Nato-arvio: Venäjän asevoimat ovat heikkouden tilassa
Oslo. Sotilasliitto Naton mukaan Venäjän asevoimat ovat heikossa tilassa. Nato päätyi tähän arvioon Venäjän syksyllä 2009 järjestämien sotaharjoitusten jälkeen.
"Sotaharjoitukset osoittivat, että Venäjällä on rajoittunut kyky yhteisoperaatioihin ilmavoimien kanssa, että se on riippuvainen ikääntyvästä ja vanhanaikaisesta kalustosta", sanotaan Yhdysvaltain Nato-lähetystön salaisessa asiakirjassa (päivätty 23.11.2009).
Kyseessä on Wikileaksin kautta vuotanut diplomaattisähke, johon HS on päässyt perehtymään norjalaislehti Aftenpostenin kautta.
Tämä kirjoitus perustuu Aftenpostenin pohjatyöhön. Norjalaislehdessä ilmestyi tänään maanantaina Venäjän sotaharjoituksia käsittelevä artikkeli, johon HS sai tutustua etukäteen.
Venäjä järjesti kaksi samanaikaista suurta sotaharjoitusta elo–syyskuussa 2009, jolloin myös HS uutisoi aiheesta. Harjoitusten nimet olivat Ladoga (Laatokka) ja Zapad (Länsi). Niihin osallistui ainakin 33 000 Venäjän ja Valko-Venäjän sotilasta laajalla maantieteellisellä alueella, myös Laatokan ympäristössä ja Itämerellä.
Länsiliitto Nato kokoontui 18. marraskuuta 2009 Brysselissä arvioimaan suurharjoituksia suljettujen ovien takana. Paikalla olivat 28 jäsenmaan Nato-lähettiläät.
"Harjoitus keskittyi torjumaan Puolasta ja Liettuasta käynnistettyä hyökkäystä ja sisälsi ydinaseilla varustettavien ballististen ohjusten käytön simulointia", Nato-asiakirjassa lukee.
Yksi Naton johtopäätöksistä olikin, että Venäjä olisi sotatilanteessa edelleen riippuvainen taktisten ydinaseiden käytöstä (ks. ote diplomaattisähkeestä ohessa).
Taktiset ydinaseet ovat tuhovoimaltaan ja kantamaltaan "pieniä" verrattuna strategisiin ydinaseisiin. Suomen lähistöllä Venäjällä on ydinkärjillä varustettavia Iskander-ohjuksia tiettävästi ainakin Lugassa. Ohjusten kantomatka ulottuisi vähintään Etelä-Suomen korkeudelle.
Nato-maat kutsuivat 25. marraskuuta 2009 Venäjän Nato-lähettilään Dmitri Rogozinin tekemään selkoa Venäjän ja Valko-Venäjän valtavista harjoituksista, joista useat jäsenmaat – ennen kaikkea Baltiassa – olivat huolestuneet.
Yhdysvaltain Nato-lähettilään Ivo Daalderin kirjoittaman diplomaattisähkeen (10. 12. 2009) perusteella Nato-maat saivat kaikkea muuta kuin selkoa. Ilma oli tulikivenkatkuinen.
Rogozin syytti koko keskustelua "järjettömyydeksi" ja Nato-maiden median raportointia sotaharjoituksista "eripuraa lietsovaksi". Hänen mukaansa läntisissä reaktioissa Ladoga- ja Zapad-harjoituksiin oli "kylmän sodan haju".
Rogozin kiisti jyrkästi, että Venäjä olisi simuloinut ydinaseiden käyttöä.
Oslo. Sotilasliitto Naton mukaan Venäjän asevoimat ovat heikossa tilassa. Nato päätyi tähän arvioon Venäjän syksyllä 2009 järjestämien sotaharjoitusten jälkeen.
"Sotaharjoitukset osoittivat, että Venäjällä on rajoittunut kyky yhteisoperaatioihin ilmavoimien kanssa, että se on riippuvainen ikääntyvästä ja vanhanaikaisesta kalustosta", sanotaan Yhdysvaltain Nato-lähetystön salaisessa asiakirjassa (päivätty 23.11.2009).
Kyseessä on Wikileaksin kautta vuotanut diplomaattisähke, johon HS on päässyt perehtymään norjalaislehti Aftenpostenin kautta.
Tämä kirjoitus perustuu Aftenpostenin pohjatyöhön. Norjalaislehdessä ilmestyi tänään maanantaina Venäjän sotaharjoituksia käsittelevä artikkeli, johon HS sai tutustua etukäteen.
Venäjä järjesti kaksi samanaikaista suurta sotaharjoitusta elo–syyskuussa 2009, jolloin myös HS uutisoi aiheesta. Harjoitusten nimet olivat Ladoga (Laatokka) ja Zapad (Länsi). Niihin osallistui ainakin 33 000 Venäjän ja Valko-Venäjän sotilasta laajalla maantieteellisellä alueella, myös Laatokan ympäristössä ja Itämerellä.
Länsiliitto Nato kokoontui 18. marraskuuta 2009 Brysselissä arvioimaan suurharjoituksia suljettujen ovien takana. Paikalla olivat 28 jäsenmaan Nato-lähettiläät.
"Harjoitus keskittyi torjumaan Puolasta ja Liettuasta käynnistettyä hyökkäystä ja sisälsi ydinaseilla varustettavien ballististen ohjusten käytön simulointia", Nato-asiakirjassa lukee.
Yksi Naton johtopäätöksistä olikin, että Venäjä olisi sotatilanteessa edelleen riippuvainen taktisten ydinaseiden käytöstä (ks. ote diplomaattisähkeestä ohessa).
Taktiset ydinaseet ovat tuhovoimaltaan ja kantamaltaan "pieniä" verrattuna strategisiin ydinaseisiin. Suomen lähistöllä Venäjällä on ydinkärjillä varustettavia Iskander-ohjuksia tiettävästi ainakin Lugassa. Ohjusten kantomatka ulottuisi vähintään Etelä-Suomen korkeudelle.
Nato-maat kutsuivat 25. marraskuuta 2009 Venäjän Nato-lähettilään Dmitri Rogozinin tekemään selkoa Venäjän ja Valko-Venäjän valtavista harjoituksista, joista useat jäsenmaat – ennen kaikkea Baltiassa – olivat huolestuneet.
Yhdysvaltain Nato-lähettilään Ivo Daalderin kirjoittaman diplomaattisähkeen (10. 12. 2009) perusteella Nato-maat saivat kaikkea muuta kuin selkoa. Ilma oli tulikivenkatkuinen.
Rogozin syytti koko keskustelua "järjettömyydeksi" ja Nato-maiden median raportointia sotaharjoituksista "eripuraa lietsovaksi". Hänen mukaansa läntisissä reaktioissa Ladoga- ja Zapad-harjoituksiin oli "kylmän sodan haju".
Rogozin kiisti jyrkästi, että Venäjä olisi simuloinut ydinaseiden käyttöä.