjä syyttää doktriinissa Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia yrityksistä “pitää Venäjää hallinnassaan” ja painostaa sitä politiikan, talouden ja tiedonvälityksen keinoin. Tämän taas todetaan heikentävän alueellista ja kansainvälistä vakautta.

Asiakirja noudattelee Vladimir Putinin hallinnon linjaa myös Naton Itä-Euroopan vahvistusten osalta. Venäjä syyttää Natoa ”tasa-arvoisen ja jakamattoman turvallisuuden periaatteen loukkaamisesta”. Doktriinissa katsotaan., että Nato on toiminnallaan syventänyt vanhoja ja luonut uusia jakolinjoja Eurooppaan.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/vputin_ulkopol_doktriini-58484
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Samassa kohdassa todetaan kuitenkin myös, että Venäjän tulee edistää "olemassa olevien jännitteiden ja konfliktien pesäkkeiden tuhoamista niiden (naapurimaiden) alueilla sekä estettävä tällaisten pesäkkeiden ja konfliktien syntyminen”.
Kyllähän tälläiseen pitäisi varautua. Suomen tulisi kirjata oma doktriininsa selkeäsanaisesti vaikkapa:

Suomen on varauduttava siihen, että koska Venäjällä eivät toteudu oikeusvaltion periaatteet, lehdistönvapautta tai tiedonvälitystä ei ole vaan tilalla on maan omia kansalaisia manipuloiva valtiollinen propaganda ja koska maan johdossa on ilman kontrollia hallitsevat despoottiset voimat niin naapurimaamme voi suunnata agressioita maatamme kohtaan ilman, että voimme siihen ennalta vaikuttaa. Täten tulee meidän varustautua niin, että agression tekijä tietää sen tekevän kipeää myös itselleen ja riittävässä määrin jotta tuo agressio jäisi tekemättä. Agressioon vastaaminen tai sen ehkäiseminen ei sulje pois Suomelta mitään voimatointa, asetta tai vastarintaa jonka se katsoo puolustukseksi tarvitsevansa ja oikeuttaa Suomen irtisanoutumaan agression kohteeksi joutuessaan kaikista kansainvälisistä sopimuksistaan niiltä osin kun ne estäisivät Suomea tehokkaasti puolustautumasta ja niiltä osin kun ne näiden kahden valtion välillä vallitsee.
 
Viimeksi muokattu:

Minuteman

Eversti
Venäjä: Talousministeri joutui häkkiin eikä Kremlin sisäpiiri ole enää koskematon – Mitä Putin tekee?
Uutisanalyysi: Epäilyt valtataistelusta Venäjän huipulla saivat lisää polttoainetta. Onko Putin luopunut erotuomarin roolistaan

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/venaja-talousministeri-joutui-hakkiin-eika-kremlin-sisapiiri-enaa-koskematon-mita-putin-tekee/?shared=947454-2bc2eb41-500

Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajevin pidätys 14. lokakuuta merkitsi Venäjän liberaalille kansanosalle ja yrittäjäluokalle totuuden hetkeä – eikä ihme: virassa oleva ministeri pantiin häkkiin ensimmäisen kerran Venäjän/Neuvostoliiton historiassa sitten Lavrenti Berijan, joka pidätettiin ja ammuttiin 1953.

Putinilainen enemmistö on tyytyväinen: rosvot kiinni, varsinkin liberaalit. Muut etsivät selityksiä öljy-yhtiö Rosneftin mahtavan johtajan Igor Setšinin ylenpalttisesta ruokahalusta tai valtionbudjetin sekä energia-alan väännöistä geopolitiikkaan ja jopa korporatiivisen valtion käsitteeseen.


Pidätys osui talousliberaalien ytimeen.


