Uutisia Venäjältä

Miksi kirjoitatte noin, kun ette asiaa tunne?

Katsotaanpa joitakin faktoja:
Tullin Tilastointi - tietojen mukaan 2018 alku 3 kuukautta

Venäjä oli tammi-maaliskuussa Suomen kuudenneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen ja Isoa-Britanniaa edellä. Vielä viime vuonna Venäjä oli Kiinaa edellä viidennellä sijalla. Tuonnissa Venäjä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toiseksi suurin Saksan jälkeen ja Ruotsia ennen. Kokonaiskauppavaihdon mukaan laskettuna Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani Saksan ja Ruotsin jälkeen.

Kaupassa Venäjän kanssa kauppataseen alijäämää kertyi 1,6 miljardia euroa tammi-maaliskuussa. Viime vuoden tammi-maaliskuussa vaje oli 1,7 miljardia euroa.

Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita, kaivannaisia ja peruskemikaaleja. Raakaöljyn, kaasun ja sähkövirran tuonti Venäjältä kasvoi alkuvuonna, mutta öljyjalosteiden tuonnin arvo laski. Nikkelikiven tuonnin arvo kasvoi jyrkästi, mutta metallien tuonnin arvon laskua selittävät vertailuajanjaksolle osuneet, arvoltaan huomattavat kaasuputkihankinnat.
 
Herman30 kirjoitti:
Ainoa käyttökelpoinen asia mitä minä tiedä on vodka.

@soittaja Kyse oli valmiista tuotteista, sinä luettelet raaaka-aineita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mites sen venäläistetyn lipputangon kanssa lopulta kävi Haminassa . Onko se turvallisesti lippuineen pystyssä vai ei?
Ympyräkaupungissa 105 talviaamua omaa räkää nuolleena kivääri-sherpana, asia kiinnostaa minua.
 
Fremen kirjoitti:
Mites sen venäläistetyn lipputangon kanssa lopulta kävi Haminassa . Onko se turvallisesti lippuineen pystyssä vai ei?
Ympyräkaupungissa 105 talviaamua omaa räkää nuolleena kivääri-sherpana, asia kiinnostaa minua.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/6baf8f34-c977-4cd9-ad7c-4b66b2895ea2

Julkaistu 20.1.2019
Haminaan pystytetyn suurlipun tangon rakennetta ja valmistustapaa tutkitaan joko ensi tai seuraavalla viikolla. Haminan kaupungin johtava rakennustarkastaja Ari Brusilan mukaan tutkimuksen tekevä Kiwa Inspecta on ilmoittanut ottavansa tarvittavat näytteet ja tekevänsä mittaukset tuuliolosuhteista riippuen kahden viikon kuluessa. Selvitystyön on kerrottu kestävän kaksi päivää. Mittauksia suoritetaan ja näytteitä otetaan tangon eri kohdista eli näytteenottajat käyttävät apunaan myös nostolavaa.
— Meidän toiveemme oli, että tarvittavat selvitykset ja mittaustulokset olisi saatu jo tammikuun aikana, mutta nyt se menee helmikuulle. Uskon, että helmikuun aikana voidaan tehdä myös ratkaisut lipputangon tulevaisuuden suhteen, Brusila sanoo.
Hyvin vaikeaa sitä olisi pystyasennossa vahvistaa tai muokata. — Ari Brusila​
Hänen mukaansa Kiwa Inspecta analysoi tutkimuksensa tulokset ja toimittaa ne sekä yhteenvedon lipputankohankkeen valvontaa suorittavalle A-Insinöörit Oy:lle.
— A-Insinööreiltä saamme sitten lopullisen lausunnon, jonka pohjalta pääsemme tekemään päätöksiä.
Kaksi vaihtoehtoa
Siinä tapauksessa, että A-Insinöörien loppuraportti näyttää lipputangolle vihreää valoa eli tanko todetaan turvallisuusvaatimukset täyttäväksi, on kaupungilla edessään lipunnostopäivän valitseminen. Koripallokentän kokoinen lippu on Haminassa valmiina odottamassa nostolupaa.
Mikäli tutkimukset osoittavat, ettei tanko täytä turvallisuusvaatimuksia ja se vaatisi esimerkiksi vahvistamista, olisi 100 metriä korkean tangon kaataminen Brusilan mukaan käytännössä ainoa mahdollisuus.
— Hyvin vaikeaa sitä olisi pystyasennossa vahvistaa tai muokata.
Nousi marraskuussa
Salko on seissyt Sibeliuskadun kentällä Haminassa jo marraskuun alusta. Alunperin sen piti olla paikallaan jo viime vuoden toukokuun 28. päivään mennessä. Tuolloin siihen oli tarkoitus nostaa maailman suurin Suomen lippu 100 vuotta täyttäneen Suomen lipun kunniaksi. Kohonneet kustannukset kuitenkin siirsivät hankintaa.
Seuraavaksi lipun nostopäiväksi ilmoitettiin 3. päivä joulukuuta, mutta nostolupaa ei voitu antaa tangon kestävyydestä olleen epävarmuuden vuoksi.
Tangon on valmistanut venäläinen Amira Group. Se ei ole toimittanut A-Insinöörit Oy:lle riittäviä dokumentteja, jotka osoittaisivat tangon täyttävän eurooppalaiset ja suomalaiset turvallisuusstandardit.
Amira on ilmoittanut salon kestävän lippuineen 23 metriä sekunnissa puhaltavan tuulen ja ilman lippua tuulen, jonka voimakkuus on 49 metriä sekunnissa.
Haminan kaupunki tilasi lipputangon ADS Finland Oy:ltä. Yhtiö teetti salon Amiralla, jonka tarjous peittosi edullisuudellaan ADS Finland Oy:n mukaan suomalaisten yritysten tarjoukset reilusti.
Tangon hinta on 322 000 euroa. Perustusten tekeminen on maksanut lisäksi 185 000 euroa.
Haminan kaupunki ei ole maksanut ADS Finland Oy:lle tangon koko hintaa tarkistusprosessin ollessa kesken. 80 000 euroa on jäädytetty odottamaan kestävyysselvitysten valmistumista.
 
