KÄSITTÄMÄTÖN
Aivot ovat rakenteeltaan sellaiset, etteivät ne kykene käsittelemään tällaisia merkitysten kääntymisiä.
Joosef Goebbels: "Vapautan teidät harhasta, jota kutsutaan "omaksitunnoksi...""
Minkä tahansa kulttuurin elämä rakentuu avainstereotypioihin, vaikka usein ne olisivatkin virheellisiä. Kriisittömät ajanjaksot, vaikkakin lyhyitä verrattuna historiallisiin aikakausiin, ammentavat voimaansa positiivisista mielikuvista, kuten kansanomainen sanonta "sotilas ei vahingoita lasta".
On tiedossa, että kaikista vuosisadoista huolimatta tämä kaava on jatkuvasti rikottu, mutta selvä moraalinen 'raja' on ollut olemassa – suunta, johon pyrkiä. Tällä tavoin joukkotietoisuuteen on edes jossain määrin istutettu tabu, periaatteella: 'Kyllä, sotilas saattoi vahingoittaa, mutta jatkossa näin ei saa enää tehdä.'
Annetaan laajempi tulkinta: on olemassa tiettyjä rajoja sille, mitä kansa pyrkii välttämään, koska se ajattelee olevansa pohjimmiltaan, 'jossain siellä', hyväntahtoinen, huolimatta ilmeisistä poikkeamista. 'Olemme rauhanomaisia ihmisiä, mutta panssarijunamme seisoo vararaiteella', kuten vanhassa laulussa lauletaan. Samalla on muistettava, että neuvostoliittolainen armeija valtasi maita noudattaen aggressiivisia imperiaaliperiaatteita. "Olemme rauhanomaisia",mutta meillä on aina "panssarijuna oikealla tiellä" ja tämä aggressiivinen koneisto murskasi valtioita, ja sotilas vahingoitti lasta. Kyyninen propaganda loi kaksinaisuuden – se oli virheellinen, mutta kiinnitti huomiota valmiuteen paljastaa itsensä "toiselta puolelta".
Toisaalta, vaikkakin kömpelösti, arjen rikollisuudelle oli olemassa eräänlainen "rajoitin", sitä pidettiin kuitenkin normista poikkeavana periaatteellisena ilmiönä. Toisin sanoen "meidän" tulisi olla kiltimpiä, huolimatta hirvittävistä "poikkeamista", koska "Venäjä on antelias sielu", samalla myös 'mystinen sielu'. "Mysteerin" avulla yhteiskunta jätti itselleen mahdollisuuden perääntyä käsittämättömästä pahasta elämäntapana. Kansa näki mahdollisuuden sovittaa tehdyt synnit, mukaan lukien sovittamattomat, samalla imarrellen itseään periaatteella: 'syvällä sisimmässämme olemme hyviä, emmekä jatkossa tapa.
Oli olemassa eräänlaiset "moraaliset vaa'at", joissa väestö oletti automaattisesti vaihtoehtoisen, rakentavamman toimintatavan: jollain tavalla, vaikka epäselvästi, positiivinen tulevaisuudennäkymä siinsi horisontissa. Kollektiivinen ihminen näki edessään toisen tulevaisuuden mahdollisuuden – ilman aggressiivisuutta, vaikkakin usein liian illusorisessa mielessä, mutta se oli jossain määrin tarkoituksiltaan hyvä.
Useat kerrat, ollessaan suoraan hyökkääjän roolissa, valtio valehteli väittäen toimineensa puolustuksellisten vastatoimien nimissä. Mutta jopa tällaisen valheen keskellä propaganda jätti jäljelle "rauhan olemassaolon tilan", edes siksi, että se voisi hillitä ruohonjuuritason pahuutta, jota se itse oli muovannut ja ohjannut, peläten, että pahat voimat kääntyisivät vallanpitäjiä vastaan. Näin se yritti välttää armottoman "venäläisen kapinan". Ja nyt Putinin järjestelmä on vienyt tämän pahuuden rajattomuuteen, ikään kuin vapauttanut sen "moraalin kahleista". Vapauttamalla sen, mitä aiemmin oli hillitty, ja siirtämällä sen massojen ajankohtaiseen merkitykselliseen tilaan, uusi valloituksellinen ideologia kasvattaa juuri sitä ajatusta, ettei rajaa enää ole olemassa.