Uljukajev oli jo pääministeri Jegor Gaidarin, sittemmin yksityispolitiikasta vastanneen Anatoli Tšubaisin ja talousministeri Aleksei Kudrinin läheinen työtoveri. Hänellä on komeat tulot ja omaisuutta jopa Panamassa ja Kyproksella, mutta tässä ei ”maan tavan” mukaan ole mitään poikkeuksellista.

Kremlin tyyliin juttu on salattu ja hämärä.

Rosneft teki kantelun Uljukajevista Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:lle ja häntä on vakoiltu keväästä lähtien. Ehkä kyseessä on provokaatio: tiettävästi Rosneft antoi väitetyn lahjuksen, mutta ei käteisenä, vaan maksuna epämääräiselle tilille.

Jutun syyksi nähdään yleisesti vääntö, jolla Rosneft syksyllä sai yllättäen napata öljy-yhtiö Bašneftin. Hallituksen talousblokki oli pitänyt selvänä, että pidetään julkinen läpinäkyvä huutokauppa. Selittämättömästi Rosneft nielaisi kuitenkin Bašneftin omilla ehdoillaan 329,69 miljardilla ruplalla.

Rosneft myös osti Rosneftegazilta omia osakkeitaan yli 700 miljardilla ruplalla. Uljukajev ja hallituksen koko talousblokki vastustivat näitä veivauksia karkeana markkinoiden ohittamisena. Temppu löi korville yksityistämispolitiikka ja Kudrinin talousuudistusta.

Novoe Vremjan päätoimittaja Jevgenia Albants hälyttää, että nyt talousvainoista on lopullisesti tullut valtion hallintomekanismi. FSB:stä tulleet toimijat valvovat maan keskeisiä rahavirtoja, mutta kukaan ei valvo FSB:tä.

Venäjän mahtavin rahasäkki, Rosneft, pääomaltaan 3 triljoonaa 583 miljadia ruplaa, on kasvanut yhteen vaino- eli repressiokoneiston kanssa ja käyttää valtion voimakeinoja. Valtionyhtiö voi tyypillisen KGB:n salajuonen avulla erottaa hallituksen ministerin, tällä kertaa Uljukajevin.

Uljukavia seurattaessa oli puolet hallituksesta laitettu salakuunteluun. Pelisääntöjen katoaminen on saanut aiemmin lähes koskemattoman sisäpiirin vapisemaan. Carnegien Moskovan-keskuksen asiantuntija Andrei Kolesnikov sanoo, että nyt pelko on halvaannuttanut eliitit.

Kolesnikov muistuttaa presidentin oudosta riippuvuussuhteesta KGB:n kasvattiin Setšiniin, joka on palvellut Putinia alkaen Pietarista 1991. Setšin on hamunnut paljon valtuuksia ja saanut öljyalan hallintaansa.

Putinin rooli herättää kysymyksiä: Eikö hän todellakaan huomaa, että Setšin alkaa esittää isäntää ja rapauttaa hänen rooliaan yksinvaltiaana erotuomarina? Mitään tällaista Putin ei ole sallinut vielä kenellekään.

Kolesnikov toteaa, että mannerlaatat ovat lähteneet liikkeelle. Eliittien kapina alkaa väistämättä kyteä, koska niiden monoliittisuus on särkynyt. Epävarmuuden aika jatkuu, ja tällaisia juttuja tulee lisää vuoteen 2018 saakka.

Vai pidetäänkö jo 2017 presidentin yllätysvaalit? Eräitä budjettivalmisteluja on tehty, ja entinen Rosatomin toimitusjohtaja, nykyäään presidentinhallinnon kakkosmies Sergei Kirijenko on tiettävästi nimitetty vetämään vaalitiimiä. Eliitin eri tahojen – jopa putinilaisten silovikkien – mielialat ovat liikkeessä, ja ryhmittymien on jossain vaiheessa sovittava uudesta konventionaalisesta johtohahmosta.


Uhrohkea ulkopolitiikka turhautti virkamiehet.