Venäjän tuonti Suomeen

Viitaten aikaisempaan, niin en todellakaan huomannut kyseessä olevan raaka-aineista jne todennäköisesti. Koetin löytää asiasta lisätietoa. Jos sieltä tulisi enemmän lopputuotteita, pitäisi niiden näkyä kaupan hyllyillä tai autoliikkeissä. Eipä ole tosiaan näkynyt.

Löysin Venäjän tuonnin jakaumasta Suomeen tilaston, joka kertoo hieman lisää painopisteistä. Kyseessä on Suomalais-Venäläisen kauppakamarin tilastosta (lähde: Suomen tulli).

Tässä on tähän mennessä paras kuvaus tästä asiasta. Muitakin voi olla. Korjaan aikaisemman tilaston antamaa lisätietoa seuraavilla luvuilla, joita aikaisemmissa luvuissa (puheenvuorossani) ei ollut.

Tuonti Venäjältä tavararyhmittäin 1-3/2018 (3 kuukautta):

RAAKAÖLJY. 49 %. .. Öljytuotteet. 6 %
KAASUT. 9 %. .. Puutavara. 3 %
Metalli ja -tuotteet. 9 %. .. Muut tavarat. 3 %. (Vähän)
MALMIT yms. 8 %. .. SÄHKÖVIRTA 2 %
Kemiallisen tuotteet. 8 %. . . Kivihiili 1 %
Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. 1 %. (Vähän)

Voidaan siis sanoa, että Suomessa Venäjän tuonnin pääpaino on selvästi muualla kuin jalostetuilla ja kehittyneillä lopputuotteilla.
 
Viimeksi muokattu:
soittaja kirjoitti:
KAASUT. 9 %. .. Puutavara. 3 %
Metalli ja -tuotteet. 9 %. .. Muut tavarat. 3 %. (Vähän)
Klikkaa laajentaaksesi...
Öljyä ostetaan paljon jalostettavaksi vientiin. Kaasu ostetaan luonnollisesti lämmitykseen. Puutavara metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Metallista iso osuus on kun ostamme kalliita kaasuputkia. Suomessa ne hitsataan, viimeistellään ja myydään venäläisille takaisin.
 
Viimeksi muokattu:
Hallinkorva kirjoitti:
Eikö TU-22:n vauhti ja kohtaamiskulma kiitoradan kanssa ole hiukan liioiteltu? Tämä tapahtui vissiin muutama päivä sitten.

https://twitter.com/x/status/1089266913354702849


Lisätietoa:

https://theaviationist.com/2019/01/...-in-murmansk-region-killing-two-crew-members/
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin voisi väittää. Vauhti ja vajomisnopeus on kyllä sitä luokkaa, että hyvin tuo ei voi päättyä. Eikä päättynytkään.

En tiedä, mutta arvaan, että tulivat ihan manuaalisesti tähystämällä ja keli/olosuhteet olivat tuohon mahdollisimman hankalat.
Kiitotie lumen peittämä, huonot valaistus olosuhteet, kiitotien valoja en videosta huomannut.
Varjokato, pinta ei erottunut ja loppuloivennus jäi kokonaan tekemättä.
 
Umkhonto kirjoitti:
Tuo oli vissiin ns. "hard landing"?

https://www.lentoposti.fi/uutiset/v...mmittaja_tuhoutui_koko_laivasto_maadoitettiin
Klikkaa laajentaaksesi...

”Koko laivasto maadoitettiin” - millaista suomen kieltä tuo on? Aloin jo miettiä, että onko siellä ollut sähköongelmia merivoimissa, kun on pitänyt laivat maadoittaa. Käännetty aivot narikassa ilmeisesti suoraan englannista ”the whole fleet was grounded” ajattelematta yhtään, onko lopputuloksessa järkeä. Mutta tätähän se Suomen ”journalismi” on ollut jo pitkään. Käännetään suomeksi ulkomaisten tietotoimistojen juttuja ja sitten ihmetellään, kun ei tuu Pulitzer-palkintoja.

Yleensä kai sanotaan ”konetyyppi julistettiin lentokieltoon” tms. eikä lähdetä sähkötöitä ensimmäisenä tekemään laivoille varsinkaan, jos vika on lentokoneissa
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top