"Käsittämätön" on ottanut voiton. Suoran sotilaallisen aggression pahuus on siirretty pois poikkeuksen kategoriasta niiden ajatuksissa, joita järjestelmä tuottaa ja jotka elävät Putinin alaisuudessa. He unohtavat, että voisi olla mahdollista elää jonkun toisen hallitsijan alaisena. Nyt paha oleminen on jo tavoiteltu ja kannustettu ominaisuus; ajatellaan, että jos olet kelvoton, oletkin täysivaltainen isänmaan patriootti. Jäljellä oleva kansallinen itsetietoisuus puristetaan yhä enemmän pois elämäntilasta, jossa se voisi edes hieman elpyä, ja tämä ristiriitaisesti tuhoaa sen hyvän, jonka ihmiset saavat äidinmaidon mukana. Yhä enemmän nähdään karmaisevia esimerkkejä siitä, kuinka jopa äidit kannustavat poikiaan "puolustamaan kotimaata" pahanteolla, ajatellen, että tuolla tavoin hulivilistä kasvaa mies. Vaimot lähettävät miehensä rikoksiin. On syntynyt "murhaajasukuja", joissa isät siirtävät militaristista patologiaansa pojilleen, mikä johtaa ajattelun järjestelmällisiin häiriöihin.
Aivot on rakennettu siten, että tällaisten merkitysten kääntymisten ymmärtäminen ylittää niiden kyvyt. Mentaalinen tasapaino ei kestä – ja kansakunta menettää järkensä. Elämä myrkytetään teoilla ja tulevilla aikeilla, kun toteutetaan jo käsityskyvyn ulkopuolella olevaa, täydellisesti tabujen kategorian menettänyttä. Jotta ihmisille ei jäisi aikaa tulla järkiinsä, järjestelmä ahmii jokaisen yksitellen, syrjäyttäen vanhan ja tapahtuneen pahan uudella ja tulevaisuudessa rajattomalla pahalla. Venäläisten alitajuiset pelot itsestään ajavat heidät jatkuvasti eteenpäin, ja heidät työnnetään yhä syvempään kuiluun.
Aiemmin rajoittajana toimi ydinaseiden pelko. Nyt mikään sellainen ei enää rajoita. Venäjän itsetuhon nykyinen prosessi 2000-luvulla on liian ilmeinen. Tämä on laajennettua itsemurhaa, jossa yhä useammat voimat vedetään mukaan: venäläiset aggressorit menettävät mielensä viimeiset rippeet lähtiessään tappamaan Ukrainan kansalaisia, ja sitten levittävät tämän taudin omiin kaupunkeihinsa ja kyliinsä. Jotta myrkkyä ei pidettäisi vain maan sisällä, Venäjän juntta työntää myrkylliset taipumuksensa ulos – ja nyt tämä uusnatsistinen surkeasti epäonnistunut imperiumi uhkaa koko Eurooppaa, koko maailmaa. Samanaikaisesti muiden valtioiden johtajat, pahimpien yksilöidensä hahmossa, kiusaantuvat tällaisesta, aiemmin käsittämättömästä pahasta: näyttää siltä, että meidän vuosisadallamme rajattomuus onkin mahdollista?!
Tällä tavalla järkensä menettänyt valevaltio levittää omaa "käsittämätöntään" yhä kauemmas. Venäjältä tämän päivän maailmaa kohti ryntäävä moraalisen helvetin epidemia uhkaa polttaa sivilisaation sielun. "Käsittämätön" on muuttunut täysin tavalliseksi. Kaikkien, jotka muistavat oman kulttuurinsa paremmat puolet, täytyy lopullisesti ymmärtää: kyllä, juuri nyt, meidän takanamme on planeetta Maa, eikä sitä saa luovuttaa hirvittävien pahuuden muotojen pilattavaksi ja tuhottavaksi!