Liberaaleilla ainoa toivo on kuitenkin Putin ja talousuudistus: kukaan ja mikään muu ei voi pelastaa Venäjän taloutta iankaikkiselta taantumalta.

Konstantin Gaaze, samoin Moskovan Carnegiesta, kysyy, onko kyseessä hiljainen vallankaappaus, jonka takana piilee suuria suunnitelmia? Hänkin toteaa, että liikkeellä on tietty silovikkien ryhmä, joka osallistuu osapuolena kamppailuun taloudesta.

Kun välit länteen kiristyivät uhkaavasti, Kreml komensi FSB:tä valvomaan tehostetusti kaikkia johtavia virkamiehiä. Tämä selittää, miksi korruptiopidätyksiä on kasaantunut niin paljon parin viime vuoden aikana.

Gaazen mukaan kaaos johtokerrostumassa johtuu poukkoilevasta, uhkarohkeasta ulkopolitiikasta, joka turhautti virkamiehet. Koalitiot sen keskuudessa ovat hajonneet, ja vuosi 2018 saa ne paniikkiin.

Bašneftin edellinen omistaja Vladimir Jevtušenkov sai käydä häkissä ennen kuin suostui luovuttamaan omistuksensa valtiolliselle taholle.

Kirjailija Mihail Zygar muistutti jo aiemmin Setšinin käsialasta: jos omistaja kieltäytyy myymästä omistustaan Rosneftille, Setšin hoitaa hänet pidätetyksi.

Setšin junaili Jukosin haltuunoton kanniskelemalla Putinille raskauttavia salakuunteluprinttejä, joissa Jukosin omistaja ja Venäjän rikkain mies Mihail Hodorkovski keskusteli Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Ricen kanssa jopa Venäjän ydinaseiden luovuttamisesta pois. Hodorkovski itse sanoo, ettei tällaisia keskusteluja ole käyty.

Hodorkovskin näytösoikeudenkäynti nujersi Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin ajan oligarkkien vastarinnan. Nyt Uljukajevin jutulla pannaan kuriin virkamieskoneisto. Hänestä tulee panttivanki koko liberaalijoukolle.

Varmemmaksi vakuudeksi tiedostusvälineille vuodettiin lista kahdeksasta asianomaisesta. Heihin kuuluvat varapääministeri Arkadi Dvorkovitš ja varapääministeri Igor Šuvalovin sihteeristön varajohtaja Marina Romanova. Politiikan tutkija Stanislav Belkovskin mukaan Uljukajevin kautta yritetään painostaa kaikkia.

Rosneftin ja FSB:n liitto näkyy siinäkin, että tutkintaa johtaa rikostutkintakomitean oikeuseversti Roman Nesterov, tunnettu monesta poliittisesta talousjutusta.

Nesterov junaili tuomion myös opposition keulahahmolle Aleksei Navalnyille ja tämän veljelle Olegille. Navalnyi luonnehti everstiä: ”Erikoisrikostutkija, jota käytetään poliittisissa jutuissa, joissa pitää sepittää kaikki. Väärennysten erikoismies.”

”Ei kukaan valtiota vastaan.”

Kommersantin varapäätoimittaja Dmitri Butrin hahmottaa jutun suureksi taustakuvioksi sen, että Igor Setšin haluaa koota imperiumiinsa koko polttoaine- ja energiakompleksin eli valtiolliset jättiläiset Rostehin, Transneftin ja jopa Gazpromin. Tätä helpottaa hänen asemansa presidentin polttoaine- ja energiakompleksin strategisen kehityksen komission puheenjohtajana.

Setšinin ruokahalun kohteeksi voivat joutua myös omistukseltaan salamyhkäinen Surgutneft ja viimeinen yksityinen öljy-yhtiö Lukoil, jonka johtaja Vagit Alekperov kävi jo ”keskustelemassa” Putinin kanssa. Tosin Lukoilin omistus on hajaantunut monille omistajille, myös ulkomaisille, eikä sitä voi ottaa haltuun yksinkertaisesti heittämällä pääomistaja häkkiin.

Hallitus aikoo nostaa omistamastaan Rosneftistä sen Bašneftin ja omien osakkeittensa kaupoista saamat 1 000 miljardia ruplaa pelastaakseen budjetin, jonka sosiaali-, terveys- ja koulutusosuus on raunioitumassa. Rosneft haluaa pitää ne ”kehitysprojekteihinsa”.

Rosneftiä pidetään taitamattomana, hallinnoltaan jäykkänä ja kalliina dinosauruksena. Sen poliittiset ratkaisut, kuten investoinnit Venezuelaan, Intiaan, Indonesiaan ja Venäjän Itä-Aasian osiin ovat tuottaneet valtavia tappiota.

Venäjällä on havaittavissa selvä suunta korporatiiviseen valtioon, toteaa Budrin. Korporatiivinen autoritäärinen hallinto johtoklikkeineen luonnehti diktaattori Mussolinin Italiaa, Salazarin Portugalia ja Francon Espanjaa.

Mussolini paalutti: ”Kaikki valtion sisällä, ei kukaan valtion ulkopuolella, ei kukaan valtiota vastaan.” Ei ollut luokkataistelua, eturistiriitoja eikä kansalaisaktiivisuutta vaan ”suuren johtajan” kultti ja ”Suuri Italia”.

Valtionhallinto on olemassa valtionyhtiöiden bisneksiä varten.

Korporatiivinen valtio ei kansallista – se pakottaa yksityiset toimimaan valtion käskyjen mukaan. Se luo suuret valtiolliset monopolit, joilla valtio sanelee reunaehdot yksityissektorillekin. Työnantajien ja -tekijöiden yhteiset ammattiliitot ja korporaatiot korvaavat parlamentit.

Budrinin mukaan Venäjälläkin valtionhallinto on olemassa valtionyhtiöiden bisneksiä varten. Valtio auttaa suuryhtiöitä, kuten Rosneftia, rahoituksellaan ja hyvillä toimintaehdoilla kilpailemaan menestyksellisesti maailmanmarkkinoilla.

Valtionyhtiöt katsovat, että iskeäkseen ulkomaisia kilpailijoita vastaan maailmanmarkkinoilla ne tarvitsevat monopolin.

Ohjeena on kilpailu amerikkalaisten kanssa – siis geopolitiikka.

Tällainen monopolismi sopii autoritaarisille hallinnoille ja talouden dirigismille, poliittiselle ohjaukselle. Rosneft haluaakin maailman öljyvarat kontrolliin. Kuitenkin koko energia-alan sulauttaminen yhdeksi valtiolliseksi kolossiksi johtaisi banaanitasavallan ja yhden perheen sulttaanikunnan tyyppiseen talouteen. Muu talouskehitys loppuisi.

Suuret taloudet eivät voi kehittyä yhden korporaation intresseille alistettuina, vaan seisahtuvat, sanoo Budrin.

Putin syrjäyttää kokeneita ikätovereitaan.

Epäilyt Kremlin valtataistelusta saivat lisää polttoainetta, kun uudeksi talouskehitysministeriksi nimitettiin 34-vuotias Maksim Oreškin finanssiministeriön varaministerin postilta.

Oreškin on länsiliberaali inhorealistinen monetaristi, joka pamauttaa suoraan, että Venäjällä yksityiset investoinnit ovat lopahtaneet ja valtiollisten monopolien hankkeet ovat tehottomia. Hän sanoo, että šokki Venäjän taloudessa tänään on suurempi kuin neuvostotaloudessa 1980-luvun lopulla sen saattovaiheessa.

Syitä romahduksiin Oreškin kuvaa samalla käsitteistöllä kuin entinen pääministeri Jegor Gaidar kirjassaan Imperiumin tuho.

Oreškinin nimitys myötäilee hallituksen talousliberaaleja. Putin on viime aikoina syrjäyttänyt kokeneita ikätovereitaan ja nimittänyt virkoihin ”tuoretta” nuorta polvea.

Oikeusvaltion puutteisiin Putin ei sentään puuttunut.

Vuotuisessa puheessaan kansakunnalle Putin tyynnytteli korruptiojuttujen herättämää mieltenkuohuntaa.

Putin sanoi, että suurin osa virkamiehiä on rehellisiä kunnollisia ihmisiä. Korruptiotutkinnoissa hän edellytti asiallista tutkintaa, ei demagogista show’ta televisioon.

Kaikkiaan vaisussa ja vetäytyvässä puheessa huomionarvoista on sävyn muutos ja liberaalit käsitteet. Nyt ei käyty sotaa, vaan mietittiin sisäisiä ongelmia.

Venäjän talouden taantuman syy on presidentin mielestä pääosin sisäsyntyisissä tekijöissä. Venäjällä tarvitaan kipeästi yksityisiä investointeja, modernia teknologiaa ja työvoimaa, talouden monipuolistamista ja työn tuottavuutta, kilpailua ja hyvää yrittämisilmapiiriä.

Pääasiaan eli oikeusvaltion puutteisiin Putin ei sentään puuttunut.

Presidentti vaati, että jo 2019 Venäjän talouden pitää kasvaa enemmän kuin maailmantalouden. Tosin talouskehitysministeriön ja finanssiministeriön virallisten ennusteiden mukaan tämä ei ole mahdollista.

Putin velvoitti hallitusta kehittämään suunnitelman tavoitteen toteuttamiseksi.

Liberaalista retoriikasta huolimatta tämä haiskahtaa neuvostoaikaiselta suunnitelma- ja komentotaloudelta: Putin ei vetoa yrittäjiin ja suunnittele heille kiihokkeita. Virkamiesten pitää yhä ”suunnata” ja komennella yrittäjiä. Paternalismi pilkistää yrittämispuheen takaa: ”Luottamus hyvä, kontrolli parempi” oli iskulause, jonka Stalin toi valtion hallintoon.

Ristiriita toisaalta komentotalouden ajateltutavan ja raaka-aine- ja puolustustalouden monopolien ja toisaalta markkinatalouden ja sen edellyttämien uudistusten välillä on siis voimissaan.

Yksi ratkaiseva päivämäärä on 15. joulukuuta, johon mennessä Rosneftin on suoritettava 1 000 miljardia budjettiin, kuten hallitus on säätänyt.

Kumpi päättää, Rosneft vai valtio? Ellei hallitus saa rahojaan, Putin on suostunut Setšinin ajamiin uusiin sääntöihin eli luopunut erotuomarin roolistaan.



Kirjoittaja Jukka Mallinen on kirjailija, suomentaja ja Venäjä-tuntija.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Epäonnistunut S-300 testi viimekesältä.



Kuva putkista tapahtuneen jälkeen.

Kappas, paikka on näköjään sama missä suomalaisetkin kävivät aikoinaan Ilmatorjuntaohjus 79:n koulutusammunnoissa. En muista olivatko vielä 90-luvulla BUK-koulutuksessa samassa paikassa.
 

Beerfect

Eversti
”Luottamus hyvä, kontrolli parempi” oli iskulause, jonka Stalin toi valtion hallintoon.
Heh... Kumpi on pienempi paha - se että valtio pompottelee bisneselämää vai se että bisneselämä pompottelee valtiota? Vai olisiko se terveessä asetelmassa jonkinlaista vuorottelua tai tanssia? Rakastelua? S&M-leikkiä, jossa toinen vuorollaan piiskaa ja määrää, ja toinen on vuorollaan "arvoton orjahuora, joka ei koskaan osaa tehdä mitään oikein ellei piiskaaja olisi opastamassa ja näyttämässä tietä"?
 

PSS

Ylipäällikkö
Top